Pankit Suomessa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

Transkriptio

1 28 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2 Sisältö Sivu 1. Keskeistä pankkitoiminnassa vuonna Pankkirakenteiden kehitys Muutokset pankkirakenteessa pieniä Islantilaiset pankit poistuivat Suomesta Pankkialan henkilöstön määrä kasvoi hieman Pankkien palvelut Luottojen kysyntä jatkui vilkkaana Yritykset turvautuivat pankkiluottoihin Asuntomarkkinoilla varovaisuutta Rahoitusyhtiöiden luotot suosittuja Epävarma taloustilanne kasvatti talletuksia Pääomia nostettiin rahastoista Markkinat eivät suosineet sijoitussidonnaisia vakuutuksia Maksuliikenne eurooppalaistuu vähitellen Pankkien tulokset Alkuvuoden vahva kehitys toi pankeille hyvän tuloksen Pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus Luottotappiot kasvussa LIITE Tulos- ja tasetiedot 28 ja 27 Tekstin on kirjoittanut Tarja Kallonen ja kuvat, taulukot sekä julkaisun taiton on tehnyt Johanna Nieminen Finanssialan Keskusliitosta. Lähteinä on käytetty pankkien vuosikertomuksia, Suomen Pankin, Finanssivalvonnan ja Tilastokeskuksen tilastoja. Yhteenveto on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla 1

3 1. Keskeistä pankkitoiminnassa vuonna 28 Finanssikriisi alkoi Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta vuoden 27 loppukesällä. Kriisi syveni vuoden 28 puolivälistä lähtien ja useimmat maailman kansantaloudet kohtasivat talouden selkeän heikkenemisen tai taantuman. Kriisin jatkosta, syvyydestä ja pidemmälle ulottuvista vaikutuksista ei ole tietoja vielä vuoden 29 alkupuolella. Suomen pankkijärjestelmä on osa kansainvälistä järjestelmää ja rahoitusongelmat heijastuivat myös Suomen kansantalouteen ja pankkijärjestelmään. Vuoden 28 aikana Suomessa toimivat pankit pystyivät hoitamaan reippaasti kasvaneen yritysrahoituksen, eikä pankkien luotonannon turvaamiseen tarkoitettuja tukijärjestelmiä tarvittu. Pankkien tulokset, talletusten ja luottojen kasvu ja tunnusluvut kehittyivät myönteisesti etenkin alkuvuoden aikana. Synkistyvä taloustilanne, vientiyritysten toiminnan vaikeutuminen sekä kuluttajien luottamuksen heikkeneminen vaikuttivat loppuvuoden tulokseen. Viennin heikkeneminen ja asiakkaiden taloudelliset vaikeudet heijastuvat suoraan pankkien toimintaan. Suomen pankkijärjestelmä on vahvalla pohjalla ja pankkien vakavaraisuus on edelleen hyvällä tasolla. Lisäksi viime vuosien aikana saavutettu hyvä kannattavuustaso ja toiminnan tehokkuus antavat vahvan perustan kohdata vaikeita aikoja. 8 % Bruttokansantuotteen määrän muutos, % * 7* 8* 9** 1** Suomi Yhdysvallat Euroalue Lähteet: Tilastokeskus, OECD, VM, * Ennusteet 1

4 2. Pankkirakenteiden kehitys Finanssimarkkinoiden kriisi paheni tuntuvasti vuoden 28 loppupuolella. Lehman Brothers -investointipankin ajautuminen konkurssiin syyskuussa 28 käynnisti kansainvälisillä finanssimarkkinoilla merkittäviä muutoksia ja rakenteiden uudelleenjärjestelyitä. Kansainvälinen finanssikriisi kosketti Suomen pankkijärjestelmän rakennetta lähinnä islantilaisen pankkijärjestelmän romahduksen kautta. Islantilaiset pankit kasvoivat rajusti muutaman viime vuoden aikana ja laajensivat toimintaansa useisiin maihin. Viime vuonna nämä pankit menettivät rahoittajien luottamuksen ja maksuvalmiuskriisin myötä niiden toiminta päättyi Suomessa. 2.1 Muutokset pankkirakenteessa pieniä Suomen pankkimarkkinoista yli puolet on ulkomaisessa omistuksessa. Nordea Pankki Suomi toimii ruotsalaisen Nordean tytäryhtiönä ja liikepankkina Suomessa. Vuonna 26 tehdyn kaupan seurauksena Sampo Pankki konserni siirtyi Sampo -konsernista tanskalaisen Danske Bankin tytäryhtiöksi. Markkinoille tuli myös uusia toimijoita. Sofia Pankki Oyj aloitti toimintansa vuoden 29 alussa. Suomalaiset finanssikonsernit tarjoavat erilaisia säästämiseen, sijoittamiseen, rahoitukseen ja vakuutuksiin liittyviä palveluja. Finanssikonsernilla tarkoitetaan ryhmittymää, jossa samassa konsernissa on sekä pankki- että vakuutustoimintaa. Suomessa toimii kaksi pankkipainotteista ryhmittymää, eli OP-Pohjola -ryhmä sekä Aktia-konserni, vakuutuspainotteinen ryhmittymä on Tapiola. Suomessa on toiminut pitkään useita ulkomaisten pankkien sivukonttoreita ja edustustoja. Ulkomaisten pankkien sivukonttoreista suurin on Svenska Handelsbanken, jolla on toimipaikkoja valtakunnallisesti. Suomessa toimi vuoden 28 lopussa yhteensä 336 pankkia, joista 322 oli kotimaisia pankkeja. Talletuksia vastaanottavia ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita oli liikepankkia OP-Pohjola-ryhmän jäsenosuuspankkia - 42 paikallisosuuspankkia - 38 säästöpankkia sekä - 14 talletuksia vastaanottavaa ulkomaisten luottolaitoksen sivukonttoria. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa pankkien lukumäärä on melko korkea. Tämä johtuu OP- Pohjola-ryhmään, säästöpankkeihin ja Paikallisosuuspankkeihin kuuluvista itsenäisten osuusja säästöpankkien suuresta määrästä. Pankeilla oli vuoden 28 lopussa yhteensä konttoria Suomessa. Konttoreiden määrä supistui vuodessa noin 3 konttorilla. Tuntuvimmin supistui OP-Pohjola ryhmän konttoriverkosto, kun taas Tapiola-ryhmä kasvatti konttoreidensa määrää. 2

