Finanssimarkkinat. FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

Transkriptio

1 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2 Sisällysluettelo Sivu Finanssialan rakennekehitys Finanssimarkkinoilla toimijat Finanssikonsernit Talletuspankit Henkivakuutusyhtiöt Vahinkovakuutusyhtiöt Työeläkevakuutusyhtiöt Markkinoiden koko Finanssimarkkinoiden vaikuttavuus ja kannattavuus Alan vakavaraisuus Finanssialan henkilöstö Finanssialan tulevaisuuden haasteet...13 Tekstin on kirjoittanut Tarja Kallonen (p ) ja kuvat on tehnyt Johanna Nieminen (p ) Finanssialan Keskusliitosta. Julkaisu on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla

3 1. Finanssialalla tarkoitetaan Suomessa yrityksiä, jotka tarjoavat asiakkailleen pankki-, vakuutus- tai sijoituspalveluja. Finanssialalla toimivat vakuutusyhtiöt hoitavat lisäksi lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia, kuten työeläkevakuutusta ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Myös liikennevakuutus, potilasvakuutus ja ympäristövahinkovakuutus hoidetaan lakisääteisesti. mrd. euroa Finanssimarkkinoiden rakenne ,0 141,5 30,9 Muut ,0 30,2 66,3 48,4 62,2 Yritysluotot Asuntoluotot 0 Talletukset Vakuutussäästöt Rahastosäästöt Työeläkevarat (2007e) Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus, FK Luotot Finanssimarkkinoiden kuvaaminen on haasteellista. Yleisesti siihen lasketaan finanssimarkkinoilla toimivien osapuolien välisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia. Finanssimarkkinoihin lasketaan kuuluvaksi raha-, varallisuus- ja vastuueriä. Näissä eri finanssierissä voi olla sopimuskumppanina useitakin osapuolia. Kotitalouksien finanssimarkkinat sisältävät rahavarallisuuden, sijoitukset, omaisuuden ja velkaantuneisuuden. Siihen kuuluu myös omaan turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä tekijöitä, kuten omaisuuteen ja tapaturmiin liittyvä vakuuttaminen sekä eläketurva. Yritysten finanssimarkkinat koostuvat erilaisista sijoituksista, investoinneista, arvopapereista ja saamisista. Merkittäviä finanssieriä ovat myös yrityksen oma pääoma, rahastot, varaukset ja vieras pääoma. Yritysten toimintaan kuuluu oleellisena osana toimintojen ja omaisuuden vakuuttaminen. Suomen finanssimarkkinat ovat osa kansainvälisiä markkinoita. Markkinaerät koostuvat talletuksista, sijoituksista, vakuutus- ja rahastosäästöistä, erityyppisistä luotoista ja työeläkevaroista. Kaikki yritykset ja kotitaloudet käyttävät tavalla tai toisella finanssimarkkinoilla toimivien yritysten palveluja päivittäin. 2

4 2. Finanssialan rakennekehitys Finanssimarkkinoille niin Suomessa kuin maailmallakin on ollut oleellista viime vuosien aikana tapahtunut kansainvälistyminen. Toinen merkittävä piirre on ollut markkinoilla olevien yritysten ja yhtiöiden yhteistyön kehittyminen sekä toimialaliukumat. Etenkin EU:n myötä rahoitusmarkkinoista on tullut yhtenäinen osa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita. Ulkomaisen ja kotimaisen omistuksen osuus suomalaisessa rahoitustoiminnassa Ulkomaisen yhtiön tytäryhtiö tai sivukonttori Kotimainen omistus Taseen loppusumma Talletukset Asuntolainat Koko lainakanta Rahastoliiketoiminta Kotimaiset vähittäismaksut (PMJ) Kotimaiset TARGET-maksut Pörssikauppojen lukumäärä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähteet: Pankkien osavuosikatsaukset, Rahoitustarkastus, APK ja Suomen Pankki Finanssikonsernien rakenteet ovat muuttuneet ja yritysjärjestelyitä on tehty niin kotimaassa kuin yli rajojen. Finanssimarkkinoilla ulkomaisten toimijoiden osuus on kasvanut ja kotimaisilla markkinoilla näiden osuus on jo selkeästi yli puolet. Viime vuosien aikana on markkinoille tullut myös uusia, tiettyihin palveluihin ja asiakasryhmiin keskittyneitä toimijoita. Finanssimarkkinoilla toimivat yritykset harjoittavat toimintaansa vahvasti kilpailullisessa ympäristössä. Pankkipuolella yhteistyötä tehdään julkisen sektorin kanssa lähinnä Finnveran rahoitus- ja luottotuotteissa sekä valtion takausten, valtion tukeman asuntorahoituksen ja opintolainajärjestelmän muodossa. Vakuutuspuoli on selkeämmin osa yhteiskunnan turvajärjestelmää. Työeläkeyhtiöt ja työtapaturmavakuutuksia tarjoavat vahinkovakuutusyhtiöt hoitavat myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia. Finanssialan merkitys koko yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta on keskeinen. Tehokkaat pankki-, vakuutus- ja rahoituspalvelut vaikuttavat kaikkien yritysten ja kuluttajien arjen sujuvuuteen sekä Suomen kilpailukykyyn. 3

5 3. Finanssimarkkinoilla toimijat Finanssimarkkinoilla toimii pankkeja, ja muita rahoituslaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä ja arvopaperimarkkinaosapuolia, jotka ovat erikoistuneet tarjoamaan rahoitus- ja sijoituspalveluja. sisältävät myös vakuutusyritykset. Vakuutuspuolella toimii henki-, vahinkoja eläkevakuutusyhtiöitä sekä vakuutusyhdistyksiä ja ulkomaisia vakuutusyhtiöitä. Finanssimarkkinoilla toimijat Rahoituslaitokset Arvopaperimarkkinaosapuolet Pääomasijoittajat Vakuutusyritykset Pankit Rahastoyhtiöt Yksityiset pääomasijoittajat Henkivakuutusyhtiöt Kiinnitysluottopankit A rvopaperinvälittäjät Julkiset pääomasijoittajat Vahinkovakuutusyhtiöt Rahoitusyhtiöt Omaisuudenhoitajat Työeläkevakuutusyhtiöt Luottokorttiyhtiöt Investointipankit Vakuutusyhdistykset Erityisluottolaitokset Jako eri instituutioihin perustuu yhtiön harjoittamaan liiketoimintaan sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Finanssikonsernien perustamisen myötä raja eri yhtiöiden ja yhtiöiden tarjoamien palveluiden välillä on kaventunut. Lähes jokainen pankkikonserni tarjoaa vakuutuspalveluita joko oman konsernin vakuutusyhtiön tuotteiden tai yhteistyösopimusten myötä. Finanssialan yritykset toimivat kansainvälisesti. Etenkin pankit ovat jo pitkään olleet osa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita. Kilpailun vapautuminen ja yhteinen euroalue lisäävät toimijoiden kansainvälisyyttä. Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt toimivat osana kansainvälisiä yhtiöitä. Suomessa toimii ulkomaisia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. 4

6 3.1 Finanssikonsernit Finanssikonserni on nimitys sijoitus-, rahoitus- ja vakuutuspalveluja tarjoavalle ryhmittymälle. Finanssikonserni ydin on useissa tapauksissa talletuspankki, ja ryhmään kuuluu useita muita finanssialan yrityksiä. Finanssikonsernin rakenne voi olla holding-yhtiö tai eri yhtiöiden ristiinomistuksella muodostettu kokonaisuus. Finanssikonsernit ovat useissa tapauksissa pörssiyhtiöitä, vakuutusyhtiöt ovat joko keskinäisiä tai osakeyhtiöitä. Finanssikonsernien palvelutarjonta on laaja. Perinteisten talletusten vastaanottamisen, luottojen myöntämisen ja maksuliikkeen hoidon lisäksi tarjolla on pääomarahoitusta, erilaisia sijoituspalveluja ja vakuutuksia. Vakuutuksen ajatuksena on riskien tasaaminen. Yksilölle tai yritykselle niin aineelliset riskit kuin myös henkeen ja terveyteen liittyvät riskit ovat usein ylivoimaisia pelkästään itse kannettuina. Vakuutuksella samankaltaiset riskit kootaan suureksi kokonaisuudeksi. Tässä kokonaisuudessa riskin heilahtelu pienenee. Näin tehdään mahdolliseksi se, että riskiin nähden hyvin pienellä vakuutusmaksulla yksilöt ja yritykset pystyvät varautumaan suurten riskiensä taloudellisiin seurauksiin. Finanssialan rakenteita Ryhmä Pankkitoiminta Henkivakuutus Vahinkovakuutus Työeläkevakuutus OP-Pohjolaryhmä OP-Pohjola-ryhmä OP-Henkivakuutus Pohjola Ilmarinen Nordea Nordea Pankki Suomi Nordea Henkivakuutus TrygVesta Varma Sampo-ryhmä Danske Bank / Sampo Pankki Henki-Sampo IF Vahinkovakuutus Varma Tapiola-ryhmä Tapiola Pankki Henki-Tapiola Vahinko-Tapiola Eläke-Tapiola Fennia-ryhmä Handelsbanken Henki-Fennia Fennia Eläke-Fennia Säästöpankkiryhmä Säästöpankit Duo Henkivakuutus Lähivakuutusryhmä Eläke-Fennia Aktia Aktia Veritas Henkivakuutus Veritas Vahinkovakuutus Veritas Eläkevakuutus Selitystä: varsinainen ryhmä sininen, yhteistyötaho oranssi, muut ryhmän osia Suomalaisen vakuutustoiminnan erityispiirre on, että se on suurelta osin yksityisten vakuutusyhtiöiden hoitamaa lakisääteistä sosiaalivakuutusta, kuten työeläkevakuutus tai työtapaturmavakuutus. 5

7 Finanssikonserneista suurimmat ovat taseen perusteella laskettuna Nordea Pankki Suomi ja OP-Pohjola-ryhmä. Kun mukaan lasketaan vielä Sampo Pankki, tulee näiden kolmen suurimman markkinaosuudeksi prosenttia markkinoista. Nordea Pankki Suomi on ruotsalainen ja Sampo kuuluu tanskalaiseen Danske Bank-konserniin. OP-Pohjola-ryhmä on suurin suomalainen finanssiryhmä. Sen muodostavat itsenäiset osuuspankit ja ryhmän keskusyhteisö Osuuspankkikeskus tytär- ja lähiyhteisöineen, joista suurin on pörssinoteerattu Pohjola Pankki Oyj, entinen OKO Pankki. Suomessa oli vuoden 2008 alussa yhteensä 338 pankkia, joista 323 oli kotimaisia pankkeja ja talletuksia vastaanottavia ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita oli 15: 13 liikepankkia 229 OP-Pohjola-ryhmän jäsenosuuspankkia 42 paikallisosuuspankkia 39 säästöpankkia sekä 15 talletuksia vastaanottavaa ulkomaisten luottolaitoksen sivukonttoria. Suomessa toimi vuoden 2008 alussa 42 kotimaista vakuutusyhtiötä. Ulkomaisten yhtiöiden edustustoja oli 22. Lisäksi 515 eurooppalaista yhtiötä oli ilmoittanut palveluiden tarjoamisesta Suomessa. Vakuutusyrityksiä ovat myös maamme 94 paikallista vakuutusyhdistystä. Eläkeyhtiöistä maksutulon perusteella laskettuna suurin on Varma, vahinkoyhtiöistä OP-Pohjola-ryhmä ja henkivakuutusyhtiöistä OP-Henkivakuutus. 3.2 Talletuspankit Talletuspankkeja ovat luottolaitokset, jotka voivat vastaanottaa yleisöltä talletuksia ja muita takaisinmaksettavia varoja. Talletuspankkeja ovat liikepankit, säästöpankit ja osuuspankit. Muilla luottolaitoksilla on oikeus vastaanottaa yleisöltä vain muita takaisin maksettavia varoja kuin talletuksia. Suurimpia pankkikonserneja Liikevoitto, milj. euroa Henkilöstö Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä Sampo Pankki Säästöpankit Aktia Säästöpankki Paikallisosuuspankit Ålandsbanken

