HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2008

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2008

2 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS 2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4.1 Palvelussuhteet 4.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne 4.3 Eläkkeelle siirtyminen 4.4 Palvelussuhteen pituus 4.5 Vaihtuvuus 4.6 Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 6.1 Koulutustaso 6.2 Osaamisen kehittäminen 6.3 Johtamisen kehittäminen 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot 7.2 Kuntoutus ja työterveydenhuolto 7.3 Työn kuormittavuuden arviointi 7.4 Työhyvinvointi ja työilmapiirimittaukset 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta 8.2 Sisäinen tiedottaminen 8.3 Kehittämishankkeet 8.4 Yhteistoiminta 8.5 Asiakastyytyväisyys 8.6 Seutu- ja aluekeskusyhteistyö 8.7 Yhteisösuhteet 9 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja keskituntiansiot 9.3 Henkilöstökustannukset 9.3 Muut välilliset kustannukset LIITTEET

3 1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS 3 Forssan ammatti-instituutti voitti ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun v ja on sijoittunut hyvin ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailuissa. FAI:n opiskelijat ovat vuosittain menestyneet erinomaisesti valtakunnallisissa ammattitaitoa mittaavissa kilpailuissa. Hyvä menestys on osoitus opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvästä tasosta, motivaatiosta ja toiminnasta. Vakinaisen henkilöstön keski-iän ollessa varsin korkea tulee edelleenkin kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen vaativassa työssä suuntaamalla resursseja ja toimenpiteitä erityisesti mm. osaamisen, tiedon ja suorituksen johtamiseen sekä yksilön terveyden ja voimavarojen edistämiseen, aktiiviseen työympäristön kehittämiseen ja kannustavaan palkitsemiseen. Henkilöstöraportti toimii yhtenä välineenä tiedon keräämiseksi henkilökunnasta sekä seurannan ja tulevien toimenpiteiden suunnittelun pohjana. 2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus: FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖ- ELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOI- DEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu- ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys, 2) yksilöllisyys, 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu ja 5) yhteistyö 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Kuntayhtymän henkilöstöpoliittinen ohjelma ja tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty ja siinä on henkilöstöpolitiikan avainalueiksi valittu seuraavat: henkilöstön saatavuuden varmistaminen johtamiskulttuurin kehittäminen osaamisen kehittäminen perehdyttämiskoulutuksen systemaattinen järjestäminen työaikamuotojen kehittäminen työssä jaksamisen edistäminen palkkausjärjestelmien uudistaminen henkilöstön yksilöllinen huomioiminen henkilöstövoimavarojen oikea käyttö ja mitoitus.

4 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteet Päätoiminen opetushenkilöstö : Perus- Vak. Avoimina Vak. Määrä- Yhteensä tettuja lehtorin- olevia tunti- aikaisia lehtorin viran lehtorin opettajia tuntivirkoja haltijoita virkoja opettajia TEKLI/ammatilliset aineet ) TEKLI/yhteiset aineet RATA/ammatilliset aineet ) VIE/ammatilliset aineet KOL/ammatilliset aineet KOL/yhteiset aineet SOTE/ammatilliset aineet KÄTA/ammatilliset aineet KÄTA/yhteiset aineet MOL/ammatilliset aineet Yhteensä ) Yksi lehtorin viroista vapautuu lukien 2) Yksi vakinaisista tuntiopettajista on päätetty siirtää lehtorin virkaan lukien Muu henkilöstö (tummennetulla merkityt ovat virkasuhteisia): Perus- Vak. Avoimina Vak. työ- Määrä- Yhteensä tettuja viran- olevia sopimus- aikaisia virkoja haltijoita virkoja suhteisia työsop. Johtava rehtori Koulutusalajohtaja ) Koulutustarkastaja ) Talouspäällikkö Opinto-ohjaaja ) Taloussuunnittelija ) Palkkasihteeri Laskentasihteeri Reskontranhoitaja Toimistosihteeri Opintosihteeri ) Koulutussihteeri Varastonhoitaja ) Atk-tukihenkilö Kirjastonhoitaja Koulunkäyntiavustaja Ammatillinen ohjaaja ) Koulukuraattori Asuntolanhoitaja Ruokapalveluesimies Ruokahuollon varastonhoitaja Suurtalouskokki Keittiöapulainen Siivoustyönohjaaja Siivooja Kiinteistöesimies Kiinteistönhoitaja Muu henkilöstö ) Tammelan toimipisteen koulutusalajohtajan virka on päätetty lakkauttaa lukien 2) Osa-aikainen koulutussuunnittelijan toimi on päätetty perustaa lukien 3) Toinen opinto-ohjaajan virka on päätetty täyttää lukien 4) Taloussuunnittelijan toimi vapautuu eikä enää täytetä lukien 5) Toinen opintosihteerin toimi on päätetty täyttää lukien 6) Varastonhoitajan toimi vapautuu eikä enää täytetä lukien 7) Ammatillisen ohjaajan toimi täytetään vakinaisesti lukien

