Asialinjalla aikuisesti - työyhteisötaidot ja rakentava vuorovaikutus. Kouvolan kaupunki

Transkriptio

1 Asialinjalla aikuisesti - työyhteisötaidot ja rakentava vuorovaikutus Kouvolan kaupunki

2 Ohjelma ja aikataulu Tavoitteet Osallistujien tiedon lisääminen työilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä sekä oman vastuun ja aloitteellisuuden lisääntyminen rakentavan vuorovaikutuksen ja hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä Avaus Hyvä työilmapiiri ja sen yhteys työhyvinvointiin Häirintä ja epäasiallinen kohtelu tunnista ja toimi Kahvi Rakentava vuorovaikutus ja työpaikan ihmissuhteet Päivän päätös

3 Hyvä työilmapiiri ja sen yhteys työhyvinvointiin

4 Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Maija Työterveyslaitos Vattulainen

5 Työhyvinvointi on kaikkien yhteinen asia! Työhyvinvointiin vaikuttavat lukuisat yksilöön, työhön, työyhteisöön, työympäristöön, johtamiseen ja työpaikkaan liittyvät tekijät ja kuinka tasapainossa tai hallinnassa ne ovat. Työhyvinvointi on jokaisen oma kokemus ja se ilmenee muun muassa erilaisina hyvänolon tunteina ja olotiloina, terveytenä ja työkykynä, motivaationa, työn ilona, hyvänä työn laatuna ja tuottavuutena sekä työn tekijöiden ja työn kohteiden tyytyväisyytenä. Työhyvinvoinnilla on terveydellisiä vaikutuksia, yhteys työhön sitoutumiseen, voimaantumiseen ja työuralla jatkamiseen. Työhyvinvointi on organisaation imagotekijä ja se tukee toiminnan jatkuvuutta tulevaisuudessa.

6 TYÖKYKYTALO Juhani Ilmarinen Työkyky-talossa kolme alimmaista kerrosta kuvaavat yksilön voimavaroja ja neljäs kerros työtä ja työoloja.

7 Työkyky Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta työkykytalo pysyy pystyssä mikäli kerrokset tukevat toisiaan kerroksissa tapahtuu muutoksia työelämän kuluessa - tavoitteena on kerrosten yhteensopivuuden turvaaminen ihmisen ja työn muuttuessa yksilö on vastuussa omista voimavaroistaan työnantaja ja esimiehet ovat päävastuussa neljännestä kerroksesta: työstä ja työoloista

8 Toimivan työyhteisön peruspilarit Pekka Järvinen 1998 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Selkeät töiden järjestelyt Työntekoa tukeva organisaatio Työntekoa palveleva johtaminen Yhteiset pelisäännöt Avoin vuorovaikutus Toiminnan jatkuva arviointi SELKEÄ ORGANISAATION PERUSTEHTÄVÄ

9 Ilmapiirin yhteys sairauspoissaoloihin Sairauspoissaolopäiviä puolessa vuodessa (keskiarvo) ,8 Jännittynyt ja kaavoihin kangistunut 6,2 jännittynyt, mutta uusia ideita tukeva työpaikan ilmapiiri 4,8 4,5 mukava, mutta kaavoihin kangistunut mukava ja uusia ideoita tukeva Piirainen H, Räsänen K, Kivimäki M. Organizational Climate, Perceived Work-Related Symptoms and Sickness Absence: A Population-Based Survey. Journal of Occupational and Environmental Medicine 2003;45:

10 Sosiaalisilla suhteilla hyvinvointia Laajat väestötutkimukset: vähän sosiaalista tukea saavilla riski kuolla ennenaikaisesti esim. sydän- ja verisuonitauteihin korkeampi kuin riittävästi tukea saavilla Työssä esimies ja työtoverit voivat olla tärkeitä sosiaalisen tuen lähteitä Hyvä tuki työssä yhteydessä 20 % pienempään sairauspoissaolojen määrään Sosiaalinen tuki: vastaa tarpeeseen kuulua ryhmään voimavara, joka tarpeen työn vaatimuksista selviämiselle muodostaa yhdessä työn hallinnan kanssa yhteisöllisen selviytymisjärjestelmän, joka suojaa työntekijöitä työhön liittyviltä rakenteellisilta vaatimuksilta ja paineilta. erityisen haitallista: huonon työn hallinnan ja huonon sosiaalisen tuen yhdistelmä työssä, jossa vaatimukset suuret

11 Esimieheltä saatu tuki voimavarana opettajan työssä Jari Hakanen ei esimiestukea saa esimiestukea 5 4,5 työn imu 4 3,5 3 2,5 vähän oppilasongelmia paljon oppilasongelmia

12 Oikeudenmukainen kohtelu ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus Oikeudenmukainen kohtelu Esimies kuuntelee alaisiaan tärkeissä asioissa Esimies on puolueeton Esimies tiedottaa riittävän ajoissa tehdyistä päätöksistä Esimies kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijän oikeuksia Esimieheen voi luottaa Oikeudenmukainen päätöksenteko Päätökset oikean tiedon perusteella Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa Kaikki asianosaiset ovat edustettuina päätöksiä tehtäessä Tehdyt päätökset ovat olleet johdonmukaisia (samat säännöt kaikille) Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa Päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan Päätösten perusteista saa halutessaan lisätietoa

13 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu

14 Lait ja asetukset Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla. Työturvallisuuskeskus.-06. Työnantajien oikeuksia ja velvollisuuksia: Työjohto-oikeus Tasapuolisuus, ei epäasiallista kohtelua Turvallisuudesta ja terveydestä työssä huolehtiminen, mm. tarkkailtava työyhteisön tilaa, perehdytettävä työntekijät, selvitettävä ja poistettava epäasiallinen kohtelu ja häirintä. Työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia: Tehtävä työ huolellisesti ja noudatettava työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvia neuvoja, ohjeita ja määräyksiä. Huolehdittava käytettävissään olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ja muuta toimintaa, mikä on ristiriidassa asemassa vaadittavan menettelyn kanssa. Oikeus tulla kohdelluksi tasapuolisesti ja oikeus saada häirinnäksi kokemansa asia selvitettäväksi

15 Ristiriidat ovat osa arkea Esimiesten työajasta 20% kuluu konfliktitilanteiden selvittelyyn (Thomas 1992). Ristiriidattomia työyhteisöjä ei ole. Konfliktit ovat yleisiä työyhteisöissä, osa työyhteisöjen ja ihmisten välistä normaalia toimintaa. Ristiriidat voivat olla myös hyödyllisiä ne kertovat mistä pitäisi keskustella. Suurin osa ristiriidoista kyetään hoitamaan niin, etteivät ne esim. henkilöidy/laajene kiusaamiseksi. Ongelmia ristiriidoista tulee vasta, kun ristiriitoja ei osata käsitellä eikä ratkaista.

16 Konfliktitilanne Konflikti voidaan määritellä esim. törmäykseksi ihmisten kiinnostusten, arvostusten, tekojen tai päämäärien välillä (De Bono 1986). Konfliktissa eri osapuolilla on kykyjä ja keinoja puolustaa näkemystään sekä hankkia liittolaisia.

17 Työpaikkakiusaamisen määritelmä Kiusaaminen on toistettua käyttäytymistä, jonka tarkoituksena on tuottaa uhrille psyykkistä ja fyysistä kipua. Kiusaaja tai kiusaajat ovat usein vahvempia kuin uhri, jonka sen vuoksi on vaikea puolustautua. ( Björkqvist et al.1994, King 1996) Myös yksittäinen vakava tapahtuma voidaan katsoa kiusaamiseksi.

18 Epäasiallinen työkäyttäytyminen Haittaa, aiheuttaa mielipahaa ja loukkaantumista omavaltainen käytös erivapauksien vaatiminen/ottaminen komentelu asiaton kielenkäyttö laiminlyönnit kieltäytyminen tehtävistä voimakkaat tunteenpurkaukset, mielenilmaukset muiden panettelu/haukkuminen jne Henkilön käyttäytyminen poikkeaa työpaikan yleisestä hyvästä käytännöstä ja normaaleista hyvistä tavoista, ei kohdistu tiettyihin henkilöihin.

19 Häirintää ja epäasiallista kohtelua mm. (Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta, TSP ja TTL) työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen; jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, annetaan vain vähän tai ei lainkaan työtehtäviä yhteisöstä eristäminen; ei puhuta, ei kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa, kielletään muita puhumasta hänelle sanattomat viestit; kielteiset eleet, ilmeet, äänensävyt, katseet, olankohautukset maineen tai aseman kyseenalaistaminen; levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, tehdään naurunalaiseksi, mustamaalataan, nöyryytetään, pilkataan, kritisoidaan, haukutaan henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaaminen; suulliset tai kirjalliset uhkaukset, ahdistelu, seksuaalinen häirintä, huutaminen, käsiksi käyminen

20 Häirintää ei ole: Turun ja Porin työsuojelupiiri Häirintää ja epäasiallista kohtelua eivät ole työtä ja työnjakoa koskevat asialliset päätökset ja ohjeet sekä työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely, vaikka ne herättäisivätkin epävarmuutta, ahdistusta tai muita kielteisiä tunteita. Häirinnästä ei liioin ole kyse, jos henkilölle annetaan perusteltu huomautus tai rangaistus tai hänet päätetään ohjata työkyvyn arviointiin sen jälkeen, kun hänen kanssaan on keskusteltu asiasta.

21 Onko taustalla työkykyongelma? Henkilön työkäyttäytymisessä, työsuorituksessa, työssä selviämisessä, yhteistyökyvyissä, yleisessä hyvinvoinnissa näyttäisi tapahtuneen merkittävää heikkenemistä tai vaihtelua. Sairas- ja muut poissaolot ovat lisääntyneet. Työnantaja/esimies keskustelee asiasta henkilön kanssa. Työnantaja ohjaa henkilön työterveyshuoltoon, jossa henkilön työkyky arvioidaan, työterveyshuolto voi käyttää erikoislääkäreitä ja muita konsultaatiota. Tarvittaessa työterveyshuolto lähettää henkilön työkyvyn arviointiin esim. Työterveyslaitokselle. Tarvitaan työterveyslääkärin lähete ja maksusitoumus joko työterveyshuollolta tai työnantajalta. Kustannukset osin KELAkorvattavia työterveyshuollon kustannuksina. Jos maksusitoumusta ei saada, työterveyslääkäri voi ehdottaa työkyvyn arviointia (B-lausunto) KELA:lle tai eläkevakuutusyhtiölle.20

22 Keitä kiusaaminen koskettaa? (mukaellen Salmivalli) Kiusaaja/t Apuri/t eivät aloita kiusaamista, mutta menevät siihen mukaan toimivat kiusaajan avustajina Vahvistajat tarjoavat toiminnallaan positiivista palautetta kiusaajalle eli toimivat yleisönä tai kannustavat kiusaajaa muilla tavoin Ulkopuoliset pysyvät tilanteesta loitolla tai eivät puutu samalla toimivat kuitenkin kiusaamisen hiljaisina hyväksyjinä Puolustajat asettuvat kiusatun osapuolen puolelle, lohduttavat ja tukevat yrittävät saada kiusaajan lopettamaan toimintansa Kiusattu/kiusatut

23 Konfliktin eteneminen hoitamattomana OSITTAINEN KUUNTELU KIISTELY, RIITA OMAN KÄDEN OIKEUS, SANATTOMAT TEOT STEREOTYYPPINEN AJATTELU EROAMINEN JA EROTTAMINEN UHKAUKSET JA VASTAUHKAUKSET VÄKIVALLAN UHKA STRATEGISTEN TOIMINTOJEN LAMAANNUTTAMINEN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN LAMAANNUTTAMINEN Vaihe 1: Yksipuoliset käsitykset Vaihe 2: Vastapuoli on ongelma Vaihe 3: Tuho TOTAALINEN SOTA TAI ITSEMURHA YHDEKSÄN ASKELTA HELVETTIIN (GLASL 1980)

24 Ohjeita kiusatulle 1 Keskustele tilanteestasi jonkun luotettavan henkilön kanssa, älä jää yksin ihmettelemään. Kerro häiritsijälle, että koet tämän käyttäytymisen häiritsevänä. Mikäli häirintä jatkuu, ilmoita esimiehelle. Työnantajalla on velvollisuus tiedon saatuaan puuttua tilanteeseen. Tarvittaessa voit saada apua ja neuvoja työterveyshuollosta, oman työpaikan työsuojeluorganisaatiosta tai luottamusmieheltä ja ammattiliitosta.

25 Ohjeita kiusatulle 2 Jos kiusaaminen ei lopu, pidä kirjaa tapahtumista, säästä ja päivää saamasi viestit. Työsuojelupiirit antavat ohjaavana ja valvovana viranomaisena neuvontaa myös henkisen työsuojelun kysymyksissä. Työsuojelupiiri voi tehdä työsuojelutarkastuksen ja sen perusteella velvoittaa työnantajan ryhtymään toimiin esim. tilanteen tarkemmaksi selvittämiseksi ja korjaamiseksi. Ilmoita vakavat uhkaukset ja fyysinen väkivalta poliisille. Jos sinua on pahoinpidelty, mene heti lääkäriin.

26 Mitä voin tehdä, jos havaitsen kiusaamista? Selvitä itsellesi ja muille missä roolissa toimit; valtuutesi, vastuusi ja rajoituksesi. Puutu ajoissa, hautominen harvoin ratkaisee tilannetta. Muista, että "sivusta seuraamalla" mahdollistat kiusaamisen jatkumisen ja pahenemisen, puuttumattomuus antaa kiusaajalle luvan jatkaa. Konfliktit selviävät usein puhumalla, mieti tarkkaan millä porukalla. Kerro omat havaintosi tilanteesta kiusatulle tai esimiehelle, kysy mistä on kyse ja kuuntele saamaasi vastausta. Voit kertoa myös luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle, jos et voi puhua kiusatulle tai esimiehelle. Ota asia esille suoraan kiusaajan kanssa, jos mahdollista.

27 Mitä voin tehdä, jos minut nimetään kiusaajaksi? Ota vakavasti toisen viesti, vaikka se voi aiheuttaa sinussa tunnekuohun tai torjuntareaktion. Pyydä toista kertomaan tai tarkentamaan, mikä käyttäytymisessäsi on ollut epäasiallista kohtelua. Pyydä että saat palata asiaan, jos sinulle jää epäselvyyksiä tai tilanne käy yli voimiesi. Voit pyytää tilanteeseen tukihenkilön, esim. työsuojeluvaltuutetun tai työtoverin. Sinun ei tarvitse ottaa vastaan palautetta esim. ulkonäöstäsi tai persoonallisuudestasi, vaan teoistasi, sanomisistasi ja käyttäytymisestäsi. Kerro tarvittaessa oma näkemyksesi asiasta. Ole valmis pyytämään ja myös antamaan anteeksi. Mieti ja kokeile, miten voit muuttaa käyttäytymistäsi. Lopeta epäasiallinen käyttäytyminen.

28 Mistä konfliktit työpaikalla johtuvat? Työyhteisön haitallinen ryhmädynamiikka

29 Yhteisötaso työuupumuksen avaintekijänä (Aro 2000) Ylikuormitus yhdistyneenä turhautumiseen Työn hallinnan puute Riittämätön palkitseminen Yhteisön hajoaminen Epäreilu kohtelu Arvoristiriidat Haitallinen organisaatio- ja ryhmädynamiikka (MV)

30 Konfliktien todennäköisyyttä työssä lisäävät myös Maarit Vartia TTL Rooliristiriidat Työyhteisön toimivuuden ongelmat; huono tiedonkulku, vaikutusmahdollisuuksien puute, kuulluksi tulemisen puutteet Työn äärimmäinen vaativuus Nopeat muutokset organisaatiossa, epävarmuus ja epätietoisuus Tyytymättömyys lähiesimiestyöhön Yleensä huono työilmapiiri, huonot työntekijöiden keskinäiset sekä työntekijöiden ja johdon väliset suhteet Epävarmat työsuhteet, uhka ja epävarmuus Puutteet henkilöstöpolitiikassa, yhteisten arvojen puute Yleensä lisääntynyt työperäinen stressi

31 Mahdollisia toimijoita Asianomainen Työtoveri Esimies Työsuojeluvaltuutettu Luottamusmies Työterveyshuolto Media Poliisi Oikeuslaitos

32 Toimintaohje: Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisy Prima-EF Protecting workers Health Series No.9, 2009 Millaista käytöstä ei hyväksytä määrittely ja sitoutuminen Lainsäädäntö/ säädökset, kurinpitotoimet Eri toimijoiden vastuut, velvollisuudet, roolit Toimintatavat: ilmoitus, esimiehen toiminta, selvittely Konkreettiset selkeät ohjeet kaikille tahoille! Kiusatulle, kiusaamista havaitsevalle, kiusatuksi nimetylle, esimiehelle ja henkilöstön edustajille Tiedot tukijärjestelmistä ja mahdollisesta jälkihoidosta Ennaltaehkäisy Seuranta ja arviointi, lomakkeet, raportointijärjestelmät Yhteyshenkilöt Ohje on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä, päivätty ja se tarkastetaan vuosittain Tarvittaessa konsultoidaan asiantuntijaa sen laadinnassa

33 Ilmapiiriongelman/konfliktin käsittelyn tasot Organisaatiotaso Miten organisaatio suhtautuu konflikteihin/henkiseen väkivaltaan/ häirintään/ilmapiiriongelmiin? Miten organisaatio työnantajana kohtelee henkilöstöään ja eri henkilöstöryhmiä? Osastotaso/työyhteisötaso Mitkä ovat yhteisön normit hyväksyttävälle käyttäytymiselle työssä tauoilla työaikana työyhteisön yhteisissä tilaisuuksissa omalla ajalla (esim. pikkujoulut, saunaillat)? Miten esimiestyöllä voidaan tukea kaikkien hyvinvointia työssä?

34 Ilmapiiriongelman /konfliktin käsittelyn tasot Tiimien välinen taso Miten tiimien välistä tiedonkulkua ja toistensa työn arvostamista tuetaan? Miten asiakysymykset esim. resurssien jaosta ratkaistaan? Tiimitaso Miten tiimi ratkaisee sisäiset ristiriitansa? Miten tiimi tukee jäsentensä hyvinvointia ja työssä kehittymistä?

35 Ilmapiiriongelman /konfliktin käsittelyn tasot Yksilötaso Mikä on aikuista ja hyväksyttävää käyttäytymistä työpaikalla/työyhteisössä työkavereita esimiestä asiakkaita kohtaan? Mistä yksilö saa tukea omalle jaksamiselleen ja kehittymiselleen?

36 Todetun häirinnän ja epäasiallisen kohtelun aiheuttamat toimenpiteet Turun ja Porin työsuojelupiiri Tehdyn selvittelyn perusteella työnantaja toteaa, onko häirintää tapahtunut ja arvioi sen terveydellisen merkityksen. Tarvittaessa häirinnän tai epäasiallisen kohtelun lopettamisesta sovitaan yhdessä asianosaisten ja työnantajan kanssa. Sovituista menettelytavoista laaditaan pöytäkirja. Muulle työyhteisölle kerrotaan asian ratkaisusta, jos ratkaisulla on merkitystä työyhteisön toimivuuteen. Tästä tiedottamisesta kerrotaan ennalta asianosaisille. Sovittujen toimenpiteiden seurantatavasta ja ajasta sovitaan asianosaisten kanssa.

37 Rakentava vuorovaikutus

38 Me ihmiset olemme erilaisia, siksi tarvitsemme yhteistä keskustelua... Näetkö tanssijan kääntyvän myötä- vai vastapäivään? Jos tanssija pyösii myötäpäivään, käytät enemmän oikeaa aivopuoliskoa ja päinvastoin. Useimman näkevät tanssijan pyörivän vastapäivään. Keskity ja kokeile, saatko tanssijan vaihtamaan suuntaa. Kysy vieressäsi istuvalta mitä hän näkee.

39 Näkökulmana alaistaidot (työyhteisötaidot) Käsitteenä otettu käyttöön 2000-luvulla, kuitenkin jo aiemmin käsitelty ilmiö (vrt. organisaatiokansalaisuus) 'Alaistaito' muuttaa ajatusta rooleista työyhteisössä Usein työyhteisön ongelmat nähdään esimiestyön ongelmina alaistaidoista puhuminen viestittää, että myös esimiesten johdettavina olevien on syytä pohtia omaa toimintaansa. Joskus käsitteen käytön nähdään korostavan hierarkioita, esimies-alais vastakkainasettelua Olennaista määritelmässä on kuitenkin tiettyyn sosiaaliseen asemaan liittyvä odotusten kokonaisuus (vrt. esimiestaidot) mitä odotetaan missäkin asemassa olevalta

40 Mitä ovat alaistaidot? (1) Mitä ovat alaistaidot? vastuuta työtovereista työtavoitteiden saavuttamisesta sitoutuneisuutta organisaatioon samaistumista motivoituneisuutta ammatillista osaamista Alaistaito ilmenee yksilön, ryhmän ja organisaation tasolla. Alaistaito sisältää: 1) asenteellisia valmiuksia 2) työkäyttäytymisessä ilmeneviä valmiuksia 3) tiedollisia valmiuksia. Soili Keskinen, 2005

41 Mitä ovat alaistaidot? (2) Konkreettisemmin alaistaitoja ovat esimerkiksi: yhteistyökyky ja halu oikea asenne: rehellisyys, myönteisyys, joustavuus, aktiivisuus, oikeudenmukaisuus jne. omista tavoitteista ja tarpeista kertominen esimiehelle palautteen antaminen ja pyytäminen perustehtävän tekeminen ja normien noudattaminen esimiehen arvostaminen halu kehittää työtään Soili Keskinen, 2005

42 Alaistaitomittarista (Chattopadhyay) Alaistaitoja on mitattu mm. seuraavien elementtien avulla: Emotionaalisen tuen tarjoaminen työtovereille, kun heillä on huolia Toisten rohkaiseminen puhumiseen palavereissa Muiden tiimiläisten motivointi Työtovereiden rohkaiseminen uusien taitojen ja tekniikoiden oppimiseen Uusien työntekijöiden auttaminen työhön orientoitumisessa vaikka sitä ei erikseen olisi pyydetty Työstä poissa olleen työtoverin auttaminen Kollegoiden itsenäisen ajattelun tukeminen

43 Alaistaidot omassa työpaikassasi Millaisissa tilanteissa sinä koet olevasi erityisen hyvä alaistaidoissa? Entä onko jotakin kehitettävää? Miten voisit konkreettisesti toimia paremmin työntekijänä?

44 Transaktioanalyysin malli ihmisen persoonallisuudesta ja vuorovaikutuksesta Transaktio = vuorovaikutus Peräisin Eric Berneltä ja Thomas A. Harrisilta Keskeiset käsitteet Vanhempi, Aikuinen, Lapsi Malli on pelkistetty, mieti itse mihin se sopii!

45 LAPSI Sisäiseen Lapseen tallentuvat varhaiset vuorovaikutuskokemuksemme. Tunteiden ja halujen lähde, psyykkisen energian lähde. Sisältönä pettymykset ja läheisyden kokemukset, epäonnistumiset ja onnistumiset. Kyky aitoon iloon, leikkiin ja luovuuteen.

46 VANHEMPI Sisältönä kokemuksemme omista vanhemmista/ kasvattajista. Käskyt ja kiellot, oikea ja väärä. Syyttävä, tuomitseva myös moraali, arvot ja ihanteet. Omantunnon ääni.

47 AIKUINEN Elää nykyhetkessä. Arvioi eri toimintavaihtoehtojen seuraukset ja onnistumisen mahdollisuudet, tekee päätökset. Rakentaa tasapainon Lapsen tarpeiden ja Vanhemman arvojen välille. Kartuttaa jatkuvasti keinojaan ja kokemuksiaan.

48 Transaktioanalyysin malli persoonallisuudesta (Eric Berne)

49 Kuinka käytän transaktioanalyysiä? Mallin avulla mahdollista tutkia ja jäsentää ongelmallisia vuorovaikutustilanteita ja omaa osuutta niissä: Tutki ensin itseäsi. Lähesty muita avoimilla kysymyksillä Aikuisesta käsin. Ymmärryksen etsiminen hankalaa käytöstä kohtaan, esim. Vanhemman kritiikki voi peittää alleen Lapsen hädän -> vastaa rauhoittavasti. Huom! Ymmärryksen etsiminen ei tarkoita huonon tai loukkaavan käytöksen sietämistä. Valmentautuminen hankalaksi koettuihin tilanteisiin muuta reagointitapaasi tai suhtautumistasi: "Mitä tällä kertaa teen toisin "

50 Vuorovaikutuksen askeleita: Tiedänkö mitä itse tunnen ja ajattelen asiasta? Ilmaisenko tunteeni ja ajatukseni? Ilmaisenko tunteeni ja ajatukseni ymmärrettävästi? Huomioinko miten ilmaisuni vaikuttaa toisiin ihmisiin? Kuuntelenko mitä toinen sanoo? Ymmärränkö mitä toinen tarkoittaa? Ilmaisenko olenko ymmärtänyt toisen viestin? Kysynkö oma-aloitteisesti mitä toinen ajattelee tai tuntee? VUOROVAIKUTUS EI OLE YKSINPUHELUA

51 Työpaikan ihmissuhteet teesit 1. Työpaikalle on tultu tekemään töitä. 2. Töissä saa viihtyä ja olla kivaa. Aina ei ole kivaa, sekin kuuluu työhön. 3. Kaikkien työkavereiden kanssa tullaan toimeen ja käyttäydytään asiallisesti. 4. Asioista saa ja joskus pitääkin olla eri mieltä. 5. Työkaveri voi olla myös ystävä, mutta muistakaa kohdat 1 ja Kohtaa työkaveri omana itsenään ja tämänhetkinen työtilanne, karista omat ennakkoluulosi. 7. Työpaikka ei ole hoitopaikka eikä valitusosoite. 8. Ihmisestä saa välittää, puuttua ja tukea vaikeuksissa, muista kuitenkin kohta 1.

52 Kiitos! Pysykää lujina! Maija Vattulainen