5 Euromääräiset lainat yleisölle OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni Sampo Pankki -konserni, ml. Danske Helsinki Branch Handelsbanken-ryhmä Säästöpankit Aktia Pankki Oyj -konserni Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Abp Tapiola Pankki Oy Muut 5,1 % 3,6 % 2,8 % 2, % 1,3%,6 % 6,9 % 13,8 % 32, % 31,8 % mrd. euroa Yleisön euromääräiset talletukset OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni 33,8 % 33,7 % Sampo Pankki -konserni, ml. Danske Helsinki Branch 11,9 % Säästöpankit Aktia Pankki Oyj -konserni Paikallisosuuspankit Handelsbanken-ryhmä Ålandsbanken Abp Tapiola Pankki Oy Muut 5,2 % 3,1 % 3, % 2,5 % 1,4% 1,1 % 4,2 % mrd. euroa OP-Pohjola-ryhmä: Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, Op-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja Yhteenliittymäosuuspankit Nordea Pankki Suomi Oyj -konserni: Nordea Pankki Suomi Oyj ja Nordea Rahoitus Sampo Pankki -konserni, ml. Danske Helsinki Branch: Sampo Pankki Oyj, Sampo Asuntoluottopankki Oyj, Danske Bank A/S, Helsinki Branch Handelsbanken-ryhmä: Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta, Handelsbanken Rahoitus Oyj ja Handelsbanken Finans Aktiebolag (publ), filialverksamheten i Finland Aktia Pankki Oyj -konserni: Aktia Bank Abp ja Aktia Hypoteksbank Abp (pl. Paikallisosuuspankkien ja Säästöpankkien asiakkailleen välittämät lainat) Muut: Sisältää Suomessa toimivat muut rahalaitokset kuin edellä mainitut Lähde: Pankit/pankkikonsernit ovat antaneet suostumuksensa valtakirjoilla siihen, että Suomen Pankki toimittaa asianomaisten pankkien/pankkikonsernien laina- ja talletusmäärät vuosittain FK:lle. 3

6 Suomessa toimivat pankkikonsernit Tase Henkilöstö Pankit milj. euroa (konserni) Suomalaiset pankit / pankkikonsernit Konttorit (talletuspankki) OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Sampo Pankki 1) Aktia Säästöpankit Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Evli Pankki FIM Pankki 2) eq Pankki S-Pankki Tapiola Pankki Sofia Pankki Hypo SEB Gyllenberg Private Bank Ab 3) Yhteensä Suomessa toimivat ulkomaiset pankit / pankkikonsernit Pankit Tase milj. euroa Svenska Handelsbanken AB (publ), Suomen sivukonttoritoiminta Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori Danske Bank A/S, Helsingin sivukonttori 1) Forex Bank Aktiebolag filial i Finland Citibank International plc, sivuliike Suomessa Carnegie Investment Bank AB, Finland filial The Royal Bank of Scotland public limited company, filial i Finland Calyon Pankki Helsingin Sivukonttori Deutsche Bank Aktiengesellschaft, Helsingin sivukonttori Bank DnB NORD A/S, Helsingin sivukonttori Swedbank AB (publ), Suomen sivuliike EFG Bank AB filial i Finland DnB NOR Bank ASA, filial Finland ABN AMRO Bank N.V., Helsinki Branch 4) 1 Yhteensä Pankit yhteensä ) Dansken tytäryhtiö Sampo Pankki ja sivukonttori Danske Bank A/S toimivat juridisesti eri yksiköinä. 2) FIM Pankki Oy toimi saakka Glitnir Bankin nimellä. 3) SEB Gyllenberg Private Bank Ab:n henkilöstö sisältyy SEB Helsingin Sivukonttorin lukuihin. 4) ABN AMRO Bank N.V., Helsinki Branch henkilöstö siirtyi alkaen The Royal Bank of Scotland plc, Filial i Finland henkilöstöksi. Lähde: Pankkien tilinpäätökset Henkilöstö (konserni) Konttorit (talletuspankki) 4

7 2.2 Islantilaiset pankit poistuivat Suomesta Islantilaisten pankkien tytäryhtiöt ja sivukonttorit ehtivät toimia Suomessa vain muutaman vuoden ajan. Kauthing Bank toimi Suomessa aluksi tytäryhtiönä, myöhemmin sivukonttorina. Glitnir Pankki ja Landsbanki Islands toimivat sivukonttoreina. Pankeilla oli Suomessa myös sijoituspalvelutoimintaa. Käytännössä pankkien toiminnan lopettaminen järjestettiin sijoittajien varat turvaavalla tavalla. Glitnir Pankki myytiin toimivalle johdolle, ja pankki palautti kaupan yhteydessä nimensä takaisin FIM Pankki Oy:ksi. Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen talletusten maksamiseksi tehtiin poikkeuksellinen järjestely. Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki antoivat määräaikaisen sitoumuksen järjestää rahoitus, jolla Kaupthing Bank hf.:n Suomen sivuliikkeen noin 1. tallettajalle maksetaan heidän talletuksensa täysimääräisinä korkoineen. Rahoituksen kokonaismäärä oli noin 1 miljoonaa euroa. Landsbanki Islands lopetti toimintansa joulukuussa 28. Lisäksi liikepankkina toimivan EQ:n emoyhtiö Straumur-Burdaras ajautui maaliskuussa 29 Islannin valtion hallintaan. 2.3 Pankkialan henkilöstön määrä kasvoi hieman Pankkikonserneissa oli vuoden lopussa töissä yhteensä henkilöä, nettolisäys edellisvuodesta oli 528 henkilöä. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana henkilöstön määrä pankeissa on säilynyt lähes ennallaan, viime vuosien aikana henkilöstön määrä on hieman kasvanut. Suomessa henkilöstön määrän kasvu on ollut maltillista merkittävästä tapahtumamäärien kasvusta huolimatta. Talletuspankkien henkilöstö ja konttorit 6 1 henkilöä kpl Konttorit (oikea asteikko) Lähde: Pankkien vuosikertomukset, pankit Talletuspankkien henkilöstö (vasen asteikko) 25 sisältää myös Pohjolan toimipaikat 5

8 Pankkialan toimihenkilöiden rutiinityötä on helpottanut merkittävästi se, että asiakkaat hyödyntävät Internetiä pankkiasioinnissaan. Keväällä 29 tehdyn Finanssialan Keskusliiton säästäminen ja luotonkäyttötutkimuksen mukaan suomalaisista lähes 75 prosenttia käyttää Internetiä laskujen maksamiseen. Pankkialan henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta. Eläkkeelle siirtyy lähivuosien aikana merkittävä määrä pitkään pankeissa olleita toimihenkilöitä. Verrattuna useisiin muihin maihin on Suomen pankkiala naisvoittoinen, peräti 78 prosenttia alalla työskentelevistä on naisia. Pankkien henkilöstöstä 44 prosenttia on merkonomeja ja merkantteja, korkeakoulututkinnon suorittaneita on 13 prosenttia. Tradenomien osuus uusista rekrytoitavista on kasvanut huomattavasti. Alan kehittyessä ja tuotteiden monipuolistuessa on koulutuksen merkitys kasvanut. Elinkeinoelämän Keskusliiton tekemän uusimman henkilöstön kehittämistutkimuksen mukaan finanssiala panostaakin vahvasti oman henkilöstönsä kouluttamiseen ja kehittämiseen. 3. Pankkien palvelut Pankkien tarjoamat palvelut ovat vuosien myötä kehittyneet ja monipuolistuneet yhä enemmän erilaisten asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Etenkin sijoitustuotteita on kehitetty markkinoiden kasvun myötä. Seuraavassa lyhyet katsaukset eri toimintoihin ja vuoden 28 tapahtumiin pankkimarkkinoilla. 3.1 Luottojen kysyntä jatkui vilkkaana Luottojen kysyntä jatkui vilkkaana vuoden 28 aikana. Rahalaitosten luotonannon kasvua ylläpiti yritysluottojen voimakas kysyntä. Rahalaitosten luottokannan vuosikasvu oli 11,5 prosenttia, ja vuoden lopussa luottokanta oli yhteensä 158 miljardia euroa. Suomen rahalaitosten luotonanto on kasvanut usean vuoden ajan nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Euromääräiset luotot ja talletukset mrd. euroa 18 *) Lähde: Suomen Pankki Euromääräiset luotot Euromääräiset talletukset *) muutos tilastoinnissa 6

9 Markkinakorot ovat nousseet tasaiseen tahtiin kolmen vuoden ajan, kunnes ne vuoden 28 lopulla kääntyivät jyrkkään laskuun. Rahoitusmarkkinakriisi vauhditti korkojen laskua loppuvuodesta, ja suunta korkotasossa jatkui alaspäin vuoden alusta 29 alkaen. Euromääräisen luottokannan korko aleni vuodessa,25 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 5,4 prosenttia. 3.2 Yritykset turvautuivat pankkiluottoihin Aikaisempina vuosina yritysluotonannon kasvu on ollut selkeästi vaimeampaa kuin kotitalouksien luotonanto. Käänne tapahtui vuonna 28 ja yritysten luottojen määrän vuosikasvu oli yli kaksi kertaa suurempi kuin kotitalouksilla. Yritysluottojen kovaan kysyntään vaikutti se, että yritysten suoraan markkinoilta hankittavan velkarahoituksen saanti vaikeutui tuntuvasti ja yritykset kääntyivät pankkien puoleen rahoituksen saamiseksi. Kireä rahamarkkinatilanne heijastui myös pankkien yritysrahoitukseen, kun pankkien oman rahoituksen saatavuus markkinoilta heikkeni ja hinta nousi. Tämän vuoksi julkinen valta ryhtyi toimenpiteisiin turvatakseen yritysrahoituksen saatavuuden Suomessa. Yksi keskeinen toimenpide oli nostaa Finnveran vastuukattoa sekä viennin että kotimaan rahoituksen osalta. Rahoituslaitosten luotonanto yrityksille kasvoi vuonna 28 yhteensä 18,6 prosenttia ja oli vuoden lopussa 57,6 miljardia euroa. Valtaosa yrityslainojen koroista on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. 25 Suomen rahalaitosten euroalueen kotitalouksille ja yrityksille myöntämien euromääräisten lainojen kannan vuosikasvu % Lähde: Suomen Pankki Kotitalouslainat Yrityslainat 7

10 3.3 Asuntomarkkinoilla varovaisuutta Kotitalouksien luotonotto kasvoi vuonna 28 kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli edelleen reipasta, vaikka selkeästi maltillisempaa kuin useana aikaisempana vuonna. Varovaisuus lisääntyi selvästi loppuvuotta kohti. Kulutusluottojen kysyntä vilkastui hieman edellisvuodesta, mutta vuoden 29 alkukuukausina niiden kysyntä hiipui selvästi. Opintolainojen määrä on säilynyt useiden viime vuosien ajan ennallaan. Rahalaitosten asuntolainakanta oli vuoden lopussa 68 miljardia euroa, joka on 42 prosenttia raha-laitosten kaikista luotoista. Asuntolainakannan kasvuun ovat vaikuttaneet luotonkysynnän lisäksi euromääräisesti suuremmat luotot ja pidemmät laina-ajat. Asuntolainojen kysyntä vaimeni selkeästi loppuvuodesta. Asuntolainojen korot ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla ja korkoelvytys tukee asuntolainojen kysynnän kasvua. Tosin kuluttajien luottamus tulevaan on erittäin huono. Yritysten lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet, ja huoli tulevasta painaa useita kotitalouksia. Asuntomarkkinat hiljenivät loppuvuodesta ja asuntojen hinnat kääntyivät laskuun. Pankit ovat kiinnittäneet yhä enemmän huomiota asuntorahoitukseen liittyviin riskeihin, vaikka kotitalouksille on toistaiseksi kertynyt vähän luottotappioita. Luottoja myöntäessään pankit varmistavat ensisijaisesti luotonsaajien lainanhoitokyvyn, jotta tulotason pudotessa, korkojen noustessa tai muiden yllättävien menojen takia asiakkaalle jää riittävästi joustoa maksukykyyn. Asunnonvaihtotilanteissa ensisijaisena ohjeena on entisen asunnon myynti ennen uuden hankintaa. 2,5 2, Kotitalouksien pankeista nostamat uudet asuntoluotot mrd. euroa % Uudet asuntoluotot Keskikorko, % ,5 9 1, 6,5 3, Lähde: Suomen Pankki 8

11 3.4 Rahoitusyhtiöiden luotot suosittuja Finanssialan Keskusliiton jäseniä ovat seuraavat rahoitusyhtiötoimintaa harjoittavat yhtiöt: Handelsbanken Rahoitus Oyj, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Pohjola Pankki Oyj, Sampo Rahoitus / Sampo Pankki sekä SEB Leasing Oy. Suomessa toimii muitakin rahoitus- ja korttiyhtiöitä kuin edellä mainitut FK:n jäsenyhtiöt, mutta niiden toiminnasta ole saatavissa yhteenlaskettua tilastotietoa. Finanssialan Keskusliiton jäsenrahoitusyhtiöiden luottokanta kasvoi noin 8 prosenttia edellisvuodesta, kysyntä oli suurinta leasingrahoituksessa sekä vakuudettomissa kulutusluotoissa. Rahoitusyhtiöiden järjestämättömien saamisten määrä kasvoi jonkin verran, mutta niiden suhteellinen osuus koko luottokannasta on edelleen erittäin pieni. Uusi luotonanto kasvoi vuoden aikana 23 prosenttia koneiden ja teollisuuden laitteiden leasingrahoituksessa ja 18 prosenttia investointirahoituksessa. Kasvu oli voimakasta myös rahoitusyhtiöiden tarjoamissa vakuudettomissa kulutusluotoissa, joiden luottokanta kasvoi 13 prosenttia edellisestä vuodesta. Tyypillisiä rahoitusyhtiöiden tarjoamia kulutusluottoja ovat korttisidonnaiset tililuotot sekä vakuudettomat kertaluotot milj. euroa Osamaksusopimusten rahoitus Rahoitusyhtiöiden *) luottokannat Leasingsopimukset Autojen rahoitusleasing Investointirahoitus Laskusaatavien rahoitus Kulutusluotot *) sis. FK:n jäsenet

12 3.5 Epävarma taloustilanne kasvatti talletuksia Alkuvuoden aikana korkealla pysytelleet markkinakorot ja muiden sijoitusvaihtoehtojen kuten osakemarkkinoiden epävarmuus lisäsivät talletusten houkuttelevuutta sijoituskohteena. Etenkin talletukset hyvätuottoisilla määräaikaisilla sijoitustileillä kasvoivat. Talletuksia oli pankeissa vuoden 28 lopussa yhteensä 17 miljardia euroa. Vuoden lopussa 12 kuukauden talletuskasvu oli peräti 12,9 prosenttia. Kasvu oli selkeästi nopeinta kotitalouksien määräaikaistileillä. Yritysten tekemien talletusten vuosikasvu oli myös erittäin vahvaa, peräti 13,7 prosenttia edellisvuodesta. Talletuksista lähes 7 prosenttia on kotitalouksien säästöjä. Yritysten osuus talletuksista nousi lähes 23 prosenttiin, loput ovat julkisyhteisöjen sekä rahoitus- ja vakuutuslaitoksien talletuksia. Pankkien talletusten keskikorko säilyi lähes edellisvuoden tasolla ja oli vuoden lopussa 2,5 prosenttia. Kiinteäkorkoisten talletusten osuus on edelleen yli puolet koko talletuskannasta. Määräaikais- ja sijoitustileillä käytetään eniten kiinteitä korkoja mrd. euroa Säästäminen ja sijoittaminen Suomen rahalaitoksiin euroalueelta tehdyt talletukset Sijoitusrahastojen rahastoarvo Henkivakuutuksen vakuutussäästöt (yritykset, yksityiset) Lähteet: Suomen Pankki, Suomen Sijoitusrahastoyhdistys, FK Suomessa toimiluvan saaneet talletuspankit kuuluvat Talletussuojarahastoon. Suomen talletussuoja nostettiin lokakuussa 28 EU:n Ecofin-neuvoston päätöksen mukaisesti 5. euroon. Talletusten tai tilien lukumäärästä riippumatta tallettajan talletukset yhdessä pankissa korvataan 5. euroon asti. Suomessa toimivan ulkomaisen pankin sivukonttorin talletukset kuuluvat sen valtion talletussuojajärjestelmän piiriin, jossa emopankilla on kotipaikka. Talletusten luottoja hieman ripeämpi kasvu on pienentänyt pankkien antolainausenemmyyttä. Pankit ovat hankkineet talletusten lisäksi rahoitusta lähinnä kansainvälisiltä raha- ja pääomamarkkinoilta. Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemien velkapapereiden kanta oli 67 miljardia euroa, josta yli puolet oli ulkomaisia joukkovelkalainoja ja rahamarkkinapapereita. 1

13 3.6 Pääomia nostettiin rahastoista Rahastosijoittamisen suosio on hiipunut rahoitusmarkkinakriisin myötä. Rahastosijoitusten pääomat ovat supistuneet tasaiseen tahtiin kesästä 27 lähtien ja nettomerkinnät ovat olleet negatiiviset koko vuoden 28 ajan. Negatiivisten nettomerkintöjen lisäksi pääomien vähenemiseen on vaikuttanut myös rahastojen markkina-arvojen aleneminen. Kotimaisten rahastojen kokonaispääoma laski edellisen vuodenvaihteen 66 miljardista eurosta 41 miljardiin euroon. Tästä määrästä 11 miljardia siirtyi muihin kohteisiin ja 13 miljardin aleneminen johtui pörssikurssien sekä korkoinstrumenttien arvonalentumisesta. Sijoitusrahastojen pääomista yli 3 prosenttia on pitkän koron rahastoissa ja vuoden 28 ajan niiden suhteellinen osuus kasvoi. Lyhyen koron rahastoista nostettiin eniten pääomia ja niiden osuus supistui 28,8 prosenttiin, samoin osakerahastojen osuus supistui, mutta ei niin paljon kuin lyhyen koron rahastoissa. Suomeen on rekisteröity 29 rahastoyhtiötä ja vuoden vaihteessa aktiivisia rahastoja oli yhteensä 522 kappaletta. Rahastopääomien suurimmat omistajat ovat vakuutuslaitokset ja kotitaloudet. Kotitalouksien osuus rahastopääomista on ollut laskussa jo muutaman vuoden ajan. 6 mrd. euroa Kotimaisten sijoitusrahastojen pääoman kehitys Lähde: Suomen Sijoitusrahastoyhdistys Nettomerkinnät Kurssikehitys

14 3.7 Markkinat eivät suosineet sijoitussidonnaisia vakuutuksia Suomen väestö ikääntyy, ja viime vuosien aikana on pyritty löytämään yhteisesti hyväksytty malli, jolla kansalaiset voisivat säästää nykyistä enemmän omaa eläkettään. Pitkäaikaissäästämiseen liittyen henkivakuutustuotteesta on tullut monille asiakkaille vaihtoehtoinen säästämismuoto rahastojen ja suorien osakeomistusten rinnalle. Markkinatilanne ei suosinut henkivakuutussäästöjä ja henkivakuutussäästöt supistuivat 8,5 prosenttia. Vuoden 28 lopussa niitä oli yhteensä 27,7 miljardia euroa. Säästöt sijoitussidonnaisiin säästöhenkivakuutuksiin sekä sijoitussidonnaisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin supistuivat tuntuvimmin. Lähes jokaiseen pankkikonserniin kuuluu henkivakuutusyhtiö. Suurimmat henkivakuutusyhtiöt vakuutussäästöjen perusteella laskettuna ovat Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, OP-Henkivakuutus Oy ja Mandatum Life, joka toimi aikaisemmin Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo nimisenä. Näiden kolmen yhteenlaskettu markkinaosuus oli vuoden 28 lopussa yhteensä 66 prosenttia. 3.8 Maksuliikenne eurooppalaistuu vähitellen Maksuliikennepuolella suurin rakenteellinen muutos tapahtui, kun yhtenäisen euromaksualueen SEPAn siirtymävaihe käynnistyi tammikuussa 28. Käytännössä SEPA muutos merkitsee 31 kansallisen maksujärjestelmän korvautumista uudella, yhtenäisin säännöin ja standardein toimivalla maksujärjestelmällä. Vuonna 29 alkaa SEPA- suoraveloituksen käyttöönotto. Suomessa tavoitteena on, että automaattinen e-lasku aikanaan voi korvata suoraveloitusjärjestelmän. Julkinen sektori, kuten verottaja ja Valtiokonttori ovat vahvasti lisäämässä e-laskutuksen käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Pankit ovat kehittäneet Tupas -tunnistusjärjestelmän, jota nykyisin myös yritykset voivat käyttää asiakkaan tunnistamiseen. Tämän menetelmän avulla verkossa palvelua tarjoava yritys voi tunnistaa jatkossa asiakkaansa joko pelkästään yrityksen tunnuksilla tai sekä yrityksen että yritystä edustavan henkilön verkkopankkitunnuksilla. Suomalaisen maksuliikenteen konekielisyysaste on erittäin korkea, 97 prosenttia. Yritysten sekä kotien tietoyhteydet, kauppojen maksupäätteet sekä korttien käyttäminen ostosten maksamisessa ovat selkeästi vähentäneet laskujen maksua konttoreissa. Lisäksi korttien käyttäminen ostoksia tehtäessä on korvannut käteisellä maksamista. Pankkiasiointi on keskittymässä yhä enenevässä määrin verkkoon. Kotitalouksien ja yritysten verkkopalvelusopimusten määrä oli vuoden lopussa 4,7 miljoonaa kappaletta. Sähköinen laskutus yritysten verkkolaskun ja kuluttajan e-laskun muodossa tulee edelleen lisääntymään lähivuosien aikana. 12

15 4. Pankkien tulokset Pankkien tulos säilyi hyvänä vuoden 28 aikana. Pankkien tulokset, talletusten ja luottojen kasvu ja tunnusluvut kehittyivät myönteisesti etenkin alkuvuoden aikana. Synkistyvä taloustilanne, vientiyritysten toiminnan hiipuminen sekä kuluttajien luottamuksen heikkeneminen vaikuttivat loppuvuoden tulokseen. 4.1 Alkuvuoden vahva kehitys toi pankeille hyvän tuloksen Suomessa toimivien talletuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto oli 2,5 miljardia euroa. Talletuspankkien tulokset heikkenivät edellisvuodesta 28 prosenttia. Pankkien tulosten heikkenemiseen vaikutti merkittävimmin sijoitusten käypien arvojen lasku ja luottotappiot. Vuoden 27 jälkipuoliskolla alkanut rahoitusmarkkinoiden kriisi heijastui pankkien tuloksiin lähinnä vuoden 28 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Ongelmana oli pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuden heikentyminen markkinoilta ja rahoituksen niukkuus näkyi tämän jälleenrahoituksen hinnan kallistumisena. Korkokate on pankkien tuloksen perusta ja etenkin viime vuoden aikana korkokatteen merkitys tuottojen tärkeimpänä lähteenä korostui entisestään. Peräti 75 prosenttia talletuspankkien tuotoista on korkokatetta. Talletuspankkien korkokate kasvoi 23 prosenttia edellisvuodesta. Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuotot supistuivat edellisvuodesta tuntuvasti. Hallintokulut, joihin sisältyy palkkakulut, kasvoivat lähes 8 prosentin vuosivauhdilla. Luottotappioiden määrä lähes viisinkertaistui edellisvuodesta, kuitenkin niiden määrä säilyi edelleen pienenä. Talletuspankkien tase mrd. euroa Käteiset varat ja muut saamiset Yleisön talletukset Luotot yrityksille Luotot kotitalouksille Saamiset luottolaitoksilta Velat luottolaitoksille Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut erät 5 Oma pääoma Lähde: Tilastokeskus Vastaavaa Vastattavaa 13

16 4.2 Pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus Suomessa toimivien pankkien vakavaraisuus heikkeni viime vuonna, mutta säilyi hyvällä tasolla. Pankkisektorin yhteenlaskettu tappiopuskuri oli noin 8,5 miljardia euroa. Pankit vahvistivat omia pääomiaan leikkaamalla osinkojaan tai lisäämällä omia varojaan. Pankkikonsernien vakavaraisuussuhdeluku oli 13,6 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 15,1 prosenttia. Pohjola Pankki ja Nordea Pankki Suomen emoyhtiö järjestivät omavaraisuusasteen nostamiseksi osakeannit vuoden 29 alussa milj. euroa Talletuspankkien liikevoitto Lähde: Tilastokeskus milj. euroa Lähde: Tilastokeskus Talletuspankkien tulos Rahoituskate Tuotot Kulut Arvonalentumistappiot Liikevoitto 14

17 Koko pankkisektorin tehokkuus-suhdeluku heikkeni edellisvuodesta. Tehokkuusluku (C/I) lasketaan kulujen ja tuottojen välisestä suhteesta. Mitä pienempi suhdeluku, sitä tehokkaampi pankki, ja yleisesti erittäin tehokkaana on pidetty pankkia, jonka kulu/tuottosuhde on lähellä puolta. Tehokkuuden heikentymiseen vaikutti tuottojen aikaisempaa hitaampi kasvu ja kulujen kasvu. Suomessa toimivien pankkikonsernien kulu/tuottosuhde oli 57,5 kun se vuotta aikaisemmin oli 45, Luottotappiot kasvussa Pankkien luottokanta on edelleen hyvässä kunnossa, vaikka hoitamattomien luottojen määrä kasvoi edellisvuodesta. Järjestämättömiä saamisia oli vuoden lopussa 762 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin niitä oli 43 miljoonaa euroa. Järjestämättömien saamisten osuus luottokannasta oli vuoden 28 lopussa,41 prosenttia, vuotta aikaisemmin sama suhdeluku oli,28 prosenttia. Järjestämättömällä saamisella tarkoitetaan luottoa, jonka pääoma ja/tai korko on ollut kolme kuukautta maksamatta. Luottotappioita kertyi pankkikonserneille vuoden aikana 254 miljoonaa euroa, edellisvuonna vastaava luku oli 64 miljoonaa euroa. Kotitalouksien luottotappioiden määrässä ei tapahtunut muutoksia, sen sijaan yritysten luottotappiot kasvoivat. Edellisenä vuonna yritysten luottotappioiden palautukset olivat suuremmat kuin vuoden aika kirjatut uudet tappiot. Suomalaisten pankkien luottotappiot suhteessa luottokantaan ovat vielä maltillisella tasolla verrattu useimpiin muihin maihin. Järjestämättömien saamisten tuntuva kasvu kuitenkin ennakoi tappioiden määrän lisääntymistä. Talouden taantuman vaikutukset näkyvät luottotappioluvuissa yleensä muutaman vuoden viiveellä. Luottotappiot ja järjestämättömät saamiset milj. euroa Järjestämättömät saamiset Luottotappiot Lähde: Finanssivalvonta 15

18 Tulos ja tasetiedot 28 ja 27 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Tapiola Pankki Hypo Oman pääoman tuotto (ROE), % Koko pääoman tuotto (ROA), % Kulu/tuotto-suhde, % Vakavaraisuus- Tier 1 - suhdeluku, % vakavaraisuus, % ,1 % 11,2 %,7 % 1, % 34, % 35, % 13,3 % 15,3 % 12, % 13,7 % 4,1 % 13,7 %,3 % 1,2 % 68, % 5, % 12,7 % 13,8 % 12,6 % 12,2 % 3,3 % 9,3 % 83,7 % 79,1 % 1,8 % 17,9 % 65, % 67, % 13,7 % 15,4 % 9,3 % 1,9 % 8, % 12,1 % 1,1 % 1,6 % 66, % 56, % 21,2 % 22,8 % 2, % 2,4 % 58, % 55, % 21,7 % 22,1 % 1,7 % 16,4 %,5 %,9 % 73, % 62, % 12,6 % 12,8 % -2,9 % -14,7 % -,1 % -,7 % 1,9 % 115,9 % 16,8 % 12, % 12,5 % 8, % 1,4 % 1,2 %,2 % 1,2 % 75,6 % 31,6 % 18,5 % 2,4 % 16,4 % 18, % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Danske Bank Nordea SEB Handelsbanken DnB NOR Bank Swedbank 66,7 % 55,6 % 13, % 9,3 % 9,2 % 6,4 % 15,3 % 19,7 % 53, % 52, % 9,5 % 9,1 % 7,4 % 7, % 13,1 % 19,3 % 62, % 57, % 16,2 % 23,3 % 44,1 % 4,5 % 1,5 % 1,6 % 12,9 % 22, % 53,9 % 5,6 % 9,5 % 9,6 % 6,7 % 7,2 % 17,1 % 18,9 % 5, % 51, % 14,8 % 12,7 % 1,7 % 8,5 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 154 milj. euroa (17). **) Sampo Pankin pankkiliiketoiminnot Suomessa sekä Danske Bank A/S Helsingin sivukonttori sisältyvät lukuihin. Tulos ei pidä sisällään Danske Markets ja Danske Capital -liiketoimintoja Suomessa. Lähde: Pankkien tilinpäätökset

19 Tulos ja tasetiedot 28 ja 27 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Korkokate Palkkiotuotot (netto) Muut liiketoiminnan tuotot Tuotot yhteensä Muutos Muutos Muutos Muutos Nordea Pankki Suomi 1 812, 1 531, 18,4 % 215, 315, -31,7 % 795, 757, 5, % 2 822, 2 63, 8,4 % OP-Pohjola-ryhmä *) 1 189, 1 48, 13,5 % 419, 43, -2,6 % 215, 776, -72,3 % 1 823, 2 254, -19,1 % Sampo Pankki **) 451, 379, 19, % 139, 163, -14,7 % 42, 32, 31,3 % 632, 574, 1,1 % Aktia 11, 88,9 13,6 % 41, 47,3-13,3 % 6,9 142,3-57,2 % 22,9 278,5-27,1 % Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä 163,8 159,7 2,6 % 2,3 216,4-7,4 % Paikallisosuuspankit 111,9 18,6 3, % 17,8 16,9 5,3 % 2,1 1,6-8,2 % 131,8 136,1-3,2 % Ålandsbanken 42,1 39,3 7,1 % 16,4 18,3-1,4 % 15,7 17,8-11,8 % 74,2 75,4-1,6 % Tapiola Pankki 12,1 8,3 45,8 % 18,4 14,4 28,3 % 6,8 5,2 3,3 % 37,3 27,9 33,9 % Hypo,7 2,6-74,9 % 1,2,9 25,4 % 4,3 1,3-58,1 % 6,2 13,9-55,7 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Danske Bank 5 33, ,8 21,4 % 1 2, ,6-14,4 % -414,6 624,8-166,4 % 5 99, ,2-4,5 % Nordea 5 93, 4 282, 18,9 % 1 883, 2 14, -12, % 1 224, 1 464, -16,4 % 8 2, 7 886, 4, % SEB 1 945, ,5 12,5 % 1 586, ,3-13,9 % 746,3 799, -6,6 % 4 278, ,8-2,1 % Handelsbanken 1 999, ,3 18,5 % 76,7 837,3-15,6 % 42,7 47,9-1,3 % 3 18, ,5 6, % DnB NOR Bank 2 664, ,7 19,5 % 838,3 883,7-5,1 % 722,4 829,3-12,9 % 4 224, ,6 7,2 % Swedbank 2 257,1 2 71, 9, % 918,3 1 68,1-14, % 616,8 42,2 46,8 % 3 792, ,3 6,5 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. 27 keskikurssit: SEK 9,251; DKK 7,456; NOK 8,165; ISK 87,63 27 vuoden lopun kurssit: SEK 9,4415; DKK 7,4583; NOK 7,958; ISK 91,9 28 keskikurssit: SEK 9,6152; DKK 7,456; NOK 8,2237; ISK 146,25 28 vuoden lopun kurssit: SEK 1,87; DKK 7,456; NOK 9,75; ISK 29, *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 154 milj. euroa (17). (tuloserät) (tase-erät) **) Sampo Pankin pankkiliiketoiminnot Suomessa sekä Danske Bank A/S Helsingin sivukonttori sisältyvät lukuihin. Tulos ei pidä sisällään Danske Markets ja Danske Capital -liiketoimintoja Suomessa. Lähde: Pankkien tilinpäätökset

20 Tulos ja tasetiedot 28 ja 27 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Tapiola Pankki Hypo Arvonalentumistappiot Henkilöstö- ja Muut kulut Kulut yhteensä luotoista ja Muut erät ja muut hallintokulut muista sitoutumisista Muutos Muutos Muutos , -89, 4,9 % -33, -29, 13,8 % -967, -919, 5,2 % -133, 2, -926, -856, 8,2 % -312, -273, 14,3 % , , 9,7 % -58, -13, -154, -17, -529, -454, 16,5 % -529, -454, 16,5 % -69, -36, -99, -92,8 6,7 % -97,6-119,4-18,3 % -196,6-212,2-7,4 % -,7 -,2,9,2-58,4-53,2 9,8 % -73,5-67,1 9,5 % -131,9-12,3 9,6 % -,9-1,6-62,1-6,1 3,3 % -13,5-13,3 1,5 % -75,6-73,4 3, % -3,1-4,,, -39,3-36,5 7,7 % -12,8-9,5 34,7 % -52,1-46, 13,3 % -2,3-1,,2,2-33,4-28,6 17, % -3,9-3,5 13,6 % -37,4-32, 16,6 % -1,1 -,3 -,2 -,2-4,2-3,8 9,3 % -,4 -,5-18,4 % -4,6-4,4 5,8 %,, Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Danske Bank Nordea SEB Handelsbanken DnB NOR Bank Swedbank ,1-3 28,5 3,3 % -862,5-474,3 81,8 % ,7-3 52,8 13,9 % ,2-92, , , 6,3 % -124, -13, 2,4 % , -4 66, 6,7 % -466, 6,, 3, , ,1 4,7 % -953,3-894,4 6,6 % ,4-2 57,4 5,4 % -339,9-19,8,6 85, , ,9 2,5 % -44,4-38,2 16,4 % , ,1 2,9 % -166,9-2,9 28,1,1-1 15, ,2-2, % ,6-877,8 28,2 % ,5-2 52, 1,9 % -426,7-27,4 6,3 39, , ,2 2,6 % -13,9-76,2 36,3 % -1 88,9-1 87,4 4,1 % -328,2-66,9-145,9, Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 154 milj. euroa (17). **) Sampo Pankin pankkiliiketoiminnot Suomessa sekä Danske Bank A/S Helsingin sivukonttori sisältyvät lukuihin. Tulos ei pidä sisällään Danske Markets ja Danske Capital -liiketoimintoja Suomessa. Lähde: Pankkien tilinpäätökset

21 Tulos ja tasetiedot 28 ja 27 milj. euroa Kotimaiset pankkikonsernit ja ulkomaisten pankkien sivukonttorit Nordea Pankki Suomi OP-Pohjola-ryhmä *) Sampo Pankki **) Aktia Säästöpankit (pl. Aktia) yhteensä Paikallisosuuspankit Ålandsbanken Tapiola Pankki Hypo Liikevoitto (-tappio) Verot Tilikauden voitto (tappio) Tase yhteensä Muutos Muutos Muutos Muutos 1 722, 1 74, 1,1 % -389, -339, 14,7 % 1 333, 1 365, -2,3 % , , 49,4 % 372, 1 5, -63, % -151, -266, -43,2 % 221, 739, -7,1 % , , 15,3 % 34, 84, -59,5 % 6,6 66,3-9, % -,8-13,4-94, % 5,8 52,8-89, % 9 54, ,8 2, % 67,5 94,5-28,6 % 6 713, 6 19, 9,9 % 52,9 58,6-9,7 % 3 886,4 3 72,9 5, % 2, 28,6-3,1 % -5,4-7,6-28,9 % 14,6 21, -3,5 % 2 77, 2 592, 6,9 % -1,4-4,7-7,7 %, -,1-96,4 % -1,4-4,8-71,4 % 1 37,8 923,8 41,6 % 1,5 9,5-84,5 % -,5-2,3-79,7 % 1, 7,2-86, % 692,6 586,5 18,1 % Suurimpia pohjoismaisia pankkikonserneja (järjestys taseen loppusumman mukaan) Danske Bank Nordea SEB Handelsbanken DnB NOR Bank Swedbank 299, 2 591,2-88,5 % -16, -595,4-73,1 % 138, ,8-93, % , , 5,9 % 3 396, 3 883, -12,5 % -724, -753, -3,9 % 2 672, 3 13, -14,6 % , , 21,9 % 1 297, 1 839,8-29,5 % -251,8-365, -31, % 1 45, ,8-29,1 % , ,6-7, % 1 593, ,6,1 % -351,7-419,3-16,1 % 1 242, ,3 5,9 % 198 6, ,1,8 % 1 528, 2 171,6-29,6 % -45,4-297,8 36,2 % 1 122, ,9-4,1 % , ,2 1,5 % 1 437, , -14,7 % -299,5-373, -19,7 % 1 137, , -13,3 % , ,2-2,1 % Vakuutustoiminta sisältyy pankkikonsernin lukuihin siltä osin kuin se sisältyy konsernin toimintaan. Vakuutustoiminnan tuotot muissa tuotoissa. *) Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille 154 milj. euroa (17). **) Sampo Pankin pankkiliiketoiminnot Suomessa sekä Danske Bank A/S Helsingin sivukonttori sisältyvät lukuihin. Tulos ei pidä sisällään Danske Markets ja Danske Capital -liiketoimintoja Suomessa. Lähde: Pankkien tilinpäätökset

22 FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi Helsinki Faksi etunimi.sukunimi@fkl.fi