ARVIOINTI TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISSA KEHITETTÄVÄN TYÖHÖNVALMENNUSMALLIN VAIKUTUKSISTA KUSTANNUKSIIN JA HYVINVOINTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTI TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISSA KEHITETTÄVÄN TYÖHÖNVALMENNUSMALLIN VAIKUTUKSISTA KUSTANNUKSIIN JA HYVINVOINTIIN"

Transkriptio

1 ARVIOINTI TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISSA KEHITETTÄVÄN TYÖHÖNVALMENNUSMALLIN VAIKUTUKSISTA KUSTANNUKSIIN JA HYVINVOINTIIN Versio: 1.0/ Hyväksytty Tekijä: Johanna Laine Tarkastanut: Milla Ryynänen, Kirsi Ruutala, Aija Kettunen Hyväksynyt: Milla Ryynänen, Kirsi Ruutala, Sari Kokkonen, Anneli Ramstedt, Margit Laaksonen

2 Arviointi työelämän päämies projektissa kehitettävän työhönvalmennusmallin vaikutuksista kustannuksiin ja hyvinvointiin Selvitys työelämän päämies -projektissa kehitettävän työhönvalmennusmallin vaikutuksista kustannuksiin, kuten myös työllistymiskohteena olevien erityisryhmien hyvinvointiin toteutettiin maalis-lokakuun 2014 välisenä aikana Savon vammaispalveluasuntosäätiön (Savas) toimeksiannosta. Selvityksen tekijä ja raportin laatija: Johanna Laine, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu. Yhteistyössä: Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Savas ja Anne Sahlberg, työhönvalmentaja, Savas. Työn etenemistä ovat kommentoineet: Aija Kettunen, asiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö, Savas.

3 Sisällys 1. LÄHTÖKOHDAT Selvityksen taustaa Arvioinnin kohdentuminen, tavoitteet ja toteutus NYKYTILANTEEN KUVAUS Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien määrä Pieksämäen seudulla Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien työllistäminen ja työllistymisprosessit Pieksämäellä, nykytilanne Kehitysvammahuollon asiakas Vammaispalveluiden asiakas (neuropsykiatrinen/erityistä tukea tarvitseva) Päihde- ja mielenterveystyön asiakas Erityisryhmien työllistymistä tukevat palvelut/ toimintamuodot Päivätoiminta Työtoiminta Avotyötoiminta Kuntouttava työtoiminta Työkokeilu Palkkatuki ja soviteltu palkka Tuetun työllistymisen työhönvalmennus KUSTANNUSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Palvelupolut Kustannukset Työvoimakustannukset Suorat kustannukset/ korvaukset Hyvinvointivaikutukset TULOKSET Palvelupolkujen kustannukset Kustannukset: Palvelupolku Kustannukset: Palvelupolku Kustannukset: Palvelupolku Hyvinvointivaikutukset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...22 LÄHTEET...24 LIITTEET...26

4 Liite 1. Palvelupolut...26 Liite 2. Työvoimakustannusten laskeminen...34 Liite 3.Hyvinvointivaikutusten arviointikehikko...35 Liite 4. Asiakaskertomukset...36 Kuviot Liitekuvio 1. Hyvinvointivaikutusten arviointikehikko Taulukot Taulukko 1. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien määrä Pieksämäellä 2014, asiakasryhmittäin...3 Taulukko 2. Palvelupoluista mallinnetut toteutumisvaihtoehdot.. 12 Taulukko 3. Palvelupolun 1 kustannukset 13 Taulukko 4. Palvelupolun 2 kustannukset 16 Taulukko 5. Palvelupolun 3 kustannukset 17 Taulukko 6. Muutokset hyvinvoinnissa, yhteenveto (asiakaskertomukset ja laadulliset koosteet) 19 Taulukko 7. Muutokset hyvinvoinnissa, yhteenveto (Haastateltava 1.). 20 Taulukko 8. Muutokset hyvinvoinnissa, yhteenveto (Haastateltava 2.) Liitetaulukko 1. Työelämän päämies-projektin palvelupolku 1a, työkokeilu Liitetaulukko 2. Työelämän päämies-projektin palvelupolku 2a ja 3a, avotyötoiminta/ soviteltu palkka.. 28 Liitetaulukko 3. Ilman työelämän päämies projektia palvelupolku 1b, työkokeilu 30 Liitetaulukko 4. Ilman työelämän päämies projektia palvelupolku 2b, avotyötoiminta/ soviteltu palkka..31 Liitetaulukko 5. Ilman työelämän päämies projektia palvelupolku 3b, avotyötoiminta 33 Liitetaulukko 6. Työvoimakustannusten laskeminen.. 34 Liitetaulukko 7. Työvoimakustannukset ammateittain. 34

5 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Selvityksen taustaa Työelämän päämies -projekti toteutetaan Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) kehittämisprojektina Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Työelämän päämies-projektin tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden päämiehisyyden toteutumista työelämässä ja kehittää yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen järjestämistä työhönvalmennuksen keinoin. Projektin toiminnassa korostuu vertaiskehittäminen yhteistyössä Pieksämäen vammais- ja vanhustyön, alueen oppilaitosten, palvelun tuottajien sekä muiden työllistymisen tukimuotojen toteuttajien kanssa. Tavoitteena on luoda yksilöllisen työuran tukemisen malli, joka huomioi henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itselleen kuuluvan määräysvallan ja valinnan mahdollisuudet työllistymisessään. Työelämän päämies -projektin mallintaman työhönvalmennuksen juurruttamiseksi tarvitaan tietoa toiminnan tarpeesta ja eri palvelupolkujen kustannuksista sekä kehittämistyöllä saatavista hyödyistä. Selvitys työelämän päämies -projektissa kehitettävän työhönvalmennusmallin vaikutuksista kustannuksiin, kuten myös työllistymiskohteena olevien erityisryhmien hyvinvointiin toteutettiin maalis-lokakuun 2014 välisenä aikana Savon vammaispalveluasuntosäätiön (SAVAS) toimeksiannosta. Selvityksessä tavoiteltavat tiedot sekä selvityksen työllistämistoimenpiteiden kohteena olevat tyypilliset kohderyhmät (kehitysvammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat henkilöt) määriteltiin yhteistyössä Työelämän päämies -projektihenkilöstön kanssa. Asiakastapausten valinta, joiden kautta ns. tyypilliset palvelupolut kuvattiin erikseen hankkeen toimenpiteiden piirissä olevien osalta ja niiden osalta, jotka eivät ole hankkeen piirissä tehtiin yhteistyössä projektihenkilöstön kanssa. Asiakkaan tyypillinen eteneminen palvelupolulla ja siihen liittyvä resurssien käyttö määriteltiin yhteistyössä projektihenkilöstön sekä erikseen haastateltujen Pieksämäen alueen toimijoiden edustajien ja asiantuntijoiden kanssa. Tietoja hyödynnetään tuetun työllistämisen palveluja suunniteltaessa. Raportti on osa Työelämän päämiesprojektin loppuraporttia Arvioinnin kohdentuminen, tavoitteet ja toteutus Arvioinnin kohteena ovat kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelupolkujen kustannukset ja Työelämän päämies -projektin toimenpiteiden vaikutukset kustannuksiin. Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa kustannuksiin ja henkilöiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä selvittämällä miten Työelämän päämies -projektissa kehitettävä työhönvalmennusmalli on vaikuttanut palvelupolkujen kustannuksiin ja millaisia hyvinvointivaikutuksia projektin toteuttamalla työhönvalmennusmallilla on saatu aikaan. Arviointikysymykset ovat: - Miten Työelämän päämies -projektin toteuttama työhönvalmennusmalli on vaikuttanut henkilöiden hyvinvointiin ja palvelupolkujen kustannuksiin - Millaisiksi henkilöiden hyvinvointi ja palvelupolkujen kustannukset muodostuvat Pieksämäellä ilman Työelämän päämies -projektin työhönvalmennusta? Kustannuksia mallinnettiin hyödyntämällä projektihenkilöstön kanssa yhteistyössä määriteltyjä palvelupolkuja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Kustannusten osalta tarkasteluajanjakso oli 12 kuukautta alkaen siitä kun tieto uudesta asiakkaasta saadaan. Mallissa tarkasteltiin asiakkaan palvelupolulla etenemisestä aiheutuvia kustannuksia ja eri osapuolille maksettuja korvauksia 12 kuukauden ajalta. Taloudellisia seurauksia arvioitaessa otettiin huomioon: toimenpiteiden toteuttajien palkkakustannukset (työvoimakustannukset), eri osapuolille maksetut suorat korvaukset, työllistämistoimenpiteisiin liittyvät 1

