ARVIOINTI TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISSA KEHITETTÄVÄN TYÖHÖNVALMENNUSMALLIN VAIKUTUKSISTA KUSTANNUKSIIN JA HYVINVOINTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTI TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISSA KEHITETTÄVÄN TYÖHÖNVALMENNUSMALLIN VAIKUTUKSISTA KUSTANNUKSIIN JA HYVINVOINTIIN"

Transkriptio

1 ARVIOINTI TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISSA KEHITETTÄVÄN TYÖHÖNVALMENNUSMALLIN VAIKUTUKSISTA KUSTANNUKSIIN JA HYVINVOINTIIN Versio: 1.0/ Hyväksytty Tekijä: Johanna Laine Tarkastanut: Milla Ryynänen, Kirsi Ruutala, Aija Kettunen Hyväksynyt: Milla Ryynänen, Kirsi Ruutala, Sari Kokkonen, Anneli Ramstedt, Margit Laaksonen

2 Arviointi työelämän päämies projektissa kehitettävän työhönvalmennusmallin vaikutuksista kustannuksiin ja hyvinvointiin Selvitys työelämän päämies -projektissa kehitettävän työhönvalmennusmallin vaikutuksista kustannuksiin, kuten myös työllistymiskohteena olevien erityisryhmien hyvinvointiin toteutettiin maalis-lokakuun 2014 välisenä aikana Savon vammaispalveluasuntosäätiön (Savas) toimeksiannosta. Selvityksen tekijä ja raportin laatija: Johanna Laine, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu. Yhteistyössä: Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Savas ja Anne Sahlberg, työhönvalmentaja, Savas. Työn etenemistä ovat kommentoineet: Aija Kettunen, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö, Savas.

3 Sisällys 1. LÄHTÖKOHDAT Selvityksen taustaa Arvioinnin kohdentuminen, tavoitteet ja toteutus NYKYTILANTEEN KUVAUS Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien määrä Pieksämäen seudulla Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien työllistäminen ja työllistymisprosessit Pieksämäellä, nykytilanne Kehitysvammahuollon asiakas Vammaispalveluiden asiakas (neuropsykiatrinen/erityistä tukea tarvitseva) Päihde- ja mielenterveystyön asiakas Erityisryhmien työllistymistä tukevat palvelut/ toimintamuodot Päivätoiminta Työtoiminta Avotyötoiminta Kuntouttava työtoiminta Työkokeilu Palkkatuki ja soviteltu palkka Tuetun työllistymisen työhönvalmennus KUSTANNUSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Palvelupolut Kustannukset Työvoimakustannukset Suorat kustannukset/ korvaukset Hyvinvointivaikutukset TULOKSET Palvelupolkujen kustannukset Kustannukset: Palvelupolku Kustannukset: Palvelupolku Kustannukset: Palvelupolku Hyvinvointivaikutukset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...22 LÄHTEET...24 LIITTEET...26

4 Liite 1. Palvelupolut...26 Liite 2. Työvoimakustannusten laskeminen...34 Liite 3.Hyvinvointivaikutusten arviointikehikko...35 Liite 4. Asiakaskertomukset...36 Kuviot Liitekuvio 1. Hyvinvointivaikutusten arviointikehikko Taulukot Taulukko 1. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien määrä Pieksämäellä 2014, asiakasryhmittäin...3 Taulukko 2. Palvelupoluista mallinnetut toteutumisvaihtoehdot.. 12 Taulukko 3. Palvelupolun 1 kustannukset 13 Taulukko 4. Palvelupolun 2 kustannukset 16 Taulukko 5. Palvelupolun 3 kustannukset 17 Taulukko 6. Muutokset hyvinvoinnissa, yhteenveto (asiakaskertomukset ja laadulliset koosteet) 19 Taulukko 7. Muutokset hyvinvoinnissa, yhteenveto (Haastateltava 1.). 20 Taulukko 8. Muutokset hyvinvoinnissa, yhteenveto (Haastateltava 2.) Liitetaulukko 1. Työelämän päämies-projektin palvelupolku 1a, työkokeilu Liitetaulukko 2. Työelämän päämies-projektin palvelupolku 2a ja 3a, avotyötoiminta/ soviteltu palkka.. 28 Liitetaulukko 3. Ilman työelämän päämies projektia palvelupolku 1b, työkokeilu 30 Liitetaulukko 4. Ilman työelämän päämies projektia palvelupolku 2b, avotyötoiminta/ soviteltu palkka..31 Liitetaulukko 5. Ilman työelämän päämies projektia palvelupolku 3b, avotyötoiminta 33 Liitetaulukko 6. Työvoimakustannusten laskeminen.. 34 Liitetaulukko 7. Työvoimakustannukset ammateittain. 34

5 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Selvityksen taustaa Työelämän päämies -projekti toteutetaan Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) kehittämisprojektina Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Työelämän päämies-projektin tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden päämiehisyyden toteutumista työelämässä ja kehittää yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen järjestämistä työhönvalmennuksen keinoin. Projektin toiminnassa korostuu vertaiskehittäminen yhteistyössä Pieksämäen vammais- ja vanhustyön, alueen oppilaitosten, palvelun tuottajien sekä muiden työllistymisen tukimuotojen toteuttajien kanssa. Tavoitteena on luoda yksilöllisen työuran tukemisen malli, joka huomioi henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itselleen kuuluvan määräysvallan ja valinnan mahdollisuudet työllistymisessään. Työelämän päämies -projektin mallintaman työhönvalmennuksen juurruttamiseksi tarvitaan tietoa toiminnan tarpeesta ja eri palvelupolkujen kustannuksista sekä kehittämistyöllä saatavista hyödyistä. Selvitys työelämän päämies -projektissa kehitettävän työhönvalmennusmallin vaikutuksista kustannuksiin, kuten myös työllistymiskohteena olevien erityisryhmien hyvinvointiin toteutettiin maalis-lokakuun 2014 välisenä aikana Savon vammaispalveluasuntosäätiön (SAVAS) toimeksiannosta. Selvityksessä tavoiteltavat tiedot sekä selvityksen työllistämistoimenpiteiden kohteena olevat tyypilliset kohderyhmät (kehitysvammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat henkilöt) määriteltiin yhteistyössä Työelämän päämies -projektihenkilöstön kanssa. Asiakastapausten valinta, joiden kautta ns. tyypilliset palvelupolut kuvattiin erikseen hankkeen toimenpiteiden piirissä olevien osalta ja niiden osalta, jotka eivät ole hankkeen piirissä tehtiin yhteistyössä projektihenkilöstön kanssa. Asiakkaan tyypillinen eteneminen palvelupolulla ja siihen liittyvä resurssien käyttö määriteltiin yhteistyössä projektihenkilöstön sekä erikseen haastateltujen Pieksämäen alueen toimijoiden edustajien ja asiantuntijoiden kanssa. Tietoja hyödynnetään tuetun työllistämisen palveluja suunniteltaessa. Raportti on osa Työelämän päämiesprojektin loppuraporttia Arvioinnin kohdentuminen, tavoitteet ja toteutus Arvioinnin kohteena ovat kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelupolkujen kustannukset ja Työelämän päämies -projektin toimenpiteiden vaikutukset kustannuksiin. Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa kustannuksiin ja henkilöiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä selvittämällä miten Työelämän päämies -projektissa kehitettävä työhönvalmennusmalli on vaikuttanut palvelupolkujen kustannuksiin ja millaisia hyvinvointivaikutuksia projektin toteuttamalla työhönvalmennusmallilla on saatu aikaan. Arviointikysymykset ovat: - Miten Työelämän päämies -projektin toteuttama työhönvalmennusmalli on vaikuttanut henkilöiden hyvinvointiin ja palvelupolkujen kustannuksiin - Millaisiksi henkilöiden hyvinvointi ja palvelupolkujen kustannukset muodostuvat Pieksämäellä ilman Työelämän päämies -projektin työhönvalmennusta? Kustannuksia mallinnettiin hyödyntämällä projektihenkilöstön kanssa yhteistyössä määriteltyjä palvelupolkuja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Kustannusten osalta tarkasteluajanjakso oli 12 kuukautta alkaen siitä kun tieto uudesta asiakkaasta saadaan. Mallissa tarkasteltiin asiakkaan palvelupolulla etenemisestä aiheutuvia kustannuksia ja eri osapuolille maksettuja korvauksia 12 kuukauden ajalta. Taloudellisia seurauksia arvioitaessa otettiin huomioon: toimenpiteiden toteuttajien palkkakustannukset (työvoimakustannukset), eri osapuolille maksetut suorat korvaukset, työllistämistoimenpiteisiin liittyvät 1

6 suorat kustannukset, sekä niiden jakautuminen eri osapuolten kesken (asiakas, kunta ja valtio). Kustannusten laskennassa hyödynnettiin yksikkökustannusmenetelmää. Arvioinnin toteuttaminen yksikkökustannusmenetelmällä lisää kustannusten yleistettävyyttä ja vertailtavuutta. Selvityksessä ei tarkasteltu asiakkaalle tai heidän omaisilleen ja läheisilleen aiheutuvia kustannuksia, kuten matkakuluja, menetettyä vapaa-aikaa tai menetettyjä ansioita. Tulonsiirrot (eläke, peruspäiväraha ym.) jätettiin myös tarkastelun ulkopuolelle, koska ne eivät riipu siitä osallistuuko asiakas Työelämän päämies - projektin työhönvalmennukseen vai onko hän Pieksämäen tämän hetkisen normaalikäytännön mukaisessa työhönvalmennuksessa. Hyvinvointivaikutukset ilmenevät yleensä pidemmän ajanjakson kuluessa ja sen vuoksi muutoksia hyvinvoinnissa arvioitiin mahdollisuuksien mukaan asiakkaan työhönvalmennukseen osallistumisen ajalta (vaihteluväli 0,5-3,5 vuotta). Mahdollisia hyvinvointivaikutuksia arvioitaessa otettiin huomioon (poikkileikkaus) tilanne asiakkaan työhönvalmennusmalliin mukaan tullessa ja siihen osallistumisen jälkeen. Tapahtuneita muutoksia terveydessä ja koetussa hyvinvoinnissa näiden kahden ajankohdan välillä arvioitiin koetun hyvinvoinnin osatekijöitä kuvaavien kriteerien avulla. Arviointikriteerit sovittiin yhdessä projektihenkilöstön kanssa. Hyvinvointivaikutusten tarkastelussa otettiin huomioon: - miten henkilöiden työhönvalmennukseen osallistuminen vaikutti heidän terveyteensä ja koettuun hyvinvointiinsa - miten nämä vaikutukset riippuivat työllistymistavasta ja -polusta, työn tai työpaikan ominaisuuksista sekä - henkilön terveyteen, taustaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvistä tekijöistä Mahdollisten hyvinvointivaikutusten arviointi toteutettiin kahden tapauksen avulla haastattelemalla työhönvalmennukseen osallistunutta henkilöä. Lisäksi mahdollisista projektin avulla saavutetuista positiivisista hyvinvointivaikutuksista kerättiin tietoa projektin työhönvalmentajan keräämien asiakaskertomusten ja asiakastyön laadullisten koosteiden pohjalta. 2

7 2. NYKYTILANTEEN KUVAUS 2.1. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien määrä Pieksämäen seudulla Vammaisia ja muuten erityistukea tarvitsevia henkilöitä, jotka kuuluvat työllistämistoimenpiteiden piiriin (mukaan lukien päivätoiminta), on Pieksämäellä vuonna 2014 noin 200 (asiakasryhmittäin, taulukko 1.). Tiedot perustuvat asiantuntijoilta saatuihin arvioihin asiakasmääristä, eikä asiakasryhmittäinen tarkka lukumäärä ole kaikkien ryhmien osalta tiedossa. Taulukko 1. Työllistymistoimenpiteiden piiriin kuuluvien vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien määrä Pieksämäellä 2014, asiakasryhmittäin ASIAKASRYHMÄ HENKILÖMÄÄRÄ Kehitysvammaiset henkilöt, jotka eivät ole vaikeavammaisia tai laitoshoidossa (18 65 v.) 103 Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, jotka ovat vammaispalveluiden asiakkaita (aikuiset) noin 30 Psykiatrian poliklinikka kuntoutusohjaajan asiakkaat (aikuiset) noin Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien työllistäminen ja työllistymisprosessit Pieksämäellä, nykytilanne Useat toimijat ovat kehittäneet kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluohjausta, työhönvalmennusta sekä keinoja tukea asiakkaista erilaisissa siirtymisissä työllistymisprosessin aikana. Pieksämäen kaupungista puuttuu asiakkaiden työllistymiseen, verkostoitumiseen ja yhteistyöhön erikoistunut henkilö, kuten esim. työhönvalmentaja tai tuetun työllistymisen koordinaattori. Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymistä tukevissa prosesseissa palvelujärjestelmän eri osien ja toimijoiden välinen yhteistyö on välttämätöntä, mikäli halutaan, että työllistymistä tukeva prosessi etenee asiakkaan tavoitteiden suuntaan joustavasti ja asiakasta tukien. Keskeinen rooli on myös yhteistyön ja verkostojen rakentamisella niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut ja etuudet sekä tuen työpaikkojen saamiseen että työssä selviytymiseen. Asiakkaiden työllistymispolkujen monet vaiheet ja laaja palvelu- ja tukiviidakko vaativat osaavaa ja perehtynyttä henkilöä tukemaan ja koordinoimaan työllistymisprosessia, joka usein edellyttää yhteistyötä sekä peruspalveluiden että oppilaitosten ja työnantajien kanssa. Yhteistyön tekemisessä ja verkostoitumisessa on eroja eri toimijoiden välillä. Osalla toimijoista on hyvin tiiviit yhteistyön tekemisen mallit ja käytännöt jo olemassa, jotka ovat kehittyneet ajan myötä. Ongelmat liittyvät useimmiten kilpailutilanteeseen, palvelujärjestelmän tukiin, tietosuoja-asioihin ja palveluiden saatavuuteen liittyviin asioihin. Suunnitelmallisella yhteistyöllä voidaan edistää hyvien käytäntöjen juurtumista ja siirrettävyyttä. Yhteistyön tiivistäminen kunnan kanssa on tärkeää erityisesti asiakasohjaukseen liittyen. Yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan toteutumisessa eri toimijoiden välillä on muitakin haasteita, kuten resurssien vähyys. Tuettu työllistyminen on tavoitteiltaan ja toimintaympäristöltään laaja vieden runsaasti aikaa. Resursseja jää kovin vähän vertaisoppimiseen tai muuhun sektorirajat ylittävään yhteistyöhön, joka voisi olla omaa toimintaa rikastuttavaa ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta tärkeää. Pienessä kaupungissa on tärkeää hyödyntää jo olemassa olevia verkostoja. Keskeistä kaikille toimijoille olisi yhteistyön tavoitteiden säilyttäminen kirkkaina ja selkeinä. Tärkeää on kehittää yhteistyötä ja 3

8 verkostoitumista tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi ja tavoitteiden kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. Päiväaikaiseen toimintaan tarvitaan edelleen vaihtoehtoja ja eri tasoja sekä arviointipisteitä. Työkyvyn arviointi on tärkeässä merkityksessä, kun mietitään asiakkaan sijoittumista päiväaikaisen toiminnan eri osaalueille. Työkyvyn arviointiin tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja ja kattavuutta koskettamaan suurempaa asiakasryhmää Kehitysvammahuollon asiakas Kehitysvammahuollon asiakkaille tarjolla olevia työllistämistä tukevia toimintamuotoja ovat päivätoiminta, työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta (työtoiminta, avotyötoiminta, työkokeilu) ja tuettu työllistyminen (mm. tuettu palkkatyö). Työikäisiä, vuotiaita kehitysvammaisia henkilöitä, jotka eivät ole vaikeavammaisia tai laitoshoidossa on Pieksämäellä 103. Päivätoiminnassa heistä on 65 henkilöä, työtoiminnassa 10 henkilöä, palkkatyössä tällä hetkellä 10 ja avotyötoiminnassa 8 henkilöä. Erityisammattioppilaitoksissa heistä opiskelee 10 henkilöä. Pieksämäen normaalikäytännön mukaisesti heidän työllistämistoimistaan huolehtii kehitysvammaohjaaja. Päivätoimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki/hietsun toimintakeskus Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus Vaalijalan Kuntayhtymä/Länsirinteen toimintakeskus Savon Vammaisasuntosäätiö/ Rahkapuiston toimintakeskus Työllistymisvalmiuksia tukevaa toimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki (avotyötoiminta) Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työtoiminta, avotyötoiminta, työkyvyn arviointi) TE- palvelut (työkokeilu) Tuetun työllistymisen palveluja tarjoavat: Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työhönvalmennus) TE- palvelut (palkkatuki, tuettu palkkatyö ja palkkatyö) Vammaispalveluiden asiakas (neuropsykiatrinen/erityistä tukea tarvitseva) Erityistä tukea tarvitsevia vammaispalveluiden asiakkaita on Pieksämäellä noin 50. Heistä työikäisiä ja näin mahdollisesti työllistymispalvelujen piirissä on vajaa 30 henkilöä. Vammaispalveluiden asiakkaille kohdennettavia työllistämistä tukevia toimintamuotoja ovat työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta (työtoiminta, avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta) ja tuettu työllistyminen (tuettu palkkatyö, palkkatyö). Huomioitavaa on, että Pieksämäellä erityistä tukea tarvitseville asiakkaille tarkoitetut sosiaaliohjaajan kuntoutusohjauspalvelut ovat vammaispalveluiden alla, vaikka kaikki asiakkaat eivät välttämättä ole varsinaisesti vammaispalvelun asiakkaita. Työllistymisvalmiuksia tukevaa toimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki (avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta) Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työtoiminta, avotyötoiminta, työkyvyn arviointi, kuntouttava työtoiminta) Keski-Savon Hoivakehitys ry (kuntouttava työtoiminta) S. ja A. Bovalliuksen säätiö/meetit- hanke (työllistymisen tukitoimet) Pieksämäen seudun liikunta (työpaja, kuntouttava työtoiminta) Pieksämäen seurakunta (kuntouttava työtoiminta) S. ja A. Bovalliuksen säätiö/sutiska (kuntouttava työtoiminta) 4

9 TE- palvelut (työkokeilu) Tuetun työllistymisen palveluja tarjoavat: Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työhönvalmennus) TE- palvelut (palkkatuki, tuettu palkkatyö, palkkatyö) S. ja A. Bovalliuksen säätiö (työpankki [sis. rekrytointi- ja vuokrauspalvelut, oppisopimuskoulutus]) Päihde- ja mielenterveystyön asiakas Pieksämäellä kuntoutusohjaajan asiakkaina on karkeasti arvioituna noin 70 (toimeentulona eläke tai kuntoutustuki) työllistymistoimien piiriin soveltuvaa asiakasta. Päihde- ja mielenterveystyön asiakkaille tarjolla olevia työllistämistä tukevia toimintamuotoja ovat päivätoiminta, työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta (työtoiminta, kuntouttava työtoiminta, avotyötoiminta) ja tuettu työllistyminen (mm. tuettu palkkatyö). Päivätoimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki/psykiatrian poliklinikka, Kuntoutusyksikkö Keski-Savon Hoivakehitys ry/nikulanmäen kuntoutumiskylä Työllistymisvalmiuksia tukevaa toimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki (avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta) Keski-Savon Hoivakehitys ry Pieksämäen kaupunki (työtoiminta, kuntouttava työtoiminta) Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työtoiminta, avotyötoiminta, työkyvyn arviointi, kuntouttava työtoiminta) S. ja A. Bovalliuksen säätiö/meetit- hanke (työllistymisen tukitoimet) Pieksämäen Seudun liikunta (työpaja, kuntouttava työtoiminta) Pieksämäen seurakunta (kuntouttava työtoiminta) S. ja A. Bovalliuksen säätiö/sutiska (kuntouttava työtoiminta) Tuetun työllistymisen palveluja tarjoavat: Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työhönvalmennus) TE- palvelut (palkkatuki, soviteltu palkkatyö, palkkatyö) Keski-Savon Hoivakehitys ry (työhönvalmennus) S. ja A. Bovalliuksen säätiö (työpankki) 2.3. Erityisryhmien työllistymistä tukevat palvelut/ toimintamuodot Sosiaalihuoltolain mukaisesti vammaisten työllistämiseksi järjestetään työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa. Lisäksi kehitysvammaisille henkilöille järjestetään kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista työtoimintaa ja työhönvalmennusta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014b) Tässä raportissa kuvattuihin palvelupolkuihin sisältyvät seuraavat työllistymistä tukevat toimintamuodot: päivätoiminta, työtoiminta, avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja tuettu palkkatyö (soviteltu palkkatyö) Päivätoiminta Vaikeammin (lähinnä kehitys-) vammaisille tarkoitettua yksilöllisiin hoito- ja palvelusuunnitelmiin perustuvaa viriketoimintaa ja päivittäisten taitojen harjaannuttamista, jossa työnomaisia aspekteja ei juuri ole havaittavissa. Päivätoimintaan osallistuville ei makseta työosuusrahaa. Päivätoiminta tapahtuu yleensä työ- tai päivätoimintayksiköissä, jotka voivat olla työllistymisen monipalvelukeskuksen toimipisteitä (Ylipaavalniemi ja muut 2005). 5

10 Vammaisten päivätoiminnalla tarkoitetaan kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Vaikeavammaisena pidetään tässä tapauksessa henkilöä, joka ei vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi kykene osallistumaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaan voi mahdollisuuksien mukaan osallistua 1-5 päivänä viikossa ( /380, 8 b ( /1267), enintään 6 tuntia päivässä Työtoiminta Sosiaalihuoltolain 27 e :n mukaan vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 27 d :ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. ( /710.) Työtoiminnasta vajaakuntoisille maksettava korvaus on työosuusraha (veroton, sosiaalimaksuista vapaa), jonka suuruus on 0-12 euroa/henkilö/osallistumispäivä Avotyötoiminta Eri kohderyhmille (kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset ) suunnattua, huoltosuhteessa tapahtuvaa työorientoitunutta toimintaa, jossa työntekijä työskentelee tavallisessa työyhteisössä (ei erityistyöllistämisen yksikössä). Määrittävä ominaisuus on toimintaan osallistuville vammaisille tai pitkäaikaissairaille tai muuten vajaakuntoisille maksettava työosuusraha. Avotyötoiminta on eräs työtoiminnan muoto. (Ylipaavalniemi ja muut 2005) Avotyötoiminnassa työ- ja toimintakeskuksissa työtoimintaan osallistuvia henkilöitä sijoitetaan tavallisille avoimien työmarkkinoiden työpaikoille. Avotyötoiminta on alun perin kehitetty kehitysvammahuollossa keinoksi integroida vammaisia oikeaan työhön. Myöhemmin avotyötoimintamallin käyttö on laajentunut myös muiden vammaisryhmien ja eri perustein työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä edistäväksi toiminnaksi. Avotyötoiminta perustuu huoltosuhteeseen ja sitä voidaan järjestää sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (L /519) että sosiaalihuoltolain perusteella sosiaalihuollon asiakkaalle. Näissä laeissa on säännöksiä työtoiminnasta, mutta ei erikseen avotyötoiminnasta, vaan kyse on pikemminkin vuosien mittaan syntyneestä käytännöstä. Työtä tehdään ilman työsuhdetta eikä siitä makseta palkkaa. Työtehtävät on yksilöllisesti räätälöity vastaamaan henkilön osaamista. (Varanka ja Saarinen 2012.) Avotyötoiminnassa voi olla enintään viitenä päivänä viikossa. Työpäivän pituus on usein 5-6 tuntia päivässä. Avotyötoimintaan osallistumisesta maksetaan työosuusrahaa, jonka suuruus Pieksämäellä on 12 euroa/osallistumispäivä. Enimmillään työosuusraha voi siis olla 240 /kk. Avotyötoiminta ei ole työsuhteeseen perustuvaa toimintaa, jolloin se myöskään ei kerrytä henkilön tulevaa sosiaaliturvaa. Lomaajalta tai vapaapäiviltä työosuusrahaa ei makseta Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on kunnan ja TE- toimiston yhteistyössä järjestämää työllisyyttä edistävää ja syrjäytymistä ehkäisevää, aktivointisuunnitelmaan perustuvaa toimintaa. Toimintaa säätelee laki kuntouttavasta työtoiminnasta (L /189). Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu on kunnilla. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, sopia sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn säätiön, yhdistyksen, valtion viraston tai seurakunnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestettävä aktivointiehdon piirissä oleville henkilöille, joilla työttömyys on kestänyt 300 päivää ja alle 25-vuotiailla 180 päivää viimeisen 12 kalenterikuukauden sisällä tai on saanut pääasiallisena tulona toimeentulotukea viimeisen 4 kuukauden ajan. 6

11 Kuntouttavaan työtoimintaa on järjestettävä vähintään yksi ja enintään viitenä päivänä viikossa. Kuntouttavan työtoiminnan kesto on vähintään neljä enintään kahdeksan tuntia päivässä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan ylläpitokorvausta tosiasiallisten osallistumispäivien mukaan (L /1290). Maksaja on Kela tai työttömyyskassa. Kulukorvauksen suuruus on 9 euroa/ osallistumispäivä tai oman kunnan ulkopuolella osallistuvalle 18 euroa osallistumispäivältä. (L /189) Kunta voi saada valtion työllisyysmäärärahoista maksettavaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa/päivä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen osallistumispäiviltä. (24, L 1296/2002) Työkokeilu Työkokeilu on TE-toimiston toimenpide, jota voidaan käyttää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseen, ammattitaidon parantamiseen, työhönsijoittumisen edistämiseen ja työelämään paluun tukemiseen TE-toimistossa asiakkaana olevalle työttömälle henkilölle. Työkokeilupaikan voi tarjota kunta, kuntayhtymä, valtio, yritys, yhdistys tai säätiö. (L 916/2012.) Työkokeilussa ollaan yleensä viitenä päivänä viikossa, 4-8 tuntia/päivä. Työkokeilussa voi olla enintään 12 kuukautta, joista samalla työnantajalla maksimissaan 6 kuukautta Työkokeiluun osallistuvalle maksetaan työttömyysetuuden (työmarkkinatuki, peruspäiväraha tai ansiopäiväraha) lisäksi kulukorvausta 9 euroa/työkokeiluun osallistumispäivä Palkkatuki ja soviteltu palkka Palkkatyötä voi tehdä myös työkyvyttömyyseläkkeellä. Työntekijä ei menetä eläkettään mikäli palkkatulot ovat riittävän pienet. Mikäli Kelan työkyvyttömyyseläkettä saavan työllistyjän palkkasuhteiset työtulot ylittävät kokonaisansiorajan, 743,38 / kk (vuonna 2014), henkilön on jätettävä työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään. (L /568) Työnantaja voi saada TE-toimiston myöntämää harkinnanvaraista palkkatukea vaikeasti työllistyvän työntekijän palkkaamiseen. Työllistymistä voi vaikeuttaa mm. pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. Palkkatuen perusosa on 32,46 euroa/päivä ja siihen voidaan maksaa lisäosaa enintään 90 % (1300 /kk). Esimerkiksi perusosa ja sen päälle lisäksi maksettu lisäosa 50 % tekevät yhteensä 1053 euroa kuukaudessa. Täysimääräisen palkkatuen myöntämisen edellytys pääsääntöisesti kuitenkin on työsuhde jossa työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Käytännössä palkkatukea ei sovelleta esimerkiksi avotyöstä ns. soviteltuun palkkatyöhön siirtyvän työntekijän kohdalla Tuetun työllistymisen työhönvalmennus Prosessi, jossa tuetun työllistymisen työhönvalmentaja tukee, ohjaa ja valmentaa asiakasta voimavaralähtöisesti työsuhteeseen tavalliseen työyhteisöön. Työhönvalmentaja etsii asiakkaalle tai yhdessä hänen kanssaan työpaikan ja hänen taitojaan vastaavat työtehtävät avoimilta työmarkkinoilta. Valmennusta voi tapahtua sekä erityistyöllistämisen yksikössä että sen jälkeen tavallisessa työyhteisössä. Valmennusprosessi jakaantuu suunnittelu-, valmistelu ja tuetun työllistymisen vaiheeseen, joihin kaikkiin sisältyy em. tuetun työllistymisen työhönvalmentajan palvelut. Tuetun työllistymisen työhönvalmennus sisältyy työhönvalmennus käsitteen piiriin. (Ylipaavalniemi ja muut 2005) Työhallinto hankkii työhönvalmennusta ostopalveluna omille asiakkailleen. Tavoitteena on työttömän työnhakijan työllistymisen tukeminen. Työhönvalmennussopimus tehdään asiakkaan, TE-toimiston ja palveluntarjoajan kesken määräajaksi ja palvelun maksaa TE-toimisto. (TE-palvelut.) 7

12 3. KUSTANNUSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1. Palvelupolut Kustannusten ja vaikutusten arvioinnin mallin pohjana on käytetty erikseen määriteltyjä tyypillisiä palvelupolkuja työllistymistoimenpiteiden piirissä oleville kehitysvammaisille ja muuten erityistukea tarvitseville (mielenterveyskuntoutujat ja vammaispalvelujen piirissä olevat) asiakkaille. Työllistämistoimenpiteiden kohteena olevat tyypilliset kohderyhmät ja kuvattavat asiakastapaukset määriteltiin yhteistyössä Työelämän päämies -projektihenkilöstön kanssa. Valittujen asiakastapausten pohjalta muodostettiin kolme erilaista palvelupolkua: Palvelupolku 1. o valmistunut opiskelija, vammaispalvelujen asiakas (ei-eläkeläinen), alle 30v. o tavoite: työkokeilu Palvelupolku 2. o valmistunut opiskelija, kehitysvammainen, eläkeläinen o tavoite: avotyötoiminta/soviteltu palkkatyö Palvelupolku 3. o mielenterveyskuntoutuja, eläkeläinen o tavoite: avotyötoiminta Asiakastapausten kautta kuvatut ns. tyypilliset palvelupolut (asiakkaan eteneminen työllistymispolulla) ja niihin liittyvä resurssien käyttö (työvoimakustannukset) ja resurssien jakautuminen määriteltiin yhteistyössä projektihenkilöstön kanssa erikseen projektin työhönvalmennuksen piirissä oleville ja niille, jotka ovat ns. Pieksämäen normaalikäytännön mukaisissa työllistymistoimenpiteiden piirissä. Palvelupolkujen pohjana käytettiin projektissa aiemmin määriteltyjä palvelupolkuja. Projektiin kuulumattomien palvelupolkujen, asiakkaiden palvelupoluilla etenemisen, sekä näihin liittyvän resurssien (työvoimakustannukset) käytön määrittelyssä käytettiin apuna Työelämän päämies projektihenkilöstön asiantuntemusta ja lisäksi haastateltiin seuraavia Pieksämäen alueen toimijoiden edustajia/asiantuntijoita. Palvelupolku 1: sosiaaliohjaaja Kirsi Reinikainen ja tuetun työllistymisen asiantuntija Anja Pakarinen Palvelupolku 2: kehitysvammaohjaaja Anneli Ramstedt Palvelupolku 3: kuntoutusohjaaja Siru Rönkkönen lisäksi, palvelupolkuun 1 kuuluvat, TE-palveluiden Savosetilta ostamat työhönvalmentajan palvelut: johtaja Seppo Kauppinen ja työhönvalmentaja Minna Kaipainen Palvelupolut ovat pelkistetty kuvaus todellisuudesta, eikä niiden puitteissa voida huomioida kaikkia mahdollisia haastatteluissa esille tulleita polulla etenemisen vaihtoehtoja. Malli sisältää myös tiettyjä oletuksia. Osa todellisen prosessin vaiheista oletetaan jo toteutuneeksi tai jätetään kokonaan mallin ulkopuolelle, koska keskenään verrannollisissa poluissa niiden tulisi olla samanlaiset, ja näin ollen niillä ei ole merkitystä kustannuserojen syntyyn. Palvelupolkuihin liittyvät pääoletukset ovat seuraavat: 1. Asiakas on ohjattu TE-palvelujen piirin ja etuudet ovat kunnossa kun tieto asiakkaasta saadaan. (Polku1.) esimerkiksi valmistunut opiskelija on ohjattu sosiaalitoimiston tai oppilaitoksen toimesta tuetun työllistymisen asiantuntijan luo, eli työmarkkinatuen piiriin. Henkilö on ohjautunut näin TE-toimistoon työnhakijaksi heidän palvelulinjojensa mukaan tuen tarpeen määrittelemänä (palvelulinjat 1-3, palvelulinja 3 enemmän tukea tarvitsevalle). Tapaamiset TE-toimistossa -> TE-toimiston työntekijä (palvelulinjan 1 eli työnvälityspalveluiden asiantuntija) tekee alkukartoituksen, joka sisältää myös 8

13 työllistymissuunnitelman (kartoitetaan asiakkaan koulutus, osaaminen, työkokemus, omat toiveet). Nuorisotakuu: oletus, että kaikki ovat alle 30-v, jolloin aktivointitoimet aloitetaan heti. 2. Työkyvyn arvioiminen/selvittäminen: oletetaan, että on kunnossa kun työllistymistä aletaan suunnitella. Käytännössä on huomattu, että joskus arvio on liian optimistinen, eikä aina vastaa asiakkaan todellista työkykyä. Yleisesti hyväksyttävä työkyvyn arviointimenetelmiä ovat Imba ja Melba, jotka ovat perusteellisia, mutta aikaavieviä. Projektin henkilöstöllä on myös pätevyys tehdä Melba-arviointeja ja Imba-pätevyyden he saavat piakkoin. Ylipäänsä vammaisen ja tukea tarvitsevan henkilön työllistymisen tueksi siis kaivattaisiin vielä erilaisiin tilanteisiin soveltuvia, helposti toteutettavia työ- ja toimintakyvyn arviointityökaluja, jonka avulla saataisiin realistisempi arvio asiakkaan todellisesta työ- ja toimintakyvystä. 3. Ehtojen täyttyminen ja maksusitoumukset: oletetaan, että ehdot täyttyvät, maksusitoumukset on pyydetty ja ne saadaan. esimerkiksi määrärahan myöntäminen työkokeilua varten (polku 1.) Sopimus työhönvalmennukseen TE-palveluilta on saatu työhönvalmentajan palveluita varten (polku 1.) avotyötoimintasopimuksessa on kehitysvammaohjaajan allekirjoitus hyväksymisen merkiksi ja maksusitoumus on varmistettu (polku2.) 4. Matkoihin kulutettu aika ja matkakustannukset: Matkoihin käytetty aika on huomioitu vain työpaikkoihin/avotyötoiminnan suorituspaikkoihin tehtävien tutustumiskäyntien osalta (matkaan käytetty työaika). Matkakustannuksia ei ole huomioitu. Asiakkaan tai omaisten aikaa (esim. vapaa-ajan menetys) ei arvoteta. Tässä raportissa esitetyt, asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä hahmotellut palvelupolut kuvaavat siis keskimääräistä palvelujen käyttöä. Palvelupolkujen avulla havainnollistetaan asiakkaan tyypillistä etenemistä työllistymisen polulla siinä mittakaavassa kuin se on mahdollista. Muodostetun kolmen rinnakkaisen polun (projektin polut (3 kpl) ja normaalikäytännön mukaiset polut (3 kpl)) avulla kuvataan eroja asiakkaan etenemisessä työllistymisen polulla, sekä resurssien käytön eroja ja erojen vaikutusta kustannuksiin. Palvelupolut (henkilön eteneminen työllistymispolulla) ja niihin liittyvä resurssien käyttö (työvoimakustannukset) on kuvattu tarkemmin Liitteessä 1 (katso Liitetaulukot 1-5.) 3.2. Kustannukset Kustannusten osalta tarkasteluajanjakso oli 12 kuukautta alkaen siitä kun tieto uudesta asiakkaasta saadaan. Mallissa tarkasteltiin asiakkaan palvelupolulla etenemisestä ja eri vaiheissa (työllistymisprosessi) olemisesta aiheutuvia kustannuksia, sekä eri osapuolille maksettuja korvauksia 12 kuukauden ajalta. Taloudellisia seurauksia arvioitaessa otettiin huomioon: toimenpiteiden toteuttajien palkkakustannukset (työvoimakustannukset), eri osapuolille maksetut suorat korvaukset, työllistämistoimenpiteisiin liittyvät suorat kustannukset, sekä niiden jakautuminen eri osapuolten kesken (asiakas, kunta ja valtio). Selvityksessä ei tarkasteltu asiakkaalle tai heidän omaisilleen ja läheisilleen aiheutuvia kustannuksia, kuten matkakuluja, menetettyä vapaa-aikaa tai menetettyjä ansioita. Tulonsiirrot (eläke, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ym.) jätettiin myös tarkastelun ulkopuolelle, koska ne eivät riipu siitä osallistuuko asiakas 9

14 Työelämän päämies -projektin työhönvalmennukseen vai onko hän Pieksämäen tämän hetkisen normaalikäytännön mukaisessa työhönvalmennuksessa. Kustannusten laskennassa hyödynnettiin yksikkökustannusmenetelmää. Arvioinnin toteuttaminen yksikkökustannusmenetelmällä mahdollistaa yleistettävyyden ja vertailtavuuden arvioitaessa toiminnalla saavutettuja tuloksia. Kaikki kustannukset on laskettu vuoden 2013 tietojen mukaan Työvoimakustannukset Mukaan työvoimakustannuksiin on tässä raportissa huomioitu tilastokeskuksesta haetut vuoden 2013 säännöllisen bruttokuukausiansion keskiarvot työnantajasektoreittain ja ammattiryhmittäin (SVT), sekä näihin lisätyt laskennalliset lomarahat (Vuosilomalaki 11 ) ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut (STM). Lomarahan osuus bruttopalkasta on laskettu kertomalla työntekijän keskipäiväpalkka lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella 1,8, joka vastaa lomapäivien määrässä kahta lomapäivää kuukaudessa (Vuosilomalaki 11 ). Työnantajan sosiaalivakuutusmaksu (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014) pitää sisällään sairausvakuutusmaksun 2,04 % (kaikki työnantajat), työttömyysvakuutusmaksun 0,8 % (palkkasummaan saakka) ja työeläkevakuutusmaksun 17,35 % KuEl (kuntatyönantajat) tai 17,85 % TyEl (yksityiset työnantajat) tai 19,73 % VaEl (valtiontyönantajat). Työnantajan pakollista tapaturmavakuutusmaksua, jonka maksu vaihtelee toimiala- ja yrityskohtaisesti ja jonka maksun suuruus määräytyy palkkojen ja työn tapaturmariskin mukaan, ei ole tässä huomioitu mukaan työvoimakustannuksiin. Myöskään työntekijöiden koulutuksista, virkistäytymisestä ym. aiheutuvat sivukulut eivät ole mukana laskelmissa. Työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja tai muita sivukuluja ei ole huomioitu. Tuntipalkkaa laskettaessa on huomioitu myös kulloisenkin ammattiryhmän työehtosopimuksen mukainen viikkotyöaika (KVTES, PTYTES, valtion virka- ja työehtosopimus). Näin muodostettua työvoimakustannusta euroa/tunti käytettiin palvelupoluissa eri ammattiryhmien työpanoksen rahallisen arvon laskemiseen. Tarkempi selvitys työvoimakustannusten laskennasta, katso Liite 2, liitetaulukot 6-7. Vammaisen tai muuten vajaakuntoisen työllistyessä palkkatyöhön työkokeilusta, on hänen palkkansa, ja sen pohjalta laskettu työnantajalle aiheutuva työvoimakustannus, huomioitu kunnallisen työnantajan vähimmäispalkan (KVTES, palkkausluku 3 ) mukaan, joka lukien on 1 533,57 euroa kuukaudessa. Työnantajien resurssin käytöstä aiheutuvaan työvoimakustannukseen puolestaan on huomioitu kuntatyönantajan kuukausipalkat ammateittain, kaikki ammatit yhteensä, kokonaisansion keskiarvo 3072 euroa kuukaudessa kaikkien työnantajan edustajien osalta Suorat kustannukset/ korvaukset Asiakkaalle palvelupoluissa huomioituja maksettavia suoria korvauksia ovat työosuusraha, kulukorvaus, soviteltu palkka ja palkka. Päivätoiminnasta ei asiakkaalta peritä/ hänelle makseta korvausta. Työosuusrahaa henkilön avotyötoimintaan osallistumispäivältä kunta maksaa Pieksämäellä 12 euroa/henkilön osallistumispäivä. Enimmillään työosuusraha voi olla 5*4*12 = 240 euroa kuukaudessa. Työkokeiluun osallistuvalle TE-palvelut (valtio) maksaa työttömyysetuuden (työmarkkinatuki, peruspäiväraha tai ansiopäiväraha) lisäksi kulukorvausta 9 euroa/työkokeiluun osallistumispäivä. Enimmillään kulukorvaus voi olla 5*4*9= 180 euroa kuukaudessa. Avotyöstä soviteltuun palkkatyöhön työllistyvä KELAn työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö ei menetä eläkettään, mikäli työnantajan maksamat palkkasuhteiset työtulot eivät ylitä kokonaisansiorajaa 743,38 / kk. Näitä enimmäisarvoja on käytetty korvauksia/ kustannuksia laskettaessa. Kunta voi saada valtion työllisyysmäärärahoista maksettavaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa/päivä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti jälkikäteen osallistumispäiviltä. Työnantajalle aiheutuvia kustannuksia ovat henkilön palkkaamisesta aiheutuvat työvoimakustannukset, jotka sisältävät myös työnantajan sivukulut (sosiaalivakuutusmaksut). Nämä työantajan sivukulut on 10

15 kuvattu tarkemmin aiemmin luvussa Työnantaja voi saada TE-toimiston myöntämää harkinnanvaraista palkkatukea vaikeasti työllistyvän työntekijän palkkaamiseen, mikäli tämän palkkasuhteinen työaika on vähintään 85 % alan säännöllisestä työajasta. Palkkatukea voidaan soveltaa työkokeilusta työllistyttäessä, mutta ei sovitellussa palkkatyössä, jossa työaika on liian vähäinen maksuehtojen täyttymiselle Hyvinvointivaikutukset Hyvinvointivaikutukset ilmenevät yleensä pidemmän ajanjakson kuluessa ja sen vuoksi muutoksia hyvinvoinnissa arvioitiin mahdollisuuksien mukaan asiakkaan työhönvalmennukseen osallistumisen ajalta (vaihteluväli 0,5-3,5 vuotta). Mahdollisia hyvinvointivaikutuksia arvioitaessa otettiin huomioon (poikkileikkaus-) tilanne asiakkaan työhönvalmennusmalliin mukaan tullessa ja siihen osallistumisen jälkeen. Tapahtuneita muutoksia terveydessä ja koetussa hyvinvoinnissa näiden kahden ajankohdan välillä arvioitiin koetun hyvinvoinnin osatekijöitä kuvaavien hyvinvointivaikutusten arviointikehikkoon koottujen kriteerien avulla (katso Liite 3, Liitekuvio 1.). Arviointikehikko on muotoiltu Kainulainen (2014) ja Maailman terveysjärjestön kehittämän WHOQOL-BREF elämänlaatumittarin (WHO 2014) pohjalta. Arviointikriteerit sovittiin yhdessä projektihenkilöstön kanssa. Hyvinvointivaikutusten tarkastelussa otettiin huomioon: - Miten henkilöiden työhönvalmennukseen osallistuminen vaikutti heidän terveyteensä ja koettuun hyvinvointiinsa? - Miten nämä vaikutukset riippuivat työllistymistavasta ja -polusta, työn tai työpaikan ominaisuuksista, sekä - henkilön terveyteen, taustaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvistä tekijöistä? Mahdollisten hyvinvointivaikutusten selvittämiseksi haastateltiin kahta työhönvalmennukseen osallistunutta asiakasta vapaamuotoisen haastattelurungon pohjalta. Haastattelut toteutettiin työhönvalmennettavien työpaikalla työpäivän aikana. Työkokeilusta (palvelupolku 1.) ei projektissa ollut onnistunutta kokemusta, joten vain palvelupoluista 2 ja 3 saatiin haastattelut. Hyvinvointivaikutusten tarkastelussa hyödynnettiin lisäksi projektin työhönvalmentajan keräämiä asiakastyön laadullisia koosteita ja asiakaskertomuksia. Projektiin tullessaan kaikki asiakkaat ovat allekirjoittaneet Projektin asiakkaan suostumus asiakastietojen pyytämiseen/luovuttamiseen luvan. Lisäksi nimettömien asiakaskertomusten käyttöön on kaikilta kolmelta asiakkaalta kysytty kirjallinen lupa. Suostun siihen, että minua koskevaa nimetöntä asiakaskertomusta Työelämän päämies -projektin ajalta voidaan käyttää kustannusten ja hyvinvointivaikutusten arvioinnin loppuraportissa. Haastattelujen kautta saadun tiedon käyttöön on myös kysytty ja saatu kirjallinen lupa molemmilta haastatelluilta. Suostun siihen, että haastattelussa Työelämän päämies -projektin kustannusten ja hyvinvointivaikutusten arviointia varten antamiani tietoja voidaan käyttää kustannusten ja hyvinvointivaikutusten arvioinnin loppuraportissa. Laadullisten koosteiden käyttämiseen (ja tietojen luovuttamiseen) hyvinvointivaikutusten arvioinnissa projektin työhönvalmentaja on kysynyt ja saanut luvan kaikilta, paitsi yhdeltä henkilöltä. Henkilön, jonka lupaa ei ole saatu kysyttyä, tietoja ei käytetty hyvinvointivaikutusten arvioinnissa. 11

16 4. TULOKSET 4.1. Palvelupolkujen kustannukset Aiemmin kuvattujen ns. tyypillisten palvelupolkujen (liite 1., liitetaulukot 1-5), avulla mallinnettiin kustannuksia asiakkaan etenemiselle työllistymisen polulla. Polkuihin liittyvä resurssien käyttö (työvoimakustannukset) ja resurssien jakautuminen määriteltiin erikseen projektin työhönvalmennuksen piirissä olevien osalta ja niiden osalta, jotka ovat ns. Pieksämäen normaalikäytännön mukaisissa työllistymistoimenpiteiden piirissä (työvoimakustannus). Projektihenkilöstö vallitsi kuvattavat palvelupolut (taulukko 2.). Taulukko 2. Tarkasteluun valitut palvelupolut (tarkastelujakso 12 kk) PALVELUPOLKU1: TYÖKOKEILU ONNISTUU Työkokeilu onnistuu 3kk + uusi työkokeilu toiselle työnantajalle 3kk, työkokeilut yhteensä 6kk (tämän jälkeen voi työllistyä palkkatyöhön tai takaisin työmarkkinatuelle) EI ONNISTU Ensimmäinen työkokeilu epäonnistuu 1 viikon kuluttua + uusi työkokeilu toiselle työnantajalle, epäonnistuu 1 kk kuluttua, ensin takaisin työmarkkinatuelle (ja siitä ohjataan myöhemmin kuntouttavaan työtoimintaan, työkyvyn arviointiin tai eläkeselvittelyyn) PALVELUPOLKU 2: AVOTYÖTOIMINTA / SOVITELTU PALKKA ONNISTUU EI ONNISTU Avotyötoiminta onnistuu ja työllistyminen soviteltuun palkkatyöhön Ensimmäinen avotyötoimintakokeilu epäonnistuu heti 1 viikon kuluttua 11kk kohdalla, ehtii olla kuukauden töissä. + etsitään uusi avotyötoimintapaikka, joka sekin epäonnistuu.1 kk kuluttua + eläkkeelle loppuajaksi (12 kk saakka), mahdollisesti päivätoimintaan PALVELUPOLKU 3: AVOTYÖTOIMINTA ONNISTUU EI ONNISTU Avotyötoiminta onnistuu, sopimus uusitaan samalle työnantajalle 6kk ja Ensimmäinen avotyötoimintakokeilu epäonnistuu heti 1 viikon kuluttua 9kk kohdalla, pysyy avotyötoiminnassa + etsitään uusi avotyötoimintapaikka, joka sekin epäonnist.1 kk kuluttua + eläkkeelle loppuajaksi (12 kk saakka), mahdollisesti päivätoimintaan Projektin ja normaalikäytännön mukaiset polut erosivat toisistaan paitsi resurssien käytöltään myös kustannuksiltaan. Projektissa luotu työhönvalmennuksen malli näkyi erityisesti polkujen suunnitelmallisuutena ja suurempana työhönvalmentajan työpanoksena. Projektin työhönvalmennus sisältää määrällisesti selkeästi enemmän asiakkaalle annettavaa henkilökohtaista ohjausta ja tukea Kustannukset: Palvelupolku 1 Työkokeilua mallinnettiin palvelupolussa 1. (liite 1. Liitetaulukko 1. ja Liitetaulukko 3.) Työkokeilua voidaan käyttää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseen, ammattitaidon parantamiseen, työhönsijoittumisen edistämiseen ja työelämään paluun tukemiseen TE-toimistossa asiakkaana olevalle työttömälle henkilölle. Työkokeilussa voi olla enintään 12 kuukautta, joista samalla työnantajalla maksimissaan 6 kuukautta. Työkokeilusta on mahdollista työllistyä samalle työnantajalle palkkatyöhön. Työkokeiluun osallistuvalle TE-palvelut myöntää ja valtio (Kela) maksaa perustoimeentulon, eli työttömyysetuuden (työmarkkinatuki, peruspäiväraha tai ansiopäiväraha) lisäksi kulukorvausta 9 euroa/työkokeiluun osallistumispäivä. TE- palveluiden asiantuntijan mukaan työkokeilu myönnetään useimmiten 1-3 kuukauden ajaksi, jonka ajan kuluessa suunnitelmat ja soveltuvuus alalle usein selkenevät. Pidempiaikaiset työkokeilut samalle työnantajalle ovat harvinaisia, joskin mahdollisia. Samoin useamman työkokeilun myöntäminen lähekkäin on harvinaista. Tässä oletettiin projektin mallin mukaisesti, että asiakkaalle annetaan tilaisuus kokeilla kaksi erillistä kolmen kuukauden työkokeilua kahdelle eri työnantajalle. Esimerkki projektin asiakkaan etenemisestä työkokeilussa on kuvattu asiakaskertomuksen muodossa (katso liite 4., asiakaskertomus 1). 12

17 Sopimus työkokeilusta työnantajan kanssa tehdään projektin polussa noin kolme kuukautta työhönvalmennukseen asiakkaaksi tulosta. Normaalikäytännön mukaisessa polussa ensimmäinen työkokeilupaikka järjestyy kuukautta aikaisemmin, eli noin kaksi kuukautta asiakkaaksi tulosta. Mikäli ensimmäinen kolmen kuukauden työkokeilu onnistuu hyvin, on mahdollista työllistyä palkkatyöhön samalle työnantajalle. Asiakas ehtisi siis työskennellä puolet 12 kuukauden seuranta-ajanjakson ajasta palkkasuhteisessa työssä. Mikäli hän saisi esimerkiksi kunnallisen työnantajan maksamaa vähimmäispalkkaa 1533,57 euroa kuukaudessa (KVTES ), olisi lisäansio työttömyyskorvaukseen verrattuna huomattava. Lisäksi, mikäli asiakas on työsuhteessa, jossa työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta, on työnantajan mahdollista saada TE-toimiston myöntämää harkinnanvaraista palkkatukea henkilön palkkaamiseen. Esimerkiksi palkkatuen perusosa 32,46 euroa/päivä ja sen lisäksi maksettu lisäosa 50 % tekisivät yhteensä 1053 euroa kuukaudessa. Ellei työnantaja työkokeilun onnistumisesta huolimatta palkkaa työkokeilussa ollutta henkilöä työsuhteiseen palkkatyöhön, jatkaa asiakas työmarkkinatuella. Uuden työkokeilupaikan etsiminen vie noin kaksi kuukautta. Mikäli tämäkin työkokeilu onnistuu, eikä edelleenkään työnantaja palkkaa työsuhteiseen ansiotyöhön (palkkatuettuun työhön), jää asiakas edelleen työmarkkinatuen varaan. Tämän jälkeen ei enää uutta työkokeilua järjestetä, vaan hänet voidaan ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, myös työkyvyn arviointi tai eläkeselvittely voi tulla kysymykseen. Käytännössä tässä vaiheessa ollaan vähintään 10/11 kuukauden kohdalla työhönvalmennukseen tulosta, joten kuntouttavaan työtoimintaan tuskin ehtii ennen 12 kk seuranta-ajan loppumista. Epäonnistuneessa vaihtoehdossa ensimmäinen työkokeilu epäonnistuu heti yhden viikon kuluttua ja asiakas palaa takaisin työttömäksi. Hänelle etsitään kuitenkin vielä toinenkin työkokeilupaikka. Uuden mahdollisen työnantajan etsiminen vie noin kaksi kuukautta. Uusi työkokeilu onnistuu yhden kuukauden, jonka jälkeen sekin epäonnistuu. Projektin polussa tässä vaiheessa ollaan 7 kuukauden kohdalla ja normaalikäytännön mukaisesti noin puolessa välissä seurantajaksoa, eli kuuden kuukauden kohdalla. Tässä on oletuksena, että epäonnistuneen työkokeilun jälkeen työsuhteista palkkatyötä/työpaikkaa ei järjesty, joten asiakas palaa työmarkkinatuelle. Tästä hänet ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan. Kustannuksiin on laskettu, että asiakas ehtii olla kuntouttavassa työtoiminnassa neljä kuukautta ennen 12 kuukauden seuranta-ajan loppumista. Samasta syystä, kuten asiakkaan saamien tulonsiirtojenkin (eläke, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ym.) kohdalla, jätettiin myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset tai sen järjestämisestä maksettavat valtionosuudet tai muut tulonsiirrot tämän mallin ulkopuolelle. Mitkään näistä edellä mainituista eivät riipu siitä osallistuuko asiakas Työelämän päämies -projektin työhönvalmennukseen vai onko hän Pieksämäen tämän hetkisen normaalikäytännön mukaisessa työhönvalmennuksessa, joten niillä ei ole vaikutusta vertailtaviin kustannuksiin. Taulukko 3. Palvelupolun 1 kustannukset PALVELUPOLKU 1: TYÖKOKEILU Työvoimakustannus (kunta/ valtio) Kulukorvaus (valtio) Ylläpitokorvaus (valtio) Kustannukset yhteensä PROJEKTI työkokeilu onnistuu 1 961, , ,86 työkokeilu epäonnistuu 1 778,87 225,00 432, ,87 NORMAALIKÄYTÄNTÖ työkokeilu onnistuu 1 330, , ,32 työkokeilu epäonnistuu 980,57 225,00 432, ,57 13

18 Onnistuessaan projektin työhönvalmennusmallissa kustannuksia aiheutuu vain noin 20 % enemmän normaalikäytännön mukaiseen toimintamalliin verrattuna (katso taulukko 3.). Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että projektin mallissa on käytetty selkeästi enemmän asiakkaan työllistymistä tukevia työhönvalmentajan palveluita Pieksämäen normaalikäytäntöön verrattuna. Normaalikäytännön mukaisessa toiminnassa TE- toimisto ostaa työhönvalmentajan palvelut. Työhönvalmentajan ostetun palvelun enimmäiskesto on 50 tuntia työllistyjää kohden 12 kuukauden aikana, ja perehdytys työtehtäviin kuuluu aina työnantajalle. Pieksämäellä ELY-keskus on kilpailuttanut työhönvalmentajan palvelut ja TE-palveluilla on ostosopimus Savosetin kanssa (TE- palvelut). Savosetin mukaan käytännössä palvelua ostetaan tuntia henkilöä kohden, korkeintaan 30 tuntia/henkilö. Tässä arvioinnissa palvelupolkujen kustannuksiin ei ole huomioitu palveluntarjoajan veloittamaa hintaa, vaan työhönvalmentajan palvelut on laskettu yksikkökustannuksina (työvoimakustannus), samoin kuin muidenkin työvoimaresurssien osalta. Normaalikäytännön mukaisessa polussa arvioitu työhönvalmentajan työmäärä siihen mennessä kun työkokeilusopimus allekirjoitetaan, on kymmenen tuntia. Työkokeilun ajalta (käynnit työpaikalla ja arvioinnit) työtunteja tulee lisää kuusi tuntia, eli yhteensä 16 tuntia verrattuna projektin työhönvalmentajan työtunteihin (yhteensä 40) tuntia. Toisaalta sosiaaliohjaaja yhdessä TEpalveluiden asiantuntijan kanssa osallistuu omalla työpanoksellaan asiakkaan työllistymisen valmisteluun ja työllistymistoimiin (sosiaaliohjaaja yhteensä 11 tuntia ja TE-palveluiden asiantuntija 2,5 tuntia), mikä tasoittaa eron lähes samaan tuntimäärään 40 tuntia. Projektin palvelupolussa puolestaan koko ajan käytetään enemmän työvoimaresursseja asiakkaan tukemiseen ja ohjaamiseen, mikä näkyy selvästi myös korkeampina kustannuksina. Projektin työhönvalmennusmallissa työhönvalmentaja osallistuu tiiviisti työhönvalmennukseen työpaikalla, sekä työhönvalmentajan tuki myös jatkuu pitempään kuin normaalikäytännön mukaisessa mallissa. Erot käytännöissä ja sen myötä kustannuksissa korostuvat siinä vaiheessa, jos etsitään toinen työkokeilupaikka ensimmäisen jo onnistuneen työkokeilupaikan jälkeen. Myös siinä vaiheessa kun työkokeilu epäonnistuu, käytetään projektin työhönvalmennusmallissa enemmän työtunteja asiakkaan tukemiseen ja uudelleenohjaukseen normaalikäytäntöön verrattuna. Projektin työhönvalmennusmallin mukaisesti työhönvalmentaja käyttää noin lisätuntia, mikäli ensimmäinen työkokeilu epäonnistuu ja etsitään uusi työkokeilupaikka tai jos uusi työkokeilupaikka etsitään jo onnistuneen työkokeilun jälkeen. Ostettua työhönvalmentajan palvelua tähän uuden työkokeilupaikan etsimiseen on käytetty enää vain seitsemän lisätyötuntia (ensimmäinen epäonnistunut kokeilu 10 tuntia + uusi kokeilu 7 tuntia, yhteensä 17 tuntia) tai onnistuneen kokeilun jälkeen etsittävän uuden työkokeilupaikan etsimiseen 11 lisätyötuntia (onnistunut kokeilu 16 tuntia + toinen onnistunut kokeilu 11 tuntia, yhteensä 27 tuntia). Tämä ero resurssien käytössä näkyy selvästi myös toteutuneiden palvelupolkujen kustannuksissa. Asiakkaan saamiin korvauksiin (onnistunut työkokeilu: valtion maksama ylläpitokorvaus 2*3kk*180 = 1080 ) palvelupolulla ei ole vaikutusta. Ensimmäisen viikon jälkeen epäonnistuvalta työkokeiluajalta maksettu kulukorvaus on 45 euroa (= 180 /4) ja toisen yhden kuukauden jälkeen epäonnistuneen työkokeilun ajalta maksettu kulukorvaus on 180 euroa, eli yhteensä 225 euroa. Mikäli molemmat työkokeilut epäonnistuvat ja asiakas ehditään ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, molemmissa palvelupolkumalleissa tämä aika on samanpituinen (4 kk) ja siitä asiakkaalle maksettavat korvaukset ovat samansuuruisia. Edellyttäen, että asiakas osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan kolmena päivänä viikossa neljän kuukauden ajan, hänen saamansa valtion (Kelan) maksama ylläpitokorvaus on 3*4*9 = 108 euroa kuukaudessa, eli yhteensä 432. Kunnalla taas on oikeus saada takautuvasti valtion työllisyysmäärärahoista maksettavaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä henkilön toteutuneiden osallistumispäivien mukaisesti, mikä neljän kuukauden ajalta olisi 4*3*4*10,09 = 484,32. Kunnalle aiheutuvaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen kustannusta ei tämän arvioinnin puitteissa ole laskettu, mutta esimerkiksi Pehkonen-Elmi ja muut (2014) arvion mukaan kunnille vuonna 2006 aiheutuneet kuntouttavan työtoiminnan (ohjauksen, hallinnon jne.) kustannukset olivat keskimäärin 28,74 14

19 euroa toimintapäivää kohti (ilman KUTY toimintaan osallistuville maksettuja korvauksia ja muita KUTYtoimintaan osallistuvista johtuvia kuluja). (Kallio ja muut 2008, Pehkonen-Elmi ja muut 2014.) Tämä vuoden 2013 tasolle muutettuna (SVT: Julkisten menojen hintaindeksi) tarkoittaisi keskimäärin 35,23 euroa/ henkilö/toimintapäivä Kustannukset: Palvelupolku 2 Kehitysvammaisen eläkeläisen työllistymispolkua avotyötoimintaan ja mahdollisuutta siirtyä hyvin onnistuneesta avotyötoiminnasta soviteltuun palkkatyöhön (työsuhteinen palkkatyö) mallinnetaan Palvelupolussa 2. (liite 1., liitetaulukko 2. ja liitetaulukko 4.). Palkkatuetusta työstä ei tässä tapauksessa siis ole kyse, sillä mahdollisuus ansaita ansiotuloa aiemmin myönnetyn työkyvyttömyys-/kansaneläkkeen lisäksi sisältää tulorajan 743,38 kuukaudessa. Tämän enempää ei voi kuukaudessa ansaita ilman, että joutuisi jättämään eläkkeen lepäämään. Soviteltua palkkatyötä käytetään siis nimityksenä työsuhteiselle palkkatyölle, jossa eläkkeen päälle ansaittava palkkatulo ei ylitä tuota tulorajaa. Esimerkki projektin asiakkaan etenemistä avotyötoiminnassa on kuvattu asiakaskertomuksen muodossa (katso liite 4., asiakaskertomus 2). Palvelupolussa 2. vastavalmistunut opiskelija on tullut projektin työhönvalmennuksen asiakkaaksi oppilaitoksen otettua yhteyttä valmistumisen lähestyessä. Sopiva avotyötoimintapaikka löytyy ja avotyötoimintasopimus allekirjoitetaan noin kolme kuukautta (normaalikäytännön mukaisessa polussa noin kaksi kuukautta) asiakkaaksi tulosta. Tässä mallissa onnistuneen palvelupolun kulku on ajateltu niin, että projektin palvelupolussa avotyötoimintasopimus tehdään avotyötoiminnan tarjoajan kanssa ensin kahden kuukauden ajaksi ja sopimus uusitaan kerran kuuden kuukauden lisäajaksi. Normaalikäytännön mukaisessa palvelupolussa ensimmäinen sopimus tehdään samoin kahdeksi kuukaudeksi ja jatkosopimus toistaiseksi voimassaolevaksi. Hyvin menneen avotyötoimintajakson jälkeen molemmissa poluissa asiakas palkataan soviteltuun palkkatyöhön 11 kuukauden kohdalla. Projektin polussa on tässä vaiheessa ehditty olla avotyötoiminnassa kahdeksan kuukautta ja normaalikäytännön mukaisessa polussa yhdeksän kuukautta. Asiakas ehtii siis vielä olla sovitellussa palkkatyössä yhden kuukauden ajan ennen 12 kuukauden seurantaajanjakson loppua. Sovitellun palkkatulon määräksi ja samalla työantajalle aiheutuneiden kustannusten (palkka + kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksu 20,91 %) pohjaksi on laskettu se enimmäissumma, jonka henkilö voi tienata menettämättä jo saavutettuja etuuksiaan (eläke), eli 743,38 /kk. Epäonnistuneessa palvelupolussa 2. ensimmäinen avotyötoimintapaikka löytyy projektin palvelupolussa kolme (ja normaalikäytännön mukaisessa polussa kaksi) kuukautta asiakkaaksi tulosta. Ensimmäisessä avotyötoimintapaikassa työskentely ei jostakin syystä kuitenkaan onnistu viikkoa kauempaa, jolloin joudutaan takaisin työllistymisen valmisteluun. Projektin mukaisessa polussa uuden avotyötoimintapaikan etsiminen vie alle kuukauden, jolloin uudessa avotyötoimintapaikassa voidaan aloittaa heti kuukauden päästä edellisestä. Normaalikäytännön mukaisessa polussa uuden avotyötoimintapaikan etsiminen työllistymisen valmisteluineen vie kauemmin, 6-12 kuukautta. Enimmillään ehtii siis kokeilla kaksi avotyötoimintapaikkaa yhden vuoden aikana. Tässä oletetaan, että molemmissa sekä projektin että normaalikäytännön mukaisessa palvelupolussa toinenkin avotyötoimintapaikka ehditään kokeilla 12 kuukauden seurantajakson aikana. Tämäkään avotyötoimintapaikka ei syystä tai toisesta ole asiakkaalle mieluinen tai soveltuva. Työskentely onnistuu vain kuukauden, jonka jälkeen asiakas keskeyttää avotyötoiminnan kyseisessä paikassa. Palvelupolun kustannuksia tarkasteltaessa ei ole niinkään suurta merkitystä sillä, että normaalikäytännössä uuden avotyötoimintapaikan löytymistä joutuu odottamaan kauemmin, sillä asiakkaan perustoimeentulon muodostaa eläke. Avotyötoiminnan epäonnistuessa asiakas saa saman eläkkeen kuin ennenkin sillä erotuksella, että vain lisätulo (työosuusraha) jää saamatta. 15

20 Taulukko 4. Palvelupolun 2 kustannukset PALVELUPOLKU 2: AVOTYÖTOIMINTA/ SOVITELTU PALKKA Työvoimakustannus Työosuusraha Soviteltu palkka Kustannukset (kunta) (kunta) (työnantaja) yhteensä PROJEKTI avotyötoiminta/ soviteltu palkka 1 483, ,00 893, ,04 onnistuu avotyötoiminta/ soviteltu palkka epäonnistuu NORMAALIKÄYTÄNTÖ avotyötoiminta/ soviteltu palkka onnistuu avotyötoiminta/ soviteltu palkka epäonnistuu 2 317,22 300, ,22 881, ,00 893, ,19 928,11 300, ,11 Onnistuessaan projektin työhönvalmennusmallin kokonaiskustannukset ovat vain noin kahdeksan prosenttia normaalikäytännön mukaisen toimintamallin kustannuksia korkeammat. (katso taulukko 4.) Suurimmat kustannuserot palvelupoluissa 2. syntyvät työvoimaresurssien käytöstä, eli työvoimakustannuksista. Projektin työhönvalmentajan asiakkaan työllistymisen valmisteluun ja sopivan avotyötoimintapaikan etsimiseen käyttämä työpanos asiakkaaksi tulosta siihen saakka kun avotyötoimintasopimus allekirjoitetaan avotyötoiminnan järjestäjän kanssa, on noin 16 työtuntia. Työhönvalmennukseen työpaikalla projektin työhönvalmentajalla on mahdollista käyttää (asiakkaan ohjaaminen, tukeminen ja työtehtävien opettelu) enemmän työaikaa verrattuna normaalikäytäntöön. Pelkästään ensimmäisen avotyötoimintaviikon aikana työhönvalmentajan työtuntimäärä on 30 työtuntia, seuraavien kolmen viikon aikana käynnit työpaikalla kolme tuntia (yksi tunti/ viikko) ja arviointipalaveri yksi tunti, mikä tekee ensimmäisen avotyötoimintakuukauden aikana yhteensä 34 työtuntia. Viikoilla 5-12 työhönvalmentaja käy vielä tukikäynneillä avotyötoimintapaikalla yhden tunnin kerran kuukaudessa (yhteensä 5 tuntia) ja tämän jälkeenkin vielä tarvittaessa. Sopimusten uusimisesta aiheutuva työpanos on tähän vielä neljä tuntia lisää. Yhteensä siis työhönvalmentaja käyttää onnistuneen avotyötoiminnan aikana ilman tästä eteenpäin toteutuneita lisäkäyntejä (0-3 tuntia) laskettuna ( = 59) lähes 60 työtuntia 12 kuukauden seurantajakson aikana. Vastaavassa ajassa normaalikäytännössä avopalveluohjaaja ehtii käyttää avotyötoimintasopimuksen allekirjoittamiseen mennessä reilut kuusi työtuntia, ensimmäisen avotyötoimintakuukauden aikana ohjaukseen yhteensä 11 työtuntia ja viikoilla 4-8 viisi työtuntia lisää. Tästä eteenpäin avopalveluohjaajan tukikäynnit jatkuvat yksi tunti kerran kuukaudessa siihen saakka, kunnes asiakas siirtyy soviteltuun palkkatyöhön. Yhteenlaskettu avopalveluohjaajan työtuntimäärä on siis projektin työhönvalmentajan käyttämään määrään verrattuna puolet pienempi ( = 29), eli noin 30 tuntia. Työvoimakustannuksista aiheutunut ero näkyy myös tilanteessa, jossa avotyötoiminta ei onnistu ja kokeillaan useampaa avotyötoimintapaikkaa. Projektin mallissa uudelleen työllistymisen valmistelu, avotyötoimintapaikan etsiminen, avotyötoimintasopimuksen allekirjoitus ja pelkästään ensimmäisen viikon työhönvalmennus lisäävät projektin työhönvalmentajan käyttämää työpanosta reilut 43 työtuntia. Vastaavasti normaalikäytännön mukaisessa toiminnassa avopalveluohjaaja käyttämä työvoimaresurssi tässä vaiheessa on vain 13 lisätyötuntia. Verrattuna saman työllistymispolun normaalikäytäntöön, projektin työllistymispolussa 2. on vaiheita enemmän ja myös muiden ammattiryhmien käyttämä työpanos polun varrella on arvioitu suuremmaksi. Näillä seikoilla on vaikutusta siihen, että projektin palvelupolussa kustannukset kasvavat huomattavasti enemmän kuin normaalikäytännön mukaisessa palvelupolussa 2, kun työllistymistoimia jatketaan ensimmäisen avotyötoiminnan epäonnistuttua. 16

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Aija Kettunen Pieksämäki 17.11.2015 18.11.2015 1 Sisältö Arviointikysymykset Taloudellisen arvioinnin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö

Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013

Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013 Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta

Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus,

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vaikeasti työllistyvät kunnissa -seminaari VATES-säätiö Simo Klem 18.1.2011 Vates-säätiön selvitys Askel-hankkeessa Arvioitiin vammaisten

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA

KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA RAPORTTI.5.5 KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA Rinnekoti-Säätiö Rinnekodintie, 98 Espoo etunimi.sukunimi@rinnekoti.fi (9) 855 (6) Kyselyn perustiedot

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Työkykyyn panostaminen kannattaa?

Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö Tarvetta työvoimalle? Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4100/02.05.01/2014 95 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Heidi Nihtilä, puh. 043 825 7356 Kaarina

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kummiyritysrengas

Varsinais-Suomen kummiyritysrengas Varsinais-Suomen kummiyritysrengas Tästä on kyse 1 Varsinais-Suomen Kummiyritysrengas Jokaisessa maakunnan kunnassa on selkeä ja tunnettu toimintatapa, jota kautta varmistetaan nuoren, alle 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen. 2.12.2013 Lea Nikula

Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen. 2.12.2013 Lea Nikula Klubitaloista tukea arkeen ja työllistymiseen 2.12.2013 Lea Nikula Nuorten Ystävät vankalla pohjalla Perustettu 1907 Oulussa Ensimmäinen työntekijä tittelillä katulastenkaitsija Ainolan lastentarha 1914

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio 1. Ei ongelmia: kohtaukset

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS KEURUUN KAUPUNKI KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN TUOTTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1. Osapuolet 1..1Keuruun kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Perusturva / työllisyyspalvelut työllisyyspäällikkö Erja Koivula Multiantie

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot