Henkilöstökertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstökertomus 2014"

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus Hämeenlinna Puh Hämeenlinnan yksikkö Ahvenistontie HÄMEENLINNA vaihde Riihimäen yksikkö Kontiontie 77, RIIHIMÄKI PL 140, RIIHIMÄKI vaihde

2

3 3 Sisältö Saatteeksi - Tiukkaa meininkiä vuonna Yhteistoiminta Neuvottelu- ja yhteistoiminta Työsuojelutoiminnan painopisteet vuonna Henkilöstömäärä Henkilötyövuosi Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön työpanos ja poissaolot Vuosityöpanos ammattiryhmittäin ja tulosalueittain Poissaolot Terveysperusteiset poissaolot Työterveyshuollon kustannukset Henkilöstön vaihtuvuus Rekrytointi Palautetta lähteneiltä lähtökyselyn vastaukset Eläköityminen Eläkkeelle siirtyminen Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Työvoimakustannukset Osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutus Osaamismittaus Työhyvinvointi Hyvinvointitutkimus Henkilöstöetuudet... 22

4 Saatteeksi - Tiukkaa meininkiä vuonna Vuosi 2014 kului sairaanhoitopiirissä tiukan taloustilanteen vallitessa. Tämä tiukkuus on koskettanut varmasti ainakin välillisesti koko henkilöstöä. Vaikeutettua rekrytointia ja sen tarkempaa muotoa täyttölupamenettelyä toteutettiin koko vuoden 2014 ajan. Vuoden 2014 aikana sairaanhoitopiiri vähensi n. 40 henkilötyövuotta. Suurin osa tästä vähennyksestä kohdistui määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Lisäksi tehtiin paljon muitakin toimia taloustilanteen kohentamiseksi. Viime vuoden aikana sairaanhoitopiiri käynnisti kiinteistöjensä myynnin, mm. yksi henkilöstön vapaa-ajan viettopaikoista kaupattiin. Kaikki nämä säästöja myyntitoimet tehtiin vakavampien ja rajumpien henkilöstöön kohdistuvien säästötoimien välttämiseksi. Nämä viime vuonna toteutetut toimet ovat riittäneet ja on siten voitu välttää yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen henkilöstökulujen karsimiseksi. Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu kattavalla sairaalahenkilöstön työhyvinvointitutkimuksella vuonna Tulokset ovat pääsääntöisesti parantuneet edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna. Tulosten perusteella yksiköiden ja tulosalueiden laatimien työhyvinvointisuunnitelmien toteutumista ja vaikutuksia seurataan johtoryhmätasolla säännöllisesti. Sairaanhoitopiirin henkilöstön hyvinvointia kuvaavista sairauspoissaolotilastoista voidaan todeta, että sairastavuus ei ole vuonna 2014 muuttunut olennaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen suurimpana syynä ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Vuonna 2014 sairastavuutta ei valitettavasti tältä osin ole pystytty vähentämään. Tavoitteellista työtä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi tulee siis edelleen tehostaa ja myös kohdentaa tarkemmin. Viime vuonna valmisteltiin sairaanhoitopiirin uusi strategia vuosille Tämän strategian valmistelussa henkilöstö on ollut mukana aktiivisesti, jo lähtien 2013 toteutetusta avoimesta kyselystä, jossa haettiin ideoita taloustilanteen parantamiseksi. Näiden ideoiden pohjalta valitut teemat toimivat uuden strategian kehyksenä. Uuden strategian mukainen työnantajakuva on tavoitetila, johon pääseminen ei ole helppoa. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että jokainen keskussairaalassa työtä tekevä yksilö kokee olevansa osa tärkeää ja vaikuttavaa kokonaisuutta. Tämän kokemuksen vahvistamiseksi tarvitaan luottamusta. Palvelevuus, ystävällisyys ja vastuullisuus kaikissa vuorovaikutustilanteissa organisaation kaikilla tasoilla edistävät luottamuksen kokemista. Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttaa arvostus, jota on hyvä osoittaa sekä työnantajaettä työntekijäpuolella. Petri Alaluusua henkilöstöjohtaja

5 5 1. Yhteistoiminta 1.1. Neuvottelu- ja yhteistoiminta Sairaanhoitopiirin yhteistoimintaohje määrittelee yhteistoiminnan periaatteet ja toimintatavat. Edustuksellinen yhteistoiminta tapahtuu yhteistyötoimikunnassa, johon on nimetyt työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Yhteistyötoimikunta kokoontui kuusi kertaa vuoden 2014 aikana. Käsittelyssä olivat mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma, tilinpäätös ja talousarvio, tukipalveluiden järjestämistä koskeva selvitys sekä sairaanhoitopiirin uusi strategia. Yhteistyötoimikunnan lisäksi yhteistoiminta-asioita käsitellään ns. pääluottamusmiesneuvottelussa. Tämä neuvotteluryhmä kokoontui kymmenen kertaa vuoden 2014 aikana. Pääluottamusmiesten lisäksi työnantajan edustajina ryhmässä ovat hallintoylihoitaja, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja palvelussuhdepäällikkö. Pääluottamusmiesneuvotteluissa käsitellyt asiat vuonna 2014 liittyivät pääsääntöisesti strategiatyöhön, työaikapankkijärjestelmän kehittämiseen, tukipalveluselvitykseen ja paikallisiin palkkausta koskeviin sopimusneuvotteluihin Työsuojelutoiminnan painopisteet vuonna 2014 Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöstä vaihtui vuonna 2014 alkavalle nelivuotiskaudelle 70 %, mikä vaikutti oleellisesti vuoden 2014 toimintaan. Pääpaino on ollut uusien työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen perehtymisessä ja kouluttautumisessa uusiin tehtäviinsä. Vuoden 2014 alusta käynnistettiin työtapaturmien ja niiden syiden selvittelymenettely ja dokumentointi, jossa dokumentoitua tietoa hyödynnetään vastaavien tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi. Tutkinta on toteutettu mahdollisimman kattavasti työssä sattuneiden työtapaturmien ja sairaala-alueella sattuneiden työmatkatapaturmien tutkinnassa. Sairaaloiden piha-alueiden kulkureittien turvallisuutta on parannettu vuoden 2013 lopussa tehdyn turvallisuuskierroksen raportin pohjalta mm. valaistusta tehostettu, risteys- ja kulkualueiden istutuksia madallettu tai poistettu sekä liikenteen ohjausta parannettu liikennemerkein. Syksyllä 2014 käynnistettiin sairaanhoitopiirin yksiköissä fyysisten riskien hallinnan kartoitus, joka jatkuu keväällä Kartoitus on suunniteltu ja toteutettu yhdessä työfysioterapeutin kanssa. Käynneillä on havainnoitu ja kartoitettu yksiköiden työergonomiaa, ergonomiaa parantavien apuvälineiden saatavuutta ja käyttöä sekä apuvälineiden käytön osaamista. Käyntien yhteydessä on tarpeen mukaan annettu henkilöstölle myös ohjausta. Käynneillä on lisäksi huomioitu työtilojen ergonomista toimivuutta ja turvallisuutta sekä tilojen siisteyttä ja järjestystä. Käynneillä tehdyistä huomioista on tehty yksikkökohtaiset raportit. Raporteista kootaan sairaanhoitopiiritasoinen raportti toimenpide-esityksineen loppukevään 2015 aikana.

6 6 2. Henkilöstömäärä 2.2 Henkilötyövuosi Henkilöstömäärä vaihtelee vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. HENKILÖTYÖVUODET PALVELUSSUHTEESSA 2014 Henkilötyövuodet Muutos-% Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä 2013/2014 Lääkärit 142,2 93,5 235,7 4,7 Tutkimushenkilöstö 85,7 14,9 100,6-0,2 Hoitohenkilöstö 861,2 206, ,6-1,6 Toimistohenkilöstö 188,2 35,5 223,7-5,4 Huoltohenkilöstö 304,5 52,6 357,1-5,6 Yhteensä 1 581,8 402, ,7-2,0 Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin keskimääräinen henkilöstömäärä oli 1 984,7 työntekijää toistaiseksi voimassa olevassa tai määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vuonna 2013 henkilötyövuosia oli yhteensä 2 025,7 ja määräaikaisia niistä oli 439,4 henkilötyövuotta. Viime vuonna määräaikaisten palvelussuhteiden osuus oli 25,5 %. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on kasvanut huomattavasti, 17,5 % vuoteen 2013 verrattuna. Henkilötyövuodet ovat lisääntyneet vain lääkärihenkilöstössä, 4,7 %. Hoitohenkilöstön henkilötyövuodet ovat vähentyneet 1,6 %. Toimisto- ja huoltohenkilöstön palvelujaksot ovat vähentyneet noin 5 %. Tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet ovat pysyneet ennallaan vuosina YLEISIMMÄT TEHTÄVÄNIMIKKEET AMMATTIRYHMITTÄIN VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ Hoitohenkilöstö Määrä Tutkimushenkilöstö Määrä Toimistohenkilöstö Määrä Sairaanhoitaja 728 Psykologi 21 Osastonsihteeri 112 Perushoitaja 71 Sosiaalityöntekijä 12 Toimistosihteeri 39 Lääkärit Määrä Huoltohenkilöstö Määrä Erikoistuva lääkäri 70 Sairaalahuoltaja 149 Osastonlääkäri 41 Ravitsemistyöntekijä 45

7 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikärakennetta seurataan ammattiryhmittäin ja koko organisaation tasolla. Vakinaisen henkilöstön keski-iässä ollut vain vähäisiä muutoksia on kahtena viime vuonna. Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 35,3 vuotta eli 11,6 vuotta vähemmän kuin vakinaisella henkilöstöllä. Ikärakennetta kuvaavissa tilastoissa ammattiryhmittäin on vain pientä vaihtelua vuosittain. Vuonna 2014 lääkäreiden keski-ikä on pysynyt lähes ennallaan 47 vuodessa. Myös tutkimushenkilöstön keski-ikä on säilynyt samalla tasolla ja on tällä hetkellä 46 vuotta. Keski-iältään nuorinta on hoitohenkilöstö 44,6 vuotta. Huoltohenkilöstö on iältään keskimäärin 50,4 vuotta. Toimistohenkilöstön keski-ikä on korkein 51,6 vuotta. Myös määräaikaisesta henkilöstöstä alhaisin keski-ikä on hoitohenkilöstöllä 33,8 vuotta ja korkein toimistohenkilöstöllä 40,8 vuotta. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ VUOSINA AMMATTIRYHMITTÄIN ,6 50, ,0 46,0 46, , Lääkärit Tutkimushlöstö Hoitohenkilöstö Toimistohlöstö Huoltohlöstö SHP yht KSvak-keikä1/siku Vuonna 2014 alle 31 vuotiaiden työntekijöiden osuus koko henkilöstöstä oli 6,0 %. Eniten nuorten työntekijöiden ryhmään kuuluvia oli hoitohenkilöstössä. Heidän osuutensa hoitohenkilöstöstä oli 9,1 %. Lukumääräisesti eniten yli 61-vuotiaita oli huoltohenkilöstössä. 61-vuotta täyttäneiden osuus koko henkilöstöstä oli 11,1 %. Ammattiryhmittäinen keski-iän sukupuolijakauma on tasainen eikä miesten ja naisten välillä iässä ole merkittäviä eroja.

8 VAKINAINEN HENKILÖSTÖ AMMATTIRYHMITTÄIN JA IKÄRYHMITTÄIN Ammattiryhmä Yht. Lääkärihenkilöstö Tutkimushenkilöstö Hoitohenkilöstö Toimistohenkilöstö Huoltohenkilöstö Yhteensä VAKINAISEN HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ AMMATTIRYHMITTÄIN JA SUKUPUOLIJAKAUMA Ammattiryhmä Miehet Naiset Yhteensä Lääkärihenkilöstö 48,5 45,6 47,0 Tutkimushenkilöstö 48,3 45,5 46,0 Hoitohenkilöstö 43,6 44,8 44,6 Toimistohenkilöstö 50,4 51,7 51,6 Huoltohenkilöstö 49,2 50,7 50,4 Yhteensä 47,2 46,8 46,9 3. Henkilöstön työpanos ja poissaolot 3.1. Vuosityöpanos ammattiryhmittäin ja tulosalueittain Työajan jakautumista työntekoon ja poissaoloihin kuvataan työpanoksella. Vuosityöpanokseen lasketaan mukaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön palvelussuhdepäivät, joista on vähennetty henkilöstön poissaolopäivät. Henkilöstön käyttöä kuvataan tulosalueittain ja ammattiryhmittäin. Konservatiivisen ja operatiivisen tulosalueen työpanos on yli puolet kokonaistyöpanoksesta. Tukipalvelujen työpanos on 22 %. TYÖPANOS LASKENNALLISINA VAKANSSEINA TULOSALUEITTAIN JA AMMATTIRYHMITTÄIN 2014 Tulosalue Ammattiryhmä Konserva- Opera- Psykiatria Sairaanhoid. Tuki- Työpanos tiivinen tiivinen palvelut palvelut yhteensä Lääkärihenkilöstö 74 70,6 18,3 13,2 1,7 177,8 Tutkimushenkilöstö 30,8 6,9 18,1 18,7 0 74,5 Hoitohenkilöstö 288,9 265,8 156,4 54,9 23,6 789,6 Toimistohenkilöstö 0,9 1, ,8 56,6 176,4 Huoltohenkilöstö 0 27, ,2 275 Yhteensä 394,6 372,2 193,8 203,6 329,1 1493,3 Muutos edelliseen vuoteen % -2,64 % -1,27 % 2,81 % -3,60 % -6,77 % 75,2 %

9 9 VUOSITYÖPANOKSEN JAKAUTUMINEN TULOSALUEITTAIN 2014 Vuosityöpanos tulosalueittain HENKILÖSTÖN TYÖPANOS-% VUOSINA ,6 % 22,0 % 26,4 % Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Sairaanhoid.palv.tulosalue Tukipalvelujen tulosalue Vuosi Työpanos-% , , , , ,2 13,0 % 24,9 % 3.2. Poissaolot Vuonna 2014 poissaolojen kokonaismäärä oli ja niiden osuus palvelussuhteiden kalenteripäivistä oli 24,8 %. Palvelujaksojen kalenteripäivistä saatiin 75,2 %:n suuruinen työpanos. Sairauslomien osuus on 4,3 % poissaoloista, joka on pysynyt viime vuosina suunnilleen samalla tasolla. Vuosilomat, lakisääteiset poissaolot ja lääkäreiden aktiivivapaat ovat hieman lisääntyneet vuoteen 2013 verrattuna. Lakisääteisiä palkallisia ja palkattomia poissaoloja ovat muun muassa perhevapaat ja opintovapaa. Muihin poissaoloihin kuuluvat esimerkiksi saldo- ja kannustevapaa sekä harkinnanvaraiset palkattomat virka- ja työvapaat.

10 10 TYÖPANOS JA POISSAOLOJEN SYYRYHMÄT 2014 Työpanos 75,2 % Vuosilomat 10,9 % Sairaslomat 4,3 % Lakisääteiset poissaolot 7,1 % Muut poissaolot 2,3 % Aktiivivapaat 0,3 % POISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ HENKILÖÄ KOHTI 2014 Poissaolon syy Kalenteripäiviä/henkilö Vuosilomat 39,8 Sairauslomat 15,6 Lakisäät. poissaolot 25,7 Muut poissaolot 8,2 Aktiivivapaat 8,0 Yhteensä 97,3 Viime vuonna poissaoloja oli henkilöä kohti laskettuna 97,3 kalenteripäivää. Vertailutietona kerrotaan, että vuonna 2013 poissaoloja oli 88,4 päivää ja 98,0 päivää vuonna Poissaolot keskimäärin henkilöä kohti kalenteripäivinä kasvoi 10,1 % vuodesta 2013 vuoteen Poissaolojen lukumäärissä syyryhmittäin jaoteltuna on ollut vain vähän vaihtelua viimeisen viiden vuoden aikana. POISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ SYYRYHMITTÄIN Vuosilomat Sairauslomat Lakisäät. poissaolot Muut poissaolot Aktiivivapaat Yhteensä

11 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ja työtapaturmista, työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen määrä oli 15,6 kalenteripäivää henkilöä kohti. Taulukossa näkyy kuuden viime vuoden aikana tapahtunut sairauspoissaolojen määrän vakiintuminen noin 15,5 kalenteripäivään vuodessa. Vuosi Sairauspoissaolot Henkilöä kalenteripäivinä kohti, pv , , , , , ,6 Sairauspoissaolojen määrää on aiheellista tarkastella ammattiryhmittäin ja tulosalueittain, jotta saadaan tarkempi kuva niiden jakautumisesta. Ammattiryhmien väliset selkeät erot sairauspoissaolojen kalenteripäivien lukumäärissä säilyvät joka vuosi ennallaan. Lääkärihenkilöstöllä on vähiten sairauspoissaoloja, vain 5,9 päivää henkilöä kohti. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet eniten vuodessa tutkimushenkilöstöllä 31,0 %, ja ovat palanneet takaisin 8,0 päivän tasolle. Hoitohenkilöstön sairauspoissaolot, 16,4 päivää, ovat lisääntyneet yhdellä päivällä verrattuna vuoteen Toimistohenkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 0,4 päivää. Eniten sairauspoissaoloja oli huoltohenkilöstöllä 22,8 päivää henkilö kohti laskettuna. Tulosalueittain tarkasteltuna sairauspoissaolot ovat kasvaneet eniten psykiatrian tulosalueella 27,4 %. Kun verrataan vuotta 2014 vuoteen 2012, on 14,4 päivää on yhtä paljon kuin silloin oli. Konservatiivisella ja operatiivisella tulosalueella ovat sairauspoissaolot vähentyneet 0,6 päivällä. Sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen tulosalueella on sairauslomapäivien lukumäärässä vähäistä kasvua verrattuna edelliseen 10:17 vuoteen. SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ AMMATTIRYHMITTÄIN HENKILÖÄ KOHTI ,0 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ammattiryhmittäin henkilöä kohti ,0 22,8 20,0 15,0 16,4 13,7 10,0 5,0 5,9 8,0 0,0 Lääkärit Tutkimushenkilökunta Hoitohenkilökunta Toimistohenkilökunta Huoltohenkilökunta Sivu

12 10:18 SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ TULOSALUEITTAIN VUOSINA ,0 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä tulosalueittain henkilöä kohti ,0 20,0 18,2 20,8 15,0 13,5 12,6 14,4 10,0 5,0 0,0 Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatrian tulosalue Sairaanhoidon palvelujen tulosalue Tukipalvelujen tulosalue SAIRAUSPOISSAOLOJEN KESTOJAKAUMA KALENTERIPÄIVINÄ AMMATTIRYHMITTÄIN Lääkärit Sivu Tutkimushenkilöstö päivää 4-30 päivää päivää yli 60 päivää päivää 4-30 päivää päivää yli 60 päivää 0 Hoitohenkilöstö Toimistohenkilöstö päivää 4-30 päivää päivää yli 60 päivää 1-3 päivää 4-30 päivää päivää yli 60 päivää Huoltohenkilöstö päivää 4-30 päivää päivää yli 60 päivää

13 13 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin sairauspoissaolojen syyryhmä 29 %:n osuudella ja mielenterveyden häiriöt ovat toiseksi yleisin syy 15 %:n osuudella. Vammat ja tapaturmat muodostavat 12 % sairauspoissaoloista. Ne ovat jäljempänä eritelty työtapaturmiin ja työmatkatapaturmiin. Sairauslomat työntekijän omalla ilmoituksella ja esimiehen luvalla muodostavat 11 % sairauslomien syistä. Ne ovat lyhytkestoisia enintään 3 kalenteripäivää kestäviä sairauspoissaoloja. SAIRAUSPOISSAOLOJEN YLEISIMMÄT SYYT JA NIISTÄ AIHEUTUNEIDEN SAIRAUSLOMAPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄT Raskauteen liittyvät 3 % Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 2 % Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt Ruuansulatus-elinten sairaudet 4 % Kaikki muut 7 % Verenkiertoelinten sairaudet 1 % TULES 29 % Hermoston sairaudet 2 % Kasvaimet 5 % Hengityselinten sairaudet 9 % Mielenterveyden häiriöt 15 % Vammat ja tapaturmat Esimiehen 12 % luvalla/oma ilmoitus 11 % Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt sairauslomapäivinä

14 14 TYÖ- JA VERITAPATURMIEN KAPPALEMÄÄRÄT JA NIISTÄ AIHEUTUNEET SAIRAUSLOMAT KALENTERIPÄIVINÄ SEKÄ AMMATTITAUDIT VUOSINA Työtapaturmat Veritapaturmat Sairauslomapäivät Ammattitaudit Työterveyshuollon kustannukset ja Kelan korvaukset Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain perusteella. Työterveyshuoltosopimus ja voimassa oleva toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle. Kela korvaa 60 % korvausluokassa I ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia, kun työterveyshuolto ja organisaatio ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta. Korvausluokassa II Kela korvaa 50 % yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksista. TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET VUOSINA Työterveyshuollon kustannukset Korvausluokka 1 Korvausluokka 2 Yhteensä

15 KELASTA SAADUT KORVAUKSET TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ Kelan korvaukset työterveyshuollosta Korvausluokka 1 Korvausluokka 2 Yhteensä Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2014 alkoi uusia vakituisia palvelussuhteita 103 kappaletta, jolloin vaihtuvuus oli 6,4 % vakituisesta henkilöstöstä. Samana vuonna päättyneiden toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli 121. Vakituisesta henkilöstöstä poislähteneiden osuus on 7,6 % Rekrytointi Rekrytointiyksikkö palvelee kaikkia sairaanhoitopiirin yksiköitä rekrytoinnissa, hoitohenkilöstön sijaishaussa ja Hämeenlinnan yksikön henkilöstöä mm. kulkutunnisteissa, toimikorteissa ja henkilökorteissa. Rekrytointiyksikkö toimii väestörekisterikeskuksen varmennekorttien rekisteröintipisteenä. Rekrytointiyksikkö vastaa osaltaan sairaanhoitopiirin yleisperehdytyksestä (tulokasinfot), ennakoivasta rekrytoinnista, harjoittelijoiden sijoittumisesta sairaalaan sekä osallistumisesta rekrytointitapahtumiin. Rekrytointiyksikkö tukee, avustaa ja ohjaa työnhakijoita, työntekijöitä, esimiehiä ja ylintä johtoa rekrytoinnissa ja perehdytysprosesseissa. Lisäksi se tekee yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien, viranomaisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2014 julkisessa haussa 113 toistaiseksi voimassa olevaa palvelussuhdetta ja 60 määräaikaista tehtävää (sijaisuuksia), joihin oli hakijoita yhteensä Haussa olleista vakituisista paikoista täytettiin 85 % ja määräaikaisista 30 %. Hoito- ja tutkimushenkilöstön avoinna olleista vakinaisista palvelussuhteista täytettiin 94 % ja lääkäreiden viroista 63 %. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tarjosi muutamalle nuorelle kesätyöpaikan. Keväällä ja syksyllä keskussairaalan yksiköissä oli TET-harjoittelijoita tutustumassa työelämään. Hoito- ja toimistohenkilöstön sijaispyynnöistä pystyttiin toteuttamaan 87 % sijoittamalla vakituisia varahenkilöitä tai ulkopuolisia sijaisia poissaoloihin. Varahenkilöstöstä pystyttiin järjestämään sijaiset 78%:iin akuuteista sijaispyynnöistä ja ulkopuolelta 8,7 %:iin pyynnöistä.

16 16 Rekrytointiyksikön varahenkilöt työskentelivät pääasiassa lyhytaikaisissa ja äkillisissä sijaistarpeissa kiertoalueensa mukaisissa yksiköissä. Yhden hoitajan kiertoalueena oli pääsääntöisesti 1 7 yksikköä. Vuoden 2014 aikana sairaanhoitajien työpanos jakautui 47 yksikköön, mielenterveyshoitajien 7 yksikköön ja perushoitajien 12 yksikköön. Rekrytointiyksikön varahenkilöiden käyttöaste vuonna 2014 oli noin 90 %. Rekrytointiyksikön varahenkilöstössä oli yhteensä 23 vakanssia Palautetta lähteneiltä lähtökyselyn vastaukset Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä pyydetään palvelussuhteen päättäviä vastaamaan sähköiseen lähtökyselyyn anonyymisti. Lähtökyselyn tuloksia verrataan vuosittain aikaisempien vuosien tuloksiin ja vastausten perusteella pyritään kehittämään erityisesti esimiestoimintaa. Lomakkeessa kysytään palvelussuhteen päättymiseen liittyviä syitä, kokemuksia työtehtävistä, työyhteisöstä, omista kehittymismahdollisuuksista sekä asioista, joita arvostaa työpaikkaa valitessa. Kysymyksenasettelu on, että miten kokee kyseessä olevien asioiden olevan omassa työyksikössä ja työssä. Vastausasteikon vaihteluväli on 5 = täysin samaa mieltä 1 = täysin eri mieltä. Vuonna 2014 kyselyyn vastanneita henkilöitä oli yhteensä 91 ja edellisenä vuonna 94 henkeä. Vastaajista 87 oli työntekijöitä ja kolme oli esimiehiä. Kyselyyn vastanneista 38 % oli ollut alle 12 kuukautta sairaanhoitopiirin palveluksessa ja 20 % yli 10 vuotta. Määräaikaisessa työsuhteessa oli ollut 40 % vastanneista. Iältään alle 35-vuotiaita oli 46 % vastanneista ja eläkkeelle jääviä oli vastanneista 8 %. Suurin ammattiryhmä tutkimus- ja hoitohenkilöstö oli myös isoin vastaajaryhmä 59 %:n osuudella. Lääkärihenkilöstöä vastaajista oli 19 % ja hallinto-, toimisto- ja huoltohenkilöstöä edusti 11 % vastaajista. Työtehtävä vastasi koulutusta ja työn monipuolisuus olivat työssä hyvinä pidettyjä ominaisuuksia. Samoin tehtävät olivat riittävän haasteellisia ja vastuullisia. Ne saivat parhaat arvosanat kyselyyn vastanneilta. Myös työtehtävän sisältö vastasi odotuksia ja käytössä olevia työvälineitä pidettiin ajanmukaisina. Työyhteisöä koskevista kysymyksistä suurimmat pisteet annettiin hyvistä suhteista työtovereihin. Myös yhteistyö esimiehen kanssa sujui hyvin. Sairaanhoitopiiriä suosittelisi työpaikaksi ystävilleen väittämä sai arvon 3,55. Työpaikan valintaan vaikuttavista tekijöistä tärkeimmäksi nousi työn sisältö, toiselle sijalle tuli työhyvinvointi ja kolmannelle sijalle perhe ja sosiaaliset suhteet. Palkka työpaikan valintaan vaikuttavana tekijänä oli keskiarvoltaan 3,96. Työaikajärjestelyjä ja sopivaa työmatkaa pidettiin tärkeänä muuna työntekoon liittyvänä asiana.

17 17 5. Eläköityminen 5.1. Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2014 aikana eläkkeelle siirtyi 4,1 % vakinaisesta henkilöstä. Vanhuuseläkkeelle jäi 62,1 % kaikista eläkkeelle siirtyneistä. Osa-aikaeläkkeelle jäi vain 4 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle tai määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 henkilöä, joka on 1,25 % vakinaisen henkilöstön määrästä. ELÄKKEELLE SIIRTYNEET HENKILÖT ELÄKEMUODOITTAIN Eläkemuoto Työkyvyttömyyseläke Määräaikainen työkyvyttömyyseläke* Varhennettu vanhuuseläke Osa-aikaeläke Vanhuuseläke Yhteensä * sisältää osatyökyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet Eläkepoistumaennusteen avulla voidaan ennakoida tulevaa työvoiman tarvetta. Kevan eläkerekisterin ennuste eläkepoistumaksi ammattiryhmittäin kuvaa henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän tai 65-vuoden iässä eläkkeelle siirtyvien määrää vuosina VANHUUSELÄKEIÄN TÄYTTÄVÄT AMMATTIRYHMITTÄIN Ammattiryhmä Yht. Lääkärihenkilöstö Tutkimushenkilöstö Hoitohenkilöstö Toimistohenkilöstö Huoltohenkilöstö Yhteensä Osatyökykyisten tukeminen ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta maksua eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläke on hyvä vaihtoehto täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, sillä siitä ei aiheudu varhe-maksua työnantajalle. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Uudet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle.

18 18 VARHAISELÄKEMENOPERUSTEISET MAKSUT KEVALLE ennakko Työnantaja voi pyrkiä pienentämään varhe-maksujaan tukemalla eläkkeelle siirtyneitä työntekijöitä työhön palaamisessa. Jos työntekijä, joka on siirtynyt varhe-maksua aiheuttavalle eläkkeelle, palaa kolmen vuoden sisällä takaisin työhön esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen avulla, lopuille vuosille jaetaan vain siihen mennessä aiheutunut eläkemeno. Jos työkyvyttömyyseläkkeellä oleva työntekijä palaa osa-aikatyöhön, työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, ja varhe-maksun kasvu pysähtyy hänen osaltaan. Erityisesti kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työntekijöitä pyritään tukemaan työhön palaamisessa. Työnantajaa palkitaan ns. kuntoutumishyvityksellä, jos kuntoutustuella oleva työntekijä palaa takaisin työhön tai alkaa saada osatyökyvyttömyyseläkettä kuntoutustuen päätyttyä. Työntekijästä aiheutuu tällöin varhe-maksua vain siltä ajalta, jona hän oli kuntoutustuella. Hyvityksen vaikutus on suurimmillaan silloin, kun paluu työmarkkinoille on pysyvää. Myös lyhyistä työkokeiluista tulevat hyvitykset ovat merkittäviä. Sairaanhoitopiirissä onnistuminen aktiivisen tuen ratkaisuissa on vaihdellut, vaikka pyrkimys on löytää toimia ratkaisuja osatyökykyisten työhön sijoittamiseksi.

19 19 6. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset vuodelta 2014 varsinaisesta toiminnasta olivat 78,6 milj. euroa ja sivukulut 22,9 ilj. euroa sekä projektit (kehittämis- ja koulutushankkeet) euroa ja sivukulut euroa, kaikki yhteensä 101,6 milj. euroa. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET VUOSINA Vuosi Varsinainen Sotu Projektit Sotu Yhteensä Muutos % /vuositoiminta työntekijä , , , , , , , , , ,27 7. Osaamisen kehittäminen 7.1. Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on täydennyskoulutuksen avulla sairaanhoitopiirin strategian ja henkilöstöohjelman mukainen sisäisten toimintojen kehittäminen, korkeatasoisen osaamisen turvaaminen sekä osaamisen oikea kohdentaminen. Effica-potilastietojärjestelmän päivityskoulutukset jatkuivat eri henkilöstöryhmille ja koulutustilaisuuksia oli yhteensä 20. Effica-koulutus siirtyi Medi-it Oy:n tuottamaksi palveluksi alkaen. Kansalliseen terveysarkistoon (Kanta) liittymisen vuoksi sairaanhoitopiirissä järjestettiin potilastiedon arkistoon liittyen yhteensä 26 koulutustilaisuutta. Lääkehoidon verkkokoulutus, LOVe, on jatkuvaa koulutustoimintaa. LOVe starttitilaisuuksia järjestettiin 6 ja tenttitilaisuuksia toteutui 55 kappaletta. Vuoden 2014 aikana verkkokoulutuksen suoritti hyväksytysti 174 hoitajaa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri voi antaa oikeudet käyttää LOVe-oppimateriaalia terveydenhuollon ja sosiaalitoimen julkisen ja yksityisen toimintayksikön sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten henkilökunnalle. Vuonna 2013 sairaanhoitopiirin ulkopuolisille toimijoille annettiin 207 LOVe-tunnusta ja vuonna 2014 tunnuksia annettiin 465 kappaletta. Alueellisen yhteistyön laajeneminen jatkuu edelleen vuonna Hoitotyön meeting koulutuksissa hyödynnettiin TAYS:n ja Tampereen yliopiston yhteisiä hoitotieteen alan eri teemojen tutkimusesittelyjä ja omien hoitajien tutkimuksia. Tilaisuudet välitettiin TAYSista videoyhteydellä. Tilaisuuksia järjestettiin neljä, joista kaksi peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Myös opiskelijaohjauksen koulutus jatkui. Seitsemäs ohjauksen osaajat koulutus toteutui vuonna Koulutus on suunniteltu valtakunnallisesti sovitun opetussuunnitelman mukaisesti kolmen opintopisteen laajuiseksi. Myös tässä opetuksessa on hyödynnetty lähiopetuksen lisäksi verkko-oppimisympäristöä. Toimintaa jatketaan yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. Koulutuksen toteutuksesta on vastannut yhteistyöyliopettaja.

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 13530 Hämeenlinna Puh. 03 6291 Hämeenlinnan yksikkö Ahvenistontie 20 13530 HÄMEENLINNA vaihde 03 6291 Riihimäen yksikkö Kontiontie 77, 11120 RIIHIMÄKI PL 140, 11101 RIIHIMÄKI vaihde

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2 Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto 1 JOHDANTO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...4 1.1 Palvelussuhteen luonne...4 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet tulosalueittain...5

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 9 1.5

Lisätiedot

Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä

Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä 1 Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä Henkilöstökertomus 2004 SISÄLLYS 1 1. VUOSI 2004 2 2. KÄSITTEITÄ 3 3. HENKILÖSTÖ 5 3.1. Työpanokset 5 Taulu1. Vakituiset virat ja työsuhteet 31.12.2004

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Hallituksen seminaari Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen

Hallituksen seminaari Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen Hallituksen seminaari 27. 28.2.2014 Henkilöstöjohtaja Pekka Poikolainen HENKILÖSTÖ Työpanos 1.1 31.12.13 2012 2013 muutos tavoite Työpanos 2916 3062 147 5,0 % 3071(-9) -0.3% - Lääkärit 482 27 7 - Tutkimus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2013... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 5 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

JOHDANTO. Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut

JOHDANTO. Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut JOHDANTO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 1.1 Palvelussuhteen luonne... 4 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet tulosalueittain... 5 1.3 Yleisimmät ammattiryhmät...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Vahvistamme hyvää, ajantasaista ammatillista osaamista ja työn hallintaa. Panostamme erityisesti ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon sekä uuden henkilöstön

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Käsitelty: Kunnanhallitus 25.3.2014, 118 Kehittämistoimikunta 22.4.2014, 13 Tarkastuslautakunta 3.4.2014, 12 Kunnanhallitus 27.5.2014, 205 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

SONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot