TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007

2 1 JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILIPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ALLEKIRJOITUKSET LIITTEET

3 3/33 1 Johdon katsaus tuotti valtakunnalliselle palvelualueelle oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoidollisia palveluja ja mielentilatutkimuksia. Kuopion yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sairaala toimi yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana vastaten alansa opetuksesta ja terveystieteellisestä tutkimuksesta. Sairaala toimi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. Sairaalan työnantajavirasto oli STAKES. Henkilöstön palvelussuhteet olivat valtion virkasuhteita. Sairaalan toimintaa tarkasti Itä-Suomen lääninhallitus Tarkastuskertomuksen pöytäkirja saatiin käyttöön (täydennys tarkastuskertomukseen ). Eduskunnan oikeusasiamies tarkasti sairaalan toimintaa , mistä tarkastuskäynnistä pöytäkirjaa ei vielä ole käytettävissä. Sairaalassa on ryhdytty niihin toimenpiteisiin, joita toimintaa valvovat viranomaiset ovat edellyttäneet. Sairaalassa on otettu huomioon vireillä olevat mielenterveyslain muutoshankkeet ja ehdotettu oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta valtiolle, mutta toimintakertomusvuonna nämä asiat eivät vaatineet konkreettisia toimenpiteitä. Toimintakertomusvuonna sairaalassa olleet mielentilatutkimuspotilaat olivat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat olivat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Valtaosa sairaalan potilaista oli mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden vuoksi rikoksesta tuomitsematta jätettyjä henkilöitä. Kuitenkin noin kolmasosa ja alaikäisten hoitoyksikössä lähes kaikki potilaat olivat vaarallisuuden ja/tai vaikeahoitoisuuden takia sairaanhoitopiirien hakemuksesta sairaalaan otettuja. Potilaille tyypillisiä erityisongelmia olivat päihdeongelmat sekä väkivaltaisen käyttäytymisen heikko hallintakyky. Sairaalassa on tehty viime vuosina mielentilatutkimusta/vuosi, toimintakertomusvuonna 44, ja sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 40 60, toimintakertomusvuonna sairaalaan otettiin 37 potilasta ja poistettiin 59 potilasta. Yhteensä sairaalassa tutkittiin tai hoidettiin 370 eri potilasta vuonna Alla esitetään toimintaympäristön kuvaamiseksi potilasvaihto- ja käyttöasteluvut vuosilta Potilasvaihto v aikuisosastoilla sisäänkirjoitetut poistetut käyttöaste aikuisosastoilla v. kr-pot vvh-pot yht kr-pot vvh-pot yht mtt tavoite toteuma ,00 97, ,00 95, ,08 94, ,08 97, ,08 96,53

4 4/33 Potilasvaihto alaikäisten osastolla v Sisäänkirjoitetut Poistetut Nuoriso-os. käyttöaste v. krpopopot vvh- yht kr- vvh yht mtt % -pot , , , ,57 kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Oikeuspsykiatrisen hoidon korkeatasoisuutta on turvattu oikeuspsykiatrian klinikan kansainvälisesti arvostetulla terveystieteellisellä tutkimustoiminnalla sekä erikoislääkärikoulutuksella ja muun henkilöstön ammatillisella täydennyskoulutuksella. Vuonna 2007 oikeuspsykiatrian klinikasta valmistui yksi oikeuspsykiatrian erikoislääkäri ja yksi valmistui lääketieteen tohtoriksi. Klinikassa tieteellisen tuotannon impact factor - kertymä oli 38,894, EVO-pistekertymä 29,5 pistettä (odotusarvo 25). Oikeuspsykiatrian klinikassa on meneillään lukuisia tutkimushankkeita, mm. kansainvälinen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon seurantatutkimus (After care), kliinisiä lääkeainetutkimuksia sekä aivojen kuvantamistutkimuksia. Hoitotoiminnan kannalta keskeinen on hoitohenkilöstön osaamista, johtamista ja kehittämistä koskeva terveyshallinnollinen tutkimushanke. Välittömän potilastyön osaamiseen on kohdennettu koko hoitohenkilöstöä koskeva systemaattinen työpaikkakoulutus. Sairaalan palvelujärjestelmälle on asti voimassa oleva Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukainen laaduntunnustus, johon liittyvä ulkoinen ylläpitoauditointi tehtiin viimeksi Laadunhallintajärjestelmä käsittää johtamisen, sairaanhoidolliset palvelut ja tukipalvelut. Laadunhallintajärjestelmällä tuetaan toiminnan tuottavuutta. Asiakaskysely palvelun ostajille on suoritettu viitenä perättäisenä vuotena. Tuloksista on pääteltävissä, että sairaala on tuottanut toimintaajatuksensa mukaisesti korkealaatuisia oikeuspsykiatrisia palveluja myös ostajien mielestä. Palvelun sujuvuus on edelleen hyvällä tasolla, mutta edellyttää jatkuvaa arviointia ja ylläpitoa. Hoitopäivän hintakehitystä on huolella seurattava. Laadunhallinnan keskeisiä painoalueita ovat olleet palvelukyvyn, palveluprosessien toimivuuden ja toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen. Mittaamisen kehittäminen edelleen edellyttää uudistuksia seuranta- ja tietojärjestelmiin. Sairaalan toimintaa selkeyttää sairaalan sisäisessä tietoverkossa oleva toimintakäsikirja, johon on koottu ajantasaiset keskeiset säädökset ja ohjeet. Potilaille suunnatut tyytyväisyyskyselyt ovat jatkuneet. Niiden perusteella potilaat ovat tyytyväisiä omahoitajatoimintaan ja saamaansa lääkehoitoon ja pitävät osastoja rauhallisina ja kohteluaan asianmukaisena. He toivovat saavansa enemmän tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta. Vuonna 2005 henkilöstölle tehdyn työtyytyväisyyskyselyn perusteella laadittiin toimenpideohjelma, jonka toteutumista on toistuvasti seurattu laajennetun johtoryhmän, yhteistyötoimikunnan ja työhyvinvointityöryhmän yhteiskokouksessa. Joulukuussa 2007 tehtiin uusi työtyytyväisyyskysely. Laadunhallinnan prosessit on integroitu kiinteäksi osaksi toiminnan suunnittelua.

5 5/33 2 Vaikuttavuus 2.1 Toiminnan vaikuttavuus Sairaalan hoitotoiminta on ollut jatkuvasti yhteiskunnallisesti merkittävää, koska se on kohdentunut pääasiassa vaikeasti psyykkisesti sairaisiin henkilöihin, jotka ovat sairautensa takia vaarallisia toisten hengelle, terveydelle tai turvallisuudelle. Vaikeimman sairausvaiheen hoitamisen jälkeen potilaat on yleensä voitu siirtää kotikuntansa sairaanhoitopiirien sairaaloihin. Mielentilatutkimukset on tehty sekä valvovaa viranomaista (TEO) että tuomioistuimia tyydyttävällä luotettavuudella. Oikeuspsykiatrian klinikan/sairaalan tutkimushankkeet ovat tuottaneet merkittävää uutta tietoa oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon. Toimintakertomusvuonna sairaalasta osti oikeuspsykiatrisia sairaanhoitopalveluja yli 50 sairaanhoitopiiriä, kuntayhtymää tai kuntaa. Kysynnän riittävyys kuvaa toiminnan vaikuttavuutta, jota on tarkasteltu hoitotulosten ja asiakaspalautteen avulla kohdassa Toiminnallinen tehokkuus 3.1 Toiminnan taloudellisuus Tulostavoite: Aikuisosastojen taloudellisuuden tunnusluku on 294,48 euroa/vrk ja nuoriso-osaston 774,60 euroa/vrk. Aikuisosastojen toteuma kertomusvuonna oli 291,00 euroa/vrk ja nuoriso-osaston 723,63 euroa/vrk. Koko sairaalan osalta hoitopäivän keskihinta oli 309,42 euroa/vrk. Aikuisosastojen taloudellisuuden kehitys vuosina Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Taloudellisuuden kustannukset euroa/vrk muutos, % (* ,43-7, ,74-0, ,00-5,92 Nuoriso-osaston taloudellisuuden kehitys vuosina Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Taloudellisuuden kustannukset euroa/vrk muutos, % (* ,60-6, ,37 +7, ,63-9,25

6 6/33 Sairaalan taloudellisuuden kehitys vuosina Vuosi Kokonais- Hoitopäivät Taloudellisuus Taloudellisuuden kustannukset euroa/vrk muutos, % (* ,13-8, ,15 +0, ,42-6,28 (* +merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista Sairaalan maksullisen toiminnan kokonaistaloudellisuutta mittaava keskimääräinen hoitopäivän hinta nousi vuonna 2007 noin kuusi prosenttia edellisvuodesta. Yksikköhinnan nousu kolmen vuoden tarkastelujaksolla ( ) on ollut keskimäärin 4,9 % vuodessa. Taloudellisuutta mitataan hoitopäivän bruttohinnalla seuraavasti: KOKONAISKUSTANNUKSET SUORITTEIDEN MÄÄRÄ Kustannukset = kokonaiskustannukset yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen kustannukset Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät 3.2 Toiminnan tuottavuus Tulostavoite: Aikuisosastojen tuottavuuden tunnusluku on 179,86 ja nuoriso-osaston 72,67. Tuottavuustavoite saavutettiin, aikuisosastoilla tuottavuuden tunnusluku oli 180,58 ja nuoriso-osastolla 77,35. Koko sairaalan tuottavuus kuitenkin laski vajaan prosentin, ja oli kertomusvuonna 170,39. Aikuisosastojen tuottavuuden kehitys vuosina Vuosi Suoritteet Htv:t Tuottavuus Muutos, % ,15 179,35-6, ,16 181,69 +1, ,04 180,58-0,61

7 7/33 Nuoriso-osaston tuottavuuden kehitys vuosina Vuosi Suoritteet Htv:t Tuottavuus Muutos, % ,21 74,37-2, ,44 78,05 +4, ,52 77,35-0,90 Sairaalan tuottavuuden kehitys vuosina : Vuosi Suoritteet Htv:t Tuottavuus Muutos, % ,36 169,69-6, ,60 172,02 +1, ,56 170,87-0,67 Tuottavuutta mitataan seuraavasti: SUORITTEIDEN MÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUODET (Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät) (Henkilötyövuodet = koko henkilöstö pois lukien yliopisto-opetukseen ja tutkimukseen palkatut henkilöt) 3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden 2007 tulossopimuksen mukaan sairaalan maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua, jolloin maksullisen toiminnan tuottotavoite on nolla. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä pitkin vuotta ja pyrkii tasapainottamaan kustannuksia ja tuottoja mm. muuttamalla hoitopäivien hintoja tarpeen mukaan. Tästä peruslähtökohdasta voidaan perustellusta syystä poiketa. Perustellussa tilanteessa (esim. yllättävä potilaiden vähentyminen loppuvuodesta) voidaan Stakesin ja sairaalan kanssa erikseen sopia edelliseltä vuodelta siirtyneiden maksullisen toiminnan määrärahojen käytöstä menojen kattamiseen. Edellytyksenä tällaiselle sopimiselle on, että maksullinen toiminta on vähintään kolmen vuoden tarkastelujaksolla kannattavaa. Sairaala huolehtii, että maksullisen ja maksuttoman toiminnan määrärahojen siirtyvät erät ja niiden mahdollinen käyttö pystytään kirjanpidossa erottamaan toisistaan. Tulostavoite: Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset aikuisosastoilla (sis. tukitoimintojen vyörytykset nuoriso-osastolle) vuonna 2007 ovat euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on euroa, tuotot euroa ja nettotulos alijäämäinen euroa. Nuoriso-osaston kokonaiskustannukset vuonna 2007 ovat tukitoimintojen vyörytysten jälkeen euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on euroa, ja tuotot ovat euroa. Nuoriso-osaston nettotulos osoittaa euron alijäämää.

8 Sairaalan maksullisen toiminnan alijäämäinen kustannusvastaavuustavoite (yhteensä euroa) perustuu vuonna 2006 syntyneeseen merkittävään ylijäämään ( euroa), joka on palautettava kunta-asiakkaille tekemällä suunnitellusti alijäämäinen tulos vuosina 2007 ja Vuoden 2007 maksullisen toiminnan toteutunut alijäämä oli yhteensä euroa. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus on esitetty seuraavassa taulukossa. 8/33 MAKSULLINEN TOIMINTA Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Liiketaloudelliset suoritteet EUR EUR EUR EUR Myyntituotot Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET - Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Tukitoimintojen osuus (Stakesin osuus) Poistot Käyttöomaisuuden korot Vaihto-omaisuuden korot Muut yhteiskustannukset OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä/alijäämä (tuotot- kokonaiskustannukset) Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut TUNNUSLUKU Toiminnan tuotot , , , ,00 Kokonaiskustannukset yhteensä , , , ,00 Ali- tai ylijäämä , , , ,00 Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,3 2,3-1,6-1,5 Tuotot % kustannuksista 100,3 102,4 98,4 98,6 Maksullisen toiminnan kustannukset vuonna 2007 olivat yhteensä euroa, josta tukitoimintojen vyörytysten jälkeen aikuisosastojen osuus oli euroa ja nuoriso-osaston euroa. Mielentilatutkimustoiminnan osuudet olivat aikuisosastoilla euroa ja nuoriso-osastolla euroa eli yhteensä euroa. Maksullisen toiminnan tuotot jäivät hoitomaksupalautusten jälkeen hieman alle tavoitteen. Myyntituottoihin kirjataan hoidosta ja mielentilatutkimuksista saadut tulot. Vuonna 2007 mielentilatutkimustuottoja kertyi 30 % tavoitetta vähemmän, mutta hoitopäiväkertymä ylitti tavoitteen ja hoitotuotot ylittivät tavoitteen noin euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset pystyttiin pitämään asetetussa budjettitavoitteessa. Henkilöstökuluissa tavoite ylittyi noin euroa valtion palkkaratkaisuista johtuen.

9 Aine-, tarvike- ja tavarahankinnat toteutuivat noin euroa suunniteltua pienempinä, mikä johtui pääosin lääkkeiden hintojen alentumisesta. Muissa kustannuserissä budjetti ylitettiin hieman, mutta kokonaistavoitteessa pysyttiin. 9/33 Kustannusnousu verrattuna edellisvuoteen oli 4,9 %. Eniten lisääntyivät henkilöstömenot ( euroa, 6,2 %). Henkilöstömenojen kasvu johtui valtion palkkaratkaisuista, sairaalan henkilöstömäärä ei noussut. Omaisuuteen sitoutuneen pääoman laskennassa korkoprosenttina vuoden 2007 laskelmissa on käytetty Valtiokonttorin ilmoittamaa nimellistä korkoprosenttia, joka oli kertomusvuonna 3,0 %. 3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yliopisto-opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kustannukset Tulostavoite: Yliopisto-opetuksen kustannukset vuonna 2007 ovat euroa ja tieteellisen tutkimuksen kustannukset euroa. Yliopisto-opetukseen käytettiin kertomusvuonna euroa, rahoitus tapahtui kokonaisuudessaan mielisairaaloiden toimintamenomomentilta Vuoden 2007 tulostavoitteita asetettaessa arvioitiin, että psykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä on noin 0,5 henkilötyövuotta, mutta vuonna 2007 klinikassa ei ollut yhtään psykiatriaan erikoistuvaa lääkäriä, joten lääninhallituksen rahoitusta ei käytetty. Tieteellisen tutkimuksen kustannukset puolestaan olivat yhteensä euroa, josta omaa budjettirahoitusta oli euroa. Pisteen hinnan noustua tieteelliseen tutkimukseen saatiin loppuvuodesta lisärahoitusta euroa. 4 Tuotokset ja laadunhallinta 4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tulostavoite: Vuonna 2007 sairaalan aikuisosastot toimivat 96,08 %:n käyttöasteella ja nuoriso-osasto 91,67 %:n käyttöasteella. Tulostavoite ylitettiin, sillä käyttöaste aikuisosastoilla oli kertomusvuonna 96,53 % ja nuoriso-osastolla 101,57 %. Sairaalan käyttöasteen kehitys vuosina : Suoritteet Kapasiteetti Käyttöaste Muutos, %- yksikköä Vuosi ,30 (1-0,95 Vuosi ,02 (2 +3,72 Vuosi ,72 (3-1,30 (1 Aikuisosastot 94,32 %, nuoriso-osasto 93,75 %. (2 Aikuisosastot 97,84 %, nuoriso-osasto 102,36 %. (3 Aikuisosastot 96,53 %, nuoriso-osasto 101,57 %.

10 10/33 Käyttöaste lasketaan seuraavasti: SUORITTEIDEN MÄÄRÄ KAPASITEETTI Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät Suoritteet Tavoitteet Toteutunut Ero-% Laskutetut hoitopäivät yht ,96 - aikuisosasto ,61 - nuoriso-osasto ,58 Mielentilatutkimuspäivät yht ,07 - aikuisosasto ,63 - nuoriso-osasto ,09 Hoitopäivät yhteensä ,86 Mielentilatutkimusten lkm yht ,31 - aikuisosastot ,34 - nuoriso-osasto Yliopisto-opetus ja tieteellinen tutkimus Tutkintopisteet 0,5 0,5 0 Julkaisupisteet 25 29,5 +18, Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Hoidon vaikuttavuutta on arvioitu käyttämällä potilaan kliinistä tilaa kuvaavaa GAF (Toimintakyvyn yleinen arviointi General Assessment of Functioning) -mittaria. Alla esitetään mittarin kuvaus ja potilasjakauma mukaisesti GAF Potilasmäärä % jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä 20 6,9 jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi 68 23,7 hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla ,5 huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla 52 18,1 alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen 3 1,1 keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn 3 1,1 ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 19 6,

11 11/33 Alla esitetään potilaiden tilan muutos GAF-mittarin mukaan vuonna 2007 sairaalaan otetuista ja vuonna 2007 sairaalasta poistetuista potilaista keskiarvoin kriminaalipotilailla (kr-pot) ja vaarallisilla ja vaikeahoitoisilla potilailla (vvh-pot). Potilaiden kliininen tila näyttää tämän perusteella paranevan hoidon aikana kriminaalipotilaiden ryhmässä enemmän kuin vaarallisen ja vaikeahoitoisten potilaiden ryhmässä. Potilasmäärät tässä tarkastelussa ovat kuitenkin pieniä eikä tulosta voi yleistää kaikkiin sairaalassa hoidettavana olleisiin potilaisiin. Tulo-GAF ka. Lähtö-GAF ka. kr-pot.(n=23) vvh-pot. (N=32) kr-pot. (N=26) vvh-pot. (N=33) ,6 16,9 28,6 26,2 Sairaala on tehnyt palvelun ostajille asiakaskyselyn viitenä vuotena. Sen tulokset ovat esillä alla olevassa taulukossa. Keskeisin johtopäätös on, että hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Palvelujen sujuvuutta tulee aktiivisesti ylläpitää, vaikka taso on edelleen hyvä. Tulosten luotettavuutta heikentää pieni vastanneiden osuus ja se, että yksi vastaaja saattaa edustaa vain yhden tai toisaalta kymmenien potilaiden palvelua ostavaa tahoa. Asiakaskysely palvelun ostajille Lähetettyjä (kpl) Vastaajia (%) Palvelujen laatu 1 5 (huono erinomainen) >3:89 % >3:85 % >3:87 % >3:93 % >3:100 % Hoitoonpääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) >3:44 % >3:45 % >3:60 % >3:80 % >3:71 % Jatkohoitoon lähettämisen sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) >3:50 % >3:70 % >3:70 % >3:75 % >3:67 % Potilaiden terveydentilan koheneminen 1 5 (tyytymätön tyytyväinen) >3:66 % >3:89 % >3:80 % >3:69 % >3:80 % Hoitopäivän hinta 1 5 (edullinen liian korkea) >3:40 % >3:30 % >3:45 % >3:45 % >3:42 % Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista >3:66 % >3:75 % >3:83 % >3:93 % >3:80 % Vuosittaisen potilastyytyväisyyskyselyn tulokset ilmaisevat omahoitajasuhteen ja lääkehoidon merkityksen potilaille. Esille nousee tarve saada enemmän tietoa omasta sairaudesta ja lääkityksestä sekä lisää vaikuttamismahdollisuuksia. Olosuhteita pidetään rauhallisina ja kohtelua yleensä hyvänä.

12 12/33 Potilastyytyväisyyskyselyn tulokset prosentteina palautetuista täytetyistä lomakkeista (N= 130) Lomakkeen kysymys Kyllä Ei Pidätkö osastoa riittävän rauhallisena? 80 % 17 % Tarjotaanko osastolla mielestäsi riittävästi toimintaa, esimerkiksi liikuntaa, pelejä, 72 % 23 % mahdollisuutta musiikin harrastamiseen yms. Saatko mielestäsi riittävästi ulkoilua? 50 % 22 % Pidätkö tärkeänä omahoitajakontaktisuhdetta? 84 % 11 % Koetko voivasi vaikuttaa asioihin osastolla, esim. osastokokouksissa? 58 % 37 % Pidätkö työterapiaa tärkeänä? 74 % 19 % Pidätkö lääkehoitoa tärkeänä? 80 % 15 % Saatko riittävästi tietoa lääkityksestäsi? 52 % 43 % Saatko riittävästi tietoa sairaudestasi/sairauden oireista? 51 % 43 % Tarvitsetko mielestäsi harjoitusta joissakin päivittäisissä taidoissa/toiminnoissa? 27 % 50 % Kirjoita minkälaisissa? Uskoisitko voivasi ottaa enemmän vastuuta joissakin asioissa osastolla? Kirjoita 35 % 35 % minkälaisissa. Tukevatko hoitajat mielestäsi riittävästi suhteita sairaalan ulkopuolelle, esim. 55 % 38 % omaisiin, ystäviin? Tukeeko lääkäri mielestäsi riittävästi suhteita sairaalan ulkopuolelle, esim. omaisiin, 45 % 45 % ystäviin? Tunnetko tulleesi kohdelluksi hyvin? 60 % 28% 5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ssa oli vuoden lopussa 535,50 virkaa. Vuoden 2007 aikana perustettiin 13 virkaa ja lakkautettiin 11 virkaa. Lisäksi 21 mielisairaanhoitajan virkaa muutettiin sairaanhoitajan viroiksi. Henkilöstö koostui tutkimus- ja hoitohenkilöstöstä sekä huolto-, hallinto- ja taloushenkilöstöstä. Suurin osa henkilöstöstä oli eriasteisia hoitajia, joista suurimpana ryhmänä mielisairaanhoitajat (251 virkaa). Sairaalan talousjohtajan jäätyä eläkkeelle uutena talousjohtajana aloitti alkaen Ilpo Kääriäinen. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja -suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen, työturvallisuuden kehittämiseen, työhyvinvoinnin edistämiseen ja työnohjauksen ylläpitämiseen. Sairaalan sisäinen Avekki -koulutus jatkui suunnitellusti. Avekki 1 peruskoulutuksen (24 h) suoritti yhteensä 32 uutta henkilöä. Välittömässä hoitotyössä osastolla ja toiminnallisessa terapiassa työskentelevien hoitajien ylläpitokoulutusta toteutettiin systemaattisesti. Koulutus sisältää kuukausittain teoriaa ja käytännön harjoittelua. Hoitohenkilökunnan ylläpitokoulutuksiin käytettiin työtuntia. Tukipalveluille neljä kertaa vuodessa järjestettäviin ylläpitokoulutuksiin käytettiin 642 työtuntia. Vuonna 2007 käytettiin yhteensä koko koulutusohjelmaan työtuntia. Koulutuksen tarkoituksena on luoda sekä yhtenäinen että potilaslähtöinen turvallinen ja hoidollinen toimintamalli koko sairaalaan. Kansallinen oikeuspsykiatrisen hoitotyön osaamista, henkilöstövoimavaroja sekä niiden johtamista ja kehittämistä käsittelevä tutkimushanke eteni suunnitellusti. Tutkimuksen monivaiheisesta ja -tasoisesta aineistonkeruusta toteutettiin toinen hoitohenkilöstön työajankäyttöä koskeva osa. Tutkimuksen tiedon keruu suoritettiin loppuun. Tieteellisten artikkelien käsikirjoituksia laadittiin ensimmäisen artikkelin käsikirjoituksen ollessa viimeistelyvaiheessa. Tavoitteena on tutkimuksen valmistuminen vuonna 2008.

13 13/33 Työhyvinvointijohtamisen alueella sairaalan painopistealueiksi on nimetty keskeytymättömän kolmi- ja kaksivuorotyön kehittäminen. Tutkimustulosten perusteella vuorotyöjärjestelmän uudistamisen toteutettiin vuoden 2007 alusta aikaisempaa paremmin henkilöstön terveyttä tukevaksi ja potilas- ja työturvallisuutta edistäväksi. ssa on 32 mentorvalmennuksen suorittanutta henkilöä. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Mentorkoulutuksen on suorittanut 15 esimiesasemassa olevaa henkilöä ja 17 muissa kuin esimiestehtävissä toimivaa. Henkilöstön valmennus alkoi syyskuussa 2006 ja päättyi maaliskuussa Esimiesja henkilöstön valmennuksessa olleiden yhteinen arviointipäivä pidettiin huhtikuussa 2007 yhdessä Kuopion yliopiston vastaavien ryhmien kanssa. Henkilöstömäärän, -rakenteen ja -kulujen kuvaus Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet Vuosi Henki- %-muutos HTV %-muutos löstön edellisestä edellisestä lkm vuodesta vuodesta ,48 570, ,67 tavoite 593,00 toteutunut 603,03 5, ,53 tavoite 597,50 toteutunut 617,68 2, ,46 tavoite 610,50 toteutunut 613,28-0,71 Henkilöstön keski-ikä (vuoden viimeinen päivä) vuosi kaikki miehet naiset ,94 39,01 42, ,38 40,35 44, ,45 38,58 42, ,99 39,90 41,98 Ikäjakauma Ikäryhmä vuosi vuosi vuosi vuosi lkm lkm lkm lkm yht

14 14/33 Koulutustasoindeksi Mies Nainen Yhteensä Koulutustasoindeksi ,10 4,00 4,20 Koulutustasoindeksi ,00 4,40 4,20 Koulutustasoindeksi ,10 4,50 4,30 Koulutustasoindeksi ,10 4,50 4,30 Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on yksi ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo kahdeksan. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em. tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. Vakituiset ja määräaikaiset (vuoden viimeisen päivän mukaan) toteutunut miehet naiset yht. lkm lkm lkm 2004 vakituinen määräaikainen määräaikaisten 28,09 44,33 26,26 %-osuus 2005 vakituinen määräaikainen määräaikaisten 23,53 39,41 23,57 %-osuus 2006 vakituinen määräaikainen määräaikaisten 36,68 48,80 42,47 %-osuus 2007 vakituinen määräaikainen määräaikaisten %-osuus 27,59 49,54 38,22 Koko-/osa-aikaiset (koko vuosi) vuosi kokoaikaisia osa-aikaisia koko osa-aikaisia lkm lkm henkilöstö % , , , ,95

15 15/33 Kokonaispalkkakustannukset (sis. sivukulut ja lomarahat) /vuosi vuosi työvoimakustannukset %-muutos , , ,06 Työhyvinvoinnin kuvaus Työtyytyväisyysindeksi vuosi indeksi , , ,17 Työtyytyväisyyttä koskeva suppea kyselytutkimus tehdään joka toinen vuosi marrasjoulukuussa. Seuraavan kerran kysely tehdään vuonna TYKY-step vuosi johto muu henkilöstö ,3 18,4 Hyvä perustaso ,8 19,7 Edistynyt taso ,5 19,7 Huipputaso ,0 19,2 TYKY-step on työterveyslaitoksen kehittämä matriisi, jonka avulla arvioidaan työpaikan työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa. Kuntoutus Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 22 henkilöä. Näistä Aslak-kuntoutuksessa oli 15 ja Tyky-kuntoutuksessa 1 henkilö. Muussa Kelan kuntoutuksessa oli 6 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Vuosi lkm %/htv , , , ,1

16 Vaihtuvuus 16/33 vuosi tulovaihtuvuus % lähtövaihtuvuus % ,4 1, ,4 1, ,4 2, ,4 3,0 Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2007 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 21 henkilöä sairaalan ulkopuolelta. Sairauspoissaolot vuosi sairaus pvät pv/htv %- muutos ,83 4, ,22 13, ,00 3, ,25-13,10 Työterveysmenot Vuosi Työterveys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta , , , ,1 Työterveyspalvelut ostettiin Medivire Työterveyspalvelut Oy:ltä. Medivireen toimesta järjestettiin ryhmätoimintaa sairaalamme osastotyöskentelyssä olevalle henkilökunnalle mm. teemalla Tunnetaidot työkuormituksen säätelyssä ja ravintokeskuksen henkilökunnalle Psykososiaalinen kuormitus ja sen säätely. Tämän lisäksi järjestettiin Mahtavat Miehet ryhmä diabetes-, sydän- ja verisuonitautiriskin omaaville miehille. Vuoden 2007 esimieskoulutuksen aiheina oli työkyvyn hallinta ja puheeksiotto. Työpaikkaselvityksiä tehtiin vuoden 2007 aikana 8 kpl. Koulutusmenot Vuosi Koulutus- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta , , , ,9

17 17/33 Ei sisällä työajan käytön kustannuksia. Vuoden 2007 koulutusmenoihin sisältyy työnohjauskustannuksia euroa. Vuonna 2006 vastaava summa oli euroa. Vuonna 2007 koulutustoiminnan osallistumismaksut ovat nousseet 38,8 % ( euroa) ja matkustuspalvelut/koulutus 40,3 % ( euroa) verrattuna edelliseen vuoteen. Kertomusvuonna panostettiin erityisesti tietohallinnon henkilöstökoulutukseen. Uudet palvelinympäristö- ja sähköpostijärjestelmät sekä tietoturvaan liittyvät palomuurisovellukset edellyttivät käyttöönotto- ja ylläpitokoulutusta. Myös johtamiskoulutusta sekä evakuointikoulutusta ja -harjoituksia lisättiin edellisvuoteen verrattuna. Koulutusmenot ilman työaikakustannuksia vuonna 2007 olivat 1,53 % henkilöstökuluista. Vastaava edellisvuoden tunnusluku oli 1,23 %. Virkistystoiminta Virkistys- /htv %-muutos menot/v edellisestä vuodesta ,5 65, ,4 7, ,2 34, ,7 6,2 Virkistysasioiden työryhmän myöntämiä virkistysmäärärahoja (esim. toimintayksiköiden virkistysiltapäivät) on seurattu erikseen vuoden 2006 lähtien. Määräraha on 25 euroa/henkilö. Vuoden 2007 summa sisältää euroa Tyhy/virkistystoiminnan kustannuksia. Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2007 lopussa 277 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön fyysisen kunnon ylläpitämistä mm. hankkimalla henkilöstölle uintilippuja, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan urheilujoukkueiden toimintaa. on laatinut erillisen henkilöstötilinpäätöksen. 6 Tilipäätösanalyysi 6.1 Rahoituksen rakenne Sairaala rahoitti toimintansa pääasiassa kunnilta perittäviltä hoitomaksuilla. Mielentilatutkimuksiin saatiin rahoitus lääninhallituksen kautta momentilta Yliopistoopetukseen ja tieteelliseen tutkimukseen saatiin rahoitusta lääninhallituksen kautta momenteilta ja sekä mielisairaaloiden toimintamenomomentille osoitetusta määrärahasta.

18 18/33 Yhteenveto toiminnan rahoituksesta (euroa): Yhteensä Hoitomaksutuotot -aikuisosastot nuoriso-osasto Mielentilatutkimustuotot - aikuisosastot nuoriso-osasto Vuokratuotot Muut tuotot - aikuisosastot nuoriso-osasto Maksullisen toiminnan alijäämä Maksullisen toiminnan rahoitus yhteensä Yliopisto-opetus/oma budjettirahoitus Tieteellinen tutkimus/oma budjettirahoitus Budjettirahoitus yhteensä (mom ) Yliopisto opetus/lääninhallitus 0 Tieteellinen tutkimus/lääninhallitus Korkeakouluharjoittelu/Jyväskylän yliopisto Paniikkihäiriö-tutkimus/Yrjö ja Tuulikki Ilvosen nimikkorahasto Ulkopuolinen rahoitus yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ Talousarvion toteutuminen Maksullisen toiminnan talousarvio oli suunniteltu euroa alijäämäiseksi uuden palkkausjärjestelmän maksatuksen viivästyttyä vuoteen Toteutuneet kokonaiskustannukset jäivät 11,6 % odotettua pienemmiksi, sillä säästöä syntyi mm. aineiden ja tarvikkeiden osalta. Maksullisen toiminnan tuottotavoite oli loppuvuodesta ylittymässä. Myös kustannusten jäätyä ennakoitua alhaisemmiksi oli mahdollista hyvittää hoitomaksuja kunnille. Hyvityksen suuruus oli euroa Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma osoittaa sairaalan varainhoitovuoden tuottojen ja kulujen rakenteen. Tuotto- ja kululaskelma sisältää sekä maksullisen (aikuisosastot ja nuorisoosasto) että maksuttoman toiminnan luvut.

19 19/33 Toiminnan tuotot sisältävät hoitomaksutuotot, mielentilatutkimustuotot, vuokratuotot sekä muut myyntituotot. Tuotoista merkittävän osan muodostavat hoitomaksu- ja mielentilatutkimustuottojen ohella vuokratuotot, joita saatiin kertomusvuonna euroa. Muun toiminnan tuottoihin sisältyvät suurimpana eränä tieteelliseen tutkimukseen saadut korvaukset Itä-Suomen lääninhallitukselta, euroa. Tase-erä sisältää lisäksi mm. ravitsemuskeskuksen ateriatuotot euroa, EEG:n myymistä ECT-hoidoista kertyvät tuotot euroa sekä puutarhan euron ja terapiatoiminnan euron myyntituotot. Toiminnan tuotot olivat edellisvuoden tasolla, kasvua oli vajaa 1 %. Toiminnan kuluissa Aineet, tarvikkeet ja tavarat erä väheni edelliseen tilikauteen verrattuna 7,6 %. Suurimpana eränä toiminnan kuluissa kertomusvuonna olivat edelleen lääkkeet euroa, ja elintarvikkeet euroa. Lääkekulujen osuus laski edellisestä vuodesta huomattavat 14,5 %, elintarvikkeiden kuluosuus kasvoi 7 %. Lääkkeiden kuluerään vaikutti geneeristen tuotteiden tulo markkinoille. Henkilöstökuluihin sisältyvät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot, niiden henkilösivukulut sekä lomapalkkavelan lisäys, joka oli suuruudeltaan euroa. Edellisenä tilikautena lomapalkkavelka väheni euroa. Lomapalkkavelan huomattava kasvu johtuu ennen muuta valtion uudesta palkkausjärjestelmästä, virkaehtosopimusten mukaisista palkkaratkaisuista ja jossain määrin myös työnantajamaksujen korotuksista. Palvelujen ostokulut kasvoivat edellisestä vuodesta 7,9 %. Näihin kuluihin sisältyvät suurimpina erinä työterveyspalvelut euroa, pesulapalvelujen ostot euroa sekä laboratoriopalvelut euroa. Viimeksi mainittu erä väheni edelleen edellisestä vuodesta runsaat 7 %. Vuoden 2006 alusta erään ovat sisältyneet pääosin vain potilaiden laboratoriopalvelut. Edellä mainittujen kolmen palvelutyypin osuus palvelujen ostokuluista on ollut vuosittain 40 % tuntumassa, kertomusvuonna osuus oli 44 %. Rahoitustuottoja ei kertomusvuonna saatu, sillä KPY:n osingot siirrettiin Valtiokonttorille. Siirtotalouden kulut kotitalouksille kuluerä muodostuu potilaille maksetuista ns. kehotusrahoista.

20 20/33 TUOTTO- JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot Toiminnan kulut Maksullisen toiminnan tuotot , ,57 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,27 Muut toiminnan tuotot , , , ,24 Aineet,tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,99 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,42 Henkilöstökulut , ,95 Vuokrat , ,23 Palvelujen ostot , ,79 Muut kulut , ,87 Poistot , , , ,25 Jäämä I , ,99 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 0, ,00 Rahoituskulut 21,32-21,32 21, ,23 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 0,00 617,32 Satunnaiset kulut 2 492, ,67 270,20 347,12 Jäämä II , ,34 Siirtotalouden tuotot ja kulut Tuotot: Kunnilta 0,00 166,54 166,54 Kulut: Kotitalouksille , , , ,91 Jäämä III , ,97 Tuotot veroista ja pakollista maksuista Perityt arvonlisäverot , ,90 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,10 Tilikauden kulujäämä , ,13

21 21/ Tase Tase osoittaa sairaalan hallinnassa olevat valtion varat ja velat. Vastaavaa-puolella on sairaalan käyttöomaisuus, johon vaikuttavat uusintainvestoinnit ja kertyneet poistot. Uusintainvestointeja tehtiin kertomusvuonna eurolla, mikä on huomattavasti edellisvuotta vähemmän; vuonna 2007 erityisesti kone- ja laitehankintojen osuus väheni. Käyttöomaisuusarvopapereiden tase-erästä kirjattiin pois KPY:n osakkeet, jotka siirrettiin Valtiokonttorille Valtiovarainministeriön ja Stakesin suositusten mukaisesti. Vaihto- ja rahoitusomaisuudessa lyhytaikaisten saamisten erä on neljänneksen edellisvuotta suurempi. Myyntisaamiset muodostuvat suurimmaksi osaksi joulukuun hoitomaksusaatavista, jotka tuloutuvat sairaalan tilille vuoden vaihduttua. Siirtosaamisten erä muodostuu kokonaisuudessaan oikeuspsykiatrian yksikön lähialuehankkeesta, josta sairaala maksoi Venäjälle USD ( euroa). Rahat palautuvat vuonna 2008 sairaalalle, sillä venäläinen yhteistyökumppani ei voinut käyttää niitä suunnitellun mukaisesti. Muihin lyhytaikaisiin saamisiin on kertomusvuonna kirjattu euroa potilaan omavastuuosuuksia. Kertomusvuonna muutettiin aiempaa kirjaamiskäytäntöä, koska potilaiden omavastuuosuudet eivät ole sairaalan tuloa, vaan sairaalan keräämää ja kunnille välittämää rahaa. Vastattavaa-puolen oma pääoma muodostuu lähinnä kirjanpitoteknisistä tilieristä. Vieraan pääoman eristä edelleen tilitettävät erät muodostuvat joulukuulle kohdistuvista palkoista sivukuluineen. Siirtovelat sisältävät lomapalkkavelan lisäksi kunnille suoritettavat hoitomaksujen hyvitykset joulukuulta 2007, erän suuruus on euroa. Se on maksussa tammikuussa Muut lyhytaikaiset velat sisältävät mm. kunnille välitettävät potilasmaksuosuudet. Velkaa kirjataan pois sitä mukaa, kun potilaat suorittavat omavastuuosuutensa.

22 TASE 22/33 VASTAAVAA TASE TASE KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄVAIKUTTEISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,84 Muut pikävaikutteiset menot , , , ,76 Aineelliset hyödykkeet Rakennelmat , ,00 Koneet ja laitteet , ,80 Kalusteet , ,26 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,06 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaik.sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit 0,00 0, , ,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHT , ,82 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,11 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,88 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,64 Siirtosaamiset ,92 0,00 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,79 915, ,64 Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat Kassatilit 1 545, ,60, Sisäisen rahaliikkeen tilit , , , ,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,42 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Valtion pääoma , ,37 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,39 Pääoman siirrot , ,60 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,29 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,50 Ostovelat , ,51 Tilivirastojen väliset tilit , ,10 Edelleen tilitettävät erät , ,92 Siirtovelat , ,68 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,71 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,42

23 23/33 7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Sisäinen valvonta ssa on osa johtamista ja sisäinen tarkkailu kuuluu toimintojen vastuuhenkilöiden tehtäviin. Sairaalan talouden ja toiminnan laillisuutta ja tuloksellisuutta valvotaan seuraamalla tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja sairaalan toimintaa säännöllisesti johtoryhmässä. Sairaalan johto ja esimiehet osaltaan vastaavat siitä, että taloussäännössä ja muissa ohjeissa annettuja määräyksiä sairaalan hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamiseksi noudatetaan. Sairaalan johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta varmistetaan säännöllisellä ulkoisella ja sisäisellä raportoinnilla. Sairaalan talous on liiketaloudellisesti hinnoiteltavaa maksullista, nettobudjetoitua ja kysyntäohjautuvaa toimintaa, mikä edellyttää jatkuvaa, luotettavaa ja ajantasaista tietoa toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudesta. Sairaalan käytössä on riskienarviointi- ja hallintajärjestelmä, jonka avulla toimintasuunnitelmien tekemisen yhteydessä arvioidaan vuosittain riskejä ja suunnitellaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Vuoden 2007 tilinpäätöksen yhteydessä arvioitiin sairaalan sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta. Arviointi toteutettiin Stakesin maksupisteiden sisäisen valvonnan arviointikehikosta laaditulla kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin sairaalan laajennetulle johtoryhmälle (pl. henkilöstöedustaja) sekä kuudelle tukipalvelujen esimiehelle, joiden tehtäviin kuluu kyselyssa kartoitettuja vastuita. Vastauksia saatiin 17/19, joten vastausprosentiksi tuli 89,5 %. Suoritetun itsearvioinnin tulosten perusteella voidaan todeta, että taloussäännön määräyksiä, jotka liittyvät sairaalan kirjanpitoon, maksuliikkeeseen, hankintatoimeen, virkamatkoihin ja omaisuuden hallintaan noudatetaan ja valvotaan hyvin tai erinomaisesti. Kyselyn perusteella kehittämistarvetta on lähinnä sisäisen valvonnan liittämisessä osaksi sairaalan yleistä toimintakulttuuria, suunnittelua ja raportointia. Kehittämistarpeena nähdään myös henkilöstön työajankäytön seurannan tehostaminen ja työaikatietojen nykyistä parempi hyödyntäminen kustannuslaskennassa. Arviointi- ja vahvistuslausuma: Sairaalassa on arvioitu täyttääkö n sisäinen valvonta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. Arvioinnin perusteella todetaan, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat olennaisilta osin riittäviä ja täyttävät niille asetetut tavoitteet. Sairaalan sisäinen valvonta ja riskienhallinta eivät sisällä olennaisia puutteita.

24

25 25/33 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) n budjetoinnissa ei ole tapahtunut tilivuoden aikana muutoksia. 2) Ulkomaanrahan määräisiä saamisia on tasetilillä 1739, valuutta USD, kurssi ) Sairaalassa ei ole aikaisempiin vuosiin kohdistuvia tuottoja tai kuluja, talousarviotuloja tai menoja eikä virheiden korjauksia. 4) Edellistä vuotta koskevat tiedot ovat vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa. 5) Tilinpäätösvuoden jälkeen ei ole tapahtunut olennaisia tapahtumia, joita ei olisi kerrottu toimintakertomuksessa.

26 26/33 Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2007 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Bruttotulot ,79 * , ,00 Mielisairaaloiden Bruttomenot ,94 * , ,33 toimintamenot Nettotulot , , , ,67 0 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Talousarvion 2007 käyttö siirto vuonna 2007 seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2007 Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Talousarvio - Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty Tilinpäätös vuosilta vuonna 2007 vuonna 2007 seuraavalle siirtyneet (pl. peruutukset) vuodelle Bruttomenot ,94 * ,13 0,00 0,00 Bruttotulot ,79 * , , , ,33 Nettomenot , , , , , , , , ,67

27 27/33 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset lla ei ole ollut tilikaudella arviomäärärahoja. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä Pääluokka Vuosi 2005 Tilijaottelu 0,00 Vuosi Valtion mielisairaaloiden toimintamenot ,00 0,00 0, ,00 Pääluokat yhteensä ,00 Vuosi ,00 Vuosi ,00

28 28/33 Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,00 Palkat ja palkkiot , ,00 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,00 Henkilösivukulut , ,00 Eläkekulut , ,00 Muut henkilösivukulut , ,00 Yhteensä , ,00 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,00 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 6 273, ,00 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 6 273, ,00

29 29/33 Liite 6: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina poistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Käyttöomaisuushyödykkeiden Autot ja muut maakuljetusvälineet sekä Laivat ja muut vesikuljetusvälineet poistot on laskettu jäännösarvopoistoina ja muiden hyödykkeiden poistot on laskettu tasapoistoina. Mikäli hyödykkeelle jää jäännösarvo suunnitelman mukaisen poistoajan jälkeen ja sen taloudellinen käyttöikä jatkuu, tehdään jäännösarvolle uusi poistosuunnitelma, tasapoisto (3 vuotta). Omaisuusryhmä Poisto- Poistoaika, Vuotuinen Jäännösmenetelmä vuotta poisto-% arvo, % 112 Aineettomat oikeudet 1120 Ostetut atk-ohjelmat tasapoisto 5 33, Muut aineettomat oikeudet tasapoisto arv. erikseen, 5-17 vuotta 123 Rakennelmat tasapoisto Koneet ja laitteet 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet jäännösarvo Laivat ja muut vesikuljetusvälineet jäännösarvo Raskaat työkoneet tasapoisto Kevyet työkoneet tasapoisto Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet - Palvelimet tasapoisto Muut atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 3 33, Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto Muut tutkimuslaitteet tasapoisto Muut koneet ja laitteet tasapoisto Kalusteet 1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto Muut kalusteet tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet 1280 Taide-esineet ei poistoja Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto arv. erikseen, vuotta 130 Käyttöomaisuusarvopaperit 1300 Kiinteistöosakkeet ei poistoja 1301 Muut osakkeet ei poistoja 1303 Muut osuudet ei poistoja

30 30/33 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä Muut Aineettomat pitkävaikutteiset oikeudet menot Hankintameno , ,00 0,00 0, ,95 Lisäykset ,46 0,00 0,00 0, ,46 Vähennykset ( - ) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , ,00 0,00 0, ,41 Kertyneet poistot , ,00 0,00 0, ,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,70 0,00 0, ,29 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,70 0,00 0, ,29 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , ,30 0,00 0, ,12 Aineelliset hyödykkeet Muut Yhteensä Rakennelmat Koneet ja laitteet Kalusteet aineell. Hankintameno , , , , ,85 Lisäykset 0, , , , ,44 Vähennykset ( - ) 0,00-231,00 0,00 0,00-231,00 Hankintameno , , , , ,29 Kertyneet poistot , , , , ,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 1 205, , , , ,30 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , , , ,30 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,99 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset Yhteensä Käyttöomai suusarvopa perit Hankintameno ,00 0,00 0,00 0, ,00 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset ( - ) ,00 0,00 0,00 0, ,00 Hankintameno ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Käyttöomaisuus yhteensä ,11