5 5 Henkilöstön kokonaismäärä oli 124, johon sisältyy 18 osa-aikaeläkkeellä olevaa (joista opettajia 11) ja 1 osa-aikainen tukipalveluhenkilö. Vakinaisen henkilöstön (103) osuus kokonaishenkilöstömäärästä v oli 83,1 % (v vastaavasti 84,0 %). Määräaikaisen henkilöstön määrään vaikuttaa melko paljon sosiaali- ja terveysalan työllisyys- ja oppisopimusteoriakoulutuksen volyymi sekä tekniikan ja liikenteen kuljettaja- ja yhdistelmäajoneuvokoulutuksen määrällinen lisäys. Yhtymähallitus on päättänyt esittää kokouksessaan yhtymävaltuustolle, että kaksi virkaa muutetaan nykyisiin aineyhdistelmiin sopiviksi ja perustetaan kaksi uutta virkaa, jotka täytetään lukien. Kuntayhtymässä on opettajavirkojen lisäksi 9 muuta sellaista virkaa, jotka on kuntalain 44 :n 2 momentin perusteella katsottavaksi sellaisiksi, joissa käytetään julkista valtaa ja jotka tulee hoitaa virkasuhteessa. Palkatun henkilöstön määrän kehitys toimipisteittäin vv (31.12.): Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä FORSSAN TOIMIPISTE Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Opinto-ohjaaja Päätoimiset opettajat Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Tukipalveluhenkilöstö 23 29, , , ,5 TAMMELAN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö LIESJÄRVEN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö 5 3, ,5 14 8, ,5 Yhteensä Jos em. palvelussuhteet muutetaan kunta-alan suosituksen mukaisiksi henkilötyövuosiksi saadaan n. 120 htv v

6 6 4.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 50 v 9 kk (vuotta aiemmin 49 v 10 kk). Alle 40-vuotiaiden osuus oli 19,6 % vakinaisesta henkilöstöstä. Yli 55-vuotiaiden osuus oli vastaavasti 42,2 %. Vakinaisesta palvelussuhteesta eläkkeelle v siirtyneiden (3) keski-ikä oli 63 v 2 kk. Muut vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutuneet (3) olivat vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 39 v 8 kk. HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUTUMA Henkilöitä Ikäluokka Miehiä Naisia Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 62,7 % (59,6 % v. 2006). Sosiaali- ja terveysalalla sekä ravitsemis- ja matkailualalla on opetushenkilöstö miltei yksinomaan naisia. Kaupan ja hallinnon sekä kulttuurin alallakin n. 2/3 opetushenkilöstöstä on naisia. Sen sijaan tekniikka ja liikenne sekä luonnonvara-ala ovat varsin selkeästi miesopettajavaltaisia. Tukipalveluhenkilöistä n. 25 % on miehiä. Siivoushenkilöstö on yksinomaan naisia, kun taas kaikki kiinteistönhoitajat ovat miehiä.

