TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa

2 1 Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä Palvelukyky ja suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilipäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Talousarvion toteumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset... 36

3 3/36 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Niuvanniemen sairaala tuotti valtakunnalliselle palvelualueelle oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoidollisia palveluja ja mielentilatutkimuksia. Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sairaala toimi yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana vastaten alansa opetuksesta ja terveystieteellisestä tutkimuksesta. Sairaala toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. Henkilöstön palvelussuhteet olivat valtion virkasuhteita. Mielenterveyslakiin toteutettiin EITn ratkaisussa 34806/04 edellytetyt muutokset 1.8. alkaen. Säädösmuutoksen edellyttämä ulkopuolisen lääkärin lausunto jatkettaessa hoitoa oli toteutettu jo 11/ alkaen tässä sairaalassa. Euroopan neuvoston alainen kidutuksen ja huonon kohtelun vastainen komitea (CPT) vieraili sairaalassa Valtuuskunta oli kuullut suurimman osan haastattelemistaan potilaista puhuvan henkilökunnasta myönteisesti, potilastilat olivat hyväkuntoisia, psyykenlääkkeiden käyttö asianmukaista, hoito suunniteltua ja potilastiedot ajantasaisia. Pakkotoimenpiteiden käytön vähentämiseen hoidossa kannustettiin edelleen, ja tältä kannalta valtuuskunta ilmaisi tyytyväisyytensä sairaalassa toteutettuun työja toimintaterapian lisäämiseen. Sairaalan toimintaa tarkasti Eduskunnan oikeusasiamies lokakuussa Tarkastuskäynnin kohteena olivat erityisesti potilaisiin kohdennettavat pakkotoimet, sairaalan ja sen osastojen toimintaohjeet, yksityisten vartijoiden käyttö sairaalassa sekä heikkokuntoisimmat potilaat yksilöllisesti. Aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri osallistui tarkastamiseen. Vuoden 2011 aikana tarkastuksen johdosta saatiin joitain osaratkaisuja ja lisäselvityspyyntöjä. Kesäkuussa saatiin päätös yksityisen vartiointipalvelun käytöstä valtion mielisairaaloissa. Siinä todettiin mielisairaaloissa olevan hoitoon liittyviä tehtäviä, joissa voimakeinojen käyttö voi olla perusteltua, mutta joita hoitohenkilökunta ei pysty suorittamaan vaarantamatta turvallisuuttaan ja joihin vartijoilla ei ole toimivaltaa. Eduskunnan oikeusasiamies esitti STM:n ja SM:n harkittavaksi säätää lailla vartijoiden tehtävistä ja toimivallasta. Vuoden aikana saatiin oikeusasiamiehen päätökset tarkastuskäynnin kohteina olleista nuorten potilaiden hoidon järjestämisestä ja eristämiskäytännöistä, joissa todettiin mm. ettei eristämistä ole käytetty rangaistuksena eikä nuorten hoitojärjestelyssä ollut huomautettavaa. Eristettyjen potilaiden olosuhteissa todettiin kehittämisen aihetta ja sairaala ryhtyi siltä osin toimenpiteisiin. ISAVI teki sairaalan valvontakäynnin 11/ saadussa tarkastuskertomuksessa ei mainita säädösten vastaisuutta tai muuten moitittavaa toimintaa havaitun. Näin ollen sairaalan voidaan todeta toimineen arvojensa mukaisesti myös valvovien viranomaisten mukaan. Toimintakertomusvuonna sairaalassa olleet mielentilatutkimuspotilaat olivat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Mielentilatutkimusten määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosina, minkä vuoksi sairaalassa on tehty niitä vähemmän kuin ennen, kuitenkin enemmän kuin missään muussa mielentilatutkimusyksikössä. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat olivat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita, ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Hoitopotilaista hieman yli puolet oli ns. kriminaalipotilaita (tuomitsematta jätettyjä) ja loput vaikeahoitoisuuden ja/tai vaarallisuuden takia sairaanhoitopiirien hakemuksesta sairaalaan otettuja. Tilastoiduista hoitopäivistä näiden ryhmien osuudet olivat 43 % ja 40 % (MTT-päivät 17 %). Potilaille tyypillisiä erityisongelmia olivat päihdeongelmat sekä väkivaltaisen käyttäytymisen heikko hallintakyky. Sairaalassa on tehty viime vuosina mielentilatutkimusta/vuosi, toimintakertomusvuonna 59. Sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 40 60, toimintakertomusvuonna sairaalaan otettiin 46 potilasta ja poistettiin 36 potilasta. Yhteensä sairaalassa tutkittiin tai hoidettiin 380 eri potilasta vuonna. Syyskuun lopussa hoidossa olleiden kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 7 v 8 kk (pisin hoitoaika 51 v 4 kk). Vaikeahoitoisena sairaalaan otettujen potilaiden vastaava luku oli 5 v 2 kk (pisin hoitoaika 22 v 10 kk) mennessä poistettujen kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 9 v ja vaikeahoitoisten 7 v 2 kk. Alla esitetään toimin-

4 4/36 taympäristön kuvaamiseksi potilasvaihto- ja käyttöasteluvut vuosilta. Aikuisosastojen potilasvaihto vuosina Sisäänkirjoitetut krvvhyht. pot pot Poistetut krvvh yht. pot -pot mtt Käyttöaste, % 95,71 92,56 Alaikäisten osaston potilasvaihto vuosina Sisäänkirjoitetut Poistetut krpot vvhyht. krvvh yht. mtt pot pot -pot Alaikäisten osasto % 98,59 103,82 kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Oikeuspsykiatrisen hoidon korkeatasoisuutta on turvattu oikeuspsykiatrian klinikan kansainvälisesti arvostetulla terveystieteellisellä tutkimustoiminnalla sekä erikoislääkärikoulutuksella ja muun henkilöstön ammatillisella täydennyskoulutuksella. Vuonna oikeuspsykiatrian klinikasta valmistui kolme oikeuspsykiatrian erikoislääkäriä (odotusarvo 1). Klinikassa tieteellisen tuotannon impact factor -kertymä oli 53,3 ja EVO-pistekertymä 31,5 pistettä (odotusarvo 25). Oikeuspsykiatrian klinikassa on meneillään lukuisia tutkimushankkeita, mm. kansainvälinen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon seurantatutkimus (After care), kliinisiä lääkeainetutkimuksia, farmakoepidemiologisia vaikuttavuustutkimuksia sekä aivojen kuvantamistutkimuksia. Hoitotoiminnan kannalta keskeisiä ovat terveyshallinnon ja hoitotieteen tutkimushankkeet. Välittömän potilastyön osaamiseen on kohdennettu koko hoitohenkilöstöä koskevaa työpaikkakoulutusta sairaanhoidon palvelutuotannon edellyttämiltä osaamisalueilta. Potilaat tekivät kertomusvuonna 21 potilaslain mukaista muistutusta, 13 kantelua valvoville viranomaisille sekä 36 valitusta hoitoonmääräämispäätöksistä, 9 yhteydenpidon rajoituksesta ja 8 omaisuuden haltuunottopäätöksestä. Valvovien viranomaisten päätöksissä edellytetyt korjaukset on tehty. Muutamia hoitoonmääräämispäätöksiä kumottiin aiemmissa hoitopaikoissa unohtuneen vanhempien kuulemisen takia. Potilasasiamieheen yhteydenottoja oli yhteensä 100, joista suurin osa oli potilaiden yhteydenottoja. Sairaalalla on ollut vuodesta 1999 terveydenhuoltolaissa (1326/2010) mainittu suunnitelma laadunhallinnasta, joka sisältää myös potilasturvallisuussuunnitelman. Sairaalalla on asti voimassa oleva Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukainen laaduntunnustus, joka kattaa koko organisaation. Asiakaskysely palvelun ostajille on tehty 12 perättäisenä vuotena. Tuloksista on pääteltävissä, että sairaala on tuottanut toiminta-ajatuksensa mukaisesti korkealaatuisia oikeuspsykiatrisia palveluja myös ostajien mielestä. Palvelun sujuvuus on edelleen hyvällä tasolla, mutta edellyttää jatkuvaa arviointia ja ylläpitoa. Hoitopäivän hintakehitystä on tarkkaan seurattava.

5 5/36 Kertomusvuonna THL teki kyselyn tuomioistuimille mielentilatutkimuslausuntojen kehittämistarpeista; suurin osa vastauksista osoitti korkeaa tyytyväisyyttä lausuntojen laatuun. Valtion mielisairaalat kilpailuttivat potilastietojärjestelmän hankinnan vuonna ja toimittajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Mediconsult (Mediatri-järjestelmä). Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto toteutui vuonna. Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala (VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio. Sairaalan kysely tehtiin vuonna, VVS viimeisin työtyytyväisyyskysely on tehty vuonna. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo parantui edelliseen kyselyyn verrattuna ollen 3,47 (vuonna 2011: 3,40). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat parantuneet tyytyväisyys johtamiseen, kehittymisen tukeen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna henkilöstö koki, että mahdollisuus uudistua työssä oli huonontunut samoin johtoryhmän ja johdon arvostus henkilökunnan työtä kohtaan koettiin laskeneen. Kyselyn perusteella määräaikainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,60) kuin vakinainen henkilöstö (keskiarvo 3,45). Samoin korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Lisäksi naiset olivat tyytyväisempiä kuin miehet. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna NS VVS THL STM Valtio Johtaminen 3,56 3,45 3,50 3,49 3,45 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,65 3,52 3,83 3,74 3,70 Palkkaus 3,06 2,98 2,88 2,98 2,90 Kehittymisen tuki 3,41 3,38 3,17 3,44 3,21 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,88 3,79 3,84 3,66 3,79 Työolot 3,64 3,49 3,31 3,42 3,62 Tiedon kulku 3,23 3,14 3,30 3,46 3,15 Työnantajakuva 3,07 3,22 3,03 3,52 3,30 Yhteensä 3,47 3,39 3,38 3,47 3,42 Uudistuminen ja innovatiivisuus 2,90 3,28 3,38 3,38 3,27 Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla ,61 7,71 7,74 7,64 7,75 Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Kyllä % Halukkuus henkilökiertoon (osuus vastaajista %) 44,6 37,0 44,0 49,3 41,3 Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden vuoksi (osuus vastaajista %) 20,3 13,0 25,0 20,5 16,4 Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %) 68,7 84,0 62,0 74,7 74,1 Esimiesbarometri Sairaalassa toteutettiin vuonna lähiesimiestoiminnan arviointi (esimiesbarometri) Valtiovarainministeriön omistamalla VMBaro henkilökyselyjärjestelmällä. Esimiesbarometri on apuväline, joka antaa organisaatiossa tietoa esimiestoiminnan ja yksittäisten esimiesten toiminnan parantamisen ja uudistumisen perustaksi. Arviointi koski esimiehiä, joilla oli vähintään kolme alaista (29 esimiestä). Kyselyyn vastasi 202 henkilöä. Virastotasolla vastausten keskiarvo vaihteli välillä 3,38 4,0 (vuonna : 3,73 4,39) (asteikko 1-5). Vastaajat kokivat, että esimies on helposti lähestyttävä ja työtavoitteet on asetettu selkeästi. Vastaajat toivoivat, että esimies tukisi enemmän innostavan työyhteisön syntyä ja puuttuisi työyhteisössä ilmeneviin ristiriitoihin ajoissa. Lisäksi ongelmia nähtiin luottamuksellisen työilmapiirin luomisessa ja työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa. Seuraavan kerran esimiesbarometri tehdään vuonna 2016.

6 6/36 Esimiesbarometri Henkilöstön johtaminen (summataso) 3,68 4,05 Ero -> -0,37 Tuloksen johtaminen (summataso) 3,76 4,04-0,28 3,66 3,93-0,27 3,76 4,03-0,27 Henkilön itsensä ja osaamisen kehittämismahdollisuudet Henkilöiden työn sisällön sovittaminen osaamista vastaavaksi Henkilön työn kehittäminen epäonnistumisen välttämisen uhallakin Henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien sopimisen selkeys Henkilön työhyvinvoinnista kiinnostuminen 3,78 3,77 4,08 4,04-0,30-0,27 3,77 3,95-0,18 3,86 4,03-0,17 3,60 4,04-0,44 Johtaminen yhteensä 3,73 4,04-0,31 Innostavan työyhteisön synnyn tuki Luottamuksellisen työilmapiirin luonti Organisaation asioista ja muutoksista informointi Työasioissa lähestymisen helppous Sovittujen asioiden käytäntöönvienti Työyhteistön ristiriitoihin puuttuminen ajoissa Henkilöiden työtavoitteiden selkeä asetanta Henkilöiden työtehtävien jaon oikeudenmukaisuus Rehellisen palautteen riittävyys Työaikajärjestelyjen soveltamisen joustavuus ja yksilökeskeisyys Hyvän toiminnan huomioiminen työyhteisöä rakentavana jäsenenä Motivaation ja osaamisen johtaminen (summataso) 3,38 3,51 3,90 4,00 3,87 3,41 4,00 3,54 3,63 3,96 3,86 3,95 4,23 4,39 4,16 3,73 4,25 3,91 3,89 4,23-0,48-0,44-0,33-0,39-0,29-0,32-0,25-0,37-0,26-0, Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Sairaalan hoitotoiminta on ollut jatkuvasti yhteiskunnallisesti merkittävää, koska se on kohdentunut pääasiassa vaikeasti psyykkisesti sairaisiin henkilöihin, jotka ovat sairautensa takia vaarallisia toisten hengelle, terveydelle tai turvallisuudelle. Vaikeimman sairausvaiheen hoitamisen jälkeen potilaat on yleensä voitu siirtää kotikuntansa sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Mielentilatutkimukset on tehty luotettavasti sekä valvovien viranomaisten että tuomioistuimien kannalta. Oikeuspsykiatrian klinikan/sairaalan tutkimushankkeet ovat tuottaneet merkittävää uutta tietoa oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon. Toimintakertomusvuonna sairaalasta osti oikeuspsykiatrisia sairaanhoitopalveluja noin 40 sairaanhoitopiiriä, kuntayhtymää tai kuntaa. Kysynnän riittävyys kuvaa toiminnan vaikuttavuutta, jota on tarkasteltu hoitotulosten ja asiakaspalautteen avulla kohdassa Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) tuottavuuden tunnusluku on 185,88 ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 86,12. Koko sairaalan tuottavuustavoite on 176,23.

7 7/36 Tuottavuustavoite ylitettiin sekä aikuisosastoilla (sis. hallinnon ja tukipalvelut) että alaikäisten tutkimus- ja hoito-osastolla. Aikuisosastoilla tuottavuuden tunnusluku oli 200,46 ja alaikäisten osastolla 96,47. Koko sairaalan tuottavuus oli 191,25, jossa parannusta edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 8,47 %. Aikuisosastojen tuottavuus vuosina - Hoitopäivät Henkilötyövuodet 530,87 518,62 491,74 Tuottavuus tavoite toteuma 184,48 187,40 182,65 184,98 185,88 200,46 Muutos, % +2,18-1,30 +8,37 Alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston tuottavuus vuosina - Hoitopäivät Henkilötyövuodet 52,84 51,23 48,42 Tuottavuus tavoite toteuma 78,27 81,94 78,05 88,78 86,12 96,47 Muutos, % Tuottavuus tavoite toteuma 174,71 177,86 172,99 176,33 176,23 191,25 Muutos, % +1,02 +8,35 +8,67 Sairaalan tuottavuus vuosina - Hoitopäivät Henkilötyövuodet 583,71 569,85 540,16 +2,21-0,86 +8,47 Tuottavuutta mitataan seuraavasti: Suoritteiden määrä Henkilötyövuodet Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Henkilötyövuodet = koko henkilöstö pois lukien yliopisto-opetukseen ja tutkimukseen palkatut henkilöt Sairaalan tuottavuuskehitys vuonna oli poikkeuksellisen hyvä. Myös pitkällä aikavälillä sairaalan tuottavuus on kehittynyt varsin myönteisesti. Vuonna 2007 sairaalan tuottavuustunnusluku oli 170,87, joten tuottavuus on parantunut tällä mittarilla mitattuna 12 % ilman merkittäviä toimintojen ulkoistuksia. Henkilötyövuosiin suhteutettu ylitöiden määrä lisääntyi 7,5 % edellisvuoteen verrattuna, mutta oli pienempi kuin vuosina ja Henkilöstön kokonaismäärä maksullisessa toiminnassa on vähentynyt vuodesta 2007 yli 70 henkilötyövuotta Toiminnan taloudellisuus Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) taloudellisuuden tunnusluku on 369,90 euroa/vrk ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 849,70 euroa/vrk. Koko sairaalan tunnusluku on 392,58 euroa/vrk. Aikuisosastojen taloudellisuusluku oli kertomusvuonna 352,27 euroa/vrk ja alaikäisten osaston 856,19 euroa/vrk. Koko sairaalan tasolla taloudellisuus oli 375,34 euroa/vrk, mikä on yli 17 euroa tavoitetta edullisempi ja yli kaksi prosenttia edellisvuotta parempi toteuma.

8 8/36 Aikuisosastojen taloudellisuus vuosina - Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 352,27 343,31 369,82 360,09 369,90 352,27 Muutos, % (* -0,74-4,89 +2,18 Alaikäisten osaston taloudellisuus vuosina Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 884,15 848,21 910,52 867,69 849,70 856,18 Muutos, % (* -0,83-2,30 +1,33 Sairaalan taloudellisuus vuosina Kokonaiskustannukset Hoitopäivät Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 374,19 364,37 392,33 383,07 392,58 375,34 Muutos, % (* -0,68-5,14 +2,02 (* +merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista Taloudellisuutta mitataan hoitopäivän bruttohinnalla seuraavasti: Kokonaiskustannukset Suoritteiden määrä Kustannukset = kokonaiskustannukset yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen kustannukset Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Vuodelle asetettu taloudellisuustavoite ylittyi reilusti ennakoitua paljon suuremman suoritetoteuman ja hyvän kustannuskurin ansiosta. Sairaalan maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset lisääntyivät edellisvuodesta noin 0,7 %, mutta kokonaistaloudellisuutta mittaava keskimääräinen hoitopäivän bruttokustannus pieneni noin 2,0 % suoritemäärän kasvun ansiosta. na sairaalan kustannuskehitys on onnistuttu pitämään varsin kohtuullisena. Kolmen vuoden aikana keskimääräinen vuotuinen kustannusnousu on ollut noin 1,3 % Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden tulossopimuksen mukaan sairaalan maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä ja taloussuunnitelman toteutumista jatkuvasti. Kustannukset pyritään tasapainottamaan vastaamaan kertyviä myyntituottoja ja varmistamaan siten maksullisen toiminnan kannattavuus. Tulostavoite: Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset aikuisosastoilla (sis. tukitoimintojen vyörytykset alaikäisten hoito-osastolle) vuonna ovat euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on euroa; tuotot ovat euroa, ja nettotulos on euroa ylijäämäinen. Alaikäisten hoito-osaston kokonaiskustannukset vuonna ovat tukitoimintojen vyörytysten jälkeen euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan

9 9/36 osuus on euroa, ja tuotot ovat euroa. Osaston nettotulos on euroa ylijäämäinen. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus MAKSULLINEN TOIMINTA Myyntituotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut euroa euroa euroa euroa KUSTANNUKSET - Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Tukitoimintojen osuus (THL:n osuus) Poistot Käyttöomaisuuden korot Vaihto-omaisuuden korot OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä/alijäämä (tuotot - kokonaiskustannukset) TUNNUSLUKU Toiminnan tuotot Kokonaiskustannukset yhteensä Ali- tai ylijäämä Ali- tai ylijäämä % tuotoista Tuotot % kustannuksista Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut ,3 0,0 0,1 0,1 100,3 100,0 100,1 100,1 Sairaalan maksullisen toiminnan kannattavuustavoite toteutui hyvin. Myyntituottotavoite ennen vuosihyvityksiä ylittyi hoitotuottojen osalta reilusti. Mielentilatutkimustuotoissa ylitettiin tavoite 1,22 %. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset toteutuivat budjetoidun tavoitteen mukaisina. Maksullinen toiminta oli budjetoitu euroa ylijäämäiseksi. Maksullisen toiminnan ylijäämä ennen vuosihyvityksiä ja tulospalkkioita oli , josta tulospalkkiojärjestelmän kuluihin kohdistettiin euroa. Asiakaspalautukset (vuosihyvitykset) kunta-asiakkaille olivat yhteensä euroa. Tämä merkitsee asiakkaille 6,2 %:n hyvitystä vuoden palveluostoista. Lopulliseksi maksullisen toiminnan ylijäämäksi toteutui euroa. Mielentilatutkimusten kokonaiskustannukset olivat euroa ja tuotot euroa, joten mielentilatutkimustoiminnassa kustannusvastaavuus oli 89,9 %. Mielentilatutkimusvuorokauden keskimääräinen yksikkökustannus oli 465 euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset pysyivät asetetussa budjettitavoitteessa. Kustannukset olivat yhteensä euroa, josta tukitoimintojen vyörytysten jälkeen aikuisosastojen osuus oli euroa ja alaikäisten hoito-osaston euroa. Kustannusnousu oli edellisvuoteen verrattuna vain 0,7 %.

10 10/36 Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksissa oli kasvua edelliseen vuoteen 0,54 % ( euroa). Maltillinen palkkakustannuskehitys johtui henkilöstömäärän vähentymisestä. Koko sairaalan henkilötyövuositavoite alitettiin noin 28 htv:lla. Erityisesti virkavapauksien ja lomien sijaisuudet pystyttiin toteuttamaan aiempaa tehokkaammin. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä aleni voimakkaasti. Ylityökorvauksia maksettiin 4,5 % edellisvuotta enemmän. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä neljättä vuotta. Toteutunut tulospalkkiokustannus oli euroa. Aine-, tarvike- ja tavarahankintojen budjetti ylittyi 3,51 %. Kustannuserä kasvoi edellisestä tilikaudesta 2,3 %. Suurimpana kuluryhmänä kertomusvuonna olivat edelleen elintarvikkeet (+3,0 %) ja lääkkeet euroa (+ 14,4 %). Sairaalan elintarvikekulut ovat edelleen vuoden 2009 tasolla. Elintarvikekulujen kasvu on onnistuttu pitämään kurissa mm. kilpailutuksen ansiosta. Ravintohuollon kustannus hoitopäivää kohden vuonna oli 16,46 euroa/hoitopäivä, mikä on 4,5 % keskimääräisestä hoitopäivän kustannuksesta. Lääkekulujen voimakas aleneminen päättyi vuonna. Sairaalan lääkekulut ovat vähentyneet vuodesta 2005 ( euroa) vuoteen runsaat euroa (-51 %). Vuonna lääkekulut hoitopäivää kohden olivat 4,95 euroa. Sairaalan sähkömenot ( ) alenivat vuodessa noin 15 prosentilla. Palvelujen ostoissa päästiin maksullisessa toiminnassa 3,10 % alle budjetoidun ja edellisvuoteen verrattuna palvelujen ostomenot pienenivät yhteensä noin 6,2 %. Kulut pienenivät erityisesti työterveyspalveluissa (-40,3 %). Vuoden alussa vaihtui työterveyshuollon palveluntoimittaja ja vastaanotto siirtyi pois sairaala-alueelta. Sairaalan ulkopuolisten lääkärien arviot hoidon tarpeesta tahdosta riippumattoman hoidon jatkamiseksi aiheuttivat sairaalalle yhteensä euron vuotuiset kustannukset. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostettiin valtion palvelukeskukselta (Palkeet) yhteensä eurolla. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluita ostettiin enää vain eurolla (vuonna kuluerä oli euroa). Hammaslääkäripalkkioihin kului euroa. Hammaslääkärikulut ovat kohonneet viidessä vuodessa 47 % eli keskimäärin lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia. Luku ei sisällä hammashoidon aineita, tarvikkeita, laitteita eikä tilakustannuksia. Sairaalan vuokrakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna euroa (+6,3 %), mikä johtuu pääosin automaattisen sammutusjärjestelmän rakentamisesta, L-rakennuksen väistötilakäytöstä sekä muista vuokravaikutteisista tilamuutoshankkeista. Muissa kuluissa säästöä syntyi matkakulujen vähenemisenä 24 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Sairaala on pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään videoneuvottelulaitteiden käyttämistä. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan lisätään erillisenä laskennallisena eränä myös THL:n ohjauskustannukset, jotka kertomusvuonna olivat Niuvanniemen sairaalan maksullisen toiminnan osalta euroa. Lisäksi THL otti valtion mielisairaaloiden maksuttomaan toimintaan myönnetystä talousarviomäärärahasta euroa ohjauskuluihin. Käyttö- ja vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman laskennassa korkoprosenttina vuoden laskelmissa on käytetty Valtiokonttorin ilmoittamaa nimellistä korkoprosenttia, joka oli kertomusvuonna 0,8 % Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus Yliopisto-opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja hoidon kehittämistoiminnan kustannukset. Tulostavoite: Yliopisto-opetuksen kustannukset vuonna ovat euroa ja tieteellisen tutkimuksen kustannukset euroa. Yliopisto-opetukseen käytettiin kertomusvuonna euroa, josta euroa mielisairaaloiden toimintamenomomentilta ja euroa toimintamenomomentilta

11 11/36 Tieteellisen tutkimuksen kulut olivat yhteensä euroa, josta talousarviotililtä 630 (ulkopuolinen rahoitus) rahoitettiin euroa, momentilta rahoitus oli euroa ja momentilta rahoitus oli euroa. Kertomusvuonna vuoden toimintamenomomenttia käytettiin maksuttomaan toimintaan euroa. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä Tulostavoite: Vuonna sairaalan aikuisosastot toimivat 91,17 %:n käyttöasteella ja alaikäisten hoito-osasto 98,47 %:n käyttöasteella. Aikuisosastojen käyttöaste vuosina Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % tavoite toteuma 95,07 95,71 94,02 92,56 91,17 95,43 Muutos, %yksikköä +0,50-3,15 +2,87 Alaikäisten hoito-osaston käyttöaste vuosina Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % tavoite toteuma 96,68 98,59 96,67 103,82 98,47 99,67 Muutos, %yksikköä -2,40 +5,23-4,15 Käyttöaste, % tavoite toteuma 95,14 95,83 94,12 93,01 91,49 95,62 Muutos, %yksikköä +0,39-2,82 +2,61 Sairaalan käyttöaste vuosina Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste lasketaan seuraavasti: Suoritteiden määrä Kapasiteetti Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät Koko sairaalan käyttöaste oli 95,62 %, joten varsin alhaiseksi asetettu tavoite ylittyi peräti yli neljällä prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa keskimäärin 12,2 potilasta. Aikuisosastojen käyttöaste oli kertomusvuonna 95,43 % ja alaikäisten hoito-osaston 99,67 %. Palvelujen kysyntä oli ennakoitua suurempaa ja sairaala pystyi toimimaan korkealla käyttöasteella osastoremonteista huolimatta.

12 12/36 Suoritteet Hoitopäivät: - aikuisosastot - alaikäisten tutkimus- ja hoitoosasto Hoitopäivät yhteensä Mielentilatutkimuspäivät: - aikuisosastot - alaikäisten tutkimus- ja hoitoosasto Mtt-päivät yhteensä Laskutetut hoitopäivät yhteensä Mielentilatutkimusten lukumäärä: - aikuisosastot - alaikäisten tutkimus- ja hoitoosasto Mielentilatutkimusten lkm yhteensä Yliopisto-opetus ja tieteellinen tutkimus: - tutkintopisteet - julkaisupisteet Tavoite Toteuma Ero-% ,71 2, , ,56-47, , , , ,51 0,5 25,0 1,5 31,5 200,0 26,0 Laskutettujen suoritteiden määrä ylitti asetetun tavoitteen noin 4,5 %. Mielentilatutkimuspäiviä kertyi noin 2 % tavoitetta enemmän, ja tutkimuksia valmistui kaksi yli tavoitteen ja viisi tutkimusta enemmän kuin vuonna. Alaikäisten hoito-osastolla valmistui kertomusvuonna yksi mielentilatutkimus. Keskimääräinen potilasmäärä vuonna oli noin 7,7 potilasta suurempi kuin vuonna Palvelukyky ja suoritteiden laatu Hoidon vaikuttavuutta on arvioitu käyttämällä potilaan kliinistä tilaa kuvaavaa GAF (Toimintakyvyn yleinen arviointi General Assessment of Functioning) -mittaria. Poikkileikkaustieto vuoden viimeiseltä päivältä vuosina 2011 kuvastaa potilaiden siirtymistä hoitoisuudeltaan vaikeampiin ryhmiin, ts. sairaalan palveluja ostetaan huonompikuntoisille potilaille. Kaikkein huonokuntoisimpien osuus on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut lähes 20 %, kertomusvuonna peräti 30 %.

13 13/36 Alla esitetään mittarin kuvaus ja potilasjakauman poikkileikkaustiedot vuosilta GAF jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 2011 % N = 286 % N = 283 % N = % N = ,18 19,43 29,6 24,05 35,31 43,81 46,5 51,20 27,62 19,43 18,05 16,49 2,79 1,41 3,97 3,09 0,34 0,35 0,36-15,73 15,54 1,44 5,15 Alla esitetään potilaiden tilan muutos GAF-mittarin mukaan syyskuun mennessä sairaalaan otetuista ja syyskuun loppuun mennessä sairaalasta poistetuista potilaista keskiarvoin kriminaalipotilailla (kr-pot) ja vaarallisilla ja vaikeahoitoisilla potilailla (vvh-pot). Potilaiden kliininen tila näyttää tämän perusteella paranevan hoidon aikana kriminaalipotilaiden ryhmässä enemmän kuin vaarallisen ja vaikeahoitoisten potilaiden ryhmässä. Potilasmäärät tässä tarkastelussa ovat kuitenkin pieniä eikä tulosta voida yleistää kaikkiin sairaalassa hoidettavana olleisiin potilaisiin. Itse asiassa mittaus kuvastaa pikemmin vastaanottavien sairaaloiden resursseja ja valmiutta ottaa potilaita jatkohoitoon kuin hoidon vaikuttavuutta, koska kyseessä eivät ole keskenään samat potilaat. Syyskuun lopulla sairaalassa hoidettujen kriminaalipotilaiden GAF-keskiarvo oli 17 ja vaikeahoitoisten 13. Tästä päätellen kriminaalipotilaiden ryhmässä tapahtuu toipumista. Sen sijaan vaikeahoitoisten ryhmässä on enemmän hoitoresistenttejä tapauksia. Kertomusvuonna poistetuissa potilaissa oli mukana iäkkäiden kuolemantapauksia, jotka jakautuivat molempiin ryhmiin. Tulo-GAF ka. kr-pot. vvh-pot Lähtö-GAF ka. kr-pot. vvh-pot

14 14/36 Asiakaskysely palvelunostajille Sairaala on tehnyt palvelun ostajille asiakaskyselyn 12 vuotena. Tuloksia esitetään alla olevassa taulukossa. Keskeisin johtopäätös on, että hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Palvelujen sujuvuutta tulee aktiivisesti ylläpitää, vaikka taso on edelleen hyvä. Tulosten luotettavuutta heikentää se, että yksi vastaaja saattaa edustaa vain yhden tai toisaalta kymmenien potilaiden palvelua ostavaa tahoa. Asiakastyytyväisyysindeksi on erinomainen. Asiakastyytyväisyysindeksin laskennassa ei ole huomioitu kysymystä potilaiden terveydentilan kohenemisesta ,15 % 57,14 % 47,91 % 53,3 > 3:100 % > 3:100 % >3:100 % >3:100 % 2) Hoitoon pääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) > 3:87 % > 3:95 % > 4:94 % >3:99 % 3) Jatkohoitoon lähettämisen sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) > 3:80 % > 3:74 % > 3:83 % >3:88 % 4) Potilaiden terveydentilan koheneminen 1 5 (tyytymätön tyytyväinen) > 3:75 % > 3:80 % > 3:67 % >3:94 % >3:31 % >3:50 % > 3:33 % >3:33 % >3:79 % >3:90 % > 3:83 % >3:94 % 5) Hoitopäivän hinta 1 5 (edullinen liian korkea) vv liian korkea edullinen 6) Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista Asiakastyytyväisyysindeksi 3,9 4,06 4,05 45 Vastaajia (%) 1 5 (huono erinomainen) ) Palvelujen laatu 49 Lähetettyjä (kpl) 3,95 Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia potilaita on hoidettu mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä heidän kanssaan ja pakkoa on sovellettu vain silloin kun muut toimenpiteet eivät ole mahdollisia. Sairaalassa on onnistuneesti vähennetty potilaiden eristämistä ja sitomista osana tavanomaista sairaanhoitotyötä tehokkailla koulutuksellisilla toimenpiteillä ja asiantuntija- sekä työnohjauspanostuksella. Pakon vähentäminen ja inhimillisyyden korostaminen hoidossa ovat keskeisiä menestystekijöitä sairaalalle. Uusimpia toimintamuotoja ovat 45 minuutin työ- ja toiminnallisen terapian ryhmät, joiden saatavuutta on laajennettu myös sairaalan suljetuimpien osastojen potilaille. Nämä uudet ryhmät mataloittavat kynnystä terapiapisteiden ja osastojen välillä niin, että potilaat pääsisivät työ- ja toiminnallisen terapian piiriin jo hoidon varhaisessa vaiheessa. Työterapian lisääminen tällä tavoin on onnistunut erinomaisesti. Osin tästä johtuen erityisten rajoitusten (eristäminen, sitominen) käyttö on vähentynyt vuoden aikana. Kuitenkin rajoittavien toimenpiteiden osalta on todettava, että liikkumista rajoittavan vaatteen käyttö lisääntyi huomattavasti vuoden aikana, samoin kiinnipitämistapahtumat. Sairaala on jatkanut systemaattista terveydenhuollon opiskelijaohjausta. Sairaalassa suoritti harjoittelujaksoaan vuonna yhteensä 102 terveysalan opiskelijaa, joista 90 oli amk-

15 15/36 opiskelijoita ja 12 lähihoitaja opiskelijaa. Opiskelijoista 72 oli Pohjois-Savon alueelta (Savonia amk ja Sakky) ja 30 muualta, joista 2 oli kansainvälistä vaihto-opiskelijaa. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimintavuoden tulos oli erinomainen 8.73 (vastausprosentti 84%). Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Niuvanniemen sairaalassa oli vuoden lopussa 539 virkaa. Henkilöstö koostui tutkimus- ja hoitohenkilöstöstä sekä huolto-, hallinto- ja taloushenkilöstöstä. Suurin osa henkilöstöstä oli eriasteisia hoitajia, joista suurimpina ryhminä mielisairaanhoitajat (171 virkaa) ja sairaanhoitajat (148 virkaa). Sairaalassa on meneillään hoitohenkilöstön virkojen muuttamisprosessi: vapautuvat mielisairaanhoitajien virat lakkautetaan ja tilalle perustetaan systemaattisesti korkeamman koulutustason virkoja. Vuonna yhdeksäntoista (19) mielisairaanhoitajan vapaata virkapohjaa lakkautettiin ja perustettiin seitsemäntoista (17) sairaanhoitajan, yksi (1) toimintaterapeutin, yksi (1) farmaseutin ja yksi (1) turvallisuuspäällikön virkaa. Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta on valmistunut 1 2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna kolme. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja -suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus), pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus. Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito suositusta hyödynnettiin suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus. Sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tulosmittareille on asetettu tulostavoitteet tasoille Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden toteutunut tulospalkkio on 1,25 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on yhteensä euroa, joka on noin 0,9 % sairaalan henkilöstökuluista. Henkilöstömäärän, -rakenteen ja -kulujen kuvaus Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstön Muutos edelliseen lkm vuoteen, % 780-2, ,13 Henkilötyövuodet tavoite toteuma 593,00 587,42 591,00 573,89 565,00 545,44 Htvmuutos -7,23-13,53-28,45

16 16/36 Henkilöstön keski-ikä Miehet 44,0 44,2 45,8 Naiset 44,6 45,1 44,8 Yhteensä 44,4 44,8 45,2 Ikäjakauma Ikäryhmä Yht Koulutusindeksi Miehet 4,2 4,3 4,3 Naiset 4,7 4,8 4,9 Yhteensä 4,5 4,6 4,7 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. Vakinaiset ja määräaikaiset vakinaisia, lkm Miehet Naiset määrä- määrä- vakimäärä- määräaikaisia, aik. naisia, aikaisia, aik. lkm osuus, lkm lkm osuus, % % 46 18, , , , , ,32 vakinaisia, lkm Yhteensä määräaikaisia, lkm Koko-/osa-aikaiset (koko vuosi) KokoOsaaikaisia, lkm aikaisia, lkm Koko henkilöstö Osaaikaisten osuus, % 10,25 12,06 9,00 määräaik. osuus, % 18,90 15,53 12,16

17 17/36 Kokonaispalkkakustannukset (sis. sivukulut ja lomarahat) euroa/vuosi Työvoimakustannukset Muutos, % , , ,77 Ylityöpäivät/henkilötyövuosi Ajanjakso Ylityöpäivä/htv (sisältää lisätyön) 5,45 *) 5,07 5,88 5,75 Jaksot/kpl *) Ylityöpäivät/htv ajanjaksolla ilman lisätyötä 3,91 ytpv/htv. Työhyvinvoinnin kuvaus Työtyytyväisyysindeksi Indeksi 3,17 3,40 3,47 Kuntoutus Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 7 henkilöä. Näistä Aslakkuntoutuksessa oli 3 henkilö ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 4 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet lkm %/htv 0,51 0,17 1,02 0,17 0,73 Vaihtuvuus (vakinainen henkilöstö) Tulovaihtuvuus, % 1,96 3,24 2,97 Lähtövaihtuvuus, % 2,62 2,04 2,79

18 18/36 Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (6 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 3,84. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä. Vuonna vanhuuseläkkeelle jäi yksitoista henkilöä, heidän keski-ikänsä oli 61 vuotta. Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 17 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Vaihtuvuuden jakajana käytetään tarkasteltavana vuonna edellisen vuoden lopun henkilöstön lukumäärää (vuonna jakaja on 573). Sairauspoissaolot työpäivinä. Ei sisällä työtapaturmia. Sairauspäivät Muutos, % Pv/htv Muutos, % ,77-3,20-17,68 16,08 15,95 13,81-16,72-0,81-13,42 Työtapaturmat kalenteripäivinä Tapauksia 53 Muutos % -17,19 Sairauspäivät 356 Muutos % -64,36 Sairauspäivät/tapaus 6,72 Muutos % -56, ,89 24, ,99 51,54 6,00 7,33-10,71 22,17 Vuonna sairauspoissaoloon johtaneista työtapaturmista 168 kalenteripäivää (34,22 %) sattui työmatkalla ja 218 kalenteripäivää (44,40 %) sairaala alueella. Sairaala alueella sattuneet työtapaturmat ovat olleet pääasiassa piha-alueilla tai portaissa tapahtuneita liukastumisia ja kaatumisia. Työterveysmenot Työterveysmenot/ /brutto /htv brutto 714,2 771,6 475,6 Muutos % 12,6 8,0-38,36 /htv netto *) 278,5 536,5 237,04 *) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista vähennetään työterveyshuollon palvelujen käytöstä KELAlta saadun palautuksen määrä (netto). Vuoden nettolukuihin sisältyy jaksotuskorjauksen vuoksi KELA-korvaus kahdelta vuodelta (2010, 2011). Työterveysmenot sisältävät Kuopion Työterveys ry:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja. Työterveyspalvelut ostettiin Kuopion Työterveys ry:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijöille neuvoja ja ohjausta heidän terveytensä ja työkykynsä ylläpitämiseksi, saada tietoa työssä olevista ongelmista ja kuormitustekijöistä sekä löytää piileviä, alkuvaiheessa olevia sairauksia, joiden eteneminen voidaan estää. Terveystarkastukset ovat olleet pääasiassa lakisääteisiä ja määräaikaistarkastuksia. Lisäksi on tehty vajaakuntoisen terveystarkastuksia (työkykytarkastuksia) ja työhönsijoitustarkastuksia sekä työkyvyn arviointia.

19 19/36 Niuvanniemen sairaalassa on otettu käyttöön vuonna työterveyshuollon suosittelema Vitaskooppi työterveyskysely, joka tunnistaa yksilö- ja organisaatio-asiakkaiden palvelutarpeita, suuntaa työpaikan ja työterveyshuollon yksilö- ja ryhmätason toimenpiteitä, sekä ohjaa ja aktivoi yksittäistä vastaajaa muutostarpeen pohdintaan. Vitaskooppi työterveyskysely on lähetetty määräaikaistarkastuksiin (sekä lakisääteisiin) tuleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 91 henkilöä, joiden keski-ikä on 50,9 vuotta. Kyselyssä vastataan kysymyksiin, jotka liittyvät elämäntapoihin, sairastumisriskiin ja toimintakykyyn. Vastanneiden oma arvio työkyvystä on keskiarvoltaan hyvä. Työpaikkaselvityksiä on tehty seuraaviin työyksiköihin: yleinen katselmus osastot 2 ja 3 (remontin jälkeinen katselmus), hallintola, osasto 12Y, ravintokeskus, talous- ja henkilöstöhallinto ja varastot. Lisäksi työfysioterapeutti kävi työpisteissä arvioimassa ja ohjaamassa työ- ergonomiaa sekä teki jatkosuosituksia. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työterveyshuolto on yhdessä organisaation kanssa järjestänyt työterveysneuvotteluja vuonna 27 kappaletta. Lisäksi esimiehille on pidetty tilaisuus, jossa on keskusteltu työkyvystä / sairausvakuutuslakimuutoksesta (ns päivän sääntö) varhaisen tuen mallista ja korvaavan työn mallista. Koulutusmenot Koulutusmenot, euroa Muutos ed. vuoteen, % -15,42 25,38-17,72 Euroa/htv Muutos ed. vuoteen, % -14,41 28,42-13,39 Ei sisällä sisäistä koulutusta eikä työajan käytön kustannuksia. Vuoden koulutusmenoihin sisältyy työnohjauskustannuksia euroa ja maksutonta toimintaa euroa. Vuoden koulutusmenot sisältävät työnohjauskuluja euroa ja maksutonta toimintaa euroa. Virkistystoiminta Virkistysmenot, euroa Muutos ed. vuoteen, % Euroa/htv Muutos ed. vuoteen, % ,16-2,30 8,66 121,88 121,99 139,47 20,64 0,09 14,33 Vuoden summa sisältää euroa Tyhy-/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli euroa. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden lopussa 295 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. Niuvanniemen sairaala on laatinut erillisen henkilöstötilinpäätöksen.

20 20/ Tilipäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Sairaala rahoitti toimintansa pääasiassa potilaiden kotikunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Lisäksi mielentilatutkimuksista laskutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta tutkimuspäivien mukaan. Tieteelliseen tutkimukseen saatiin rahoitusta KYS-Erva-tutkimustoimikunnalta. Lisäksi tieteelliseen tutkimukseen sekä yliopisto-opetukseen käytettiin valtion talousarviosta mielisairaaloiden vuosien ja toimintamenomomentteja. Yhteenveto toiminnan rahoituksesta Yhteensä Hoitotuotot -aikuisosastot -alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto Mielentilatutkimustuotot -aikuisosastot -alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto Vuokratuotot Muut tuotot - aikuisosastot - alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto Maksullisen toiminnan rahoitus yhteensä Yliopisto-opetus Tieteellinen tutkimus Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta Budjettirahoitus yhteensä mom Yliopisto-opetus Tieteellinen tutkimus Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta Tieteellinen tutkimus/natriumbentsoaattitutkimus Budjettirahoitus yhteensä mom Tieteellinen tutkimus/kys-erva tutkimustoimikunta Korkeakouluharjoittelijat Ulkopuolinen rahoitus yhteensä TA Maksuton ja ulkopuolinen rahoitus yhteensä