TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa

2 1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä Palvelukyky ja suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilipäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset... 36

3 3/36 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Niuvanniemen sairaala tuotti valtakunnalliselle palvelualueelle oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoidollisia palveluja ja mielentilatutkimuksia. Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sairaala toimi yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana vastaten alansa opetuksesta ja terveystieteellisestä tutkimuksesta. Sairaala toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. Henkilöstön palvelussuhteet olivat valtion virkasuhteita. Mielenterveyslakiin toteutettiin EITn ratkaisussa 34806/04 edellytetyt muutokset 1.8. alkaen. Säädösmuutoksen edellyttämä ulkopuolisen lääkärin lausunto jatkettaessa hoitoa oli toteutettu jo 11/ alkaen tässä sairaalassa. Euroopan neuvoston alainen kidutuksen ja huonon kohtelun vastainen komitea (CPT) vieraili sairaalassa Valtuuskunta oli kuullut suurimman osan haastattelemistaan potilaista puhuvan henkilökunnasta myönteisesti, potilastilat olivat hyväkuntoisia, psyykenlääkkeiden käyttö asianmukaista, hoito suunniteltua ja potilastiedot ajantasaisia. Pakkotoimenpiteiden käytön vähentämiseen hoidossa kannustettiin edelleen, ja tältä kannalta valtuuskunta ilmaisi tyytyväisyytensä sairaalassa toteutettuun työja toimintaterapian lisäämiseen. Sairaalan toimintaa tarkasti Eduskunnan oikeusasiamies lokakuussa Tarkastuskäynnin kohteena olivat erityisesti potilaisiin kohdennettavat pakkotoimet, sairaalan ja sen osastojen toimintaohjeet, yksityisten vartijoiden käyttö sairaalassa sekä heikkokuntoisimmat potilaat yksilöllisesti. Aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri osallistui tarkastamiseen. Vuoden 2011 aikana tarkastuksen johdosta saatiin joitain osaratkaisuja ja lisäselvityspyyntöjä. Kesäkuussa saatiin päätös yksityisen vartiointipalvelun käytöstä valtion mielisairaaloissa. Siinä todettiin mielisairaaloissa olevan hoitoon liittyviä tehtäviä, joissa voimakeinojen käyttö voi olla perusteltua, mutta joita hoitohenkilökunta ei pysty suorittamaan vaarantamatta turvallisuuttaan ja joihin vartijoilla ei ole toimivaltaa. Eduskunnan oikeusasiamies esitti STM:n ja SM:n harkittavaksi säätää lailla vartijoiden tehtävistä ja toimivallasta. Vuoden aikana saatiin oikeusasiamiehen päätökset tarkastuskäynnin kohteina olleista nuorten potilaiden hoidon järjestämisestä ja eristämiskäytännöistä, joissa todettiin mm. ettei eristämistä ole käytetty rangaistuksena eikä nuorten hoitojärjestelyssä ollut huomautettavaa. Eristettyjen potilaiden olosuhteissa todettiin kehittämisen aihetta ja sairaala ryhtyi siltä osin toimenpiteisiin. ISAVI teki sairaalan valvontakäynnin 11/ saadussa tarkastuskertomuksessa ei mainita säädösten vastaisuutta tai muuten moitittavaa toimintaa havaitun. Näin ollen sairaalan voidaan todeta toimineen arvojensa mukaisesti myös valvovien viranomaisten mukaan. Toimintakertomusvuonna sairaalassa olleet mielentilatutkimuspotilaat olivat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Mielentilatutkimusten määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosina, minkä vuoksi sairaalassa on tehty niitä vähemmän kuin ennen, kuitenkin enemmän kuin missään muussa mielentilatutkimusyksikössä. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat olivat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita, ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Hoitopotilaista hieman yli puolet oli ns. kriminaalipotilaita (tuomitsematta jätettyjä) ja loput vaikeahoitoisuuden ja/tai vaarallisuuden takia sairaanhoitopiirien hakemuksesta sairaalaan otettuja. Tilastoiduista hoitopäivistä näiden ryhmien osuudet olivat 43 % ja 40 % (MTT-päivät 17 %). Potilaille tyypillisiä erityisongelmia olivat päihdeongelmat sekä väkivaltaisen käyttäytymisen heikko hallintakyky. Sairaalassa on tehty viime vuosina mielentilatutkimusta/vuosi, toimintakertomusvuonna 59. Sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 40 60, toimintakertomusvuonna sairaalaan otettiin 46 potilasta ja poistettiin 36 potilasta. Yhteensä sairaalassa tutkittiin tai hoidettiin 380 eri potilasta vuonna. Syyskuun lopussa hoidossa olleiden kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 7 v 8 kk (pisin hoitoaika 51 v 4 kk). Vaikeahoitoisena sairaalaan otettujen potilaiden vastaava luku oli 5 v 2 kk (pisin hoitoaika 22 v 10 kk) mennessä poistettujen kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 9 v ja vaikeahoitoisten 7 v 2 kk. Alla esitetään toimin-