7 7 4.3 Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtyminen vv : Henkilöstö- Osa-aika- Kokonaan eläkkeelle siirtyneet määrä eläkkeelle siirtyneet lkm % henkilöstöstä ,00 % ,00 % ,47 % ,14 % ,76 % ,05 % ,05 % ,31 % ,54 % ,36 % ,20 % ,61 % ,42 % Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen oli voimakkainta vv Kokonaan eläkkeelle siirtyi henkilöstöä vv keskimäärin 3,0 %/vuosi eli n. 1/5 koko henkilöstöstä. Vanhuuseläkkeelle siirtyisi laskennallisen eläkeiän perusteella vuoteen 2012 mennessä 24 työntekijää eli n. 19,4 % nykyisestä henkilöstöstä (keskim. n. 4,9 % /vuosi), mutta eläkkeelle siirtyminen painottuisi vuosille 2009 ja Laskennallisen eläkeiän perusteella vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi vapautuisivat seuraavat virat ja toimet vv : Opetushenkilöstö Ammatilliset aineet (KMT) 1 Ammatilliset aineet (AKT) 1 1 Ammatilliset aineet (RATA) 1 1 Ammatilliset aineet (RAK) 1 Ammatilliset aineet (VIE) 1 Ammatilliset aineet (KOL) 1 2 Ammatilliset aineet (KOL) Ammatilliset aineet (SOTE) 1 Ammatilliset aineet (KÄTA-puu) Ammatilliset aineet (MOL) 1 Yhteiset aineet (englanti/ruotsi) 1 Yhteiset aineet (mat/fys/tietotekn) 1 Yhteiset aineet (muu) 1 2 Tukipalveluhenkilöstö Hallinto 1 1 Toimisto Ruokahuolto 1 1 Siivous Kiinteistönhoito 1 Muu toiminto 1 1 Yhteensä Osuus henkilöstöstä 4,0 % 3,2 % 7,2 % 3,2 % 5,6 %

8 lukien tuli voimaan kunta-alan eläkeuudistus, jonka mukaan työntekijällä on oman valintansa perusteella oikeus jäädä eläkkeelle vasta 68-vuotiaana. Tätä mahdollisuutta on käytetty melko niukasti. Tähän mennessä FAI:n henkilöstöstä n. 60 % on käyttänyt tarjoutuneen osa-aikaeläkevaihtoehdon miltei heti kun se on ollut mahdollista. Vuoden 2008 aikana siirtyi osa-aikaeläkkeelle viisi opettajaa. Lähivuosinakin jäänee 2-3 työntekijää vuosittain osa-aikaeläkkeelle Palvelussuhteen pituus PALVELUSAIKA FAI:SSA (myös sitä edeltävissä oppilaitoksissa) v. alle 5 v. 5-9 v. alle 5 vuotta 5-9 vuotta vuotta vuotta vuotta yli 25 vuotta Henkilökunnasta lähes joka toinen on ollut palveluksessa yli 10 vuotta. Peräti 15 %:lla palvelusaika ylittää 20 vuotta. 4.5 Vaihtuvuus Vuoden 2008 aikana suoritettiin seuraavat henkilöstösiirrot: Liesjärven toimipisteen lakkautettavasta koulutusalajohtajan virasta siirrettiin viranhaltija suostumuksellaan luonnonvara-alan ammatillisten aineiden lehtorin virkaan velvollisuudella toimia luonnonvara-alan osastonjohtajana 6 vvh:n huojennuksella. kahden toimistosihteerin nimikkeet muutettiin laskentasihteeriksi ja reskontranhoitajaksi tehtävämuutosten takia alkaen. perustettiin uusi toimistosihteerin työnkuva alkaen, jossa on varastonhoitoon ja palkanlaskentaan liittyviä työtehtäviä. Varastonhoitajan jäädessä eläkkeelle hänen tilalleen ei palkattu uutta henkilöä. Tammelan tulosalueen toimistosihteeri siirrettiin Forssan toimipisteeseen alkaen siten, että hän työskentelee Forssan infopisteessä aamupäivisin ja iltapäivisin Tammelan toimipisteessä. Alkuvuonna 2009 tapahtuivat seuraavat henkilöstömuutokset: talouspäällikkö siirtyi eläkkeelle ja hänen tilalleen siirrettiin henkilö taloussuunnittelijan työtehtävistä koulutustarkastaja jäi osa-aikaeläkkeelle ja hänet siirrettiin koulutussuunnittelijan työsuhteeseen. Koulutustarkastajaksi siirrettiin auto-osaston osastonjohtaja

9 Tammelan toimipisteen lakkautettavasta koulutusalajohtajan virasta siirrettiin viranhaltija suostumuksellaan Forssan toimipisteen opinto-ohjaajan virkaan. ammatillisen ohjaajan työsuhde vakinaistettiin lukien. opintosihteerin työsuhde vakinaistettiin lukien atk-tukihenkilön nimike muutettiin ATK-suunnittelijaksi lukien Ammatillisten aineiden tuntiopettaja siirrettiin ammatillisten aineiden (ravitsemis- ja talousala) lehtorin virkaan varastonhoitaja jäi eläkkeelle siivoojana ja keittiöapulaisena työskennellyt henkilö siirrettiin siivoojien sairauslomien takia kevään 2009 ajaksi kokonaan siivoojan työhön. Hänen tilalleen palkattiin määräaikainen osa-aikainen keittiöapulainen. Vuoden 2008 aikana valittiin: 1 ammatillisten aineiden (sosiaali- ja terveysala) lehtori 5 uutta määräaikaista tuntiopettajaa 1 toimistosihteeri 2 siivoojaa 1 kiinteistönhoitaja 1 koulukuraattori Ns. lähtövaihtuvuusprosentti v oli 2,4 % (vastaavasti 4,0 % v ja 1,6 % v. 2006). Vuoden 2008 aikana irtisanoutui pysyvästä palvelussuhteesta: kiinteistönhoitaja opintosihteeri koulukuraattori 9 Henkilöstön asuinpaikkakunnat: Henkilöstö verotuskunnittain Urjala 0 % Muut kunnat 16 % Ypäjä 1 % Somero 3 % Jokioinen 3 % Forssa 51 % Tammela 22 % Humppila 4 %

10 FAI:n henkilöstöstä 16 % asuu kuntayhtymän toimialueen ulkopuolella. Toimialueen ulkopuolelta vakinaisestikin valitut työntekijät eivät pääosin näytä muuttavan seutukunnalle, vaan käyvät muualta instituutin toimipisteissä työssä. Kun joka kuudennella työntekijällä on varsin pitkä päivittäinen työmatka, se aiheuttaa jonkin verran henkilöstövaihtuvuutta Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen Forssan ammatti-instituutissa on eläkkeelle (myös osa-aikaeläkkeelle) siirtyminen ollut viime vuosina suhteellisen suurta. Sen seurauksena on menetetty jonkin verran osaamista ja hyviä työtapoja, joista uusi työntekijä perehdytysvaiheessa usein kaipaa enemmän tietoa. Toisaalta oppilaitoksessa on koettu erityisesti muodollisesti pätevän ja tietyn ammatillisten aineiden osaamisalueen hyvin hallitsevan opetushenkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia. Vuosina Forssan ammatti-instituuttiin tehdään uusi henkilöstösuunnitelma, jonka osina ovat mm. perehdyttämissuunnitelma ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen. Muodolliset kelpoisuusehdot täyttävien eri alojen ammatillisten aineiden opettajien löytäminen tuottaa vuosi vuodelta enemmän vaikeuksia. Eläkkeelle siirtyminen tulee Forssan ammatti-instituutissa ja koko kunta-alalla olemaan erityisen voimakasta vv Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen tulevat entisestään korostumaan. Hakijoiden määriä v. 2008: koulukuraattorin toimeen oli hakijoita yhteensä 10 toimistosihteerin toimeen oli hakijoita 54 ammatillisten aineiden (sähköalan) lehtorin virkaan oli yhteensä kolme hakijaa, joista kenelläkään ei ollut viran edellyttämää muodollista kelpoisuutta ammatillisten aineiden (sosiaali- ja terveysala) lehtorin virkaan oli hakijoita yhteensä 27, joista seitsemällä oli viran edellyttämä muodollinen kelpoisuus 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Palkalliset ja palkattomat poissaolot työpäivinä vv : Sairaus Tapaturma Perhepol. syyt (äitiysloma yms.) Koulutus Vuosiloma Muu palkallinen poissaolo Opintovapaa Lomautus Kuntoutus Muu palkaton poissaolo Yhteensä

11 11 6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 6.1 Koulutustaso Henkilöstön koulutustaso tilastokeskuksen koulutusalaluokituksen mukaan : 2007 Perusaste 3 2,4 % Keskiaste 27 21,6 % Alin korkea-aste 18 14,4 % Alempi korkeakouluaste (amk ja opistoaste) 50 40,0 % Ylempi korkeakouluaste 25 20,0 % Tutkijakoulutus 2 1,6 % Yhteensä ,0 % Suoritetut tutkinnot v. 2008: opinto-ohjaajan virkaan siirrettävä koulutusalajohtaja suoritti kasvatustieteen maisterin (FMtutkinnon ja 60 op:n opinto-ohjaajan opinnot Liesjärven yksikön osastonjohtaja suoritti maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon sähköalan ammatillisten aineiden lehtori suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon (DI) taloussuunnittelija suoritti kiinteistöpäällikön tutkinnon (FMA) Omaehtoinen koulutus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustuslisäjärjestelmässä. Toisaalta koulutustason nousu johtaa opetusalalla lähes poikkeuksetta OVTES:n mukaisen taulukkopalkan korotukseen. Opetushenkilöstöstä lähes 1/5:lla ei ollut viran edellyttämää muodollista kelpoisuutta, koska useimmilta määräaikaisilta opettajilta puuttuu ns. pedagoginen kelpoisuus (35 ov:n lisäopinnot). Opettajien tutkintovaatimusten noustua on rekrytoitaessa entistä vaikeampaa löytää hyvää opettajaa, jolla vaaditun ylemmän korkeakoulututkinnon tai amk-tutkinnon lisäksi on soveltuva kolmen vuoden työkokemus ja 35 ov:n pedagogiset lisäopinnot. Kuljettajalinjan ammatillisten aineiden opettajilta vaaditaan lisäksi liikenneopettajan kelpoisuus. Vuoden 2008 aikana ei määräaikaisista tuntiopettajista kukaan suorittanut asetuksen edellyttämiä pedagogisia lisäopintoja. 6.2 Osaamisen kehittäminen Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti-instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 4,1 % henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitosvertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. FAI:n kehittämishankkeisiin (esim. laatutyö, nuorten näytöt ja opettajien työelämätyöskentely) on oleellisesti liittynyt henkilöstön osaamisen kehittämistä. Opetushenkilöstökoulutuksen painopistealueet ovat seuraavat: 1) työelämäosaamisen diplomin suoritus 2) erityispedagogiikan suoritus 3) ope.fi -koulutus. Vuonna 2009 alussa henkilöstösuunnitelman osaksi hyväksyttiin koulutussuunnitelma, jossa määritellään henkilöstökoulutuksen painopistealueet. Tavoitteeksi on otettu, että 2 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n työelämä-

12 osaamisen diplomin (4 ov:n opettajan työelämäjakso, 3 ov:n alakohtainen työelämäosaaminen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittäminen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa). Työelämädiplomin edellyttämät opinnot suoritti 3 opettajaa v Ammatillisten aineiden opettajista n. 15 %:lla on ko. diplomi. Tukipalveluhenkilöstön koulutuksessa on pääpaino lisääntyvän tietotekniikan hyväksi käytössä ja alati muuttuvien ohjelmien hallinnassa. Taloushallinnon ohjelmistovaihdon myötä tukipalveluhenkilöstön koulutusmäärät olivat korkeat vuonna Johtamisen kehittäminen Kuntayhtymässä toteutettiin organisaatiouudistusta vv ja sen ohella. myös kuntayhtymän talousarvio-asetelma uudistettiin vuoden 2008 aikana. Kehityskeskustelut Koko henkilöstö oli systemaattisten kehityskeskustelujen piirissä ja kehityskeskustelujen kattavuusprosentti oli 100 % v Työpaikkakokoukset Koko henkilöstö oli säännöllisten työpaikkakokousten piirissä v Koko henkilöstölle yhteisiä kokouksia järjestettiin 1.4. ja Kokouksien aiheita olivat mm. tilinpäätös, laatutyö, organisaatiomuutokset ym. ajankohtaisia asioita. Johtamiskoulutus Johtamisen erikoisammattitutkinnon (=JET) suoritti 6 johtavaa viranhaltijaa, 6 osastonjohtajaa ja 2 vastuuhenkilöä vv Koulutuksen järjestäjänä oli JTO. Neljä uutta osastonjohtajaa suorittaa JET-koulutuksen vuosina TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot ja kuntoutus Sairauspoissaolot pituuden mukaan: Opetushenkilöstö 1-5 pv Opetushenkilöstö yli 5 pv Muu henkilöstö 1-5 pv Muu henkilöstö yli 5 pv Yhteensä Opetushenkilöstön sairauspoissaolo-% työpäivistä oli 3,3 % v Muun henkilökunnan osalta vastaava prosentti oli 4,8 %. Sairauspoissaolot yhtä työntekijää kohti laskettuna: Opetushenkilöstö 0-5 pv 1,2 1,2 1,8 Opetushenkilöstö yli 5 pv 6,6 2,0 4,6 Muu henkilöstö 0-5 pv 1,8 2,0 2,9 Muu henkilöstö yli 5 pv 18,5 8,5 8,4

13 13 Sairauspoissaoloja koskevat em. tunnusluvut ovat varsin hyvät ja selvästi paremmat kuin Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken vertailuoppilaitoksissa. Työtapaturmien takia kertyi 0 poissaolopäivää v (41 pv v. 2007). Käynnit työterveyshuollon sairaanhoitovastaanotoilla ja tutkimuksissa vv : Lääkäri Terveydenhoitaja Psykologi 6 4 Laboratoriotutkimukset Käyntien kustannukset v olivat yhteensä 16915,55 e (v yht ,80 e). Työterveyshuolto vv : Työpaikkaselvitykset Tietojen anto ja ohjaus Terveystarkastukset tuntia tuntia kpl Lääkärit 7,5 1 6, Terveydenhoitajat 19,5 1,5 17, Fysioterapeutit 2 3,5 3 3 Psykologit Laboratoriotutkimukset Yhteensä 28 4,5 27, Työterveyshuollon kustannukset v olivat 5650,28 e (v yht ,62 e). Em. kustannuksista työpaikkaselvitysten kulut olivat 437,00 e (v ,00 e). 7.3 Työn kuormittavuuden arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) 25 :n mukaan jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Forssan ammatti-instituutissa suoritettiin marraskuussa 2006 työturvallisuuslain edellyttämä riskien kartoitus, jonka perusteella valmisteltiin uusi toimenpide-ehdotus ja tarkistettiin työsuojelun toiminta-ohjelmaa. Kehityskeskustelut, säännölliset työpaikkakokoukset ja johtamiskoulutus on jo todettu hyviksi menetelmiksi esille tuleviin työssäjaksamisongelmiin.

14 Työhyvinvointi, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilöstölle marraskuussa 2007 järjestetyn henkilöstökyselyn tulokset (vastaajia 83): Pitääkö väite paikkaansa? Olen tyytyväinen esimiestyöhön ja työn organisointiin 5 % 12 % 31 % 34 % 18 % Olen tyytyväinen organisaatiomme toimivuuteen 2 % 17 % 33 % 37 % 11 % Voin vaikuttaa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen 1 % 12 % 16 % 45 % 27 % Olen tyytyväinen työn sisältöön 0 % 4 % 18 % 51 % 28 % Olen tyytyväinen työkykyyni ja voimavaroihini 0 % 4 % 20 % 54 % 23 % Olen tyytyväinen työolosuhteisiin 4 % 11 % 28 % 45 % 13 % Olen motivoitunut ja tyytyväinen kehittymismahdollisuuksista 2 % 9 % 17 % 48 % 24 % Forssan ammatti-instituuttiin laaditaan vuosina uusi henkilöstösuunnitelma, jossa yhtenä painopistealueena on henkilöstön työkyvyn ylläpito ja työssäjaksamisen lisääminen. Ei lainkaan Osin Melko hyvin Hyvin Erittäin hyvin 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta Aloitetoiminta ja aloitteellisuus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustusrahajärjestelmässä. 8.2 Sisäinen tiedottaminen Yhden koulutusalajohtajan toimenkuvaan on lukien sisällytetty viestinnän kehittäminen ja tiedotus. FAI:lla on nyt selkeästi vastuutettu ja toimiva intranet ja tiedotuskäytäntö. Sisäistä tiedottamista on lisäksi pyritty parantamaan kehityskeskusteluilla, työpaikkakokouksilla ja henkilöstön yhteisillä kokouksilla. 8.3 Kehittämishankkeet Vuoden 2008 aikana oli FAI:ssa useita henkilöstön kehittämishankkeita, mm. työssäoppimisen ja nuorten näyttöjen kehittämisprojektit. Lisäksi toimintaa kehitettiin Voorumi ja Kokeva Osaaja ESR-projekteissa. 8.4 Yhteistoiminta Kuntayhtymässä on 12-jäseninen yhteistoimintaryhmä, jossa 4 työnantajan edustajaa (sis. työsuojelupäällikön ja palkka-asiamiehen) ja 8 henkilöstön edustajaa (sis. kaikki luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet sekä kaksi työsuojeluvaltuutettua). Yhteistoimintaryhmätoimii samalla työsuojelutoimikuntana. Kokouksia pidettiin vuoden aikana neljä.

15 Asiakastyytyväisyys Oppilaitoksessa keskeisin asiakastyytyväismittari on vuodesta 2004 alkaen ollut kaikille opiskelijoille vuosittain tehtävä opiskelijakysely. Opiskelijakyselyn tuloksista lähemmin toimintakertomuksessa. 8.6 Seutu- ja aluekeskusyhteistyö Kuntayhtymällä on edustaja mm. Forssan seudun kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöasiain neuvottelukunnassa Forssan seudun Kuntaosaaja hankkeessa Forssan seudun aluekehitysohjelman osaamisvaliokunnassa Forssan seudun aluekehitysohjelman johtaminen ja kuntapalvelut valiokunnassa Talousfoorumi (Forssan seudun kuntien, FSTKY:n ja FAI:n talousjohto) 8.7 Yhteisösuhteet Yhteisösuhteissa on keskeisimmällä sijalla yhteydet elinkeinoelämään ja työpaikkaohjaajiin. Yhteistoiminnasta on lähemmin toimintakertomuksessa vuodelta PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Forssan ammatti-instituutissa noudatetaan seuraavia virka- ja työehtosopimuksia kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 36 kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) 6 kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) o yhteiset määräykset 5 o liite 4 (ammattioppilaitos) 47 o liite 5 (kauppaoppilaitos) 14 o liite 7 (sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) 11 o liite 8 (metsä- ja puutalousoppilaitos) 5 OVTES:n liitteiden 7 ja 8 alaiset opettajat (yhteensä 16) ovat kokonaistyöajassa. Yhtymähallituksen hyväksymien perusteiden mukaan voi johtava rehtori myöntää kannustuslisinä ryhmille 0,2 % kk-palkkaisten palkkamenoista ja tulosaluejohtaja alaisilleen 0,2 % alaistensa kk-palkkaisten palkkamenoista seuraavin hyväksytyin kriteerein: 1) keksinnöt/aloitetoiminta, 2) aktiivisuus suuressa uudessa projektissa, 3) omaehtoinen koulutus tai 4) henkilöstön vähentämisestä aiheutuva työmäärän lisääntymisen korvaaminen. Kannustuslisiä myönnettiin yhteensä euroa 46 työntekijälle v Kannustuslisä oli keskimäärin 356,74 euroa/työntekijä ( euroa). KVTES:n 11 :n mukaista tulospalkkiota ei kuntayhtymässä ollut käytössä.

16 9.2 Henkilöstökustannukset 16 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista v oli 64,7 % (ed. vuonna 64,3 %). Palkkojen ja sivukulujen kehitys (1 000 e): muutos Palkat ,5 % Eläkekulut ,0 % Muut henkilösivukulut ,2 % Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät % Yhteensä ,3 % Eläkekulut v olivat 24,3 % palkoista (23,7 % v. 2007). 9.3 Muut välilliset kustannukset Työterveydenhuollon kulut olivat yhteensä ,33 euroa v (23 598,83 e v. 2007). TYHY-toimintaan käytettiin 8 956,61 euroa v (7 014,5 euroa v. 2007) seuraaviin toimintoihin: TYHY-kuntoutus ja urheilutoiminta 5 812,67 sisältäen henkilöstön liikuntailtapäivän määrärahan a vesihelmen käytön Fysikaalinen hoito 295,00 kevät- ja syyssaunat 370,47 teatteri- ja tutustumismatkat 814,02 pikkujoulu 1 664, ,11 Kuntayhtymä on osallistunut fysikaalisen hoidon tukemiseen v alkaen. Kuntayhtymä maksoi enintään yhdeltä 10 jakson hoitokerralta/työntekijä/kalenterivuosi 25 % hoitojakson kustannuksista (hoitokerran hinnaksi hyväksytään enintään 30 euroa) eli enintään 75 euroa/työntekijä. Aslak-kuntoutusta tuettiin siten, että kuntayhtymä maksoi 50 % varsinaisen palkan ja KE- LA-korvauksen välisestä erotuksesta (yh-päätös ). Kyseisellä tuella oli kuntoutuksessa 4 opettajaa yhden viikon ajan v Lisäksi henkilöstön käytössä on veloituksetta yksi viikoittainen TYHY-vuoro ja yksi lentopallovuoro FAI:n liikuntasalissa. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus veloituksetta käyttää FAI:n kuntosalia iltaisin ja viikonloppuisin. Vuodesta 2005 lukien on ryhdytty käyttämään ns. liikuntaseteleitä tuettaessa henkilöstön liikkumista.