6 suorat kustannukset, sekä niiden jakautuminen eri osapuolten kesken (asiakas, kunta ja valtio). Kustannusten laskennassa hyödynnettiin yksikkökustannusmenetelmää. Arvioinnin toteuttaminen yksikkökustannusmenetelmällä lisää kustannusten yleistettävyyttä ja vertailtavuutta. Selvityksessä ei tarkasteltu asiakkaalle tai heidän omaisilleen ja läheisilleen aiheutuvia kustannuksia, kuten matkakuluja, menetettyä vapaa-aikaa tai menetettyjä ansioita. Tulonsiirrot (eläke, peruspäiväraha ym.) jätettiin myös tarkastelun ulkopuolelle, koska ne eivät riipu siitä osallistuuko asiakas Työelämän päämies - projektin työhönvalmennukseen vai onko hän Pieksämäen tämän hetkisen normaalikäytännön mukaisessa työhönvalmennuksessa. Hyvinvointivaikutukset ilmenevät yleensä pidemmän ajanjakson kuluessa ja sen vuoksi muutoksia hyvinvoinnissa arvioitiin mahdollisuuksien mukaan asiakkaan työhönvalmennukseen osallistumisen ajalta (vaihteluväli 0,5-3,5 vuotta). Mahdollisia hyvinvointivaikutuksia arvioitaessa otettiin huomioon (poikkileikkaus) tilanne asiakkaan työhönvalmennusmalliin mukaan tullessa ja siihen osallistumisen jälkeen. Tapahtuneita muutoksia terveydessä ja koetussa hyvinvoinnissa näiden kahden ajankohdan välillä arvioitiin koetun hyvinvoinnin osatekijöitä kuvaavien kriteerien avulla. Arviointikriteerit sovittiin yhdessä projektihenkilöstön kanssa. Hyvinvointivaikutusten tarkastelussa otettiin huomioon: - miten henkilöiden työhönvalmennukseen osallistuminen vaikutti heidän terveyteensä ja koettuun hyvinvointiinsa - miten nämä vaikutukset riippuivat työllistymistavasta ja -polusta, työn tai työpaikan ominaisuuksista sekä - henkilön terveyteen, taustaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvistä tekijöistä Mahdollisten hyvinvointivaikutusten arviointi toteutettiin kahden tapauksen avulla haastattelemalla työhönvalmennukseen osallistunutta henkilöä. Lisäksi mahdollisista projektin avulla saavutetuista positiivisista hyvinvointivaikutuksista kerättiin tietoa projektin työhönvalmentajan keräämien asiakaskertomusten ja asiakastyön laadullisten koosteiden pohjalta. 2

7 2. NYKYTILANTEEN KUVAUS 2.1. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien määrä Pieksämäen seudulla Vammaisia ja muuten erityistukea tarvitsevia henkilöitä, jotka kuuluvat työllistämistoimenpiteiden piiriin (mukaan lukien päivätoiminta), on Pieksämäellä vuonna 2014 noin 200 (asiakasryhmittäin, taulukko 1.). Tiedot perustuvat asiantuntijoilta saatuihin arvioihin asiakasmääristä, eikä asiakasryhmittäinen tarkka lukumäärä ole kaikkien ryhmien osalta tiedossa. Taulukko 1. Työllistymistoimenpiteiden piiriin kuuluvien vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien määrä Pieksämäellä 2014, asiakasryhmittäin ASIAKASRYHMÄ HENKILÖMÄÄRÄ Kehitysvammaiset henkilöt, jotka eivät ole vaikeavammaisia tai laitoshoidossa (18 65 v.) 103 Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt, jotka ovat vammaispalveluiden asiakkaita (aikuiset) noin 30 Psykiatrian poliklinikka kuntoutusohjaajan asiakkaat (aikuiset) noin Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien työllistäminen ja työllistymisprosessit Pieksämäellä, nykytilanne Useat toimijat ovat kehittäneet kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palveluohjausta, työhönvalmennusta sekä keinoja tukea asiakkaista erilaisissa siirtymisissä työllistymisprosessin aikana. Pieksämäen kaupungista puuttuu asiakkaiden työllistymiseen, verkostoitumiseen ja yhteistyöhön erikoistunut henkilö, kuten esim. työhönvalmentaja tai tuetun työllistymisen koordinaattori. Kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistymistä tukevissa prosesseissa palvelujärjestelmän eri osien ja toimijoiden välinen yhteistyö on välttämätöntä, mikäli halutaan, että työllistymistä tukeva prosessi etenee asiakkaan tavoitteiden suuntaan joustavasti ja asiakasta tukien. Keskeinen rooli on myös yhteistyön ja verkostojen rakentamisella niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut ja etuudet sekä tuen työpaikkojen saamiseen että työssä selviytymiseen. Asiakkaiden työllistymispolkujen monet vaiheet ja laaja palvelu- ja tukiviidakko vaativat osaavaa ja perehtynyttä henkilöä tukemaan ja koordinoimaan työllistymisprosessia, joka usein edellyttää yhteistyötä sekä peruspalveluiden että oppilaitosten ja työnantajien kanssa. Yhteistyön tekemisessä ja verkostoitumisessa on eroja eri toimijoiden välillä. Osalla toimijoista on hyvin tiiviit yhteistyön tekemisen mallit ja käytännöt jo olemassa, jotka ovat kehittyneet ajan myötä. Ongelmat liittyvät useimmiten kilpailutilanteeseen, palvelujärjestelmän tukiin, tietosuoja-asioihin ja palveluiden saatavuuteen liittyviin asioihin. Suunnitelmallisella yhteistyöllä voidaan edistää hyvien käytäntöjen juurtumista ja siirrettävyyttä. Yhteistyön tiivistäminen kunnan kanssa on tärkeää erityisesti asiakasohjaukseen liittyen. Yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan toteutumisessa eri toimijoiden välillä on muitakin haasteita, kuten resurssien vähyys. Tuettu työllistyminen on tavoitteiltaan ja toimintaympäristöltään laaja vieden runsaasti aikaa. Resursseja jää kovin vähän vertaisoppimiseen tai muuhun sektorirajat ylittävään yhteistyöhön, joka voisi olla omaa toimintaa rikastuttavaa ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta tärkeää. Pienessä kaupungissa on tärkeää hyödyntää jo olemassa olevia verkostoja. Keskeistä kaikille toimijoille olisi yhteistyön tavoitteiden säilyttäminen kirkkaina ja selkeinä. Tärkeää on kehittää yhteistyötä ja 3