8 Kaikkien talletuksia vastaanottavien pankkien on kuuluttava talletussuojarahastoon. Kannatusmaksun määrä riippuu pankin vakavaraisuudesta ja suojan piirissä olevien talletusten määrästä. Tallettajan talletusten pääoma ja korko korvataan talletussuojarahastossa euroon asti. Suomessa pankkien lukumäärä on kansainvälisesti verrattuna korkea. Tämä johtuu OP-Pohjola-ryhmään, säästöpankkeihin ja paikallisosuuspankkeihin kuuluvista itsenäisten osuus- ja säästöpankkien suuresta määrästä. Pankeilla oli yhteensä konttoria Suomessa vuoden 2008 alussa. 3.3 Henkivakuutusyhtiöt Lähes kaikki henkivakuutusyhtiöt kuuluvat finanssikonserneihin. Suomen henkivakuutusmarkkinoilla toimii toistakymmentä henkivakuutusyhtiötä. Henkivakuutusyhtiöistä suurimmat ovat kotimaisen ensivakuutuksen mukaan laskettuna OP-Henkivakuutus, Nordea Henkivakuutus Suomi ja Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo. Suurimpia henkivakuutusyhtiöitä Maksutulo, milj. euroa Henkilöstö keskimäärin Kotimaisen ensivakuutuksen markkinaosuus OP-Henki ,7 Nordea Henki ,4 Henki-Sampo ,8 Skandia 203-7,2 Tapiola-yhtiöt ,2 Henki-Fennia ,3 Henkivakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutussäästämisen ja riskivakuutuksen tuotteita, yleensä henkivakuutustuotteet ovat yhdistelmiä, jotka sisältävät sekä vakuutussäästämistä että riskivakuutusosan. Henkivakuutustoiminnan kasvun taustalla on myyntikanavien monipuolistuminen. Fuusioiden myötä henkivakuutustuotteita voidaan myydä pankkien konttoreiden kautta asiakkaille. Monista muista EU-maista poiketen Suomessa suurin osa sosiaaliturvasta hoidetaan lakisääteisesti. Tämän vuoksi vapaaehtoisen henkivakuutuksen osuus Suomessa on melko alhainen kansainvälisessä vertailussa. 3.4 Vahinkovakuutusyhtiöt Vahinkovakuutus on suojautumista tulevilta vahingoilta ja odottamattomilta onnettomuuksilta. Vahinkovakuuttaminen on sekä vapaaehtoista sekä pakollista. Kotitalouksien ottamia vapaaehtoisia vahinkovakuutuksia ovat mm. palovakuutukset ja muut omaisuuteen liittyvät vahinkovakuutukset. Lakisääteisiä vahinkovakuutuksia ovat työtapaturmavakuutus ja liikennevakuutus. 7

9 Suomen suurimmat vahinkovakuutusyhtiöt ovat maksutulolla mitattuna OP-Pohjola-ryhmä, If ja Tapiola. Tärkeä osa vakuutustoimintaa on vahinkojen torjunta. Vahingontorjunta on yhteiskuntavastuun kantamista ja asiakkaista huolehtimista. Lisäksi yhtiöillä on tarve hillitä korvausmenojen kasvua. Suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä Maksutulo milj. euroa Henkilöstö keskimäärin Kotimaisen ensivakuutuksen markkinaosuus OP-Pohjola-ryhmä ,3 If ,5 Tapiola ,8 Fennia ,5 Lähivakuutusryhmä ,6 3.5 Työeläkevakuutusyhtiöt Yksityisen sektorin työeläketurva hoidetaan yksityisissä työeläkeyhtiöissä, eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa. Julkisen sektorin eläkkeistä huolehtivat puolestaan Kuntien Eläkevakuutus ja Valtiokonttori. Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Suomessa hoidettava lakisääteinen eläkejärjestelmä tässä laajuudessa on kansainvälisesti harvinainen. Suomen suurimmat työeläkeyhtiöt ovat Varma ja Ilmarinen, seuraavina tulevat Eläke-Tapiola ja Eläke-Fennia. Työeläke rahoitetaan palkkaperusteisella vakuutusmaksulla, joka kerätään sekä työntekijöiltä ja työnantajilta. Vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja varat sijoitetaan tuottavasti tulevien eläkkeiden ja korvausten maksamista varten. Eläkevakuutuksessa varaudutaan siihen, että tuleva elinaika ei ole etukäteen kenelläkään tarkasti tiedossa. Vastaavaa varautumista voidaan toteuttaa myös säästöhenkivakuutuksilla, jotka varmistavat, että suunniteltu säästö on käytettävissä haluttuna ajankohtana tulevaisuudessa. Näissä vakuutuksissa tarkastellaan usein hyvin pitkiä ajanjaksoja ja näiden säästöjen katteena olevat varat vakuutusyhtiön on sijoitettava järkevällä ja kannattavalla tavalla. Eläkevakuutusyhtiöt ovatkin markkinoilla myös merkittäviä sijoittajia. Suurimpia työeläkevakuutusyhtiöitä Maksutulo milj. euroa Henkilöstö keskimäärin Kotimaisen ensivakuutuksen markkinaosuus Varma ,5 Ilmarinen ,4 Eläke-Tapiola ,0 Eläke-Fennia ,6 Etera ,9 8

10 4. Finanssimarkkinoiden koko Rahoitusmarkkinat ovat vuosien ajan kasvaneet selkeästi nopeammin kuin talous. Finanssimarkkinaeristä suurimpia ovat työeläkevarat ja rahalaitosten myöntämät lainat. Pankkien luotoista valtaosa on kotitalouksille myönnettyjä lainoja ja näistä lainoista valtaosa on asuntolainoja. Asuntorahoituksen lisäksi pankkien merkitys yritysten rahoittajana on suuri, vaikka yritykset käyttävät muitakin rahoitusvaihtoehtoja. Viime aikoina yritykset ovat käyttäneet investointien rahoituksessa yhä enemmän pankkirahoitusta mrd. euroa Euromääräiset luotot ja talletukset *) Lähde: Suomen Pankki Euromääräiset luotot Euromääräiset talletukset *) muutos tilastoinnissa Työeläkevarat ovat merkittävä erä finanssimarkkinoista ja työeläkkeiden turvaaminen on keskeinen työeläkesijoittamisen päämäärä. Hallittavina oleville varoille on saatava mahdollisimman korkea ja vakaa tuotto pitkällä aikavälillä. Rahastoiduilla työeläkevaroilla on siten suuri eläkepoliittinen ja kansantaloudellinen merkitys. mrd. euroa Kotimaan vakuutusmaksutulo Työeläkevakuutus Henki- ja muu eläkevakuutus Vahinkoensivakuutus

11 Talletukset ovat pankkien varainhankinnan perusta. Yleisön talletukset ovat kasvaneet tasaisesti ja niiden osuus kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta on säilynyt edelleen suurimpana varallisuuseränä. Talletus on voimassa olevan talletussuojan myötä asiakkaalle turvallinen sijoitus. Kohonnut markkinakorkotaso ja osakemarkkinoiden epävarmuus ovat lisänneet talletusten houkuttelevuutta sijoituskohteena. Talletuspankkien kilpailu säästämis- ja talletusmarkkinoilla on kiristynyt kun etenkin toimialalle tulleet uudet kilpailijat ovat tuoneet markkinoille talletuskorkotarjouksia. Yksityisasiakkaiden säästämiskäyttäytymiseen vaikuttaa verosuunnittelun lisäksi hyvä ja riskitön tuotto. Myös yritysten talletukset ovat kasvaneet, kun yritykset ovat siirtäneet käyttöpääomiaan lyhyen koron rahastoista talletustileille. Talletuksista lähes 70 prosenttia on kotitalouksien säästöjä. Yritysten osuus talletuksista nousi yli 22 prosenttiin, julkisyhteisöjen sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksien osuus talletuskannasta oli vuoden lopussa 9 prosenttia. Kotitalouksien varallisuuden kasvun ja osakkeiden arvonnousun johdosta rahastosijoitukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana. Sijoitusrahastoissa sijoittajien varat kerätään yhteen ja sijoitetaan osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Rahaston omistavat siihen sijoittaneet henkilöt ja yhteisöt. Rahastosijoittamiseen vaikuttaa merkittävästi osakemarkkinoiden kehitys. Esimerkiksi vuoden 2007 alkupuoliskon aikana osakemarkkinoiden suotuisa kehitys suosi rahastosijoittamista ja sijoitukset rahastoihin kasvoivat voimakkaasti. Epävarmuuden lisääntyessä rahoitusmarkkinoilla, rahastoyhtiöiden pääomia nostettiin nopeasti vuoden 2008 aikana ja siirrettiin muun muassa talletustileille. Vakuutussäästämisellä tarkoitetaan säästämistä tai sijoittamista henkivakuutustuotteeseen. Tuotteita ovat säästövakuutukset, eläkevakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset. Vakuutussäästäminen on pitkäaikaista säästämistä. Vakuutussäästöjen tuottotavat ovat laskuperustekorkoinen ja sijoitussidonnainen laskutapa. 5. Finanssimarkkinoiden vaikuttavuus ja kannattavuus Finanssimarkkinoilla toimivilla yrityksillä on merkittävä rooli koko kansantalouden toiminnalle. Tehokas ja toimiva pankki- ja vakuutusjärjestelmä takaavat yritysten ja kotitalouksien varallisuuden kasvu. Finanssiala mahdollistaa investoinnit sekä auttaa yksityishenkilöitä ja yrityksiä suojautumaan riskeiltä. Finanssimarkkinoilla toimivat yritykset ovat suuria toimijoita, jotka työllistävät yli henkilöä. Lisäksi alan toimijat ovat ulkoistaneet monia toimintojaan ja työllistävät välillisesti useita yrityksiä ja työntekijöitä. 10

12 Finanssikonserneista useat ovat myös pörssiyrityksiä, jotka tarjoavat sijoittajille kurssinousun myötä myös säännöllisiä osinkotuottoja. Osuustoiminnalliset yritykset jakavat omistajajäsenilleen puolestaan hyvityksiä jäsenosuusmaksujen muodossa. mrd. euroa 5,0 4,5 Liikevoitto käyvin arvoin ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Talletuspankit Henkivakuutus Vahinkovakuutus Työeläkevakuutus Vakuutusyhtiöiden tuloskehitys on jo pitkään jatkunut vakaana, maksutulot ovat kasvaneet tasaisesti, ja eläkeyhtiöiden hoitama sijoitusvarallisuus on tuottanut hyvin. Pankkitoiminta on ollut useiden viime vuosien aikana kannattavaa toimintaa. Voimakas luottojen, etenkin asuntoluottojen kysynnän kasvu on jatkunut vahvana. Pankkien toiminta on tehostunut ja tietotekniikkaa on hyödynnetty mahdollisimman kattavasti. Suurin tekijä pankkien ja vakuutusyhtiöiden toiminnan hyvään kannattavuuden kehitykseen on pitkään hyvänä jatkunut vakaa taloudellinen kasvu. Kuluttajat ja yritykset ovat investoineet, ostaneet asuntoja ja sijoittaneet. Toinen merkittävä tekijä etenkin pankkien tulosten kohentumisessa on ollut luottotappioiden vähäinen määrä. Vuoden 2007 jälkipuoliskolla alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi ei näkynyt Suomessa toimivien finanssialan yritysten tuloksissa. Yhdysvaltain isoimmat investointipankit kirjasivat ensimmäisinä suurimmat tappiokirjaukset ja loppuvuodesta myös suuret kansainväliset pankkikonsernit kertoivat merkittävistä tappiokirjauksista. Koko kriisin lopullisia vaikutuksia on vaikea vielä arvioida, sillä tappiot näkyvät tulevien vuosien tilinpäätöksissä. Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoihin liittynyt subprime-kriisi heijastui vuoden 2007 puolesta välistä alkaen voimakkaasti korko- ja osakemarkkinoille. Suomalaisille laina-asiakkaille rahoitusmarkkinoiden rauhattomuus näkyi euriborkorkojen nousuna. Suomessa toimiville pankeille rahoituskriisi puolestaan näkyi varainhankinnan kustannusten kasvuna ja eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan haasteet lisääntyivät tuntuvasti. Epävarmuus markkinoilla on kasvanut. 11

13 Vuonna 2007 vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu maksutulo oli 15,2 miljardia euroa. Tässä summassa ovat mukana niin lakisääteiset kuin vapaaehtoisetkin vakuutuslajit. Vakuutusyhtiöt ja erityisesti työeläkevakuutusyhtiöt ovat myös merkittäviä sijoittajia. Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus käyvin arvoin oli 2007 vuoden lopussa 111,8 miljardia euroa. Finanssiala Suomessa numeroin: Finanssialan palveluksessa on henkilöä. Vuonna 2007 finanssialan yritykset maksoivat palkkoja miljoonaa euroa ja veroja 764 miljoonaa euroa. Rahalaitosten luottokanta Suomessa on 140 miljardia euroa, josta asuntoluotto ja 62 miljardia euroa. Pankeissa on 100 miljardia euroa talletuksia 14,7 miljoonalla tilillä. Eläkevakuutussopimuksia on yli kappaletta. Asiakkailla on 4,3 miljoonaa verkkopankkisopimusta. Pankkien maksujärjestelmät välittävät vuosittain 1,4 miljardia tapahtumaa. Maksukortteja suomalaisilla on 7,1 miljoonaa kappaletta. 6. Alan vakavaraisuus Vakavaraisuuden laskentajärjestelmää kehitetään. Basel II on uudistanut pankkien riskienhallintajärjestelmää ja valvontaa. Uudistuksen myötä pankkien pääoman käyttö tehostuu ja tarve pienenee riskiperusteisuuden kasvaessa. Vakuutuspuoli on uudistamassa omaa vakavaraisuusjärjestelmää Solvenssi II uudistuksen myötä. Vakuutustoiminnalle ominaista on korvausten heilahtelu. Yhtenä vuotena perittävillä vakuutusmaksuilla ei aina pystytä kattamaan samana vuonna aiheutuvia korvauksia. Korvausten turvaaminen edellyttää tästä syystä vakuutusyhtiöltä vakavaraisuutta, jolla tasoitetaan vuosittaista heilahtelua. Suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat kansainvälisesti tarkastellen hyvin vakavaraisia ja täyttävät hyvin lainsäädännön vakavaraisuudelle asettamat vaatimukset. Pankkialan vakavaraisuus on vahva ja erilaisilla tunnusluvuilla mitattuna pankkien tilanne näyttää Suomessa hyvältä. Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia, ja tappiopuskurit ovat pankkien riskeihin nähden riittävät. Markkinahäiriöllä ei ollut toistaiseksi vaikutusta pankkien vakavaraisuuteen. Koko pankkisektorin vakavaraisuus on 15,4 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 15,1 prosenttia. Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky parani 145 prosenttiin, kun se vuotta aikaisemmin oli 132 prosenttia. Henkivakuutuksen vakavaraisuus oli 17 prosenttia ja työeläkevakuutuksen vakavaraisuus oli 30 prosenttia vuonna

14 7. Finanssialan henkilöstö Finanssiala, kuten monet muutkin palvelualat Suomessa, tarvitsee lisää työntekijöitä. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana henkilöstön määrä pankeissa on säilynyt lähes ennallaan. Aivan viime vuosien aikana henkilöstön määrä on kasvanut ja lähivuosina on tarvetta uusien henkilöiden saamiseen alalle. Vakuutuspuolella henkilöstön määrä on säilynyt vakaana vuosien ajan. Etenkin pankkialan henkilöstön keski-ikä on korkea, sillä pankkikriisin jälkeen uusia henkilöitä ei palkattu alalle juuri lainkaan. Pankkialan työvoimatarve lisääntyy lähivuosina senkin takia, että alalta siirtyy eläkkeelle merkittävä määrä työntekijöitä. Henkilöstön määrä on noussut lähinnä toiminnan kasvun ja laajentumisen myötä. Myös tehtävien monipuolistuminen ja haasteellisuus ovat lisänneet koulutetun työvoiman tarvetta. Tulevien vuosien rekrytointitarve finanssialalla liittyy oleellisesti myynti- ja asiantuntijatehtäviin henkilöä Finanssialan henkilöstö Suomessa Talletuspankkien henkilöstö Vakuutusyhtiöt Lähteet: Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vuosikertomukset, pankit 8. Finanssialan tulevaisuuden haasteet Taloustilanne on keskeinen tekijä tulevaisuuden finanssimarkkinoilla. Talouden kasvu luo varmimman pohjan rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden vakaalle kehittymiselle. Myös riippuvuus kansainvälisistä markkinoista ja kansainvälisten markkinoiden kehityksestä kasvaa. Ilmastonmuutoksen vaikutus kuten myös mahdolliset tulevat suurkatastrofit vaikuttavat etenkin vakuutusmarkkinoihin. 13

15 Lainsäädännölliset muutokset ja EU-sisämarkkinoiden harmonisointi tulevat muokkaamaan toimintatapoja. Toimijoiden vakavaraisuuteen kiinnitetään huomiota jatkossakin, Basel II ja Sovenssi II:n soveltaminen jatkuu. Teknologiset muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa yhä kiihtyvällä tahdilla. Sähköinen asiointi on jo käytännössä toiminut pitkään pankkisektorilla, jatkossa nämä muutokset tulevat arkipäiväiseksi myös vakuutuspuolella. Tietoturvariskit, SEPA ja maksuliikenteen harmonisointi ovat tulevaisuudessa haasteellisia pankeille. Suomi ikääntyy ja tulo- ja varallisuuserot kasvavat. Tämä luo haasteita etenkin eläkejärjestelmien kehittämiselle. Tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota etenkin public-private jaon toimivuuteen. Lähiajan haasteista voidaan todeta, että finanssialan yritysten näkökulmasta vuosi 2008 alkoi epävakaissa tunnelmissa. Pankkien arvioiden mukaan pääomamarkkinoiden epävarma kehitys johtaa siihen, että vuonna 2008 ei enää ylletä vuoden 2007 tuloslukuihin. Vuoden 2008 toimintaympäristöön ja taloudelliseen tilanteeseen liittyy useita epävarmuustekijöitä ja epävakautta. Pankkien vakavaraisuus on kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Lisäksi viime vuosien aikana saavutettu hyvä kannattavuustaso ja toiminnan tehokkuus luovat vahvan pohjan tuleville vuosille. Kotitalouksien arviot oman talouden kehityksestä ovat muuttuneet varovaisemmiksi, vaikka työllisyystilanne on parantunut. Kotitalouksien lainanottohalukkuus on kuitenkin säilynyt vahvana, ja vuoden 2008 alkupuolella asuntolainojen kysyntä jatkui hyvänä. Varovaisuus asuntomarkkinoilla on kuitenkin selvästi lisääntynyt. Suomen talouskehitys tulee hidastumaan lähivuosien aikana selvästi, mutta useiden ennusteiden mukaan Suomen talouskasvu säilyy parempana kuin euromaissa yleensä. Koko toimialan kannalta on tärkeää, että rahoitusmarkkinat rauhoittuvat ja luottamus alalla toimijoiden välille palautuu mahdollisimman nopeasti. 14

16 FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki Faksi