4 4/36 taympäristön kuvaamiseksi potilasvaihto- ja käyttöasteluvut vuosilta. Aikuisosastojen potilasvaihto vuosina Sisäänkirjoitetut krvvhyht. pot pot Poistetut krvvh yht. pot -pot mtt Käyttöaste, % 95,71 92,56 Alaikäisten osaston potilasvaihto vuosina Sisäänkirjoitetut Poistetut krpot vvhyht. krvvh yht. mtt pot pot -pot Alaikäisten osasto % 98,59 103,82 kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Oikeuspsykiatrisen hoidon korkeatasoisuutta on turvattu oikeuspsykiatrian klinikan kansainvälisesti arvostetulla terveystieteellisellä tutkimustoiminnalla sekä erikoislääkärikoulutuksella ja muun henkilöstön ammatillisella täydennyskoulutuksella. Vuonna oikeuspsykiatrian klinikasta valmistui kolme oikeuspsykiatrian erikoislääkäriä (odotusarvo 1). Klinikassa tieteellisen tuotannon impact factor -kertymä oli 53,3 ja EVO-pistekertymä 31,5 pistettä (odotusarvo 25). Oikeuspsykiatrian klinikassa on meneillään lukuisia tutkimushankkeita, mm. kansainvälinen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon seurantatutkimus (After care), kliinisiä lääkeainetutkimuksia, farmakoepidemiologisia vaikuttavuustutkimuksia sekä aivojen kuvantamistutkimuksia. Hoitotoiminnan kannalta keskeisiä ovat terveyshallinnon ja hoitotieteen tutkimushankkeet. Välittömän potilastyön osaamiseen on kohdennettu koko hoitohenkilöstöä koskevaa työpaikkakoulutusta sairaanhoidon palvelutuotannon edellyttämiltä osaamisalueilta. Potilaat tekivät kertomusvuonna 21 potilaslain mukaista muistutusta, 13 kantelua valvoville viranomaisille sekä 36 valitusta hoitoonmääräämispäätöksistä, 9 yhteydenpidon rajoituksesta ja 8 omaisuuden haltuunottopäätöksestä. Valvovien viranomaisten päätöksissä edellytetyt korjaukset on tehty. Muutamia hoitoonmääräämispäätöksiä kumottiin aiemmissa hoitopaikoissa unohtuneen vanhempien kuulemisen takia. Potilasasiamieheen yhteydenottoja oli yhteensä 100, joista suurin osa oli potilaiden yhteydenottoja. Sairaalalla on ollut vuodesta 1999 terveydenhuoltolaissa (1326/2010) mainittu suunnitelma laadunhallinnasta, joka sisältää myös potilasturvallisuussuunnitelman. Sairaalalla on asti voimassa oleva Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukainen laaduntunnustus, joka kattaa koko organisaation. Asiakaskysely palvelun ostajille on tehty 12 perättäisenä vuotena. Tuloksista on pääteltävissä, että sairaala on tuottanut toiminta-ajatuksensa mukaisesti korkealaatuisia oikeuspsykiatrisia palveluja myös ostajien mielestä. Palvelun sujuvuus on edelleen hyvällä tasolla, mutta edellyttää jatkuvaa arviointia ja ylläpitoa. Hoitopäivän hintakehitystä on tarkkaan seurattava.

5 5/36 Kertomusvuonna THL teki kyselyn tuomioistuimille mielentilatutkimuslausuntojen kehittämistarpeista; suurin osa vastauksista osoitti korkeaa tyytyväisyyttä lausuntojen laatuun. Valtion mielisairaalat kilpailuttivat potilastietojärjestelmän hankinnan vuonna ja toimittajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Mediconsult (Mediatri-järjestelmä). Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto toteutui vuonna. Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna, VVS viimeisin työtyytyväisyyskysely on tehty vuonna. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo parantui edelliseen kyselyyn verrattuna ollen 3,47 (vuonna 2011: 3,40). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet tyytyväisyys johtamiseen, kehittymisen tukeen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna henkilöstö koki, että mahdollisuus uudistua työssä oli huonontunut samoin johtoryhmän ja johdon arvostus henkilökunnan työtä kohtaan koettiin laskeneen. Kyselyn perusteella määräaikainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,60) kuin vakinainen henkilöstö (keskiarvo 3,45). Samoin korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Lisäksi naiset olivat tyytyväisempiä kuin miehet. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna NS VVS THL STM Valtio Johtaminen 3,56 3,45 3,50 3,49 3,45 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,65 3,52 3,83 3,74 3,70 Palkkaus 3,06 2,98 2,88 2,98 2,90 Kehittymisen tuki 3,41 3,38 3,17 3,44 3,21 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,88 3,79 3,84 3,66 3,79 Työolot 3,64 3,49 3,31 3,42 3,62 Tiedon kulku 3,23 3,14 3,30 3,46 3,15 Työnantajakuva 3,07 3,22 3,03 3,52 3,30 Yhteensä 3,47 3,39 3,38 3,47 3,42 Uudistuminen ja innovatiivisuus 2,90 3,28 3,38 3,38 3,27 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla ,61 7,71 7,74 7,64 7,75 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 44,6 37,0 44,0 49,3 41,3 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 20,3 13,0 25,0 20,5 16,4 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 68,7 84,0 62,0 74,7 74,1 Esimiesbarometri Sairaalassa toteutettiin vuonna lähiesimiestoiminnan arviointi (esimiesbarometri) Valtiovarainministeriön omistamalla VMBaro henkilökyselyjärjestelmällä. Esimiesbarometri on apuväline, joka antaa organisaatiossa tietoa esimiestoiminnan ja yksittäisten esimiesten toiminnan parantamisen ja uudistumisen perustaksi. Arviointi koski esimiehiä, joilla oli vähintään kolme alaista (29 esimiestä). Kyselyyn vastasi 202 henkilöä. Virastotasolla vastausten keskiarvo vaihteli välillä 3,38 4,0 (vuonna : 3,73 4,39) (asteikko 1-5). Vastaajat kokivat, että esimies on helposti lähestyttävä ja työtavoitteet on asetettu selkeästi. Vastaajat toivoivat, että esimies tukisi enemmän innostavan työyhteisön syntyä ja puuttuisi työyhteisössä ilmeneviin ristiriitoihin ajoissa. Lisäksi ongelmia nähtiin luottamuksellisen työilmapiirin luomisessa ja työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa. Seuraavan kerran esimiesbarometri tehdään vuonna 2016.

6 6/36 Esimiesbarometri Henkilöstön johtaminen (summataso) 3,68 4,05 Ero -> -0,37 Tuloksen johtaminen (summataso) 3,76 4,04-0,28 3,66 3,93-0,27 3,76 4,03-0,27 Henkilön itsensä ja osaamisen kehittämismahdollisuudet Henkilöiden työn sisällön sovittaminen osaamista vastaavaksi Henkilön työn kehittäminen epäonnistumisen välttämisen uhallakin Henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien sopimisen selkeys Henkilön työhyvinvoinnista kiinnostuminen 3,78 3,77 4,08 4,04-0,30-0,27 3,77 3,95-0,18 3,86 4,03-0,17 3,60 4,04-0,44 Johtaminen yhteensä 3,73 4,04-0,31 Innostavan työyhteisön synnyn tuki Luottamuksellisen työilmapiirin luonti Organisaation asioista ja muutoksista informointi Työasioissa lähestymisen helppous Sovittujen asioiden käytäntöönvienti Työyhteistön ristiriitoihin puuttuminen ajoissa Henkilöiden työtavoitteiden selkeä asetanta Henkilöiden työtehtävien jaon oikeudenmukaisuus Rehellisen palautteen riittävyys Työaikajärjestelyjen soveltamisen joustavuus ja yksilökeskeisyys Hyvän toiminnan huomioiminen työyhteisöä rakentavana jäsenenä Motivaation ja osaamisen johtaminen (summataso) 3,38 3,51 3,90 4,00 3,87 3,41 4,00 3,54 3,63 3,96 3,86 3,95 4,23 4,39 4,16 3,73 4,25 3,91 3,89 4,23-0,48-0,44-0,33-0,39-0,29-0,32-0,25-0,37-0,26-0, Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Sairaalan hoitotoiminta on ollut jatkuvasti yhteiskunnallisesti merkittävää, koska se on kohdentunut pääasiassa vaikeasti psyykkisesti sairaisiin henkilöihin, jotka ovat sairautensa takia vaarallisia toisten hengelle, terveydelle tai turvallisuudelle. Vaikeimman sairausvaiheen hoitamisen jälkeen potilaat on yleensä voitu siirtää kotikuntansa sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Mielentilatutkimukset on tehty luotettavasti sekä valvovien viranomaisten että tuomioistuimien kannalta. Oikeuspsykiatrian klinikan/sairaalan tutkimushankkeet ovat tuottaneet merkittävää uutta tietoa oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon. Toimintakertomusvuonna sairaalasta osti oikeuspsykiatrisia sairaanhoitopalveluja noin 40 sairaanhoitopiiriä, kuntayhtymää tai kuntaa. Kysynnän riittävyys kuvaa toiminnan vaikuttavuutta, jota on tarkasteltu hoitotulosten ja asiakaspalautteen avulla kohdassa Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) tuottavuuden tunnusluku on 185,88 ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 86,12. Koko sairaalan tuottavuustavoite on 176,23.

7 7/36 Tuottavuustavoite ylitettiin sekä aikuisosastoilla (sis. hallinnon ja tukipalvelut) että alaikäisten tutkimus- ja hoito-osastolla. Aikuisosastoilla tuottavuuden tunnusluku oli 200,46 ja alaikäisten osastolla 96,47. Koko sairaalan tuottavuus oli 191,25, jossa parannusta edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 8,47 %. Aikuisosastojen tuottavuus vuosina - Hoitopäivät Henkilötyövuodet 530,87 518,62 491,74 Tuottavuus tavoite toteuma 184,48 187,40 182,65 184,98 185,88 200,46 Muutos, % +2,18-1,30 +8,37 Alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston tuottavuus vuosina - Hoitopäivät Henkilötyövuodet 52,84 51,23 48,42 Tuottavuus tavoite toteuma 78,27 81,94 78,05 88,78 86,12 96,47 Muutos, % Tuottavuus tavoite toteuma 174,71 177,86 172,99 176,33 176,23 191,25 Muutos, % +1,02 +8,35 +8,67 Sairaalan tuottavuus vuosina - Hoitopäivät Henkilötyövuodet 583,71 569,85 540,16 +2,21-0,86 +8,47 Tuottavuutta mitataan seuraavasti: Suoritteiden määrä Henkilötyövuodet Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Henkilötyövuodet = koko henkilöstö pois lukien yliopisto-opetukseen ja tutkimukseen palkatut henkilöt Sairaalan tuottavuuskehitys vuonna oli poikkeuksellisen hyvä. Myös pitkällä aikavälillä sairaalan tuottavuus on kehittynyt varsin myönteisesti. Vuonna 2007 sairaalan tuottavuustunnusluku oli 170,87, joten tuottavuus on parantunut tällä mittarilla mitattuna 12 % ilman merkittäviä toimintojen ulkoistuksia. Henkilötyövuosiin suhteutettu ylitöiden määrä lisääntyi 7,5 % edellisvuoteen verrattuna, mutta oli pienempi kuin vuosina ja Henkilöstön kokonaismäärä maksullisessa toiminnassa on vähentynyt vuodesta 2007 yli 70 henkilötyövuotta Toiminnan taloudellisuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) taloudellisuuden tunnusluku on 369,90 euroa/vrk ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 849,70 euroa/vrk. Koko sairaalan tunnusluku on 392,58 euroa/vrk. Aikuisosastojen taloudellisuusluku oli kertomusvuonna 352,27 euroa/vrk ja alaikäisten osaston 856,19 euroa/vrk. Koko sairaalan tasolla taloudellisuus oli 375,34 euroa/vrk, mikä on yli 17 euroa tavoitetta edullisempi ja yli kaksi prosenttia edellisvuotta parempi toteuma.

8 8/36 Aikuisosastojen taloudellisuus vuosina - Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 352,27 343,31 369,82 360,09 369,90 352,27 Muutos, % (* -0,74-4,89 +2,18 Alaikäisten osaston taloudellisuus vuosina Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 884,15 848,21 910,52 867,69 849,70 856,18 Muutos, % (* -0,83-2,30 +1,33 Sairaalan taloudellisuus vuosina Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 374,19 364,37 392,33 383,07 392,58 375,34 Muutos, % (* -0,68-5,14 +2,02 (* +merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista Taloudellisuutta mitataan hoitopäivän bruttohinnalla seuraavasti: Kokonaiskustannukset Suoritteiden määrä Kustannukset = kokonaiskustannukset yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen kustannukset Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Vuodelle asetettu taloudellisuustavoite ylittyi reilusti ennakoitua paljon suuremman suoritetoteuman ja hyvän kustannuskurin ansiosta. Sairaalan maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset lisääntyivät edellisvuodesta noin 0,7 %, mutta kokonaistaloudellisuutta mittaava keskimääräinen hoitopäivän bruttokustannus pieneni noin 2,0 % suoritemäärän kasvun ansiosta. na sairaalan kustannuskehitys on onnistuttu pitämään varsin kohtuullisena. Kolmen vuoden aikana keskimääräinen vuotuinen kustannusnousu on ollut noin 1,3 % Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden tulossopimuksen mukaan sairaalan maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä ja taloussuunnitelman toteutumista jatkuvasti. Kustannukset pyritään tasapainottamaan vastaamaan kertyviä myyntituottoja ja varmistamaan siten maksullisen toiminnan kannattavuus. Tulostavoite: Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset aikuisosastoilla (sis. tukitoimintojen vyörytykset alaikäisten hoito-osastolle) vuonna ovat euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on euroa; tuotot ovat euroa, ja nettotulos on euroa ylijäämäinen. Alaikäisten hoito-osaston kokonaiskustannukset vuonna ovat tukitoimintojen vyörytysten jälkeen euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan

9 9/36 osuus on euroa, ja tuotot ovat euroa. Osaston nettotulos on euroa ylijäämäinen. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus MAKSULLINEN TOIMINTA Myyntituotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut euroa euroa euroa euroa KUSTANNUKSET - Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Tukitoimintojen osuus (THL:n osuus) Poistot Käyttöomaisuuden korot Vaihto-omaisuuden korot OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä/alijäämä (tuotot - kokonaiskustannukset) TUNNUSLUKU Toiminnan tuotot Kokonaiskustannukset yhteensä Ali- tai ylijäämä Ali- tai ylijäämä % tuotoista Tuotot % kustannuksista Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut ,3 0,0 0,1 0,1 100,3 100,0 100,1 100,1 Sairaalan maksullisen toiminnan kannattavuustavoite toteutui hyvin. Myyntituottotavoite ennen vuosihyvityksiä ylittyi hoitotuottojen osalta reilusti. Mielentilatutkimustuotoissa ylitettiin tavoite 1,22 %. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset toteutuivat budjetoidun tavoitteen mukaisina. Maksullinen toiminta oli budjetoitu euroa ylijäämäiseksi. Maksullisen toiminnan ylijäämä ennen vuosihyvityksiä ja tulospalkkioita oli , josta tulospalkkiojärjestelmän kuluihin kohdistettiin euroa. Asiakaspalautukset (vuosihyvitykset) kunta-asiakkaille olivat yhteensä euroa. Tämä merkitsee asiakkaille 6,2 %:n hyvitystä vuoden palveluostoista. Lopulliseksi maksullisen toiminnan ylijäämäksi toteutui euroa. Mielentilatutkimusten kokonaiskustannukset olivat euroa ja tuotot euroa, joten mielentilatutkimustoiminnassa kustannusvastaavuus oli 89,9 %. Mielentilatutkimusvuorokauden keskimääräinen yksikkökustannus oli 465 euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset pysyivät asetetussa budjettitavoitteessa. Kustannukset olivat yhteensä euroa, josta tukitoimintojen vyörytysten jälkeen aikuisosastojen osuus oli euroa ja alaikäisten hoito-osaston euroa. Kustannusnousu oli edellisvuoteen verrattuna vain 0,7 %.

10 10/36 Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksissa oli kasvua edelliseen vuoteen 0,54 % ( euroa). Maltillinen palkkakustannuskehitys johtui henkilöstömäärän vähentymisestä. Koko sairaalan henkilötyövuositavoite alitettiin noin 28 htv:lla. Erityisesti virkavapauksien ja lomien sijaisuudet pystyttiin toteuttamaan aiempaa tehokkaammin. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä aleni voimakkaasti. Ylityökorvauksia maksettiin 4,5 % edellisvuotta enemmän. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä neljättä vuotta. Toteutunut tulospalkkiokustannus oli euroa. Aine-, tarvike- ja tavarahankintojen budjetti ylittyi 3,51 %. Kustannuserä kasvoi edellisestä tilikaudesta 2,3 %. Suurimpana kuluryhmänä kertomusvuonna olivat edelleen elintarvikkeet (+3,0 %) ja lääkkeet euroa (+ 14,4 %). Sairaalan elintarvikekulut ovat edelleen vuoden 2009 tasolla. Elintarvikekulujen kasvu on onnistuttu pitämään kurissa mm. kilpailutuksen ansiosta. Ravintohuollon kustannus hoitopäivää kohden vuonna oli 16,46 euroa/hoitopäivä, mikä on 4,5 % keskimääräisestä hoitopäivän kustannuksesta. Lääkekulujen voimakas aleneminen päättyi vuonna. Sairaalan lääkekulut ovat vähentyneet vuodesta 2005 ( euroa) vuoteen runsaat euroa (-51 %). Vuonna lääkekulut hoitopäivää kohden olivat 4,95 euroa. Sairaalan sähkömenot ( ) alenivat vuodessa noin 15 prosentilla. Palvelujen ostoissa päästiin maksullisessa toiminnassa 3,10 % alle budjetoidun ja edellisvuoteen verrattuna palvelujen ostomenot pienenivät yhteensä noin 6,2 %. Kulut pienenivät erityisesti työterveyspalveluissa (-40,3 %). Vuoden alussa vaihtui työterveyshuollon palveluntoimittaja ja vastaanotto siirtyi pois sairaala-alueelta. Sairaalan ulkopuolisten lääkärien arviot hoidon tarpeesta tahdosta riippumattoman hoidon jatkamiseksi aiheuttivat sairaalalle yhteensä euron vuotuiset kustannukset. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostettiin valtion palvelukeskukselta (Palkeet) yhteensä eurolla. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluita ostettiin enää vain eurolla (vuonna kuluerä oli euroa). Hammaslääkäripalkkioihin kului euroa. Hammaslääkärikulut ovat kohonneet viidessä vuodessa 47 % eli keskimäärin lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia. Luku ei sisällä hammashoidon aineita, tarvikkeita, laitteita eikä tilakustannuksia. Sairaalan vuokrakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna euroa (+6,3 %), mikä johtuu pääosin automaattisen sammutusjärjestelmän rakentamisesta, L-rakennuksen väistötilakäytöstä sekä muista vuokravaikutteisista tilamuutoshankkeista. Muissa kuluissa säästöä syntyi matkakulujen vähenemisenä 24 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Sairaala on pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään videoneuvottelulaitteiden käyttämistä. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan lisätään erillisenä laskennallisena eränä myös THL:n ohjauskustannukset, jotka kertomusvuonna olivat Niuvanniemen sairaalan maksullisen toiminnan osalta euroa. Lisäksi THL otti valtion mielisairaaloiden maksuttomaan toimintaan myönnetystä talousarviomäärärahasta euroa ohjauskuluihin. Käyttö- ja vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman laskennassa korkoprosenttina vuoden laskelmissa on käytetty Valtiokonttorin ilmoittamaa nimellistä korkoprosenttia, joka oli kertomusvuonna 0,8 % Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus Yliopisto-opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja hoidon kehittämistoiminnan kustannukset. Tulostavoite: Yliopisto-opetuksen kustannukset vuonna ovat euroa ja tieteellisen tutkimuksen kustannukset euroa. Yliopisto-opetukseen käytettiin kertomusvuonna euroa, josta euroa mielisairaaloiden toimintamenomomentilta ja euroa toimintamenomomentilta