8 verkostoitumista tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi ja tavoitteiden kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. Päiväaikaiseen toimintaan tarvitaan edelleen vaihtoehtoja ja eri tasoja sekä arviointipisteitä. Työkyvyn arviointi on tärkeässä merkityksessä, kun mietitään asiakkaan sijoittumista päiväaikaisen toiminnan eri osaalueille. Työkyvyn arviointiin tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja ja kattavuutta koskettamaan suurempaa asiakasryhmää Kehitysvammahuollon asiakas Kehitysvammahuollon asiakkaille tarjolla olevia työllistämistä tukevia toimintamuotoja ovat päivätoiminta, työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta (työtoiminta, avotyötoiminta, työkokeilu) ja tuettu työllistyminen (mm. tuettu palkkatyö). Työikäisiä, vuotiaita kehitysvammaisia henkilöitä, jotka eivät ole vaikeavammaisia tai laitoshoidossa on Pieksämäellä 103. Päivätoiminnassa heistä on 65 henkilöä, työtoiminnassa 10 henkilöä, palkkatyössä tällä hetkellä 10 ja avotyötoiminnassa 8 henkilöä. Erityisammattioppilaitoksissa heistä opiskelee 10 henkilöä. Pieksämäen normaalikäytännön mukaisesti heidän työllistämistoimistaan huolehtii kehitysvammaohjaaja. Päivätoimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki/hietsun toimintakeskus Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus Vaalijalan Kuntayhtymä/Länsirinteen toimintakeskus Savon Vammaisasuntosäätiö/ Rahkapuiston toimintakeskus Työllistymisvalmiuksia tukevaa toimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki (avotyötoiminta) Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työtoiminta, avotyötoiminta, työkyvyn arviointi) TE- palvelut (työkokeilu) Tuetun työllistymisen palveluja tarjoavat: Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työhönvalmennus) TE- palvelut (palkkatuki, tuettu palkkatyö ja palkkatyö) Vammaispalveluiden asiakas (neuropsykiatrinen/erityistä tukea tarvitseva) Erityistä tukea tarvitsevia vammaispalveluiden asiakkaita on Pieksämäellä noin 50. Heistä työikäisiä ja näin mahdollisesti työllistymispalvelujen piirissä on vajaa 30 henkilöä. Vammaispalveluiden asiakkaille kohdennettavia työllistämistä tukevia toimintamuotoja ovat työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta (työtoiminta, avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta) ja tuettu työllistyminen (tuettu palkkatyö, palkkatyö). Huomioitavaa on, että Pieksämäellä erityistä tukea tarvitseville asiakkaille tarkoitetut sosiaaliohjaajan kuntoutusohjauspalvelut ovat vammaispalveluiden alla, vaikka kaikki asiakkaat eivät välttämättä ole varsinaisesti vammaispalvelun asiakkaita. Työllistymisvalmiuksia tukevaa toimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki (avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta) Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työtoiminta, avotyötoiminta, työkyvyn arviointi, kuntouttava työtoiminta) Keski-Savon Hoivakehitys ry (kuntouttava työtoiminta) S. ja A. Bovalliuksen säätiö/meetit- hanke (työllistymisen tukitoimet) Pieksämäen seudun liikunta (työpaja, kuntouttava työtoiminta) Pieksämäen seurakunta (kuntouttava työtoiminta) S. ja A. Bovalliuksen säätiö/sutiska (kuntouttava työtoiminta) 4

9 TE- palvelut (työkokeilu) Tuetun työllistymisen palveluja tarjoavat: Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työhönvalmennus) TE- palvelut (palkkatuki, tuettu palkkatyö, palkkatyö) S. ja A. Bovalliuksen säätiö (työpankki [sis. rekrytointi- ja vuokrauspalvelut, oppisopimuskoulutus]) Päihde- ja mielenterveystyön asiakas Pieksämäellä kuntoutusohjaajan asiakkaina on karkeasti arvioituna noin 70 (toimeentulona eläke tai kuntoutustuki) työllistymistoimien piiriin soveltuvaa asiakasta. Päihde- ja mielenterveystyön asiakkaille tarjolla olevia työllistämistä tukevia toimintamuotoja ovat päivätoiminta, työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta (työtoiminta, kuntouttava työtoiminta, avotyötoiminta) ja tuettu työllistyminen (mm. tuettu palkkatyö). Päivätoimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki/psykiatrian poliklinikka, Kuntoutusyksikkö Keski-Savon Hoivakehitys ry/nikulanmäen kuntoutumiskylä Työllistymisvalmiuksia tukevaa toimintaa tarjoavat: Pieksämäen kaupunki (avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta) Keski-Savon Hoivakehitys ry Pieksämäen kaupunki (työtoiminta, kuntouttava työtoiminta) Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työtoiminta, avotyötoiminta, työkyvyn arviointi, kuntouttava työtoiminta) S. ja A. Bovalliuksen säätiö/meetit- hanke (työllistymisen tukitoimet) Pieksämäen Seudun liikunta (työpaja, kuntouttava työtoiminta) Pieksämäen seurakunta (kuntouttava työtoiminta) S. ja A. Bovalliuksen säätiö/sutiska (kuntouttava työtoiminta) Tuetun työllistymisen palveluja tarjoavat: Vaalijalan Kuntayhtymä/Keski-Savon Savoset monipalvelukeskus (työhönvalmennus) TE- palvelut (palkkatuki, soviteltu palkkatyö, palkkatyö) Keski-Savon Hoivakehitys ry (työhönvalmennus) S. ja A. Bovalliuksen säätiö (työpankki) 2.3. Erityisryhmien työllistymistä tukevat palvelut/ toimintamuodot Sosiaalihuoltolain mukaisesti vammaisten työllistämiseksi järjestetään työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa. Lisäksi kehitysvammaisille henkilöille järjestetään kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista työtoimintaa ja työhönvalmennusta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014b) Tässä raportissa kuvattuihin palvelupolkuihin sisältyvät seuraavat työllistymistä tukevat toimintamuodot: päivätoiminta, työtoiminta, avotyötoiminta, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja tuettu palkkatyö (soviteltu palkkatyö) Päivätoiminta Vaikeammin (lähinnä kehitys-) vammaisille tarkoitettua yksilöllisiin hoito- ja palvelusuunnitelmiin perustuvaa viriketoimintaa ja päivittäisten taitojen harjaannuttamista, jossa työnomaisia aspekteja ei juuri ole havaittavissa. Päivätoimintaan osallistuville ei makseta työosuusrahaa. Päivätoiminta tapahtuu yleensä työ- tai päivätoimintayksiköissä, jotka voivat olla työllistymisen monipalvelukeskuksen toimipisteitä (Ylipaavalniemi ja muut 2005). 5

10 Vammaisten päivätoiminnalla tarkoitetaan kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Vaikeavammaisena pidetään tässä tapauksessa henkilöä, joka ei vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi kykene osallistumaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaan voi mahdollisuuksien mukaan osallistua 1-5 päivänä viikossa ( /380, 8 b ( /1267), enintään 6 tuntia päivässä Työtoiminta Sosiaalihuoltolain 27 e :n mukaan vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 27 d :ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. ( /710.) Työtoiminnasta vajaakuntoisille maksettava korvaus on työosuusraha (veroton, sosiaalimaksuista vapaa), jonka suuruus on 0-12 euroa/henkilö/osallistumispäivä Avotyötoiminta Eri kohderyhmille (kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset ) suunnattua, huoltosuhteessa tapahtuvaa työorientoitunutta toimintaa, jossa työntekijä työskentelee tavallisessa työyhteisössä (ei erityistyöllistämisen yksikössä). Määrittävä ominaisuus on toimintaan osallistuville vammaisille tai pitkäaikaissairaille tai muuten vajaakuntoisille maksettava työosuusraha. Avotyötoiminta on eräs työtoiminnan muoto. (Ylipaavalniemi ja muut 2005) Avotyötoiminnassa työ- ja toimintakeskuksissa työtoimintaan osallistuvia henkilöitä sijoitetaan tavallisille avoimien työmarkkinoiden työpaikoille. Avotyötoiminta on alun perin kehitetty kehitysvammahuollossa keinoksi integroida vammaisia oikeaan työhön. Myöhemmin avotyötoimintamallin käyttö on laajentunut myös muiden vammaisryhmien ja eri perustein työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä edistäväksi toiminnaksi. Avotyötoiminta perustuu huoltosuhteeseen ja sitä voidaan järjestää sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (L /519) että sosiaalihuoltolain perusteella sosiaalihuollon asiakkaalle. Näissä laeissa on säännöksiä työtoiminnasta, mutta ei erikseen avotyötoiminnasta, vaan kyse on pikemminkin vuosien mittaan syntyneestä käytännöstä. Työtä tehdään ilman työsuhdetta eikä siitä makseta palkkaa. Työtehtävät on yksilöllisesti räätälöity vastaamaan henkilön osaamista. (Varanka ja Saarinen 2012.) Avotyötoiminnassa voi olla enintään viitenä päivänä viikossa. Työpäivän pituus on usein 5-6 tuntia päivässä. Avotyötoimintaan osallistumisesta maksetaan työosuusrahaa, jonka suuruus Pieksämäellä on 12 euroa/osallistumispäivä. Enimmillään työosuusraha voi siis olla 240 /kk. Avotyötoiminta ei ole työsuhteeseen perustuvaa toimintaa, jolloin se myöskään ei kerrytä henkilön tulevaa sosiaaliturvaa. Lomaajalta tai vapaapäiviltä työosuusrahaa ei makseta Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on kunnan ja TE- toimiston yhteistyössä järjestämää työllisyyttä edistävää ja syrjäytymistä ehkäisevää, aktivointisuunnitelmaan perustuvaa toimintaa. Toimintaa säätelee laki kuntouttavasta työtoiminnasta (L /189). Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu on kunnilla. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, sopia sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn säätiön, yhdistyksen, valtion viraston tai seurakunnan kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Kuntouttavaa työtoimintaa on järjestettävä aktivointiehdon piirissä oleville henkilöille, joilla työttömyys on kestänyt 300 päivää ja alle 25-vuotiailla 180 päivää viimeisen 12 kalenterikuukauden sisällä tai on saanut pääasiallisena tulona toimeentulotukea viimeisen 4 kuukauden ajan. 6

11 Kuntouttavaan työtoimintaa on järjestettävä vähintään yksi ja enintään viitenä päivänä viikossa. Kuntouttavan työtoiminnan kesto on vähintään neljä enintään kahdeksan tuntia päivässä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan ylläpitokorvausta tosiasiallisten osallistumispäivien mukaan (L /1290). Maksaja on Kela tai työttömyyskassa. Kulukorvauksen suuruus on 9 euroa/ osallistumispäivä tai oman kunnan ulkopuolella osallistuvalle 18 euroa osallistumispäivältä. (L /189) Kunta voi saada valtion työllisyysmäärärahoista maksettavaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa/päivä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen osallistumispäiviltä. (24, L 1296/2002) Työkokeilu Työkokeilu on TE-toimiston toimenpide, jota voidaan käyttää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseen, ammattitaidon parantamiseen, työhönsijoittumisen edistämiseen ja työelämään paluun tukemiseen TE-toimistossa asiakkaana olevalle työttömälle henkilölle. Työkokeilupaikan voi tarjota kunta, kuntayhtymä, valtio, yritys, yhdistys tai säätiö. (L 916/2012.) Työkokeilussa ollaan yleensä viitenä päivänä viikossa, 4-8 tuntia/päivä. Työkokeilussa voi olla enintään 12 kuukautta, joista samalla työnantajalla maksimissaan 6 kuukautta Työkokeiluun osallistuvalle maksetaan työttömyysetuuden (työmarkkinatuki, peruspäiväraha tai ansiopäiväraha) lisäksi kulukorvausta 9 euroa/työkokeiluun osallistumispäivä Palkkatuki ja soviteltu palkka Palkkatyötä voi tehdä myös työkyvyttömyyseläkkeellä. Työntekijä ei menetä eläkettään mikäli palkkatulot ovat riittävän pienet. Mikäli Kelan työkyvyttömyyseläkettä saavan työllistyjän palkkasuhteiset työtulot ylittävät kokonaisansiorajan, 743,38 / kk (vuonna 2014), henkilön on jätettävä työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään. (L /568) Työnantaja voi saada TE-toimiston myöntämää harkinnanvaraista palkkatukea vaikeasti työllistyvän työntekijän palkkaamiseen. Työllistymistä voi vaikeuttaa mm. pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. Palkkatuen perusosa on 32,46 euroa/päivä ja siihen voidaan maksaa lisäosaa enintään 90 % (1300 /kk). Esimerkiksi perusosa ja sen päälle lisäksi maksettu lisäosa 50 % tekevät yhteensä 1053 euroa kuukaudessa. Täysimääräisen palkkatuen myöntämisen edellytys pääsääntöisesti kuitenkin on työsuhde jossa työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Käytännössä palkkatukea ei sovelleta esimerkiksi avotyöstä ns. soviteltuun palkkatyöhön siirtyvän työntekijän kohdalla Tuetun työllistymisen työhönvalmennus Prosessi, jossa tuetun työllistymisen työhönvalmentaja tukee, ohjaa ja valmentaa asiakasta voimavaralähtöisesti työsuhteeseen tavalliseen työyhteisöön. Työhönvalmentaja etsii asiakkaalle tai yhdessä hänen kanssaan työpaikan ja hänen taitojaan vastaavat työtehtävät avoimilta työmarkkinoilta. Valmennusta voi tapahtua sekä erityistyöllistämisen yksikössä että sen jälkeen tavallisessa työyhteisössä. Valmennusprosessi jakaantuu suunnittelu-, valmistelu ja tuetun työllistymisen vaiheeseen, joihin kaikkiin sisältyy em. tuetun työllistymisen työhönvalmentajan palvelut. Tuetun työllistymisen työhönvalmennus sisältyy työhönvalmennus käsitteen piiriin. (Ylipaavalniemi ja muut 2005) Työhallinto hankkii työhönvalmennusta ostopalveluna omille asiakkailleen. Tavoitteena on työttömän työnhakijan työllistymisen tukeminen. Työhönvalmennussopimus tehdään asiakkaan, TE-toimiston ja palveluntarjoajan kesken määräajaksi ja palvelun maksaa TE-toimisto. (TE-palvelut.) 7

12 3. KUSTANNUSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1. Palvelupolut Kustannusten ja vaikutusten arvioinnin mallin pohjana on käytetty erikseen määriteltyjä tyypillisiä palvelupolkuja työllistymistoimenpiteiden piirissä oleville kehitysvammaisille ja muuten erityistukea tarvitseville (mielenterveyskuntoutujat ja vammaispalvelujen piirissä olevat) asiakkaille. Työllistämistoimenpiteiden kohteena olevat tyypilliset kohderyhmät ja kuvattavat asiakastapaukset määriteltiin yhteistyössä Työelämän päämies -projektihenkilöstön kanssa. Valittujen asiakastapausten pohjalta muodostettiin kolme erilaista palvelupolkua: Palvelupolku 1. o valmistunut opiskelija, vammaispalvelujen asiakas (ei-eläkeläinen), alle 30v. o tavoite: työkokeilu Palvelupolku 2. o valmistunut opiskelija, kehitysvammainen, eläkeläinen o tavoite: avotyötoiminta/soviteltu palkkatyö Palvelupolku 3. o mielenterveyskuntoutuja, eläkeläinen o tavoite: avotyötoiminta Asiakastapausten kautta kuvatut ns. tyypilliset palvelupolut (asiakkaan eteneminen työllistymispolulla) ja niihin liittyvä resurssien käyttö (työvoimakustannukset) ja resurssien jakautuminen määriteltiin yhteistyössä projektihenkilöstön kanssa erikseen projektin työhönvalmennuksen piirissä oleville ja niille, jotka ovat ns. Pieksämäen normaalikäytännön mukaisissa työllistymistoimenpiteiden piirissä. Palvelupolkujen pohjana käytettiin projektissa aiemmin määriteltyjä palvelupolkuja. Projektiin kuulumattomien palvelupolkujen, asiakkaiden palvelupoluilla etenemisen, sekä näihin liittyvän resurssien (työvoimakustannukset) käytön määrittelyssä käytettiin apuna Työelämän päämies projektihenkilöstön asiantuntemusta ja lisäksi haastateltiin seuraavia Pieksämäen alueen toimijoiden edustajia/asiantuntijoita. Palvelupolku 1: sosiaaliohjaaja Kirsi Reinikainen ja tuetun työllistymisen asiantuntija Anja Pakarinen Palvelupolku 2: kehitysvammaohjaaja Anneli Ramstedt Palvelupolku 3: kuntoutusohjaaja Siru Rönkkönen lisäksi, palvelupolkuun 1 kuuluvat, TE-palveluiden Savosetilta ostamat työhönvalmentajan palvelut: johtaja Seppo Kauppinen ja työhönvalmentaja Minna Kaipainen Palvelupolut ovat pelkistetty kuvaus todellisuudesta, eikä niiden puitteissa voida huomioida kaikkia mahdollisia haastatteluissa esille tulleita polulla etenemisen vaihtoehtoja. Malli sisältää myös tiettyjä oletuksia. Osa todellisen prosessin vaiheista oletetaan jo toteutuneeksi tai jätetään kokonaan mallin ulkopuolelle, koska keskenään verrannollisissa poluissa niiden tulisi olla samanlaiset, ja näin ollen niillä ei ole merkitystä kustannuserojen syntyyn. Palvelupolkuihin liittyvät pääoletukset ovat seuraavat: 1. Asiakas on ohjattu TE-palvelujen piirin ja etuudet ovat kunnossa kun tieto asiakkaasta saadaan. (Polku1.) esimerkiksi valmistunut opiskelija on ohjattu sosiaalitoimiston tai oppilaitoksen toimesta tuetun työllistymisen asiantuntijan luo, eli työmarkkinatuen piiriin. Henkilö on ohjautunut näin TE-toimistoon työnhakijaksi heidän palvelulinjojensa mukaan tuen tarpeen määrittelemänä (palvelulinjat 1-3, palvelulinja 3 enemmän tukea tarvitsevalle). Tapaamiset TE-toimistossa -> TE-toimiston työntekijä (palvelulinjan 1 eli työnvälityspalveluiden asiantuntija) tekee alkukartoituksen, joka sisältää myös 8

13 työllistymissuunnitelman (kartoitetaan asiakkaan koulutus, osaaminen, työkokemus, omat toiveet). Nuorisotakuu: oletus, että kaikki ovat alle 30-v, jolloin aktivointitoimet aloitetaan heti. 2. Työkyvyn arvioiminen/selvittäminen: oletetaan, että on kunnossa kun työllistymistä aletaan suunnitella. Käytännössä on huomattu, että joskus arvio on liian optimistinen, eikä aina vastaa asiakkaan todellista työkykyä. Yleisesti hyväksyttävä työkyvyn arviointimenetelmiä ovat Imba ja Melba, jotka ovat perusteellisia, mutta aikaavieviä. Projektin henkilöstöllä on myös pätevyys tehdä Melba-arviointeja ja Imba-pätevyyden he saavat piakkoin. Ylipäänsä vammaisen ja tukea tarvitsevan henkilön työllistymisen tueksi siis kaivattaisiin vielä erilaisiin tilanteisiin soveltuvia, helposti toteutettavia työ- ja toimintakyvyn arviointityökaluja, jonka avulla saataisiin realistisempi arvio asiakkaan todellisesta työ- ja toimintakyvystä. 3. Ehtojen täyttyminen ja maksusitoumukset: oletetaan, että ehdot täyttyvät, maksusitoumukset on pyydetty ja ne saadaan. esimerkiksi määrärahan myöntäminen työkokeilua varten (polku 1.) Sopimus työhönvalmennukseen TE-palveluilta on saatu työhönvalmentajan palveluita varten (polku 1.) avotyötoimintasopimuksessa on kehitysvammaohjaajan allekirjoitus hyväksymisen merkiksi ja maksusitoumus on varmistettu (polku2.) 4. Matkoihin kulutettu aika ja matkakustannukset: Matkoihin käytetty aika on huomioitu vain työpaikkoihin/avotyötoiminnan suorituspaikkoihin tehtävien tutustumiskäyntien osalta (matkaan käytetty työaika). Matkakustannuksia ei ole huomioitu. Asiakkaan tai omaisten aikaa (esim. vapaa-ajan menetys) ei arvoteta. Tässä raportissa esitetyt, asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä hahmotellut palvelupolut kuvaavat siis keskimääräistä palvelujen käyttöä. Palvelupolkujen avulla havainnollistetaan asiakkaan tyypillistä etenemistä työllistymisen polulla siinä mittakaavassa kuin se on mahdollista. Muodostetun kolmen rinnakkaisen polun (projektin polut (3 kpl) ja normaalikäytännön mukaiset polut (3 kpl)) avulla kuvataan eroja asiakkaan etenemisessä työllistymisen polulla, sekä resurssien käytön eroja ja erojen vaikutusta kustannuksiin. Palvelupolut (henkilön eteneminen työllistymispolulla) ja niihin liittyvä resurssien käyttö (työvoimakustannukset) on kuvattu tarkemmin Liitteessä 1 (katso Liitetaulukot 1-5.) 3.2. Kustannukset Kustannusten osalta tarkasteluajanjakso oli 12 kuukautta alkaen siitä kun tieto uudesta asiakkaasta saadaan. Mallissa tarkasteltiin asiakkaan palvelupolulla etenemisestä ja eri vaiheissa (työllistymisprosessi) olemisesta aiheutuvia kustannuksia, sekä eri osapuolille maksettuja korvauksia 12 kuukauden ajalta. Taloudellisia seurauksia arvioitaessa otettiin huomioon: toimenpiteiden toteuttajien palkkakustannukset (työvoimakustannukset), eri osapuolille maksetut suorat korvaukset, työllistämistoimenpiteisiin liittyvät suorat kustannukset, sekä niiden jakautuminen eri osapuolten kesken (asiakas, kunta ja valtio). Selvityksessä ei tarkasteltu asiakkaalle tai heidän omaisilleen ja läheisilleen aiheutuvia kustannuksia, kuten matkakuluja, menetettyä vapaa-aikaa tai menetettyjä ansioita. Tulonsiirrot (eläke, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ym.) jätettiin myös tarkastelun ulkopuolelle, koska ne eivät riipu siitä osallistuuko asiakas 9

14 Työelämän päämies -projektin työhönvalmennukseen vai onko hän Pieksämäen tämän hetkisen normaalikäytännön mukaisessa työhönvalmennuksessa. Kustannusten laskennassa hyödynnettiin yksikkökustannusmenetelmää. Arvioinnin toteuttaminen yksikkökustannusmenetelmällä mahdollistaa yleistettävyyden ja vertailtavuuden arvioitaessa toiminnalla saavutettuja tuloksia. Kaikki kustannukset on laskettu vuoden 2013 tietojen mukaan Työvoimakustannukset Mukaan työvoimakustannuksiin on tässä raportissa huomioitu tilastokeskuksesta haetut vuoden 2013 säännöllisen bruttokuukausiansion keskiarvot työnantajasektoreittain ja ammattiryhmittäin (SVT), sekä näihin lisätyt laskennalliset lomarahat (Vuosilomalaki 11 ) ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut (STM). Lomarahan osuus bruttopalkasta on laskettu kertomalla työntekijän keskipäiväpalkka lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella 1,8, joka vastaa lomapäivien määrässä kahta lomapäivää kuukaudessa (Vuosilomalaki 11 ). Työnantajan sosiaalivakuutusmaksu (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014) pitää sisällään sairausvakuutusmaksun 2,04 % (kaikki työnantajat), työttömyysvakuutusmaksun 0,8 % (palkkasummaan saakka) ja työeläkevakuutusmaksun 17,35 % KuEl (kuntatyönantajat) tai 17,85 % TyEl (yksityiset työnantajat) tai 19,73 % VaEl (valtiontyönantajat). Työnantajan pakollista tapaturmavakuutusmaksua, jonka maksu vaihtelee toimiala- ja yrityskohtaisesti ja jonka maksun suuruus määräytyy palkkojen ja työn tapaturmariskin mukaan, ei ole tässä huomioitu mukaan työvoimakustannuksiin. Myöskään työntekijöiden koulutuksista, virkistäytymisestä ym. aiheutuvat sivukulut eivät ole mukana laskelmissa. Työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja tai muita sivukuluja ei ole huomioitu. Tuntipalkkaa laskettaessa on huomioitu myös kulloisenkin ammattiryhmän työehtosopimuksen mukainen viikkotyöaika (KVTES, PTYTES, valtion virka- ja työehtosopimus). Näin muodostettua työvoimakustannusta euroa/tunti käytettiin palvelupoluissa eri ammattiryhmien työpanoksen rahallisen arvon laskemiseen. Tarkempi selvitys työvoimakustannusten laskennasta, katso Liite 2, liitetaulukot 6-7. Vammaisen tai muuten vajaakuntoisen työllistyessä palkkatyöhön työkokeilusta, on hänen palkkansa, ja sen pohjalta laskettu työnantajalle aiheutuva työvoimakustannus, huomioitu kunnallisen työnantajan vähimmäispalkan (KVTES, palkkausluku 3 ) mukaan, joka lukien on 1 533,57 euroa kuukaudessa. Työnantajien resurssin käytöstä aiheutuvaan työvoimakustannukseen puolestaan on huomioitu kuntatyönantajan kuukausipalkat ammateittain, kaikki ammatit yhteensä, kokonaisansion keskiarvo 3072 euroa kuukaudessa kaikkien työnantajan edustajien osalta Suorat kustannukset/ korvaukset Asiakkaalle palvelupoluissa huomioituja maksettavia suoria korvauksia ovat työosuusraha, kulukorvaus, soviteltu palkka ja palkka. Päivätoiminnasta ei asiakkaalta peritä/ hänelle makseta korvausta. Työosuusrahaa henkilön avotyötoimintaan osallistumispäivältä kunta maksaa Pieksämäellä 12 euroa/henkilön osallistumispäivä. Enimmillään työosuusraha voi olla 5*4*12 = 240 euroa kuukaudessa. Työkokeiluun osallistuvalle TE-palvelut (valtio) maksaa työttömyysetuuden (työmarkkinatuki, peruspäiväraha tai ansiopäiväraha) lisäksi kulukorvausta 9 euroa/työkokeiluun osallistumispäivä. Enimmillään kulukorvaus voi olla 5*4*9= 180 euroa kuukaudessa. Avotyöstä soviteltuun palkkatyöhön työllistyvä KELAn työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö ei menetä eläkettään, mikäli työnantajan maksamat palkkasuhteiset työtulot eivät ylitä kokonaisansiorajaa 743,38 / kk. Näitä enimmäisarvoja on käytetty korvauksia/ kustannuksia laskettaessa. Kunta voi saada valtion työllisyysmäärärahoista maksettavaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa/päivä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti jälkikäteen osallistumispäiviltä. Työnantajalle aiheutuvia kustannuksia ovat henkilön palkkaamisesta aiheutuvat työvoimakustannukset, jotka sisältävät myös työnantajan sivukulut (sosiaalivakuutusmaksut). Nämä työantajan sivukulut on 10

15 kuvattu tarkemmin aiemmin luvussa Työnantaja voi saada TE-toimiston myöntämää harkinnanvaraista palkkatukea vaikeasti työllistyvän työntekijän palkkaamiseen, mikäli tämän palkkasuhteinen työaika on vähintään 85 % alan säännöllisestä työajasta. Palkkatukea voidaan soveltaa työkokeilusta työllistyttäessä, mutta ei sovitellussa palkkatyössä, jossa työaika on liian vähäinen maksuehtojen täyttymiselle Hyvinvointivaikutukset Hyvinvointivaikutukset ilmenevät yleensä pidemmän ajanjakson kuluessa ja sen vuoksi muutoksia hyvinvoinnissa arvioitiin mahdollisuuksien mukaan asiakkaan työhönvalmennukseen osallistumisen ajalta (vaihteluväli 0,5-3,5 vuotta). Mahdollisia hyvinvointivaikutuksia arvioitaessa otettiin huomioon (poikkileikkaus-) tilanne asiakkaan työhönvalmennusmalliin mukaan tullessa ja siihen osallistumisen jälkeen. Tapahtuneita muutoksia terveydessä ja koetussa hyvinvoinnissa näiden kahden ajankohdan välillä arvioitiin koetun hyvinvoinnin osatekijöitä kuvaavien hyvinvointivaikutusten arviointikehikkoon koottujen kriteerien avulla (katso Liite 3, Liitekuvio 1.). Arviointikehikko on muotoiltu Kainulainen (2014) ja Maailman terveysjärjestön kehittämän WHOQOL-BREF elämänlaatumittarin (WHO 2014) pohjalta. Arviointikriteerit sovittiin yhdessä projektihenkilöstön kanssa. Hyvinvointivaikutusten tarkastelussa otettiin huomioon: - Miten henkilöiden työhönvalmennukseen osallistuminen vaikutti heidän terveyteensä ja koettuun hyvinvointiinsa? - Miten nämä vaikutukset riippuivat työllistymistavasta ja -polusta, työn tai työpaikan ominaisuuksista, sekä - henkilön terveyteen, taustaan ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvistä tekijöistä? Mahdollisten hyvinvointivaikutusten selvittämiseksi haastateltiin kahta työhönvalmennukseen osallistunutta asiakasta vapaamuotoisen haastattelurungon pohjalta. Haastattelut toteutettiin työhönvalmennettavien työpaikalla työpäivän aikana. Työkokeilusta (palvelupolku 1.) ei projektissa ollut onnistunutta kokemusta, joten vain palvelupoluista 2 ja 3 saatiin haastattelut. Hyvinvointivaikutusten tarkastelussa hyödynnettiin lisäksi projektin työhönvalmentajan keräämiä asiakastyön laadullisia koosteita ja asiakaskertomuksia. Projektiin tullessaan kaikki asiakkaat ovat allekirjoittaneet Projektin asiakkaan suostumus asiakastietojen pyytämiseen/luovuttamiseen luvan. Lisäksi nimettömien asiakaskertomusten käyttöön on kaikilta kolmelta asiakkaalta kysytty kirjallinen lupa. Suostun siihen, että minua koskevaa nimetöntä asiakaskertomusta Työelämän päämies -projektin ajalta voidaan käyttää kustannusten ja hyvinvointivaikutusten arvioinnin loppuraportissa. Haastattelujen kautta saadun tiedon käyttöön on myös kysytty ja saatu kirjallinen lupa molemmilta haastatelluilta. Suostun siihen, että haastattelussa Työelämän päämies -projektin kustannusten ja hyvinvointivaikutusten arviointia varten antamiani tietoja voidaan käyttää kustannusten ja hyvinvointivaikutusten arvioinnin loppuraportissa. Laadullisten koosteiden käyttämiseen (ja tietojen luovuttamiseen) hyvinvointivaikutusten arvioinnissa projektin työhönvalmentaja on kysynyt ja saanut luvan kaikilta, paitsi yhdeltä henkilöltä. Henkilön, jonka lupaa ei ole saatu kysyttyä, tietoja ei käytetty hyvinvointivaikutusten arvioinnissa. 11

16 4. TULOKSET 4.1. Palvelupolkujen kustannukset Aiemmin kuvattujen ns. tyypillisten palvelupolkujen (liite 1., liitetaulukot 1-5), avulla mallinnettiin kustannuksia asiakkaan etenemiselle työllistymisen polulla. Polkuihin liittyvä resurssien käyttö (työvoimakustannukset) ja resurssien jakautuminen määriteltiin erikseen projektin työhönvalmennuksen piirissä olevien osalta ja niiden osalta, jotka ovat ns. Pieksämäen normaalikäytännön mukaisissa työllistymistoimenpiteiden piirissä (työvoimakustannus). Projektihenkilöstö vallitsi kuvattavat palvelupolut (taulukko 2.). Taulukko 2. Tarkasteluun valitut palvelupolut (tarkastelujakso 12 kk) PALVELUPOLKU1: TYÖKOKEILU ONNISTUU Työkokeilu onnistuu 3kk + uusi työkokeilu toiselle työnantajalle 3kk, työkokeilut yhteensä 6kk (tämän jälkeen voi työllistyä palkkatyöhön tai takaisin työmarkkinatuelle) EI ONNISTU Ensimmäinen työkokeilu epäonnistuu 1 viikon kuluttua + uusi työkokeilu toiselle työnantajalle, epäonnistuu 1 kk kuluttua, ensin takaisin työmarkkinatuelle (ja siitä ohjataan myöhemmin kuntouttavaan työtoimintaan, työkyvyn arviointiin tai eläkeselvittelyyn) PALVELUPOLKU 2: AVOTYÖTOIMINTA / SOVITELTU PALKKA ONNISTUU EI ONNISTU Avotyötoiminta onnistuu ja työllistyminen soviteltuun palkkatyöhön Ensimmäinen avotyötoimintakokeilu epäonnistuu heti 1 viikon kuluttua 11kk kohdalla, ehtii olla kuukauden töissä. + etsitään uusi avotyötoimintapaikka, joka sekin epäonnistuu.1 kk kuluttua + eläkkeelle loppuajaksi (12 kk saakka), mahdollisesti päivätoimintaan PALVELUPOLKU 3: AVOTYÖTOIMINTA ONNISTUU EI ONNISTU Avotyötoiminta onnistuu, sopimus uusitaan samalle työnantajalle 6kk ja Ensimmäinen avotyötoimintakokeilu epäonnistuu heti 1 viikon kuluttua 9kk kohdalla, pysyy avotyötoiminnassa + etsitään uusi avotyötoimintapaikka, joka sekin epäonnist.1 kk kuluttua + eläkkeelle loppuajaksi (12 kk saakka), mahdollisesti päivätoimintaan Projektin ja normaalikäytännön mukaiset polut erosivat toisistaan paitsi resurssien käytöltään myös kustannuksiltaan. Projektissa luotu työhönvalmennuksen malli näkyi erityisesti polkujen suunnitelmallisuutena ja suurempana työhönvalmentajan työpanoksena. Projektin työhönvalmennus sisältää määrällisesti selkeästi enemmän asiakkaalle annettavaa henkilökohtaista ohjausta ja tukea Kustannukset: Palvelupolku 1 Työkokeilua mallinnettiin palvelupolussa 1. (liite 1. Liitetaulukko 1. ja Liitetaulukko 3.) Työkokeilua voidaan käyttää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseen, ammattitaidon parantamiseen, työhönsijoittumisen edistämiseen ja työelämään paluun tukemiseen TE-toimistossa asiakkaana olevalle työttömälle henkilölle. Työkokeilussa voi olla enintään 12 kuukautta, joista samalla työnantajalla maksimissaan 6 kuukautta. Työkokeilusta on mahdollista työllistyä samalle työnantajalle palkkatyöhön. Työkokeiluun osallistuvalle TE-palvelut myöntää ja valtio (Kela) maksaa perustoimeentulon, eli työttömyysetuuden (työmarkkinatuki, peruspäiväraha tai ansiopäiväraha) lisäksi kulukorvausta 9 euroa/työkokeiluun osallistumispäivä. TE- palveluiden asiantuntijan mukaan työkokeilu myönnetään useimmiten 1-3 kuukauden ajaksi, jonka ajan kuluessa suunnitelmat ja soveltuvuus alalle usein selkenevät. Pidempiaikaiset työkokeilut samalle työnantajalle ovat harvinaisia, joskin mahdollisia. Samoin useamman työkokeilun myöntäminen lähekkäin on harvinaista. Tässä oletettiin projektin mallin mukaisesti, että asiakkaalle annetaan tilaisuus kokeilla kaksi erillistä kolmen kuukauden työkokeilua kahdelle eri työnantajalle. Esimerkki projektin asiakkaan etenemisestä työkokeilussa on kuvattu asiakaskertomuksen muodossa (katso liite 4., asiakaskertomus 1). 12

17 Sopimus työkokeilusta työnantajan kanssa tehdään projektin polussa noin kolme kuukautta työhönvalmennukseen asiakkaaksi tulosta. Normaalikäytännön mukaisessa polussa ensimmäinen työkokeilupaikka järjestyy kuukautta aikaisemmin, eli noin kaksi kuukautta asiakkaaksi tulosta. Mikäli ensimmäinen kolmen kuukauden työkokeilu onnistuu hyvin, on mahdollista työllistyä palkkatyöhön samalle työnantajalle. Asiakas ehtisi siis työskennellä puolet 12 kuukauden seuranta-ajanjakson ajasta palkkasuhteisessa työssä. Mikäli hän saisi esimerkiksi kunnallisen työnantajan maksamaa vähimmäispalkkaa 1533,57 euroa kuukaudessa (KVTES ), olisi lisäansio työttömyyskorvaukseen verrattuna huomattava. Lisäksi, mikäli asiakas on työsuhteessa, jossa työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta, on työnantajan mahdollista saada TE-toimiston myöntämää harkinnanvaraista palkkatukea henkilön palkkaamiseen. Esimerkiksi palkkatuen perusosa 32,46 euroa/päivä ja sen lisäksi maksettu lisäosa 50 % tekisivät yhteensä 1053 euroa kuukaudessa. Ellei työnantaja työkokeilun onnistumisesta huolimatta palkkaa työkokeilussa ollutta henkilöä työsuhteiseen palkkatyöhön, jatkaa asiakas työmarkkinatuella. Uuden työkokeilupaikan etsiminen vie noin kaksi kuukautta. Mikäli tämäkin työkokeilu onnistuu, eikä edelleenkään työnantaja palkkaa työsuhteiseen ansiotyöhön (palkkatuettuun työhön), jää asiakas edelleen työmarkkinatuen varaan. Tämän jälkeen ei enää uutta työkokeilua järjestetä, vaan hänet voidaan ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, myös työkyvyn arviointi tai eläkeselvittely voi tulla kysymykseen. Käytännössä tässä vaiheessa ollaan vähintään 10/11 kuukauden kohdalla työhönvalmennukseen tulosta, joten kuntouttavaan työtoimintaan tuskin ehtii ennen 12 kk seuranta-ajan loppumista. Epäonnistuneessa vaihtoehdossa ensimmäinen työkokeilu epäonnistuu heti yhden viikon kuluttua ja asiakas palaa takaisin työttömäksi. Hänelle etsitään kuitenkin vielä toinenkin työkokeilupaikka. Uuden mahdollisen työnantajan etsiminen vie noin kaksi kuukautta. Uusi työkokeilu onnistuu yhden kuukauden, jonka jälkeen sekin epäonnistuu. Projektin polussa tässä vaiheessa ollaan 7 kuukauden kohdalla ja normaalikäytännön mukaisesti noin puolessa välissä seurantajaksoa, eli kuuden kuukauden kohdalla. Tässä on oletuksena, että epäonnistuneen työkokeilun jälkeen työsuhteista palkkatyötä/työpaikkaa ei järjesty, joten asiakas palaa työmarkkinatuelle. Tästä hänet ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan. Kustannuksiin on laskettu, että asiakas ehtii olla kuntouttavassa työtoiminnassa neljä kuukautta ennen 12 kuukauden seuranta-ajan loppumista. Samasta syystä, kuten asiakkaan saamien tulonsiirtojenkin (eläke, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ym.) kohdalla, jätettiin myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset tai sen järjestämisestä maksettavat valtionosuudet tai muut tulonsiirrot tämän mallin ulkopuolelle. Mitkään näistä edellä mainituista eivät riipu siitä osallistuuko asiakas Työelämän päämies -projektin työhönvalmennukseen vai onko hän Pieksämäen tämän hetkisen normaalikäytännön mukaisessa työhönvalmennuksessa, joten niillä ei ole vaikutusta vertailtaviin kustannuksiin. Taulukko 3. Palvelupolun 1 kustannukset PALVELUPOLKU 1: TYÖKOKEILU Työvoimakustannus (kunta/ valtio) Kulukorvaus (valtio) Ylläpitokorvaus (valtio) Kustannukset yhteensä PROJEKTI työkokeilu onnistuu 1 961, , ,86 työkokeilu epäonnistuu 1 778,87 225,00 432, ,87 NORMAALIKÄYTÄNTÖ työkokeilu onnistuu 1 330, , ,32 työkokeilu epäonnistuu 980,57 225,00 432, ,57 13

