Pankit Suomessa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

Transkriptio

1 27 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2 Sisältö Sivu 1. Keskeistä pankkitoiminnassa vuonna Pankkirakenteiden kehitys Pankkiverkoston laajuus Pankkitoimialalle uusia tulijoita Pankkialan henkilöstötarve kasvussa Pankkien palvelut Luottojen kysyntä jatkui vilkkaana Asuntolainoissa huomio maksukykyyn Rahoitusyhtiötuotteiden kysyntä kasvoi Talletuskasvu loppuvuodesta tuntuvaan nousuun Pääomia nostettiin rahastoista Sijoitussidonnaiset vakuutukset ovat suosituimpia Maksuliikenne on eurooppalaistunut Pankkien tulokset Liikevoitto kasvoi Pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus Luottokanta säilyi terveenä Näkymät vuodelle LIITE Tulos- ja tasetiedot 26 ja 27 Tekstin on kirjoittanut Tarja Kallonen (p ) ja kuvat tehnyt Johanna Nieminen (p ) Finanssialan Keskusliitosta. Lähteinä on käytetty pankkien vuosikertomuksia, Suomen Pankin, Rahoitustarkastuksen ja Tilastokeskuksen tilastoja. Julkaisu on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla

3 1. Keskeistä pankkitoiminnassa vuonna 27 Vuosi 27 oli finanssimarkkinoilla kaksijakoinen. Alkuvuoden korkeasuhdanne ja voimakas kasvu pitivät pankki- ja vakuutustuotteiden kysynnän erittäin vilkkaana ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Kesän loppupuolella Yhdysvaltojen asuntolainakriisi heijastui kansainvälisille rahoitusmarkkinoille lisäten epävarmuutta. Tilanne jatkui epävakaana myös vuoden 28 alkupuolella. Markkinahäiriö vaikutti vuonna 27 pankkien velkakirjojen riskimarginaaleihin ja siten pankkikonsernien varainhankintaan. Suomessa häiriö näkyi lähinnä lyhyiden markkinakorkojen nousuna ja epävarmuutena osakemarkkinoilla. Markkinamyllerryksen vaikutukset kotimaiseen pankkitoimintaan olivat toistaiseksi vähäiset ja pankkitoiminta jatkui kannattavana myös vuoden 27 aikana. Kotitalouksien ja yritysten hyvä taloudellinen tilanne piti asunto- ja muiden rahoitustuotteiden sekä erilaisten sijoitus- ja vakuutuspalveluiden kysynnän korkealla tasolla. Luottojen kysyntä jatkui vuoden 27 aikana vilkkaampana kuin euroalueella keskimäärin. Rahalaitosten myöntämiä asuntoluottoja oli vuoden lopussa 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Luotonannon kasvu ja koron nousu kasvattivat pankkikonsernien korkokatetta. Talletukset etenkin pankkien sijoitustileillä kasvoivat vuoden loppupuolella vahvasti. Talletukset yhteensä kasvoivat 13 prosenttia ja vakuutussäästöjen määrä lisääntyi 4 prosenttia. Sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat loppuvuoden heikosta kehityksestä huolimatta viime vuonna yhteensä 8 prosenttia. Pankkien henkilöstön määrä kasvoi ja kasvu oli tuntuva lähes kaikissa pankkiryhmissä. Henkilöstön määrän kasvun lisäksi pankkien kustannuksia nostivat palkkatason nousu sekä yritysjärjestelyistä aiheutuneet kertaluonteiset kustannukset. Useita vuosia kestäneestä luotonannon kasvusta huolimatta luottokanta on säilynyt terveenä. Ongelmaluottojen määrä oli pieni ja arvonalentumistappioita kirjattiin vuoden 27 aikana vähän. Lähiaikojen toimintaympäristöön ja taloudelliseen tilanteeseen liittyy useita epävarmuustekijöitä ja epävakautta. Pankkien vakavaraisuus on kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Lisäksi viime vuosien aikana saavutettu hyvä kannattavuustaso ja toiminnan tehokkuus luovat vahvan pohjan tuleville vuosille. 2

4 2. Pankkirakenteiden kehitys Pankkien toiminta on laajentunut ja monimuotoistunut. Pankkirakenteet ovat eläneet ja uusia liiketoimintamuotoja on kehitetty. Suuretkaan muutokset eivät ole vaikuttaneet merkittävästi pankkien lukumäärään. 2.1 Pankkiverkoston laajuus Suomessa pankkien lukumäärä on kansainvälisesti verrattuna korkea. Tämä johtuu OP-Pohjola-ryhmän, säästöpankkien ja paikallisosuuspankkien suuresta määrästä. Vuoden 27 aikana pankkien lukumäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutamia osuus- ja säästöpankkeja fuusioitui, ja muutamia uusia pankkeja ja ulkomaisten pankkien tytäryhtiöitä perustettiin. Suomessa oli vuoden 27 lopussa yhteensä 338 pankkia, joista 323 oli kotimaisia pankkeja. Talletuksia vastaanottavia ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita oli 15: - 13 liikepankkia OP-Pohjola-ryhmän jäsenosuuspankkia - 42 paikallisosuuspankkia - 39 säästöpankkia sekä - 15 talletuksia vastaanottavaa ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoria. Pankeilla oli yhteensä konttoria Suomessa vuoden 27 lopussa. Konttoreiden määrät supistuivat OP-Pohjola-ryhmässä, Nordeassa ja Sammossa, sen sijaan säästöpankeilla ja Aktialla konttoriverkosto kasvoi. 3