11 11/36 Tieteellisen tutkimuksen kulut olivat yhteensä euroa, josta talousarviotililtä 630 (ulkopuolinen rahoitus) rahoitettiin euroa, momentilta rahoitus oli euroa ja momentilta rahoitus oli euroa. Kertomusvuonna vuoden toimintamenomomenttia käytettiin maksuttomaan toimintaan euroa. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä Tulostavoite: Vuonna sairaalan aikuisosastot toimivat 91,17 %:n käyttöasteella ja alaikäisten hoito-osasto 98,47 %:n käyttöasteella. Aikuisosastojen käyttöaste vuosina Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % tavoite toteuma 95,07 95,71 94,02 92,56 91,17 95,43 Muutos, %yksikköä +0,50-3,15 +2,87 Alaikäisten hoito-osaston käyttöaste vuosina Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % tavoite toteuma 96,68 98,59 96,67 103,82 98,47 99,67 Muutos, %yksikköä -2,40 +5,23-4,15 Käyttöaste, % tavoite toteuma 95,14 95,83 94,12 93,01 91,49 95,62 Muutos, %yksikköä +0,39-2,82 +2,61 Sairaalan käyttöaste vuosina Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste lasketaan seuraavasti: Suoritteiden määrä Kapasiteetti Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät Koko sairaalan käyttöaste oli 95,62 %, joten varsin alhaiseksi asetettu tavoite ylittyi peräti yli neljällä prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa keskimäärin 12,2 potilasta. Aikuisosastojen käyttöaste oli kertomusvuonna 95,43 % ja alaikäisten hoito-osaston 99,67 %. Palvelujen kysyntä oli ennakoitua suurempaa ja sairaala pystyi toimimaan korkealla käyttöasteella osastoremonteista huolimatta.

12 12/36 Suoritteet Hoitopäivät: - aikuisosastot - alaikäisten tutkimus- ja hoitoosasto Hoitopäivät yhteensä Mielentilatutkimuspäivät: - aikuisosastot - alaikäisten tutkimus- ja hoitoosasto Mtt-päivät yhteensä Laskutetut hoitopäivät yhteensä Mielentilatutkimusten lukumäärä: - aikuisosastot - alaikäisten tutkimus- ja hoitoosasto Mielentilatutkimusten lkm yhteensä Yliopisto-opetus ja tieteellinen tutkimus: - tutkintopisteet - julkaisupisteet Tavoite Toteuma Ero-% ,71 2, , ,56-47, , , , ,51 0,5 25,0 1,5 31,5 200,0 26,0 Laskutettujen suoritteiden määrä ylitti asetetun tavoitteen noin 4,5 %. Mielentilatutkimuspäiviä kertyi noin 2 % tavoitetta enemmän, ja tutkimuksia valmistui kaksi yli tavoitteen ja viisi tutkimusta enemmän kuin vuonna. Alaikäisten hoito-osastolla valmistui kertomusvuonna yksi mielentilatutkimus. Keskimääräinen potilasmäärä vuonna oli noin 7,7 potilasta suurempi kuin vuonna Palvelukyky ja suoritteiden laatu Hoidon vaikuttavuutta on arvioitu käyttämällä potilaan kliinistä tilaa kuvaavaa GAF (Toimintakyvyn yleinen arviointi General Assessment of Functioning) -mittaria. Poikkileikkaustieto vuoden viimeiseltä päivältä vuosina 2011 kuvastaa potilaiden siirtymistä hoitoisuudeltaan vaikeampiin ryhmiin, ts. sairaalan palveluja ostetaan huonompikuntoisille potilaille. Kaikkein huonokuntoisimpien osuus on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut lähes 20 %, kertomusvuonna peräti 30 %.

13 13/36 Alla esitetään mittarin kuvaus ja potilasjakauman poikkileikkaustiedot vuosilta GAF jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 2011 % N = 286 % N = 283 % N = % N = ,18 19,43 29,6 24,05 35,31 43,81 46,5 51,20 27,62 19,43 18,05 16,49 2,79 1,41 3,97 3,09 0,34 0,35 0,36-15,73 15,54 1,44 5,15 Alla esitetään potilaiden tilan muutos GAF-mittarin mukaan syyskuun mennessä sairaalaan otetuista ja syyskuun loppuun mennessä sairaalasta poistetuista potilaista keskiarvoin kriminaalipotilailla (kr-pot) ja vaarallisilla ja vaikeahoitoisilla potilailla (vvh-pot). Potilaiden kliininen tila näyttää tämän perusteella paranevan hoidon aikana kriminaalipotilaiden ryhmässä enemmän kuin vaarallisen ja vaikeahoitoisten potilaiden ryhmässä. Potilasmäärät tässä tarkastelussa ovat kuitenkin pieniä eikä tulosta voida yleistää kaikkiin sairaalassa hoidettavana olleisiin potilaisiin. Itse asiassa mittaus kuvastaa pikemmin vastaanottavien sairaaloiden resursseja ja valmiutta ottaa potilaita jatkohoitoon kuin hoidon vaikuttavuutta, koska kyseessä eivät ole keskenään samat potilaat. Syyskuun lopulla sairaalassa hoidettujen kriminaalipotilaiden GAF-keskiarvo oli 17 ja vaikeahoitoisten 13. Tästä päätellen kriminaalipotilaiden ryhmässä tapahtuu toipumista. Sen sijaan vaikeahoitoisten ryhmässä on enemmän hoitoresistenttejä tapauksia. Kertomusvuonna poistetuissa potilaissa oli mukana iäkkäiden kuolemantapauksia, jotka jakautuivat molempiin ryhmiin. Tulo-GAF ka. kr-pot. vvh-pot Lähtö-GAF ka. kr-pot. vvh-pot

14 14/36 Asiakaskysely palvelunostajille Sairaala on tehnyt palvelun ostajille asiakaskyselyn 12 vuotena. Tuloksia esitetään alla olevassa taulukossa. Keskeisin johtopäätös on, että hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Palvelujen sujuvuutta tulee aktiivisesti ylläpitää, vaikka taso on edelleen hyvä. Tulosten luotettavuutta heikentää se, että yksi vastaaja saattaa edustaa vain yhden tai toisaalta kymmenien potilaiden palvelua ostavaa tahoa. Asiakastyytyväisyysindeksi on erinomainen. Asiakastyytyväisyysindeksin laskennassa ei ole huomioitu kysymystä potilaiden terveydentilan kohenemisesta ,15 % 57,14 % 47,91 % 53,3 > 3:100 % > 3:100 % >3:100 % >3:100 % 2) Hoitoon pääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) > 3:87 % > 3:95 % > 4:94 % >3:99 % 3) Jatkohoitoon lähettämisen sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) > 3:80 % > 3:74 % > 3:83 % >3:88 % 4) Potilaiden terveydentilan koheneminen 1 5 (tyytymätön tyytyväinen) > 3:75 % > 3:80 % > 3:67 % >3:94 % >3:31 % >3:50 % > 3:33 % >3:33 % >3:79 % >3:90 % > 3:83 % >3:94 % 5) Hoitopäivän hinta 1 5 (edullinen liian korkea) vv liian korkea edullinen 6) Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista Asiakastyytyväisyysindeksi 3,9 4,06 4,05 45 Vastaajia (%) 1 5 (huono erinomainen) ) Palvelujen laatu 49 Lähetettyjä (kpl) 3,95 Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia potilaita on hoidettu mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä heidän kanssaan ja pakkoa on sovellettu vain silloin kun muut toimenpiteet eivät ole mahdollisia. Sairaalassa on onnistuneesti vähennetty potilaiden eristämistä ja sitomista osana tavanomaista sairaanhoitotyötä tehokkailla koulutuksellisilla toimenpiteillä ja asiantuntija- sekä työnohjauspanostuksella. Pakon vähentäminen ja inhimillisyyden korostaminen hoidossa ovat keskeisiä menestystekijöitä sairaalalle. Uusimpia toimintamuotoja ovat 45 minuutin työ- ja toiminnallisen terapian ryhmät, joiden saatavuutta on laajennettu myös sairaalan suljetuimpien osastojen potilaille. Nämä uudet ryhmät mataloittavat kynnystä terapiapisteiden ja osastojen välillä niin, että potilaat pääsisivät työ- ja toiminnallisen terapian piiriin jo hoidon varhaisessa vaiheessa. Työterapian lisääminen tällä tavoin on onnistunut erinomaisesti. Osin tästä johtuen erityisten rajoitusten (eristäminen, sitominen) käyttö on vähentynyt vuoden aikana. Kuitenkin rajoittavien toimenpiteiden osalta on todettava, että liikkumista rajoittavan vaatteen käyttö lisääntyi huomattavasti vuoden aikana, samoin kiinnipitämistapahtumat. Sairaala on jatkanut systemaattista terveydenhuollon opiskelijaohjausta. Sairaalassa suoritti harjoittelujaksoaan vuonna yhteensä 102 terveysalan opiskelijaa, joista 90 oli amk-

15 15/36 opiskelijoita ja 12 lähihoitaja opiskelijaa. Opiskelijoista 72 oli Pohjois-Savon alueelta (Savonia amk ja Sakky) ja 30 muualta, joista 2 oli kansainvälistä vaihto-opiskelijaa. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimintavuoden tulos oli erinomainen 8.73 (vastausprosentti 84%). Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Niuvanniemen sairaalassa oli vuoden lopussa 539 virkaa. Henkilöstö koostui tutkimus- ja hoitohenkilöstöstä sekä huolto-, hallinto- ja taloushenkilöstöstä. Suurin osa henkilöstöstä oli eriasteisia hoitajia, joista suurimpina ryhminä mielisairaanhoitajat (171 virkaa) ja sairaanhoitajat (148 virkaa). Sairaalassa on meneillään hoitohenkilöstön virkojen muuttamisprosessi: vapautuvat mielisairaanhoitajien virat lakkautetaan ja tilalle perustetaan systemaattisesti korkeamman koulutustason virkoja. Vuonna yhdeksäntoista (19) mielisairaanhoitajan vapaata virkapohjaa lakkautettiin ja perustettiin seitsemäntoista (17) sairaanhoitajan, yksi (1) toimintaterapeutin, yksi (1) farmaseutin ja yksi (1) turvallisuuspäällikön virkaa. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna kolme. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja -suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito suositusta hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tulosmittareille on asetettu tulostavoitteet tasoille Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden toteutunut tulospalkkio on 1,25 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on yhteensä euroa, joka on noin 0,9 % sairaalan henkilöstökuluista. Henkilöstömäärän, -rakenteen ja -kulujen kuvaus Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstön Muutos edelliseen lkm vuoteen, % 780-2, ,13 Henkilötyövuodet tavoite toteuma 593,00 587,42 591,00 573,89 565,00 545,44 Htvmuutos -7,23-13,53-28,45

16 16/36 Henkilöstön keski-ikä Miehet 44,0 44,2 45,8 Naiset 44,6 45,1 44,8 Yhteensä 44,4 44,8 45,2 Ikäjakauma Ikäryhmä Yht Koulutusindeksi Miehet 4,2 4,3 4,3 Naiset 4,7 4,8 4,9 Yhteensä 4,5 4,6 4,7 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. Vakinaiset ja määräaikaiset vakinaisia, lkm Miehet Naiset määrä- määrä- vakimäärä- määräaikaisia, aik. naisia, aikaisia, aik. lkm osuus, lkm lkm osuus, % % 46 18, , , , , ,32 vakinaisia, lkm Yhteensä määräaikaisia, lkm Koko-/osa-aikaiset (koko vuosi) KokoOsaaikaisia, lkm aikaisia, lkm Koko henkilöstö Osaaikaisten osuus, % 10,25 12,06 9,00 määräaik. osuus, % 18,90 15,53 12,16

17 17/36 Kokonaispalkkakustannukset (sis. sivukulut ja lomarahat) euroa/vuosi Työvoimakustannukset Muutos, % , , ,77 Ylityöpäivät/henkilötyövuosi Ajanjakso Ylityöpäivä/htv (sisältää lisätyön) 5,45 *) 5,07 5,88 5,75 Jaksot/kpl *) Ylityöpäivät/htv ajanjaksolla ilman lisätyötä 3,91 ytpv/htv. Työhyvinvoinnin kuvaus Työtyytyväisyysindeksi Indeksi 3,17 3,40 3,47 Kuntoutus Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 7 henkilöä. Näistä Aslakkuntoutuksessa oli 3 henkilö ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 4 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet lkm %/htv 0,51 0,17 1,02 0,17 0,73 Vaihtuvuus (vakinainen henkilöstö) Tulovaihtuvuus, % 1,96 3,24 2,97 Lähtövaihtuvuus, % 2,62 2,04 2,79

18 18/36 Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (6 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 3,84. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna vanhuuseläkkeelle jäi yksitoista henkilöä, heidän keski-ikänsä oli 61 vuotta. Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 17 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Vaihtuvuuden jakajana käytetään tarkasteltavana vuonna edellisen vuoden lopun henkilöstön lukumäärää (vuonna jakaja on 573). Sairauspoissaolot työpäivinä. Ei sisällä työtapaturmia. Sairauspäivät Muutos, % Pv/htv Muutos, % ,77-3,20-17,68 16,08 15,95 13,81-16,72-0,81-13,42 Työtapaturmat kalenteripäivinä Tapauksia 53 Muutos % -17,19 Sairauspäivät 356 Muutos % -64,36 Sairauspäivät/tapaus 6,72 Muutos % -56, ,89 24, ,99 51,54 6,00 7,33-10,71 22,17 Vuonna sairauspoissaoloon johtaneista työtapaturmista 168 kalenteripäivää (34,22 %) sattui työmatkalla ja 218 kalenteripäivää (44,40 %) sairaala alueella. Sairaala alueella sattuneet työtapaturmat ovat olleet pääasiassa piha-alueilla tai portaissa tapahtuneita liukastumisia ja kaatumisia. Työterveysmenot Työterveysmenot/ /brutto /htv brutto 714,2 771,6 475,6 Muutos % 12,6 8,0-38,36 /htv netto *) 278,5 536,5 237,04 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista vähennetään työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrä (netto). Vuoden nettolukuihin sisältyy jaksotuskorjauksen vuoksi KELA-korvaus kahdelta vuodelta (2010, 2011). Työterveysmenot sisältävät Kuopion Työterveys ry:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Kuopion Työterveys ry:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijöille neuvoja ja ohjausta heidän terveytensä ja työkykynsä ylläpitämiseksi, saada tietoa työssä olevista ongelmista ja kuormitustekijöistä sekä löytää piileviä, alkuvaiheessa olevia sairauksia, joiden eteneminen voidaan estää. Terveystarkastukset ovat olleet pääasiassa lakisääteisiä ja määräaikaistarkastuksia. Lisäksi on tehty vajaakuntoisen terveystarkastuksia (työkykytarkastuksia) ja työhönsijoitustarkastuksia sekä työkyvyn arviointia.

19 19/36 Niuvanniemen sairaalassa on otettu käyttöön vuonna työterveyshuollon suosittelema Vitaskooppi työterveyskysely, joka tunnistaa yksilö- ja organisaatio-asiakkaiden palvelutarpeita, suuntaa työpaikan ja työterveyshuollon yksilö- ja ryhmätason toimenpiteitä, sekä ohjaa ja aktivoi yksittäistä vastaajaa muutostarpeen pohdintaan. Vitaskooppi työterveyskysely on lähetetty määräaikaistarkastuksiin (sekä lakisääteisiin) tuleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 91 henkilöä, joiden keski-ikä on 50,9 vuotta. Kyselyssä vastataan kysymyksiin, jotka liittyvät elämäntapoihin, sairastumisriskiin ja toimintakykyyn. Vastanneiden oma arvio työkyvystä on keskiarvoltaan hyvä. Työpaikkaselvityksiä on tehty seuraaviin työyksiköihin: yleinen katselmus osastot 2 ja 3 (remontin jälkeinen katselmus), hallintola, osasto 12Y, ravintokeskus, talous- ja henkilöstöhallinto ja varastot. Lisäksi työfysioterapeutti kävi työpisteissä arvioimassa ja ohjaamassa työ- ergonomiaa sekä teki jatkosuosituksia. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työterveyshuolto on yhdessä organisaation kanssa järjestänyt työterveysneuvotteluja vuonna 27 kappaletta. Lisäksi esimiehille on pidetty tilaisuus, jossa on keskusteltu työkyvystä / sairausvakuutuslakimuutoksesta (ns päivän sääntö) varhaisen tuen mallista ja korvaavan työn mallista. Koulutusmenot Koulutusmenot, euroa Muutos ed. vuoteen, % -15,42 25,38-17,72 Euroa/htv Muutos ed. vuoteen, % -14,41 28,42-13,39 Ei sisällä sisäistä koulutusta eikä työajan käytön kustannuksia. Vuoden koulutusmenoihin sisältyy työnohjauskustannuksia euroa ja maksutonta toimintaa euroa. Vuoden koulutusmenot sisältävät työnohjauskuluja euroa ja maksutonta toimintaa euroa. Virkistystoiminta Virkistysmenot, euroa Muutos ed. vuoteen, % Euroa/htv Muutos ed. vuoteen, % ,16-2,30 8,66 121,88 121,99 139,47 20,64 0,09 14,33 Vuoden summa sisältää euroa Tyhy-/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden lopussa 295 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Niuvanniemen sairaala on laatinut erillisen henkilöstötilinpäätöksen.

20 20/ Tilipäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Sairaala rahoitti toimintansa pääasiassa potilaiden kotikunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Lisäksi mielentilatutkimuksista laskutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta tutkimuspäivien mukaan. Tieteelliseen tutkimukseen saatiin rahoitusta KYS-Erva-tutkimustoimikunnalta. Lisäksi tieteelliseen tutkimukseen sekä yliopisto-opetukseen käytettiin valtion talousarviosta mielisairaaloiden vuosien ja toimintamenomomentteja. Yhteenveto toiminnan rahoituksesta Yhteensä Hoitotuotot -aikuisosastot -alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto Mielentilatutkimustuotot -aikuisosastot -alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto Vuokratuotot Muut tuotot - aikuisosastot - alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto Maksullisen toiminnan rahoitus yhteensä Yliopisto-opetus Tieteellinen tutkimus Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta Budjettirahoitus yhteensä mom Yliopisto-opetus Tieteellinen tutkimus Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta Tieteellinen tutkimus/natriumbentsoaattitutkimus Budjettirahoitus yhteensä mom Tieteellinen tutkimus/kys-erva tutkimustoimikunta Korkeakouluharjoittelijat Ulkopuolinen rahoitus yhteensä TA Maksuton ja ulkopuolinen rahoitus yhteensä

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa 7.2.2014 1 Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 6 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 6 1.3 Toiminnallinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa 8.2.2012 1 Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 6 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 6 1.3 Toiminnallinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007 1 JOHDON KATSAUS... 3 2 VAIKUTTAVUUS... 5 2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 5 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 5 3.1 Toiminnan taloudellisuus... 5 3.2 Toiminnan tuottavuus... 6

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Ns/277/02.02.00.00/2015 TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2019 Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa 9.3.2015 2/17 Talousarvioehdotus vuodelle 2016 Sairaalan

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2008

TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2008 TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2008 1/26 Talousarvioesitys vuodelle 2008 33.14 Niuvanniemen sairaala Sairaalan perustehtävä Niuvanniemen sairaalan tehtävänä on tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2015

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2015 Ns/214/02.02.00.00/2014 TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2018 Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa 14.3.2014 2/17 Talousarvioehdotus vuodelle 2015 Sairaalan

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2017

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2017 TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 4 Toiminta- ja taloussuunnitelma 4 7 Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa.. /8 Talousarvioehdotus vuodelle 4 Sairaalan perustehtävä Niuvanniemen sairaala tuottaa

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2007

TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2007 TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2007 TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2007 33.14 Niuvanniemen sairaala Sairaalan perustehtävä Niuvanniemen sairaalan tehtävänä on tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2014

Henkilöstötilinpäätös 2014 Henkilöstötilinpäätös 2014 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa 30.4.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2014... 2 3 Nykyiset

Lisätiedot

2/17. Talousarvioesitys vuodelle 2009. 33.01 Niuvanniemen sairaala. Sairaalan perustehtävä

2/17. Talousarvioesitys vuodelle 2009. 33.01 Niuvanniemen sairaala. Sairaalan perustehtävä TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2009 2/17 Talousarvioesitys vuodelle 2009 33.01 Niuvanniemen sairaala Sairaalan perustehtävä Niuvanniemen sairaala vastaa korkealaatuisten valtakunnallisten oikeuspsykiatristen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2013

Henkilöstötilinpäätös 2013 Henkilöstötilinpäätös 2013 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa 19.5.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2013... 2 3 Nykyiset

Lisätiedot

Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2014 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla 1.1. 30.6.2014.

Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2014 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla 1.1. 30.6.2014. 1 (2) Dnro 1169/00.01.02.02.00/2014 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2014 Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2014 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla 1.1. 30.6.2014.

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunnassa 22.11.2011 Dnro 71/141/2011

Hyväksytty johtokunnassa 22.11.2011 Dnro 71/141/2011 Hyväksytty johtokunnassa 22.11.2011 Dnro 71/141/2011 TULOSSOPIMUS 2012 Sisällysluettelo 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...3 1.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus...3

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2012

Henkilöstötilinpäätös 2012 Henkilöstötilinpäätös 2012 Käsitelty yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa 21.5.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta 2012... 2 3 Nykyiset

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Käsitelty yhteistyötoimikunnassa ja työsuojelutoimikunnan yhteiskokouksessa 14.5.2012 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Tunnuslukujen yhteenveto vuodelta

Lisätiedot

Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 20.11.2014 Hyväksytty johtokunnassa 28.11.2014 Dnro 1495/00.01.02.00/2014

Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 20.11.2014 Hyväksytty johtokunnassa 28.11.2014 Dnro 1495/00.01.02.00/2014 Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 20.11.2014 Hyväksytty johtokunnassa 28.11.2014 Dnro 1495/00.01.02.00/2014 TULOSSOPIMUS 2015 Sisällysluettelo 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 15.11.2012 Hyväksytty johtokunnassa 23.11.2012 Dnro 1858/00.01.02.00/2012

Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 15.11.2012 Hyväksytty johtokunnassa 23.11.2012 Dnro 1858/00.01.02.00/2012 Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 15.11.2012 Hyväksytty johtokunnassa 23.11.2012 Dnro 1858/00.01.02.00/2012 TULOSSOPIMUS 2013 Sisällysluettelo 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot