Säästö- ja henkivakuutusselvitys

Transkriptio

1 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2

3 SISÄLLYS Henkivakuutusmarkkinat Suomessa... 1 Maksutulo on pysynyt vakaana... 2 Vakuutussäästöt kasvavat tasaisesti... 2 Vakuutussäästäminen... 4 Vakuutussäästämistuotteet... 5 Riskivakuutukset... 9 Markkinoiden jakautuminen yksityistalous- ja yritysmarkkinoihin Henkivakuutusyhtiöt...11 Korvaukset Henkivakuutusyhtiöiden tulokset Liitteet: Henkiyhtiöiden maksutulot, tuloslaskelmat ja taseet 2009 Säästö- ja henkivakuutusselvityksen ovat kirjoittaneet Finanssialan Keskusliiton asiantuntijat. Julkaisun tilastojen ja taulukoiden lähteenä on Finanssialan Keskusliitto. Julkaisuun liittyviin kysymyksiin vastaa johtaja Timo Silvola, puh

4

5 Henkivakuutusmarkkinat Suomessa Suomen henkivakuutusmarkkinat voidaan jakaa vakuutussäästämisen markkinoihin ja riskivakuutusmarkkinoihin. Vakuutussäästäminen on säästämistä tai sijoittamista vakuutustuotteen avulla. Riskivakuuttamisessa on kysymys vakuutusturvan hankkimisesta henkilöriskien, kuten työkyvyttömyyden, sairauden tai huoltajan kuoleman varalta. Yleensä henkivakuutustuotteet ovat yhdistelmiä, jotka sisältävät sekä vakuutussäästämistä että riskivakuutusosan. Vakuutusmaksutulolla tarkasteltuna markkinat ovat kuitenkin painottuneet vakuutussäästämiseen riskivakuuttamisen jäädessä pienempään, joskin tärkeään rooliin. Henkivakuutuksilla järjestetään taloudellista turvaa yksilöille, perheille ja jossain määrin myös yrityksille. Henkivakuutusten avulla varaudutaan epävarmaan tulevaisuuteen, kuten eläkeaikaan tai odottamattomiin elämänkäänteisiin, kuten perheenhuoltajan kuolemaan. Useimmiten henkivakuutustuotteita hankitaan sosiaaliturvaa täydentäviin tarkoituksiin. Monista muista EU-maista poiketen Suomessa suurin osa sosiaaliturvasta hoidetaan lakisääteisesti. Sen vuoksi vapaaehtoisen henkivakuutuksen osuus Suomessa on melko alhainen kansainvälisessä vertailussa. Suomessa vapaaehtoisia henkivakuutusmaksuja maksettiin vuonna 2009 keskimäärin 560 euroa asukasta kohden. Vastaava luku koko Euroopassa on 800 euroa asukasta kohden ja EU-maiden osalta euroa asukasta kohden. 1

6 Maksutulo on pysynyt vakaana Henkivakuutusalan kotimaasta saatu maksutulo oli 3,1 miljardia euroa vuonna Henkivakuutusyhtiöiden osuus koko vakuutusalan maksutulosta oli 18,5 %. Henkivakuutusalan maksutulo on pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Viime vuosien kehitykselle on ollut tunnusomaista sijoitussidonnaisen maksutulon nousu. Nousun taustalla on sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden kehittyminen ja niiden suosion kasvu. Lisäksi matala korkotaso on vähentänyt kiinnostusta perinteisiin laskuperustekorkoisiin tuotteisiin. Henkivakuutuksen maksutulo mrd. 4,0 4,0 mrd. Sijoitussidonnaiset Laskuperustekorkoiset 3,5 3,0 2,5 20 2,0 3,3 2,7 2,9 2,9 18 1,8 2,1 3,2 1,9 3,1 1,5 2,8 1,3 2,6 1,4 3,1 1,2 3,5 3,0 2,5 20 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,0 1,8 1,6 1,5 1,3 1,2 1,1 0,7 0, ,0 0,5 0,0 Vakuutussäästöt kasvavat tasaisesti Henkivakuutuksen volyymia voidaan tarkastella myös vakuutussäästöjen määrän avulla. Vakuutussäästöillä tarkoitetaan vakuutusyhtiöiden taseissa olevia asiakkaille kuuluvia varoja, kuten tulevia eläkkeitä ja säästösummia. Vakuutussäästöt ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Vakuutussäästöjen määrä vuoden 2009 lopussa oli 30,3 miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa säästöistä on laskuperustekorkoista. Sijoitussidonnaisten vakuutussäästöjen suhteellinen osuus on kuitenkin kasvussa. 2

7 Henkivakuutuksen vakuutussäästöt mrd mrd. Sijoitussidonnaiset 30,2 30,3 30 Laskuperustekorkoiset 29, ,22 27, ,3 20,2 3,2 20 2,3 24,2 8,9 8,0 9,7 25 6,2 6,6 43 4, ,9 19,2 20,0 21,0 21,1 21,3 21,0 20, Vakuutussäästöistä lähes puolet on säästöhenkivakuutuksissa. Niiden osuus on pysytellyt 50 prosentin tuntumassa viime vuosina. Yksilöllisten eläkevakuutusten osuus vakuutussäästöistä on kasvussa. Henkivakuutussäästöjen k töj jakautuminen tuotteittaintt i 2009 mrd Säästöhenkivakuutus 14,2 46,9% Yksilöllinen eläkevakuutus 10,00 33,1% Ryhmäeläkevakuutus 4,8 15,8% Kapitalisaatiosopimukset 1,3 4,3% 3

8 Vakuutussäästäminen Vakuutussäästämisellä tarkoitetaan säästämistä tai sijoittamista henkivakuutustuotteeseen. Vakuutussäästämistuotteita ovat säästövakuutukset, eläkevakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset. Vakuutussäästäminen on tyypillisesti pitkäaikaista säästämistä. Eläkevakuutuksissa säästäminen on lisäksi sidottua, mikä tarkoittaa, että säästöjen nostaminen ei pääsääntöisesti ole mahdollista ennen eläkeikää. Vakuutussäästämisen ja muun säästämisen suurimpana erona on, että hyvän tuoton tavoittelun lisäksi vakuutussäästämisellä tähdätään esimerkiksi eläkkeen täydentämiseen tai muun vakuutusturvan järjestämiseen. Vakuutussäästämisessä on käytössä kaksi erilaista tuottotapaa: laskuperustekorkoinen ja sijoitussidonnainen. Laskuperustekorkoisessa tuottotavassa vakuutuksen tuotto muodostuu vakuutusyhtiön maksamasta laskuperustekorosta ja sen lisäksi maksettavista lisäkoroista tai asiakashyvityksistä. Laskuperustekorko on etukäteen sovittu ja vakuutusyhtiön takaama vähimmäistuotto vakuutussäästöille. Lisäkorko tai asiakashyvitys on laskuperustekoron lisäksi annettava lisätuotto, joka määritellään vuosittain jälkikäteen. Lisätuotto määräytyy vakuutusyhtiön sijoitustoiminnan ja tehokkuuden perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa suurimman sallitun laskuperustekoron, jonka vakuutusyhtiö voi taata uusiin sopimuksiin. Vuonna 2010 laskuperustekorko voi olla enintään 2,5 prosenttia. Tyypillistä on, että vakuutusyhtiöt takaavat uusiin sopimuksiin tätä alhaisemman koron ja pyrkivät maksamaan asiakkaille mahdollisimman korkeita lisätuottoja. Vakuutusyhtiöt ovat voineet tarjota vakuutussäästämisessä 1990-luvun puolivälistä saakka myös sijoitussidonnaista tuottotapaa. Sijoitussidonnainen tuotto määräytyy vakuutuksenottajan valitsemien sijoituskohteiden arvonkehityksen perusteella. Sijoituskohteina käytetään useimmiten sijoitusrahastoja, mutta käytössä voi olla myös muita sijoitusinstrumentteja. Sijoitussidonnainen tuottotapa mahdollistaa monipuolisen sijoituskohteiden valikoiman hyödyntämisen vakuutussäästämisessä. Sijoitussidonnaisuus sopii erityisesti pitkäaikaiseen säästämiseen, kuten eläkesäästämiseen. Pitkä aika mahdollistaa riskin ottamisen ja korkotuottoa korkeamman tuottotavoitteen esimerkiksi osakemarkkinoita hyödyntämällä. Sijoitussidonnaiset sijoituskohteet ovat riskin suhteen erityyppisiä ulottuen lyhyen koron rahastoista erilaisiin osakerahastoihin. Usein sijoitussidonnaisissa tuotteissa on mahdollista siirtää säästöt tai osa niistä laskuperustekorkoisen tuottotavan mukaisiksi. Sijoitussidonnaisen tuottotavan suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2006 sijoitussidonnaisen maksutulon määrä ylitti ensimmäistä kertaa laskuperustekorkoisen maksutulon määrän. 4

9 Vakuutussäästämistuotteet Säästövakuutus on tuote, johon asiakas maksaa tietyn kertamaksun tai useita maksuja. Vakuutuksenottaja tai muu edunsaaja saa maksuista ja niille kertyneestä tuotosta muodostuvan säästösumman sovittuna ajankohtana. Yleensä sopimuksen pituus on noin kymmenen vuotta. Säästösumma maksetaan vain siinä tapauksessa, että vakuutettu elää. Vakuutetun kuoleman varalta säästövakuutuksiin liitetään yleensä henkivakuutus kuoleman varalta, joka kattaa tietyn osuuden säästösummasta. Säästöhenkivakuutuksen maksutulo mrd. 2,0 1,8 Sijoitussidonnaiset 1,6 1,6 Laskuperustekorkoiset 14 1,4 1,2 1,2 10 1,0 0,8 1,0 09 0,9 0,9 11 1,1 0,7 1,0 0,6 0,7 04 0,4 0,5 0,7 0,4 0,2 0,3 0,4 0,5 0,3 0, Säästövakuutusten osuus henkivakuutusyhtiöiden yhteenlasketusta maksutulosta oli 31 prosenttia vuonna Säästövakuutuksen maksutulo vuonna 2009 oli 962 miljoonaa euroa. Lähes koko maksutulo tuli yksityistalouksilta. Maksutulosta oli 69 prosenttia sijoitussidonnaista ja 31 prosenttia laskuperustekorkoista. 5

10 Eläkevakuutus on tuote eläketurvan täydentämiseen. Eläkevakuutukseen maksetaan vakuutusmaksuja, joiden perusteella vakuutusyhtiö maksaa eläkettä sovitussa eläkeiässä. Eläke voi olla määräaikainen eläke jollekin tietylle ikävälille tai loppuelämän kestävä ns. elinikäinen eläke. Eläkevakuutus voi olla yhdelle henkilölle otettava yksilöllinen eläkevakuutus tai henkilöryhmälle otettava ryhmäeläkevakuutus. Yksilöllisen eläkevakuutuksen voi ottaa yksityishenkilö tai työnantaja. Sen sijaan ryhmäeläkevakuutuksen voi ottaa vain työnantaja. Eläkevakuutusten suosio on ollut voimakkaassa kasvussa koko 2000-luvun ajan. Yksilöllisiä eläkevakuutuksia myytiin vuonna 2009 lähes sopimusta. Yksilöllisistä eläkevakuutuksista 68 prosenttia oli yksityistalouksien ottamia ja 32 prosenttia yritysten ottamia. Uusissa vakuutuksissa tyypillistä on sijoitussidonnaisuus. Noin 88 prosenttia vakuutuksista alkoi sijoitussidonnaisena. Eläkevakuutusmaksuja maksetaan pitkän aikaa, tyypillisesti yli 20 vuotta, joten vakuutuksen tuotto kytketään alkuvaiheessa esimerkiksi osakerahastoihin. Useimmiten vakuutuksessa on mahdollisuus muuttaa sijoitusjakautuma myös laskuperustekorkoiseksi. Yksilöllisen eläkevakuutuksen kappalemäärät e, vakuutukset + alkaneet eläkkeet kpl e 6

11 Yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo vuonna 2009 oli 742 miljoonaa euroa. 67 prosenttia maksutulosta oli sijoitussidonnaista. Laskuperustekorkoisen maksutulon osuus koostuu pääasiassa ja1990-luvuilla myydyistä vakuutuksista. Tuolloin oli myynnissä vakuutuksia, jotka olivat yksinomaan laskuperustekorkoisia. Yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo mrd Sijoitussidonnaiset Laskuperustekorkoiset Ryhmäeläkevakuutukset ovat työnantajien ottamia vakuutuksia, joilla järjestetään työntekijöille lisäeläketurvaa. Lisäeläketurvaa käytetään henkilöstön sitouttamis- ja kannustamisvälineenä. Vakuutukseen voi kuulua esimerkiksi tietty henkilöstöryhmä tai vakuutus voi käsittää kaikki työnantajan palveluksessa olevat. Henkivakuutusyhtiöiden ryhmäeläkekannasta osa on eläkesäätiöistä ja eläkekassoista vakuutukseen siirrettyä kantaa. Näille vakuutuksille on tyypillistä etuusperusteisuus ja laskuperustekorkoisuus. Viime aikoina työnantajien tarjoama lisäeläketurva on alkanut yleistyä Suomessa. Lisäeläketurva järjestetään yleensä ryhmäeläkevakuutuksella, joka on maksuperusteinen ja sijoitussidonnainen. Toisin kuin etuusperusteisessa vakuutuksessa, maksuperusteisessa eläkevakuutuksessa eläke-etuuden määrää ei päätetä etukäteen. Eläke-etuus muodostuu sen mukaan, kuinka paljon vakuutusmaksuja on maksettu ja kuinka paljon niille on kertynyt tuottoja. Sijoitussidonnaisissa ryhmäeläkevakuutuksissa vakuutetuilla on yleensä mahdollisuus vaikuttaa itse sijoituskohteiden valintaan. 7

12 Ryhmäeläkevakuutuksen maksutulo milj milj. Kannansiirrot Kuvassa näkyvä kannansiirtojen osuus on eläkesäätiöistä henkivakuutusyhtiöihin siirrettyä eläkevastuuta. Kapitalisaatiosopimus on henkivakuutusyhtiön tarjoama vakuutusluokkalain mukaiseen henkivakuutusluokkaan 6 kuuluva tuote. Kapitalisaatiosopimus on perinteisesti ollut yrityksille ja yhteisöille tarjottava sijoitusmuoto, mutta viime vuosina tuote on kiinnostanut myös yksityishenkilöitä. Kapitalisaatiosopimuksen tuotto perustuu laskuperustekorkoiseen tai sijoitusidonnaiseen tuottotapaan, samoin kuin muunkin vakuutussäästämisen tuotto. Muista vakuutussäästämistuotteista poiketen kapitalisaatiosopimuksessa ei ole ketään vakuutettuna. Sopimus sisältää säästämis- ja sijoittamisosan, mutta ei riskiosaa. Kapitalisaatiosopimusten osuus henkivakuutusyhtiöiden liiketoiminnasta on kasvanut. Etenkin sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen kysyntä on kasvanut. 8

13 Riskivakuutukset Henkivakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutusturvaa työkyvyttömyyden, sairauden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Näiden riskien varalle otettavia vakuutuksia nimitetään riskivakuutuksiksi. Yleensä niihin ei sisälly säästämistä. Esimerkiksi luoton takaisinmaksun turvaamiseksi tarkoitetut lainaturvavakuutukset ovat riskivakuutuksia. Riskivakuutusten osuus henkivakuutusyhtiöiden maksutulosta on vajaat 9 prosenttia, eli melko pieni. Tämä kertoo osaltaan suomalaisten alhaisesta henkilövakuuttamisen asteesta. Riskivakuutusten ottaminen on kuitenkin yleistynyt viime vuosina. Osaltaan tähän on vaikuttanut kotitalouksien lainanoton kasvu. Perheen velat lisäävät henkivakuutusturvan tarvetta. Henkivakuutus kuoleman varalta Kuoleman varalta otettavien henkivakuutusten ottaminen on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2009 otettiin yli uutta henkivakuutusta. Työikäisistä noin 39 prosentilla on henkivakuutus. Henkivakuutusten keskikoko on noin euroa työikäistä vakuutettua kohti. Vakuutetuista noin 70 prosenttia on miehiä. Työkyvyttömyyden varalta otettava vakuutusturva Työkyvyttömyysturva voi olla tilapäisen työkyvyttömyyden varalle otettavaa turvaa tai pysyvän työkyvyttömyyden turvaa. Työkyvyttömyys voi johtua sairastumisesta tai tapaturmasta. Tilapäisen työkyvyttömyyden varalle otettavasta vakuutusturvasta maksetaan yleensä päivärahakorvausta, jos vakuutettu tulee työkyvyttömäksi. Pysyvän työkyvyttömyyden turva on tyypillisesti kertakorvaus. Sairauden varalta otettava vakuutusturva Sairauden varalta otettavaa vakuutusturvaa on kahta päätyyppiä: sairauskuluvakuutus ja vakuutus vakavan sairauden varalta. Sairauskuluvakuutuksesta korvataan mm. lääkärissä käynnistä, sairaanhoidosta ja lääkkeiden hankinnasta johtuvia kustannuksia. Vakavan sairauden vakuutuksesta maksetaan kertakorvaus, jos vakuutettu sairastuu vakuutusehdoissa mainittuun sairauteen. 9

14 Markkinoiden jakautuminen yksityistalous- ja yritysmarkkinoihin Vuonna 2009 henkivakuutusyhtiöiden yhteenlasketusta maksutulosta 69 prosenttia (2,1 miljardia euroa) tuli kotitalouksilta. Pääosin maksutulo kohdistui vakuutussäästämistuotteisiin. Kotitalouksien maksutulosta 45 prosenttia kohdistui säästövakuutuksiin ja 24 prosenttia yksilöllisiin eläkevakuutuksiin. Riskivakuutusten osuus kotitalouksilta tulevasta maksutulosta oli noin 11 prosenttia. Kapitalisaatiosopimusten osuus yksityistalouksien maksutulosta oli noin 20 prosenttia. Henkivakuutusyhtiöiden vuoden 2009 maksutulosta 31 prosenttia (941 miljoonaa euroa ) tuli yritysasiakkailta. Yli 61 prosenttia yritysten maksamasta maksutulosta oli työnantajien järjestämää lisäeläketurvaa. Kapitalisaatiosopimusten osuus oli 29 prosenttia. Henkivakuutuksen maksutulo mrd. 4,0 4,0 mrd. Yksityistaloudet Yritykset 3,5 3,0 2,5 3,3 3,2 2,9 2,9 08 0,8 08 0,8 0,6 0,6 3,1 0,6 2,8 0,7 2,6 3,1 0,9 3,5 3,0 2,5 0,8 20 2,0 20 2,0 1,5 1,5 1,0 2,4 23 2,3 2,3 2,4 2,4 2,1 1,8 2,1 1,0 0,5 0,5 0, ,0 10

15 Henkivakuutusyhtiöt Suomen henkivakuutusmarkkinoilla toimii toistakymmentä henkivakuutusyhtiötä. Maksutulolla mitattuna suurimmat henkivakuutusyhtiöt ovat OP-Henkivakuutus Oy ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö. Vakuutussäästöillä mitattuna suurimmat yhtiöt ovat Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö. Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeiset Suomessa toimivat henkivakuutusyhtiöt. Niiden lisäksi Suomessa toimii Henkivakuutusosakeyhtiö Retro. Suomen markkinoilla on tarjolla myös monien ulkomaisten vakuutusyhtiöiden tuotteita, joita välittävät lähinnä asiamiehet. Henkivakuutusyhtiö Maksutulo 12/2009 milj. euroa (% -osuus koko alan maksutulosta) Vakuutussäästöt 12/2009 milj. euroa (% -osuus koko alan vakuutussäästöistä) Henkivakuutusosakeyhtiö Duo 48 (1,6 %) 122 (0,4 %) Handelsbanken Liv 22 (0,7 %) 77 (0,3 %) Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 69 (2,3 %) 725 (2,4 %) Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 764 (24,9 %) (21,4 %) Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 60 (1,9 %) 612 (2,0 %) Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 733 (23,9 %) (24,8 %) OP-Henkivakuutus Oy 771 (25,2 %) (20,0 %) Skandia Life Assurance Co Ltd 194 (6,3 %) (4,1 %) Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 83 (2,7 %) (14,0 %) Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola 233 (7,6 %) (7,9 %) Aktia Henkivakuutus Oy 82 (2,7 %) 786 (2,6 %) Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandia 3 (0,1 %) 34 (0,1 %) 11

16 Henkivakuutustoiminnan menestymisen kannalta myyntikanavalla on keskeinen merkitys. Pankkien konttorit ovat olleet tärkein myyntikanava 1990-luvulta lähtien. Tuolloin perustetut pankkitaustaiset henkivakuutusyhtiöt ovat kasvaneet muita henkivakuutusyhtiöitä nopeammin ja ovat tällä hetkellä markkinaosuudella tarkastellen kärjessä. Muita myyntikanavia ovat vakuutusyhtiöiden konttorit, asiamiehet ja meklarit. Korvaukset Henkivakuutuksista maksettavat korvaukset vähenivät vuonna 2009 noin 18 prosenttia 2,9 miljardiin euroon. Korvauksista oli vakuutussopimusten takaisinostoja 791 miljoonaa, säästösummien takaisinmaksuja 941 miljoonaa, eläkkeitä 854 miljoonaa ja muita korvauksia 270 miljoonaa euroa. Eläkkeitä maksettiin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna Säästösummia maksettiin 20 prosenttia ja takaisinostoja 38 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Henkivakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset mrd. 4,0 4,0 mrd. 3,5 Muut Takaisinostot 30 3,0 Eläkkeet 2,5 2,0 1,5 1,0 05 0,5 0,0 1,7 0,2 03 0,3 Säästösummien takaisinmaksut 1,8 0,2 04 0,4 0,8 0,7 20 2,0 0,2 0,4 2,2 0,2 0,6 0,8 0,8 3,5 3,5 0,3 3,0 2,9 29 2,9 30 3,0 0,3 0,2 0,3 1,3 2,5 0,8 0,9 08 0,8 2,0 1,3 1,1 12 1,2 09 0,9 0,4 0,4 0,5 0,5 0,6 0,7 0,8 0, ,5 1,0 05 0,5 0,0 12

17 Henkivakuutusyhtiöiden tulokset Henkiyhtiöiden sijoitusten tuotto käyvin arvoin laskettuna oli 9,5 prosenttia, yhteensä sijoitukset tuottivat 2,5 miljardia euroa. Liikekulut kasvoivat 7 prosenttia 230 miljoonaan euroon. Henkivakuutusyhtiöiden liikevoitto palasi positiiviseksi ja nousi 1,2 miljardiin euroon. Arvostuserot kasvoivat noin miljardilla eurolla, joten kokonaistulos oli 2,2 miljardia euroa. Asiakashyvityksiä maksettiin yhteensä 389 miljoonaa euroa. Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus nousi 18 prosenttiin. Vakavaraisuusluku tarkoittaa sitä, että suomalaisilla henkivakuutusyhtiöillä on vakavaraisuutta 18 prosenttia enemmän kuin mitä ovat niiden asiakkaille tulevaisuudessa maksettavat korvaukset. Tämä omaisuuserä toimii puskurina huonojen sijoitusvuosien yli. Yhteenlaskettu vakavaraisuuspääoma kasvoi 53 prosenttia 4,4 miljardiin euroon. Toimintapääoma nousi 3,8-kertaiseksi verrattuna vakuutusyhtiölain edellyttämään määrään. 13

18

19 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO LIITE 5 Henkivakuutusyhtiöiden maksutulot Suomessa vuonna 2009 (1000 ) Markkinaosuus Sijoitussid. Muu Sijoitussid. Muu Vakuutus ensivakuu- Sijoitussid. Kapitalisaatio- Muu Työntekijäin Muu yksilöllinen yksilöllinen ryhmä- ryhmä- Ensi- Jälleen- maksutulo tuksesta henki sopimus henki ryhmähenki ryhmähenki eläke eläke eläke eläke vakuutus vakuutus yhteensä % OP-Henkivakuutus Oy ,2 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ,0 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ,9 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ,3 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ,7 Aktia Henkivakuutus Oy ,6 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia ,3 Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola ,3 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ,9 Henkivakuutusosakeyhtiö Duo ,6 Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandia ,1 Henkivakuutusosakeyhtiö Retro ,0 Kotimaiset yhteensä ,0 Kotimaiset yhteensä Kasvu-% 31,6 287,6-27,2 3,3 10,8-1,2-4,0 6,2-20,6 17,1 10,5 17,1 Skandia Life Assurance Co Ltd, Ssl ,3 SHB Liv Forsikringsaktieselskab, Ssl ,7 Kaikki yhteensä ,0 Kaikki yhteensä Kasvu-% 32,7 287,6-27,2 3,3 10,8 0,0-4,0 6,2-20,6 16,9 10,5 16,9

20

21 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO LIITE 6 Henkivakuutusyhtiöiden tuloslaskelmat vuonna 2009 (1000 ) Sijoitus- Sijoitusten Vakuutus- Sijoitus- Poistoeron Vakuutus- toiminnan arvonkor. Korvaus- maksuvas- toiminnan Muut tuotot Välittömät ja varausten Tilikauden maksutulo tuotot ja oikaisut kulut tuun muutos Liikekulut kulut ja kulut verot muutos voitto (tappio) Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö OP-Henkivakuutus Oy Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi Aktia Henkivakuutus Oy Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Henkivakuutusosakeyhtiö Duo Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandia Henkivakuutusosakeyhtiö Retro Henkiyhtiöt yhteensä Henkivakuutusyhtiöiden tasetiedot vuonna 2009 (1000 ) VASTAAVAA VASTATTAVAA Aineett. Sijoitukset Sijoitussid. Saamiset Muu Siirto- Vastaavaa Oma Varaukset Pääoma- Vastuu- Sijoitussid. Velat Ennakot, Vastattavaa hyödykkeet yhteensä katteena yhteensä omaisuus saamiset yhteensä pääoma yhteensä lainat velka vastuuvelka yhteensä siirtovelat yhteensä Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö OP-Henkivakuutus Oy Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Aktia Henkivakuutus Oy Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia Henkivakuutusosakeyhtiö Duo Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandia Henkivakuutusosakeyhtiö Retro Henkiyhtiöt yhteensä

22

23

24 FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki Faksi