MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013"

Simo Sala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä

2 2

3 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä ja -kassoja Työeläkejärjestelmä oli vastaus olemassa olevan vapaaehtoisen eläketurvan ongelmiin Kansaneläkelaitos oli molemmille työmarkkinaosapuolille epäilyttävä toimija Työnantajaosapuoli ei halunnut antaa kertyviä pääomia valtion suoraan määräysvaltaan Tapaturmavakuutuksessa (vsta 1895) ja liikennevakuutuksessa (vsta 1925) oli jo sovellettu samaa pakollisen vakuutuksen ja yksityisen vakuutusyhtiön yhdistelmää 3

vapaaehtoisen eläketurvan ongelmiin Kansaneläkelaitos oli molemmille työmarkkinaosapuolille epäilyttävä toimija Työnantajaosapuoli ei

4 4 Yhtiöt ykkösiksi Eläkekomiteassa ( ) työeläkeyhtiöt ajateltu lähinnä niitä varten, joilla ei säätiötä tai kassaa; henkivakuutusyhtiöitten yhdistys ei etukäteen järin kiinnostunut Työnantajakeskusjärjestö STK:n linja 1962: perusetuudet säätiöstä, mahdolliset lisäedut vakuutusyhtiöstä (+ työntekijän maksu) Ei toteutunut, koska suuryritykset + Eläke-Varma Ilmarinen taustayhtiöineen heti vahva toimija vakuutusala oivalsi nopeasti tel:n merkityksen Vakuutusyhtiöstä työeläkevakuuttamisen perustyyppi jo 1960-luvun puolivälissä

mahdolliset lisäedut vakuutusyhtiöstä (+ työntekijän maksu) Ei toteutunut, koska suuryritykset + Eläke-Varma Ilmarinen

5 5 Vakuutusalan keskittyminen Vakuutusmarkkinoiden keskittyminen viiteen leiriin Teollisuusvakuutus & Fennia Pohjola-yhtiöt Sampo-yhtiöt Kansa-yhtymä Tapiola Taustalla kannattavuusongelmat ja myynnin ja markkinoinnin muutostarpeet Tavoitteena eri vakuutuslajien tarjoaminen keskitetysti, vakuutustavaratalo Työeläkkeessä tasokorotus muutti lisäetujen merkitystä Minkälaista täydennystä lakisääteinen turva kaipaa?

kannattavuusongelmat ja myynnin ja markkinoinnin muutostarpeet Tavoitteena eri vakuutuslajien tarjoaminen

6 6 Työeläkeyhtiöt leirien välissä Ilmarinen ja Kalervo 1980-luvun alussa Sammon ja Pohjolan välissä Ilmarisen jako, Kalervon sulauttaminen uuteen Eläke-Sampoon Keskeiset ratkaisut: ylijäämä ei kuulu kokonaan omistajille, vakuutuskannan jako tapaturmavakuutuksen mukaan Työeläkeyhtiöt tiiviimmin osa vakuutusyhtiöiden ja pankkien kilpailua Toisaalta julkisen vallan pyrkimys hillitä rahoitusmarkkinoiden välityksellä käytävää valtataistelua elinkeinoelämässä

vakuutuskannan jako tapaturmavakuutuksen mukaan Työeläkeyhtiöt tiiviimmin osa vakuutusyhtiöiden ja pankkien

7 7 Finanssitavaratalot Uusi keskittymisaalto : finanssitavaratalot Työeläkeyhtiöistä keskiössä Ilmarinen ja Eläke-Varma Pankin vai vakuutusyhtiön johdolla? Integraatioratkaisu vei pohjan tuotteiden rajanvedoilta Kenelle työeläkevarat kuuluvat? Palkansaajajärjestöjen pelko: työeläkevarat pörssipeleihin Tulos: työeläkeyhtiöt finanssimarkkinoilla isänniksi, Kaikki keskinäisiksi (pl Alandia, Verdandi) Ilmarinen Pohjolan omistajaksi Varma Sammon omistajaksi

Integraatioratkaisu vei pohjan tuotteiden rajanvedoilta Kenelle työeläkevarat kuuluvat?

8 8 Työeläke ja EU Sosiaalipolitiikka ei yhdentymisen alaa, mutta vakuutusmarkkinat hyvinkin kumpaa työeläkevakuutus on? Omalla vastuulla (at own risk)? Ratkaisu poliittinen kompromissi liittymissopimuksessa: henkivakuutusdirektiivit eivät koske Ehtona vapaaehtoisen ja pakollisen vakuutuksen eriyttäminen (yhtymäkohta yhtiökentän samanaikaisiin järjestelyihin) Pysyvä jännite: lisää kilpailua henkivakuutusdirektiivi lisää yhteistyötä (tai vähemmän yhtiöitä) miksei valtio hoida?

Ratkaisu poliittinen kompromissi liittymissopimuksessa: henkivakuutusdirektiivit eivät koske Ehtona vapaaehtoisen ja

9 9 Työeläkeyhtiöiden hallinto Eläkesäätiölaki: mahdollisuus ottaa vakuutettujen edustajia hallintoon Keskinäiset vakuutusyhtiöt: vakuutuksenottajien hallinnoimia Työeläkevakuutuksessa vakuutuksenottaja on työnantaja Eläketurvakeskuksen hallinnossa kolmikanta Tupo 1974: palkansaajat yhtiöiden hallintoon Sopimus 1992: kolmanneksen paino kummallakin osapuolella 1990-luvun rakennejärjestelyt + erillislait (työeläkeyhtiö ja ETK) Järjestöt työeläkejärjestelmän isänniksi 1990-luvulla, palkansaajaosapuolen asema vahvempi 2000-luvulla kuin 1960-luvulla

1974: palkansaajat yhtiöiden hallintoon Sopimus 1992: kolmanneksen paino kummallakin osapuolella 1990-luvun rakennejärjestelyt +

10 Yhteenvetoa: mikä on muuttunut sitten vuoden 1962? Työeläkeyhtiöistä tullut omistajan ääni Yhtiöitten varoista tullut päämäärä sinänsä Työeläke etääntynyt muusta vakuutusmaailmasta Vain kassoissa ja säätiöissä vakuutettujen osuus pienentynyt merkittävästi Yhtiökentän keskittyminen vähäistä (kahdella suurimmalla ollut jatkuvasti noin 60 prosentin markkinaosuus) 10

Työeläke etääntynyt muusta vakuutusmaailmasta Vain kassoissa ja säätiöissä vakuutettujen

Samankaltaiset tiedostot

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä Bo Lundqvist Eläketurvakeskus Toiminta-ajatus 2 - eläketurvaa yhteistyössä - Eläketurvakeskus on yksityisten alojen työeläkejärjestelmän