5 Suomessa toimivat pankkikonsernit Tase Pankit milj. euroa Suomalaiset pankit / pankkikonsernit Henkilöstö (konserni) Konttorit (talletuspankki) Nordea Pankki Suomi -konserni OP-Pohjola-ryhmä Sampo Pankki *) Säästöpankit Aktia Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Evli Pankki Tapiola Pankki eq Pankki SEB Gyllenberg Private Bank Suomen AsuntoHypoPankki S-Pankki Oy Glitnir Pankki Yhteensä Suomessa toimivat ulkomaiset pankit / pankkikonsernit Danske Bank **) Skandinaviska Enskilda Banken Handelsbanken DnB NOR Bank Swedbank Carnegie AB Citibank Deutsche Bank Kaupthing Bank hf., Suomen sivuliike Calyon Bank DnB NORD ABN AMRO Bank N.V., Helsinki Branch 1 1 EFG Investment Bank AB filial i Finland 1 1 The Royal Bank of Scotland public limited company, filial i Finland 1 1 Forex Bank 1 1 Yhteensä Pankit yhteensä *) Sampo Pankin luvut sisältävät pankkiliiketoiminnan Suomessa **) Sampo Pankki kuuluu Danske Bank Groupiin 4

6 2.2 Pankkitoimialalle uusia toimijoita Suuria finanssialan rakennejärjestelyjä ei vuoden 27 aikana tehty, sen sijaan aikaisempina vuosina tehtyjen järjestelyjen käytännön toteuttaminen jatkui. Ulkomaisen omistuksen osuus on kasvanut ja on jo selkeästi yli puolet kaikessa rahoitustoiminnassa. Kot imaiset vähit t äismaksut (PMJ) Kot imaiset TARGET-maksut Pörssikauppojen lukumäärä Ulkomaisen ja kotimaisen omistuksen osuus suomalaisessa rahoitustoiminnnassa Taseen loppusumma Tallet ukset Asunt olainat Koko lainakant a Rahastoliiket oimint a Lähteet: Pankkien osavuosikatsaukset, Rahoitustarkastus, APK ja Suomen Pankki Ulkomainen omistus Kotimainen omistus % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Vuonna 26 tehdyn kaupan seurauksena Sampo Pankki konserni siirtyi Sampo konsernista tanskalaisen Danske Bankin tytäryhtiöksi helmikuusta 27 alkaen. Yhdistyminen näkyi vuoden aikana myös siten, että Mandatumista tuli osa Danske Capitalia ja Danske Marketsia. Muutos jatkuu edelleen ja Sampo Pankkina toimiva tytäryhtiö muutetaan sivukonttoriksi vuoden 28 aikana. Nordea jatkaa konsernin juridisen rakenteen yksinkertaistamista. Pohjoismaisten pankkien osalta tavoitteena on muodostaa eurooppayhtiö. Nordea on aloittanut talletussuojajärjestelmän kehittämiseen liittyvän yhteistyön Pohjoismaisten lainsäätäjien ja valvontaviranomaisten kanssa. Rakennemuutos OP-Pohjolassa jatkui. Henkivakuutusyhtiö Pohjola sulautui OP-Henkivakuutukseen vuoden alussa. Syyskuussa OP-ryhmä muutti nimensä OP-Pohjola-ryhmäksi ja OKO Pankki Oyj:n uudeksi nimeksi tuli Pohjola Pankki Oy. Ryhmän sisällä jäsenpankkien yhdistyminen jatkui, kun Pyhännän (Oulu), Miettilän (Simpele), Ruhtinaansalmen (Suomussalmi) ja Kylmäkosken (Akaa) Osuuspankit sulautuivat, suluissa mainittu vastaanottava pankki. Säästöpankeissa tapahtui muutama yhdistyminen. Houtskärs Sparbank ja Saaristosäästöpankki Oy yhdistyivät vuoden 27 lopussa. Myös Hauhon ja Rengon säästöpankit päättivät yhdistyä ja perustivat uuden osakeyhtiömuotoisen säästöpankin, yhdistyminen toteutuu vuoden 29 aikana. Lisäksi Padasjoen säästöpankki muutti nimensä Helmi Säästöpankki Oy:ksi. 5

7 Säästöpankkien ja Lähivakuutus-ryhmän kanssa perustettu henkivakuutusosakeyhtiö Duo aloitti toimintansa huhtikuussa 27. Lisäksi säästöpankeilla on arvopaperivälitystä koskeva yhteistyösopimus Glitnir Pankki Oy:n kanssa. Islantilaispankit rantautuivat Suomen pankkimarkkinoille. Glitnir Banki hf hankki FIM Group Oyj:n osakekannan maaliskuussa ja pankki aloitti toimintansa Suomessa lokakuussa 27. Glitnirin Suomen toimintojen Helsingissä sijaitsevan pääkonttorin lisäksi pankilla on paikalliskonttorit Espoossa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Riihimäellä, Tampereella, Turussa sekä Vaasassa. Islantilainen Straumur-Burdaras Investment Bank osti toukokuussa 27 enemmistön suomalaisen eq Oyj:n osakekannasta. Vuonna 26 toimintansa Suomessa aloittanut islantilainen Kaupthing Bank siirsi pankkitoiminnot vuoden lopussa Suomen sivuliikkeeseensä ja toiminnot jatkuvat Kaupthing Bank h.f. sivuliikkeenä. Henkivakuutusten myynnistä on tullut yhä kiinteämpi osa pankkikonsernien toimintaa samalla kun säästö- ja henkivakuutustuotteista on tullut vaihtoehto säästämis- ja sijoitustuotteille. Muutokset näkyivät myös pankkikonsernien rakenteissa. Aktian tekemä kauppa henkivakuutusyhtiö Veritaksen osakkeista toteutui tammikuun 27 alussa. Saman vuoden huhtikuussa Säästöpankkien ja Lähivakuutus-ryhmän perustama henkivakuutusyhtiö Duo aloitti toimintansa. Toimialojen liukumat näkyvät finanssialalla. SOK:n tytäryhtiö S-pankki sai toimiluvan helmikuussa 26 ja pankkitoimintansa S-pankki aloitti lokakuussa 27. S-Pankin toiminta käynnistyi asiakasomistajien säästövarojen siirrolla pankin talletuksiksi. Pankin palvelupisteitä on ryhmän kaupoissa, ravintoloissa ja hotelleissa. 6

8 2.3 Pankkialan henkilöstötarve kasvussa Pankkiala, kuten monet muutkin palvelualat Suomessa, tarvitsee lisää työntekijöitä. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana henkilöstön määrä pankeissa on säilynyt lähes ennallaan, viime vuosien aikana henkilöstön määrä on jopa kasvanut. kpl Talletuspankkien henkilöstö ja konttorit 1 henkilöä Konttorit (vasen asteikko) Lähde: Pankkien vuosikertomukset, pankit Talletuspankkien henkilöstö (oikea asteikko) Pankkialan henkilöstön keski-ikä on korkea, sillä pankkikriisin jälkeen uusia henkilöitä ei palkattu alalle juuri lainkaan. Pankkialan työvoimatarve lisääntyy lähivuosina, kun alalta siirtyy eläkkeelle merkittävä määrä työntekijöitä. Pankkikonserneissa oli vuoden lopussa töissä yhteensä henkilöä, laskennallinen nettolisäys edellisvuodesta oli 356 henkilöä. Todellinen vuosikasvu oli täätä suurempi kun otetaan huomioon Sampo Pankin järjestelyt. Myös konserneihin kuuluvissa talletuspankeissa henkilöstön määrä kasvoi. Henkilökunnan kasvun syynä on ollut lähinnä toiminnan kasvu sekä laajentuminen. Myös tehtävien monipuolistuminen ja haasteellisuus ovat lisänneet koulutetun työvoiman tarvetta. Tulevien vuosien rekrytointitarve liittyy oleellisesti myynti- ja asiantuntijatehtäviin. Vuoden 27 aikana lähes kaikkien pankkien henkilöstömäärä kasvoi. Sampo Pankin osalta henkilöstömäärän väheneminen johtui siitä, että edellisinä vuosina Sampo Pankin lukuihin on laskettu myös Baltian toimipaikoissa työskennelleet henkilöt. Sampo Pankki -kaupan yhteydessä konsernirakennetta muutettiin siten, että pankin Baltiassa toimivat tytäryhtiöt siirtyivät Danske Bankille. Sampo Pankin henkilöstömäärään vaikutti myös se, että osa Sampo Pankin henkilöstöstä siirtyi Helsingissä toimivan Danske Bankin konttoriin. Ulkomaisten pankkien sivukonttoreiden henkilöstön määrä kasvoi 25 prosentilla ja oli vuoden 27 lopussa 1 39 henkilöä. Ulkomaisten pankkien sivukonttoreista suurin on Handelsbanken, henkilöstöä 689. Toimipaikkojen määrä kasvoi 45 kappaleeseen. 7

9 3. Pankkien palvelut Pankit myöntävät luottoja, vastaanottavat talletuksia ja huolehtivat asiakkaiden maksuliikenteestä. Pankkien perustoiminnot ja asiakkaiden pankkipalvelutarpeet ovat pysyneet samoina pitkään, mutta erityisesti jakelukanavat ovat kehittyneet. Pankkien tarjoamat palvelut ovat vuosien myötä myös kehittyneet ja monipuolistuneet yhä enemmän erilaisten asiakkaiden erilaisia tarpeita vastaaviksi. Seuraavassa lyhyet katsaukset eri toimintoihin ja vuoden 27 tapahtumiin pankkimarkkinoilla. 3.1 Luottojen kysyntä jatkui vilkkaana Luottojen kysyntä jatkui vilkkaana myös vuoden 27 aikana. Rahalaitosten luotonanto kasvoi 12,7 prosenttia, ja vuoden lopussa luottokanta oli yhteensä 148 miljardia euroa. Suomen rahalaitosten luotonanto on kasvanut usean vuoden ajan nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Rahalaitosten myöntämien euromääräisten lainojen kannan vuosikasvu % Kotitalouslainat Lähde: Suomen Pankki Yrityslainat Koko luotonannon kasvu vuonna 27 oli ripeämpää kuin edellisvuonna johtuen etenkin yritysluottojen vahvasta kasvusta vuoden viimeisinä kuukausina. Yritysten lainanototon kasvu johtuu yritysten kasvaneista investoinneista, yrityskaupoista, sukupolven vaihdoksista ja mahdollisesti myös varautumisesta suoraan markkinoilta hankittavan velkarahoituksen saatavuuden vaikeutumiseen. Kotitalouksien lainanotto kasvoi vuonna 27 yli 11 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli reipasta, vaikka selkeästi maltillisempaa kuin useana aikaisempana vuonna. Kasvu oli nopeinta asuntoluotoissa kuten edellisinä vuosinakin. Kulutusluottojen kysyntä hidastui hieman edellisvuodesta ja opintolainojen määrä on säilynyt useiden viime vuosien ajan ennallaan. 8

10 Luotonannon kasvuun vaikuttivat hyvä yleinen taloudellinen tilanne ja työllisyysnäkymät sekä kuluttajien vahva usko oman talouden hyvään kehitykseen. Luottokannan kasvuun vaikuttivat myös keskimääräisen lainakoon kasvu ja pidentyneet laina-ajat. Kohonnut korkotaso ei hillinnyt merkittävästi lainanottajia. Lisäksi kapeat asiakasmarginaalit ylläpitivät asiakkaiden kiinnostusta lainojen nostoon. Korot ovat nousseet tasaiseen tahtiin jo yli kahden vuoden ajan. Vuoden 27 lopulla korkojen nousu tasaantui. Rahoitusmarkkinakriisi vaikutti etenkin lyhyiden korkojen heilahteluihin vuoden viimeisinä kuukausina. Euromääräisen luottokannan keskikorko nousi vuoden aikana,8 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 5,29 prosenttia. Pankkien omat viitekorot seuraavat viiveellä euriborkorkojen muutoksia ja näiden korkojen suosio on kasvanut sitä mukaa, kun euriborkorko on noussut primekorkoja nopeammin. Vuoden 27 aikana pankkien viitekorkoihin sidottu lainakanta kasvoi edellisvuodesta yli 3 prosenttia. Kiinteäkorkoisten luottojen määrä kasvoi hieman, mutta on määrältään säilynyt melko pienenä. 3.2 Asuntolainoissa huomio maksukykyyn Loppuvuonna USA:sta alkanut rahoitusmarkkinoiden myllerrys lisäsi epävarmuutta ja vaikutti osaltaan Suomen asuntomarkkinoihin ja vaikuttaa varmaan vielä lähivuosienkin aikana. Osakemarkkinoiden epävarmuus ei kuitenkaan heikentänyt kotitalouksien tulevaisuuden uskoa. Hyvä työllisyyskehitys, nimellispalkkojen korotus sekä halu panostaa hyvään asumiseen olivat niitä vahvoja tekijöitä, jotka vaikuttivat asuntolainojen kysyntään. Asuntoluottojen määrä kasvoi vuoden 27 aikana 12,4 prosenttia. Kotitalouksien pankeista nostamat uudet asuntoluotot milj. euroa % Lähde: Suomen Pankki Uudet asuntoluotot Keskikorko 9

11 Asuntolainojen kasvu jatkui hieman nopeampana kuin muiden luottojen kasvu, mutta hitaampana kuin aikaisempina vuosina. Rahalaitosten asuntoluottokanta oli vuoden lopussa 62,2 miljardia euroa, joka on 42 prosenttia rahalaitosten kaikista luotoista. Asuntolainakannan kasvuun ovat vaikuttaneet luotonkysynnän lisäksi euromääräisesti suuremmat luotot ja pidemmät laina-ajat. Kotitalouksien asuntolainojen keskimääräinen laina-aika on noussut 18 vuoteen, kun se yhdeksän vuotta aikaisemmin oli 11 vuotta. Keskimääräisen jäljellä olevan asuntolainan määrä on noussut 65 2 euroon. Tähän ovat vaikuttaneet asuntojen hintojen nousu ja että asiakkaat ovat voineet ottaa kerralla suurempia asuntolainoja pidentämällä lainan takaisinmaksuaikaa. Pankit ovat kiinnittäneet huomiota yhä enemmän asuntolainoihin liittyviin riskeihin, vaikka niistä syntyneitä luottotappioita on tähän mennessä kertynyt vähän. Luottoja myöntäessään pankit varmistavat ensisijaisesti luotonsaajien lainanhoitokyvyn, jotta korkojen noustessa tai muiden yllättävien menojen varalle jää riittävästi joustoa maksukykyyn. Asunnonvaihtotilanteissa ensisijaisena ohjeena on ollut entisen asunnon myynti ennen uuden hankintaa. 3.3 Rahoitusyhtiötuotteiden kysyntä kasvoi Finanssialan Keskusliiton jäseninä ovat seuraavat rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavat yhtiöt: Handelsbanken Rahoitus Oyj, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Pohjola Pankki Oyj, Sampo Pankki Oyj ja SEB-Leasing Oy. Suomessa toimii muitakin rahoitus- ja korttiyhtiöitä kuin edellä mainitut FK:n jäsenyhtiöt, mutta niiden toiminnasta ole saatavissa yhteenlaskettua tilastotietoa. milj. euroa Rahoitusyhtiöiden luottokannat *) Osamaksusopimusten rahoitus Leasingsopimukset Autojen leasingrahoitus Investointirahoitus Laskusaatavien rahoitus Kulutusluotot *) sis. FK:n jäsenet 1

12 Rahoitusyhtiöiden yhteenlaskettu luottokanta kasvoi vuoden aikana lähes 9,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa 11,5 miljardia euroa. Rahoitusyhtiöiden uusi luotonanto kasvoi vuonna 27 merkittävästi henkilöautojen ja kuljetuskaluston leasingrahoituksessa. Lisäksi yritysten investointihalukkuus näkyi ATK- ja muiden konttorilaitteiden leasingrahoituksen kasvuna. Rahoitusyhtiöiden kulutusluotot kasvoivat vuonna 27 noin 14 prosenttia. Tyypillisiä rahoitusyhtiöiden kulutusluottoja ovat korttisidonnaiset tililuotot sekä vakuudettomat kertaluotot. Myös kuluttajille myönnetyt osamaksurahoitukset kasvoivat edellisvuodesta. Autoverouudistus tulee todennäköisesti lisäämään vuoden 28 aikana uusien autojen osamaksurahoitusta. 3.4 Talletuskasvu loppuvuodesta tuntuvaan nousuun Kohonneet markkinakorot ja osakemarkkinoiden epävarmuus lisäsivät talletusten houkuttelevuutta sijoituskohteena. Talletuspankkien kilpailu säästämis- ja talletusmarkkinoilla kiristyi. Toimialalle tulleet uudet kilpailijat toivat markkinoille talletuskorkotarjouksia lisäten kilpailua talletusmarkkinoilla mrd. euroa Euromääräiset luotot ja talletukset *) Euromääräiset luotot Lähde: Suomen Pankki Euromääräiset talletukset *) muutos tilastoinnissa Talletuksia oli pankeissa vuoden 27 lopussa yhteensä 99,8 miljardia euroa. Vuoden lopussa 12 kuukauden talletuskasvu oli peräti 13,2 prosenttia. Kasvu oli hyvää koko vuoden, mutta kiihtyi loppuvuotta kohden. Vuoden 28 alkukuukausina talletusten vuosikasvu on noussut jo lähelle 2 prosenttia. Yritysten tekemien talletusten vuosikasvu oli erittäin vahvaa, peräti 25,8 prosenttia edellisvuodesta. Talletustilit tarjosivat hyvätuottoisen ja riskittömän sijoitusvaihtoehdon, joten yritykset siirsivät käyttöpääomiaan lyhyen koron rahastoista talletustileille. Lisäksi yritykset nostivat loppuvuoden aikana luottoja ja ilmeisesti siirsivät niitä talletustileille varautuen tuleviin investointeihin. 11

13 Talletustilit tarjosivat kotitalouksille kilpailukykyisen sijoitusvaihtoehdon. Kotitalouksien talletukset kasvoivat joulukuun aikana peräti 1,6 miljardia euroa mrd. euroa Suomen rahalaitoksiin Sijoitusrahastojen rahastoarvo euroalueelta tehnyt talletukset Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus, FK Säästäminen ja sijoittaminen Henkivakuutuksen vakuutussäästöt (yritykset, yksityiset) Talletuksista 69 prosenttia on kotitalouksien säästöjä. Yritysten osuus talletuksista nousi yli 22 prosenttiin, julkisyhteisöjen sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksien osuus talletuskannasta oli vuoden lopussa 9 prosenttia. Pankkien talletusten keskikorko nousi vuoden 27 aikana ja oli vuoden lopussa 2,6 prosenttia. Talletukset määräaikaistileillä kasvoivat eniten, näille tileille maksettiin korkoa 4,2 prosenttia. Kiinteäkorkoisten talletusten osuus on edelleen yli puolet koko talletuskannasta. Määräaikaisja sijoitustileillä käytetään eniten kiinteitä korkoja. Talletusten luottoja ripeämpi kasvu vuoden 28 alkukuukausina on pienentänyt pankkien antolainausenemmyyttä. Pankit ovat hankkineet talletusten lisäksi rahoitusta lähinnä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Rahoitusmarkkinakriisin johdosta rahoituksen saatavuus on hankaloitunut ja hinta noussut. Tällöin vakaan kotimaisen talletusvarainhankinnan merkitys korostuu pankkien liiketoiminnassa. 12

14 3.5 Pääomia nostettiin rahastoista Vuoden 27 kaksijakoisuus näkyi erityisen hyvin arvopaperimarkkinoilla ja sijoitusrahastojen pääomien kehityksessä. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana osakemarkkinoiden suotuisa kehitys suosi rahastosijoittamista ja sijoitukset rahastoihin kasvoivat voimakkaasti. Kesäkuun 27 rahastosijoituksien pääomien määrä nousi uuteen ennätykseen, 12 kuukauden kasvu oli 34,2 prosenttia ja pääomia oli yhteensä yli 7 miljardia euroa. mrd. euroa 8 Suomalaisten sijoitusrahastojen rahastopääoma /5 3/5 5/5 7/5 9/5 11/5 1/6 3/6 5/6 7/6 9/6 11/6 1/7 3/7 5/7 7/7 9/7 11/7 1/8 Osakerahastot Yhdistelmärahastot Pitkän koron rahastot Lähde: Suomen Sijoitusrahastoyhdistys Lyhyen koron rahastot Muut rahastot Vuoden loppupuoliskolla rahastoyhtiöiden pääomia nostettiin, mutta alkuvuoden hyvän kasvun johdosta vuosikasvuksi tuli silti 8,1 prosenttia. Alkuvuoden 28 aikana sijoitusrahastojen pääomat vähenivät edelleen, kahdessa kuukaudessa pääomien arvo aleni 4,6 miljardilla eurolla. Yritysten osuus rahastosijoituksista on 73 prosenttia ja yksityishenkilöiden osuus noin 27 prosenttia. Rahastopääoman jakautuminen yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen välillä on jo usean vuoden ajan pysytellyt melko vakaana, tosin yksityishenkilöiden osuus on supistunut hieman. Sijoituspalveluyritysten liikevoitto vuonna 27 oli 121 miljoonaa euroa. Sijoituspalveluja voivat tarjota kotimaiset luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset tai omaisuudenhoitoa harjoittavat rahastoyhtiöt. Kotimaisia sijoituspalveluyrityksiä oli yhteensä 37 ja lisäksi sijoituspalveluja tarjosi kolme Suomessa toimivan ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttoria. 13

15 3.6 Sijoitussidonnaiset vakuutukset suosituimpia Suomen väestö ikääntyy, ja tavoitteena on ollut löytää yhteisesti hyväksytty malli, jolla kansalaiset voisivat säästää nykyistä enemmän omaa eläkettään. Henkivakuutustuotteesta on tullut monille asiakkaille vaihtoehtoinen säästämismuoto rahastojen ja suorien osakeomistusten rinnalle. Henkivakuutuksen vakuutussäästöistä lasketut markkinaosuudet 12/27 Veritas+Liv-Alandia 2,7 % Skandia 3,5 % Tapiola-yhtiöt 7,6 % Henki-Fennia 2,4 % Handelsbanken Liv,2 % Nordea 25,9 % Suomi 14,7 % OP-Henkivakuutus 19,9 % Kaleva 2,2 % Henki-Sampo 2,8 % Henkivakuutusyhtiö kuuluu lähes jokaiseen pankkikonserniin. Suurimmat henkivakuutusyhtiöt vakuutussäästöjen perusteella laskettuna ovat Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, OP-Henkivakuutus Oy ja Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo. Näiden kolmen yhteenlaskettu markkinaosuus oli vuoden 27 lopussa yhteensä 67 prosenttia. Henkivakuutussäästöjä oli vuoden 27 lopussa yhteensä 3,2 miljardia euroa. Erityisesti sijoitussidonnaisen säästöhenkivakuutuksen maksutulo on kasvanut vahvasti aikaisempina vuosina. Vuonna 27 henkivakuutussäästöjen määrä kasvoi neljä prosenttia, kasvu oli suurinta sijoitussidonnaisissa säästöhenkivakuutuksissa ja yksilöllisissä eläkevakuutuksissa. Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo supistui edellisvuodesta 8,4 prosenttia. Lasku johtuu siitä, että vakuutussäästämisen markkinat ovat nyt vaiheessa, jossa uusmyynnin painopiste on siirtynyt yhä enemmän kertamaksuisista säästöhenkivakuutuksista jatkuvamaksuisiin eläkevakuutuksiin. Maksutuloa henkivakuutusyhtiöille kertyi kaikkiaan 2,8 miljardia euroa. 14

16 3.7 Maksuliikenne on eurooppalaistunut Yhtenäinen euromaksualue SEPA käynnistyi Suomessa tammikuussa 28. Alussa käytössä ovat tilisiirrot ja kortit ja vuonna 29 otetaan käyttöön myös suoraveloitukset. Käytännössä muutos merkitsee 31 kansallisen maksujärjestelmän korvautumista uudella, yhtenäisin säännöin ja standardein toimivalla maksujärjestelmällä. milj. kpl Maksuliikenteen kasvu tietotekniikan avulla Konekieliset tapahtumat Manuaaliset tapahtumat Suomalaisen maksuliikenteen konekielisyysaste on erittäin korkea, 96 prosenttia. Yritysten sekä kotien tietoyhteydet, kauppojen maksupäätteet sekä korttien käyttäminen ostosten maksamisessa ovat vähentäneet selkeästi laskujen maksua konttoreissa. Pankkiasiointi on keskittymässä yhä enenevässä määrin verkkoon. Kotitalouksien ja yritysten verkkopalvelusopimusten määrä oli vuoden lopussa 4,2 miljoonaa kpl. Sähköinen laskutus yritysten verkkolaskun ja kuluttajan e-laskun muodossa tulee edelleen lisääntymään lähivuosien aikana. OP-Pohjola-ryhmän, Nordea Pankki Suomen ja Sampo Pankki Oyj:n yhdessä omistamalla Automatia Pankkiautomaatit Oy:llä oli vuoden lopussa yhteensä Otto-käteisautomaattia. Kaikki Suomessa toimivat täyden palvelun pankit ovat Automatian asiakkaita. Kilpailu käteisautomaateilla kasvaa kun Otto-automaatit saavat rinnalleen Cash- ja Annaautomaatteja. Sanoma WSOY:n tytäryhtiö Rautakirjan Cash -autotomaateista ja Suomen Käteisnostot Oy:n Anna-automaateista voi nostaa joko Visa Electronilla tai luottokorteilla. 15

17 4. Pankkien tulokset Pankkien liikevoitto vuonna 27 oli parempi kuin koskaan aikaisemmin. Pankkien tulokset, liiketoiminnan kasvu ja tunnusluvut kehittyivät myönteisesti vuoden aikana. Hyvään tuloskehitykseen vaikuttivat hyvä yleinen taloustilanne ja luottojen kasvu. Talletuspankkien liikevoitto 4 milj. euroa Lähde: Tilastokeskus 4.1 Liikevoitto kasvoi Vuoden 27 jälkipuoliskolla alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi ei näkynyt Suomessa toimivien pankkien tuloksissa. Yhdysvaltain isoimmat investointipankit kirjasivat ensimmäisinä suurimmat tappiokirjaukset ja loppuvuodesta myös suuret kansainväliset pankkikonsernit kertoivat merkittävistä tappiokirjauksista. Koko kriisin lopullisia vaikutuksia on vaikea vielä arvioida, sillä tappiot näkyvät tulevien vuosien tilinpäätöksissä milj. euroa Suomalaisten pankkikonsernien liikevoitto Nordea Pankki Suomi Sampo Pankki *) Säästöpankit (pl. Aktia) Aktia OP-Pohjolaryhmä Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Lähde: Pankkien vuosikertomukset *) Pankkiliiketoiminta 16

18 Suomessa toimivien pohjoismaisten pankkikonsernien liikevoitto milj. euroa Nordea Danske Bank Lähde: Pankkien vuosikertomukset Handelsbanken DnB NOR SEB Sw edbank Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoihin liittynyt subprime-kriisi heijastui voimakkaasti korkoja osakemarkkinoille. Suomalaisille laina-asiakkaille rahoitusmarkkinoiden rauhattomuus näkyi euriborkorkojen nousuna. Suomessa toimiville pankeille rahoituskriisi puolestaan näkyi varainhankinnan kustannusten kasvuna. Korkokatteen kasvuun vaikutti euriborkorkojen nousun välittyminen lainakorkoihin. Huolimatta yleisen korkotason noususta luottojen kysyntä jatkui edelleen vilkkaana. Korkotason nousu kasvatti pankkien korkotuottoja. Pankkien tuotoista 63 prosenttia koostuu korkokatteesta, palkkiotuottojen osuus on 19 prosenttia kaikista tuotoista. Liiketoiminnan kasvu ja laajeneminen toivat pankeille tuottoja. Etenkin vuoden alkupuolen vilkas osakesijoitustoiminta ja sijoitusrahastopääomien kasvu lisäsivät pankkien muita tuottoja. Loppuvuonna palkkiot kasvoivat, sillä epävarmuus sijoitustuotoista kasvoi ja asiakkaat lunastivat arvopaperi- ja rahasto-osuuksiaan. Nettopalkkiotuottoja kertyi etenkin rahastoista, varallisuuden hoidosta ja arvopaperinvälityksestä. Pankkien kaikista palkkiotuotoista 36 prosenttia kertyi viime vuonna säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvistä palveluista, 26 prosenttia maksuliikenteeseen ja 16 prosenttia luotonantoon liittyvistä palkkioista. Rakennemuutoksiin liittyvät kertaluonteiset tuotot ja kulut heikentävät pankkien tulosten vertailtavuutta. Muihin tuottoihin ja kuluihin liittyviä kertaluonteisia eriä syntyi vuoden 27 aikana etenkin Sampo Pankilla ja Aktialla. 17

19 Merkittävistä tase-erien volyymikasvuista huolimatta pankkien toimintakuluissa ei tapahtunut vuoden 27 aikana merkittäviä muutoksia. Toimintojen laajentuminen, henkilöstön määrän kasvu ja palkkatason nousu näkyivät hallintokulujen ja muiden kulujen pienenä kasvuna. milj. euroa 1 Talletuspankkien tase Vastaava Lähde: Tilastokeskus Käteiset varat ja muut saamiset Luotot yrityksille Luotot kotitalouksille Saamiset luottolaitoksilta Vastattavaa Yleisön talletukset Velat luottolaitokslle Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat Oma pääoma Korot ovat nousseet vuoden 25 kesästä lähtien vuoden 27 loppuun asti. Vuoden 27 loppupuolella koron nousu tasaantui, ja lyhyet korot heilahtelivat voimakkaasti. Vuoden 26 aikana 12 kuukauden euribor nousi lähes prosenttiyksikön. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoa vuonna 27 kahdesti. 4.2 Pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus Tunnusluvuilla mitattuna pankkien tilanne näyttää Suomessa hyvältä. Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia, ja tappiopuskurit ovat pankkien riskeihin nähden riittävät. Markkinahäiriöllä ei ollut toistaiseksi vaikutusta pankkien vakavaraisuuteen. Koko pankkisektorin vakavaraisuus on 15,4, kun se vuotta aikaisemmin oli 15,1. Vakavaraisuuden laskentajärjestelmä on käynyt läpi kattavan uudistuksen. Basel II uudistaa pankkien riskienhallintajärjestelmää ja valvontaa. Uudistuksen myötä pankkien pääoman käyttö tehostuu ja tarve pienenee riskiperusteisuuden kasvaessa. Suurista pankeista OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki käyttivät vuoden 27 vakavaraisuuslaskennassa vielä Basel I:n säännöksiä. Kannattavuutta mitataan liikevoiton suhteella keskitaseeseen (ROA). Koko pankkisektorin kannattavuus parani 1,2:een, kun se vuotta aikaisemmin oli 1,. Liikevoitto siis kasvoi suhteessa vuonna 27 nopeammin kuin taseet. 18

20 Koko pankkisektorin tehokkuus-suhdeluku parani edellisvuodesta. Tehokkuusluku (C/I) lasketaan kulujen ja tuottojen välisestä suhteesta. Tehokkuuden kohentumiseen vaikutti nimenomaan pankkien tuottojen kuluja ripeämpi kasvu vuoden 27 aikana. Kolmen suurimman pankkiryhmittymän kulu/tuottosuhde oli 42,8 ja muiden kotimaisten pankkien kulu/tuottosuhde oli 65, Luottokanta säilyi terveenä Pankkien luottokanta on hyvässä kunnossa. Järjestämättömien saamisten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, yhteensä järjestämättömiä saamisia oli vuoden lopussa 43 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin niitä oli 347 miljoonaa euroa. Erääntyneet saamiset kasvoivat tosin hieman nopeammin kuin järjestämättömät saamiset milj. euroa Luottotappiot ja järjestämättömät saamiset Järjestämättömät saamiset Luottotappiot Lähde: Rahoitustarkastus Järjestämättömien saamisten osuus luottokannasta oli vuoden 27 lopussa,28 prosenttia, vuotta aikaisemmin sama suhdeluku oli,26 prosenttia. Järjestämättömällä saamisella tarkoitetaan luottoa, jonka pääoma ja/tai korko on ollut kolme kuukautta maksamatta. Kotitalouksien osuus järjestämättömistä saamisista säilyi 63 % tasolla kuten vuotta aikaisemminkin. Näyttää ainakin toistaiseksi siltä, että kotitalouksien velkaantuminen ja entistä suuremmat asuntolainat on pystytty hoitamaan yhtä hyvin kuin aikaisempina vuosina. Luottotappioita kertyi vuoden aikana kaikilla pankkiryhmillä erittäin vähän. Nettomääräiset arvonalentumistappiot heikensivät pankkien tulosta vuonna 27 noin 64 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin Nordea Pankki Suomen luottotappioiden palautukset olivat suuremmat kuin kaikkien muiden pankkien luottotappiot yhteensä. 19