Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa Tuula Koivula johtava rehtori
|
|
- Helinä Siitonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa Tuula Koivula johtava rehtori
2 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan ammatti-instituutti FAI, perustettu Seitsemän kunnan ylläpitämä, väestöpohja n Forssa Humppila Jokioinen Somero Tammela Urjala Ypäjä Kaksi toimipistettä: Forssa, Tammela w w w. f a i. f i
3 Tunnuslukuja 930 opiskelijapaikkaa järjestämisluvassa (monialainen, suuri oppilaitos) oma oppisopimustoimisto > 350 opiskelijaa, (aikuiskoulusta vain sosiaali- ja terveys sekä kuljetusalalla) Täyttöaste > 100 % Henkilöstöä 122, joista opettajia 77 Toímintatuotot vuonna 2011 n. 10 milj. euroa
4 Kuusi koulutusalaa Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala n. 20 perustutkintojen koulutusohjelmaa tarjolla vuosittain
5 Toiminta-ajatus Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin.
6 Strategiset tavoitteet Monialainen koulutustarjonta Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä Haluttu opiskelu- ja työpaikka Osaava ja motivoitunut henkilöstö Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin Toiminta taloudellista ja tuloksellista Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2005 ja 2010
7 Forssan ammatti-instituutin arvot Asiakaslähtöisyys Yksilöllisyys Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys Yhteiskunnallinen vastuu ja kestävä kehitys Yhteistyö
8 Lähtökohta pedagogisen johtamismallin kehittämiselle Laatupalkintoraadin palaute 2005: Pedagogisen johtajuuden kokonaisuus ei hahmotu Yhteinen oppimiskäsitys ei konkretisoidu Pedagoginen strategia puuttuu Pedagogisen strategiatyön käynnistäminen > erilaisia koulutuksia, alustava strategia > 6/2008 dosentti,kt Aini-Kristiina Jäppinen ja jaettu pedagoginen johtajuus -seminaaripäivä 8
9 Pedagoginen strategia On osa Forssan ammatti-instituutin kokonaisstrategiaa ja pohjautuu sen arvoihin ja strategisiin tavoitteisiin Nostaa esiin tekijöitä, joista Fai:n vahvuus osaavana ja yhdessä toimintaa kehittävänä organisaationa muodostuu Ohjaa tietoisesti opetuksen toteuttamista ja kehittämistä yhteisesti sovittujen tavoitteiden suuntaan Selkiyttää jaetun pedagogisen johtajuuden vastuualueita ja eri henkilöstöryhmien velvoitteita nuorten kasvun ja ammatillisen kehittymisen tukemiseksi On osa Fai:n eri koulutusalojen toiminnan yhtenäistämistä ja kehittämistä 9
10 Opetustoimintaa ohjaavat arvot Asiakaslähtöisyys Forssan ammatti-instituutissa asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän organisaatiot sekä kaikki sisäiset ja ulkoiset palvelujen tuottajat, ostajat ja yhteistyökumppanit, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea nuoria heidän ammatillisessa kasvussaan. Asiakasyhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaiden erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Toimintamme tukee asiakkaan kehitystä ja menestymistä. Asiakaslähtöisyys näkyy välittämisenä, yksilöllisyyden kunnioittamisena sekä joustavuutena. 10
11 Opetustoimintaa ohjaavat arvot Yksilöllisyys Jokainen opiskelija on erilainen ihmisenä, omana persoonanaan ja hänellä on omat oppimisedellytyksensä. Tämän huomioimme opetuksessa ja kasvun tukemisessa. Näin toimien edistämme opiskelijan ammattitaidon ja persoonallisuuden monipuolista kehittymistä. 11 Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys Opiskelija oppii koulutuksen edetessä yhä paremmin soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja itsenäisesti muuttuvissa tilanteissa. Kannustava ja yhteistoiminnallinen oppimis- ja opetusilmapiiri edistävät tavoitteellista oppimista. Ammattitaitoinen, pätevä ja itseään kehittävä henkilöstö opettaa ja tukee opiskelijan oppimista ja ammattitaidon kehittymistä. Myönteiset ja tulokselliset oppimis-, opetus- ja kasvatuskokemukset luovat edellytyksen ammattiidentiteetin kehittymiselle ja ammattiylpeyden kokemiselle.
12 Opetustoimintaa ohjaavat arvot Yhteiskunnallinen vastuu Yhteiskunnassa ja ammatissa toimivilla on tietyt normit ja säännökset sekä ammattietiikka, jotka opiskelijan tulee ammattitaidon oppimisen lisäksi omaksua menestyäkseen ammatissaan. Kehitämme rohkeasti osaamistamme ja uudistamme toimintatapojamme. Asetamme itsellemme ja toiminnallamme selkeät laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Tunnemme vastuumme erilaisten opiskelijoiden opetuksessa ja tukemisessa ja toimimme sen mukaisesti sekä yksilöinä että osana laajempaa ympäristöämme. Työmme tulokset näkyvät hyvät ammatilliset perusvalmiudet omaavina, työhön tai jatko-opintoihin sijoittuvina, itseään kehittämään pyrkivinä ja ammattiaan arvostavina kansalaisina. 12
13 Opetustoimintaa ohjaavat arvot Yhteistyö Tuloksellisen oppimis- ja opetusprosessin onnistumisen edellytyksenä on opiskelijoiden, opettajien ja tukihenkilöstön välinen saumaton yhteistyö. Tämän lisäksi toimintamme edellytys on laaja ja monipuolinen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö ja yhteistyökumppanien arvostaminen avoimessa ja luottamuksellisessa ympäristössä. FAI - AVAIN AMMATTIIN 13
14 Oppimiskäsitys Konstruktiivisuus Opiskelija rakentaa uutta tietoa ja osaamista aiemmin omaksutun tiedon jataidon pohjalta Aktiivisuus Oppiminen on opiskelijan oman toiminnan tulosta Yhteistoiminnallisuus Sosiaalisella vuorovaikutuksella niin oppilaitos- kuin työssäoppimisympäristössä on kes keinen rooli oppimisessa Kontekstuaalisuus Oppiminen on sidottu mielekkäisiin tehtäviin ja työkokonaisuuksiin niin oppilaitos- kuin työssäoppimisympäristössäkin Reflektiivisyys Opiskelija arvioi oppimaansa ja tarkastelee oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä Siirtovaikutus Opiskelija osaa siirtää oppimansa asiat uusiin tilanteisiin niin oppilaitos- kuin työssäoppimisympäristössä ja hyödyntää opittuja tietoja jataitoja uuden oppimisessa 14
15 Pedagoginen johtajuus Pedagoginen johtajuus on Forssan ammatti-instituutissa jaettua pedagogista johtajuutta johtavan rehtorin, koulutusala-, ja osatonjohtajien sekä opettajien ja tukipalveluhenkilöstön kanssa Kollektiivinen oppimisprosessi liittyy siihen ja se on valmiutta sitoutua työhönsä ja halua vastata omasta ja olemassa olevien mahdollisuuksien puitteissa koko oppilaitosyhteisön oppimisprosessista Edellyttää saumatonta vuorovaikutusta ja yhteistyötä koko henkilöstöltä, jotta opetuksen kasvatuksen, opetussuunnitelman ja opetuksen kehittämistavoitteet saavutetaan Eri henkilöstöryhmien pedagogiset vastuualueet määritellään Jaetun pedagogisen johtamisen onnistuminen edellyttää yhteistä välittämistä, henkilöstön kesken jaettua vastuunottoa ja oman asiantuntijuuden antamista koko oppilaitoksen käyttöön 15
16 Jaettu pedagoginen johtajuus Johtavan rehtorin vastuualueisiin sisältyy muun muassa pedagogisen johtamisjärjestelmän luominen sen toteutumisen arviointi ja kehittäminen, koko oppilaitoksen opetuksen laadun varmistuksesta ja kehittämisestä vastaaminen koko oppilaitoksen opetusstrategisten tavoitteiden toteuttamisesta vastaaminen. Sidosryhmäyhteistyön hoitaminen, joka on osa opetuksen kehittämis- ja arviointityötä. 16
17 Jaettu pedagoginen johtajuus Koulutusalajohtajien vastuualueisiin sisältyy muun muassa koulutusalan opiskelijavirran hallinta, opintojen edistymisen seuranta (mm. kokonaisnäkemys koulutusalan HOJKSopiskelijoista, pois saoloista, opiskelijoista, joilla hylättyjä opintojaksoja jne.), opettajien lukusuunnitelmien, jaksotusten ja lukujärjestysten koordinointi (yhteistyössä osastonjohtajien ja opettajien kanssa), oppimisen laadun varmistus ja kehittäminen sekä oppilaitoksen opetusstrategisten tavoitteiden toteuttaminen koulutusalan osalta. Tämän lisäksi koulutusalajohtajille ja joillekin osastojohtajille ja opettajille on määritelty tehtäväkohtaisia pedagogisia vastuita kuten kaksoistutkinnon organisointi ja seurantavastuu, oppilaitoksen kansainvälisyystoiminnasta vastaaminen jne. 17
18 Jaettu pedagoginen johtajuus Osastonjohtajien pedagogisen johtamisen vastuualueet vaihtelevat tehtävämääritysten mukaan. Ne voivat sisältää osin samoja johtamisalueita kuin koulutusalajohtajilla tai olla lähempänä opettajien pedagogisen johtamisen vastuualueista. Keskeinen pedagogisen johtamisen vastuualue on: osaston oppimis- ja opetusprosessin tukeminen, seuranta, arviointi ja kehittäminen yhteistyössä koulutusalajohtajan ja osaston opettajien kanssa. Opetussuunnitelma- ja sidosryhmäyhteistyö yhteistyössä opettajien kanssa on osa opetus- ja oppimisprosessia. 18
19 Jaettu pedagoginen johtajuus Opettajien pedagogisen johtamisen vastuualueisiin sisältyy muun muassa opetussuunnitelmien päivitystyö, lukusuunnitelmien ja lukujärjestysten laadinta sekä sidosryhmäyhteistyö (mm. työssäoppiminen, näytöt, kaksoistutkinnot) yhteistyössä osastonjohtajan ja koulutusalajohtajan kanssa. Suurin osa opettajista on myös luokanvalvoja/ryhmäohjaaja. Näillä opettajilla on siten paras kokonaisnäkemys ja pedagoginen vaikuttamismahdollisuus omaan luokkaansa. Luokanvalvojan/ryhmäohjaajan työhön sisältyy muun muassa luokan opiskelijoiden lukusuunnitelman toteutumisen mahdollistaminen, seuranta ja opiskelijoiden tukitoimien organisointi. 19
20 Jaettu pedagoginen johtajuus Kaikkien opettajien pedagogiseen johtamiseen sisältyy aina oppimistilanteeseen liittyvät toiminnalliset käytänteet ja työrauhan varmistaminen, joita opettaja tavalla tai toisella johtaa ja ohjaa. On myös muistettava, että opettajien kasvatuksellinen vastuu on aina läsnä oppimisympäristöstä, opiskelijaryhmästä tai yksittäisestä opiskelijasta riippumatta. 20
21 Jaettu pedagoginen johtajuus Tukihenkilöstön pedagoginen johtamisen vastuualueita ovat muun muassa opiskelijoiden opastaminen eri toimintaohjeiden noudattamisessa (mm. tupakointi, pukuhuone- ja ruokailukäyttäytyminen). Omalta osaltaan he osallistuvat myös opiskelijoiden kasvatukseen ja hyvien tapojen opastukseen. 21
22 Siirtymävaiheen yhteistyö Opiskelijan työllistyminen Jatko-opinnot Hyvä elämä Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen Yhteenveto pedagogisesta strategiasta ja pedagogisesta johtamisesta osana FAI:n toimintajärjestelmää Forssan ammatti-instituutin arvot ja visio toimintajärjestelmä strategioineen ja suunnitelmineen Pedagoginen strategia ja pedagoginen johtaminen Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Osastonjoh- Koulu tajat - tusala - johtaj Onnistuneet ja tulokselliset a oppimis-, opetus-, tuki-, ja yhteistyöprosessit Kollektiivinen oppimispros. Opettajat Tukihenkilöstö Perusammattitaito, laaja osaaminen ja perusta elinikäiselle oppimiselle Opetussuunnitelman yhteinen osa - Laatukäsikirja Tutkintokohtaiset opetus- ja näyttösuunnitelmat Sidosryhmäyhteistyö 22
23 Arviointi ja kehittäminen Eri prosessien ja tulosten arviointi - laatukäsikirjan menettelyohjeet ja työohjeet Palautetiedon tarkastelu ja kehittämiskohteet koko instituutin, koulutusalojen, osastojen ja luokkien välillä Systemaattinen palautetieto mm. opiskelija-, henkilöstö- ja työssäoppimiskyselyin, vertailutieto yhteistyöoppilaitoksista Sisäiset ja ulkoiset auditoinnit osana arviointia Valtakunnalliset tuloksellisuusrahoitus- ja seurantatiedot osa palautejärjestelmää Laadunvarmistusmalli (CQAF) antaa puitteet arvioinnille ja kehittämiselle 23
24 Kysymyksiä ja kommentteja? KIITOS! 25
MITEN HENKILÖSTÖ SAADAAN MUKAAN LAATUTYÖHÖN? Tulevaisuuden haasteet johdon näkökulmasta. Tuula Koivula
MITEN HENKILÖSTÖ SAADAAN MUKAAN LAATUTYÖHÖN? Tulevaisuuden haasteet johdon näkökulmasta Tuula Koivula 30.8.2011 Toiminta-ajatus Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin
TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT
OIMIN-JUS, VISIO J RVO OIMIN-JUS Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. VISIO - monialainen
LAATUKÄSIKIRJA YHTEINEN OSA
LAATUKÄSIKIRJA YHTEINEN OSA Päivitetty 5/2014 SISÄLLYS 1 HALLINTO, TOIMITAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET... 1 1.1 Omistajat ja organisaatio... 1 1.2 Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus, visio, arvot
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA
KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Opetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
KOKEMUKSIA HAKUPROSESSISTA JA TOIMINNAN KUVAAMISESTA. Lauri Lähteenmäki
KOKEMUKSIA HAKUPROSESSISTA JA TOIMINNAN KUVAAMISESTA Lauri Lähteenmäki 28.2.2011 Toiminta-ajatus Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka
PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
Lasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
Hyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari
Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
Koulutusjohtamisen instituutti
OSAAVA FORUM 2015 OPPIMISEN JA OSAAMISEN KOKONAISARKKITEHTUURI KESKI-SUOMESSA: JOHTAMINEN JA ARVIOINTI 13.11.2015 JYVÄSKYLÄ Mika Risku, Instituutin esimies Koulutusjohtamisen instituutti, Jyväskylän yliopisto
Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa. Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
Opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpauksessa Merja Rui ja Heikki Tuomainen lehtorit, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagoginen johtaminen Salpauksessa Opiskelijat ja työelämä Maarit
Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa
OSAAMISEN TURVAAMINEN MUSIIKKIOPPILAITOKSESSA. Jukka Ahonen
OSAAMISEN TURVAAMINEN MUSIIKKIOPPILAITOKSESSA Jukka Ahonen OPETTAJAN PROFESSIOON KUULUVIA OSAAMISALUEITA VESA RAASUMAA, väitös 2010 (Jyväskylän yliopisto): Opettajalta edellytetään monipuolista osaamista,
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero
Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö
KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA
KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA Sivu 1 (6) Sitovuustaso: nettositova (toimintakate/-jäämä) KUNTAYHTYMÄN JOHTO PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA TILINTARKASTUS Toimintakulut -138 750,00 Toimintakate/-jäämä
OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä
OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto
LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005
HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän
Ammattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
Ohje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
PEREHDYTTÄMISOHJELMA
1.8.2005 PEREHDYTTÄMISOHJELMA Tämän ohjelman ensisijainen tarkoitus on vastuuttaa ja varmistaa, että uusi työntekijä tulee heti alusta alkaen mahdollisimman hyvin perehdytetyksi työympäristöönsä ja työtehtäviinsä.
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA
OPETUSSUUNNITELMA YHTEINEN OSA Päivitetty 1/2010 yhtymähallitus 2.3.2010 2 SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA...4 2 TAUSTAA FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISTA...4 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA...4 3 FORSSAN
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja
Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA
Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut
Avoimen ammattikorkeakoulun sähköiset palvelut Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät, Rovaniemi 30.9.2010 Marja Rautajoki www.amk.fi virtuaaliamk.fi www.avoinamk.fi oncapus.fi virtualyh.fi Copyright Marja
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki
Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-
numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008
Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Ammattikorkeakoulukirjastot I TAUSTATIEDOT 1.3 Asema kpl % Osuus % 1 amk-opiskelija 8965 77.2 2 amk-opettaja 1312 11.3 3 muu henkilökunn.
Pedagoginen johtaminen - työpaja
Pedagoginen johtaminen - työpaja Oppimisseikkailu 2017 7.3.2017 Anne Nevgi (HYPE) ja Jaanika Blomster (Viikki), Jussi Merenmies (Meilahti), Leila Niemi-Murola (Meilahti) ja Hanna Vehkamäki (Kumpula) Työpajan
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa
Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia
Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %
1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012
numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %
1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan
Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja
Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS. Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi
Mitä olemme oppineet normittavien ops-prosessien johtamisesta - case OPS Tuija Viitasaari ja Sari Salomaa-Niemi OPS prosessin tasot Lainsäädäntö valtakunnallinen ja kansainvälinen Opetushallituksen perusteet
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA
FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA Päivitetty joulukuu 2009 Y-asema SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAUSTA JA RAKENNE...2 2.1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS,
1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?
Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita
Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät 28.-29.1.2015 Tampere Rehtori, KT etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan ammattiopisto
Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT
SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.
Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä
Laatua Siikalatvalla
Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %
1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin
Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen
LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen
Luku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.
Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa
Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä
Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa
Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen
PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen
Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf
EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-
Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta
Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,