18 Onnistuessaan projektin työhönvalmennusmallissa kustannuksia aiheutuu vain noin 20 % enemmän normaalikäytännön mukaiseen toimintamalliin verrattuna (katso taulukko 3.). Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että projektin mallissa on käytetty selkeästi enemmän asiakkaan työllistymistä tukevia työhönvalmentajan palveluita Pieksämäen normaalikäytäntöön verrattuna. Normaalikäytännön mukaisessa toiminnassa TE- toimisto ostaa työhönvalmentajan palvelut. Työhönvalmentajan ostetun palvelun enimmäiskesto on 50 tuntia työllistyjää kohden 12 kuukauden aikana, ja perehdytys työtehtäviin kuuluu aina työnantajalle. Pieksämäellä ELY-keskus on kilpailuttanut työhönvalmentajan palvelut ja TE-palveluilla on ostosopimus Savosetin kanssa (TE- palvelut). Savosetin mukaan käytännössä palvelua ostetaan tuntia henkilöä kohden, korkeintaan 30 tuntia/henkilö. Tässä arvioinnissa palvelupolkujen kustannuksiin ei ole huomioitu palveluntarjoajan veloittamaa hintaa, vaan työhönvalmentajan palvelut on laskettu yksikkökustannuksina (työvoimakustannus), samoin kuin muidenkin työvoimaresurssien osalta. Normaalikäytännön mukaisessa polussa arvioitu työhönvalmentajan työmäärä siihen mennessä kun työkokeilusopimus allekirjoitetaan, on kymmenen tuntia. Työkokeilun ajalta (käynnit työpaikalla ja arvioinnit) työtunteja tulee lisää kuusi tuntia, eli yhteensä 16 tuntia verrattuna projektin työhönvalmentajan työtunteihin (yhteensä 40) tuntia. Toisaalta sosiaaliohjaaja yhdessä TEpalveluiden asiantuntijan kanssa osallistuu omalla työpanoksellaan asiakkaan työllistymisen valmisteluun ja työllistymistoimiin (sosiaaliohjaaja yhteensä 11 tuntia ja TE-palveluiden asiantuntija 2,5 tuntia), mikä tasoittaa eron lähes samaan tuntimäärään 40 tuntia. Projektin palvelupolussa puolestaan koko ajan käytetään enemmän työvoimaresursseja asiakkaan tukemiseen ja ohjaamiseen, mikä näkyy selvästi myös korkeampina kustannuksina. Projektin työhönvalmennusmallissa työhönvalmentaja osallistuu tiiviisti työhönvalmennukseen työpaikalla, sekä työhönvalmentajan tuki myös jatkuu pitempään kuin normaalikäytännön mukaisessa mallissa. Erot käytännöissä ja sen myötä kustannuksissa korostuvat siinä vaiheessa, jos etsitään toinen työkokeilupaikka ensimmäisen jo onnistuneen työkokeilupaikan jälkeen. Myös siinä vaiheessa kun työkokeilu epäonnistuu, käytetään projektin työhönvalmennusmallissa enemmän työtunteja asiakkaan tukemiseen ja uudelleenohjaukseen normaalikäytäntöön verrattuna. Projektin työhönvalmennusmallin mukaisesti työhönvalmentaja käyttää noin lisätuntia, mikäli ensimmäinen työkokeilu epäonnistuu ja etsitään uusi työkokeilupaikka tai jos uusi työkokeilupaikka etsitään jo onnistuneen työkokeilun jälkeen. Ostettua työhönvalmentajan palvelua tähän uuden työkokeilupaikan etsimiseen on käytetty enää vain seitsemän lisätyötuntia (ensimmäinen epäonnistunut kokeilu 10 tuntia + uusi kokeilu 7 tuntia, yhteensä 17 tuntia) tai onnistuneen kokeilun jälkeen etsittävän uuden työkokeilupaikan etsimiseen 11 lisätyötuntia (onnistunut kokeilu 16 tuntia + toinen onnistunut kokeilu 11 tuntia, yhteensä 27 tuntia). Tämä ero resurssien käytössä näkyy selvästi myös toteutuneiden palvelupolkujen kustannuksissa. Asiakkaan saamiin korvauksiin (onnistunut työkokeilu: valtion maksama ylläpitokorvaus 2*3kk*180 = 1080 ) palvelupolulla ei ole vaikutusta. Ensimmäisen viikon jälkeen epäonnistuvalta työkokeiluajalta maksettu kulukorvaus on 45 euroa (= 180 /4) ja toisen yhden kuukauden jälkeen epäonnistuneen työkokeilun ajalta maksettu kulukorvaus on 180 euroa, eli yhteensä 225 euroa. Mikäli molemmat työkokeilut epäonnistuvat ja asiakas ehditään ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, molemmissa palvelupolkumalleissa tämä aika on samanpituinen (4 kk) ja siitä asiakkaalle maksettavat korvaukset ovat samansuuruisia. Edellyttäen, että asiakas osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan kolmena päivänä viikossa neljän kuukauden ajan, hänen saamansa valtion (Kelan) maksama ylläpitokorvaus on 3*4*9 = 108 euroa kuukaudessa, eli yhteensä 432. Kunnalla taas on oikeus saada takautuvasti valtion työllisyysmäärärahoista maksettavaa korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä henkilön toteutuneiden osallistumispäivien mukaisesti, mikä neljän kuukauden ajalta olisi 4*3*4*10,09 = 484,32. Kunnalle aiheutuvaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen kustannusta ei tämän arvioinnin puitteissa ole laskettu, mutta esimerkiksi Pehkonen-Elmi ja muut (2014) arvion mukaan kunnille vuonna 2006 aiheutuneet kuntouttavan työtoiminnan (ohjauksen, hallinnon jne.) kustannukset olivat keskimäärin 28,74 14

19 euroa toimintapäivää kohti (ilman KUTY toimintaan osallistuville maksettuja korvauksia ja muita KUTYtoimintaan osallistuvista johtuvia kuluja). (Kallio ja muut 2008, Pehkonen-Elmi ja muut 2014.) Tämä vuoden 2013 tasolle muutettuna (SVT: Julkisten menojen hintaindeksi) tarkoittaisi keskimäärin 35,23 euroa/ henkilö/toimintapäivä Kustannukset: Palvelupolku 2 Kehitysvammaisen eläkeläisen työllistymispolkua avotyötoimintaan ja mahdollisuutta siirtyä hyvin onnistuneesta avotyötoiminnasta soviteltuun palkkatyöhön (työsuhteinen palkkatyö) mallinnetaan Palvelupolussa 2. (liite 1., liitetaulukko 2. ja liitetaulukko 4.). Palkkatuetusta työstä ei tässä tapauksessa siis ole kyse, sillä mahdollisuus ansaita ansiotuloa aiemmin myönnetyn työkyvyttömyys-/kansaneläkkeen lisäksi sisältää tulorajan 743,38 kuukaudessa. Tämän enempää ei voi kuukaudessa ansaita ilman, että joutuisi jättämään eläkkeen lepäämään. Soviteltua palkkatyötä käytetään siis nimityksenä työsuhteiselle palkkatyölle, jossa eläkkeen päälle ansaittava palkkatulo ei ylitä tuota tulorajaa. Esimerkki projektin asiakkaan etenemistä avotyötoiminnassa on kuvattu asiakaskertomuksen muodossa (katso liite 4., asiakaskertomus 2). Palvelupolussa 2. vastavalmistunut opiskelija on tullut projektin työhönvalmennuksen asiakkaaksi oppilaitoksen otettua yhteyttä valmistumisen lähestyessä. Sopiva avotyötoimintapaikka löytyy ja avotyötoimintasopimus allekirjoitetaan noin kolme kuukautta (normaalikäytännön mukaisessa polussa noin kaksi kuukautta) asiakkaaksi tulosta. Tässä mallissa onnistuneen palvelupolun kulku on ajateltu niin, että projektin palvelupolussa avotyötoimintasopimus tehdään avotyötoiminnan tarjoajan kanssa ensin kahden kuukauden ajaksi ja sopimus uusitaan kerran kuuden kuukauden lisäajaksi. Normaalikäytännön mukaisessa palvelupolussa ensimmäinen sopimus tehdään samoin kahdeksi kuukaudeksi ja jatkosopimus toistaiseksi voimassaolevaksi. Hyvin menneen avotyötoimintajakson jälkeen molemmissa poluissa asiakas palkataan soviteltuun palkkatyöhön 11 kuukauden kohdalla. Projektin polussa on tässä vaiheessa ehditty olla avotyötoiminnassa kahdeksan kuukautta ja normaalikäytännön mukaisessa polussa yhdeksän kuukautta. Asiakas ehtii siis vielä olla sovitellussa palkkatyössä yhden kuukauden ajan ennen 12 kuukauden seurantaajanjakson loppua. Sovitellun palkkatulon määräksi ja samalla työantajalle aiheutuneiden kustannusten (palkka + kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksu 20,91 %) pohjaksi on laskettu se enimmäissumma, jonka henkilö voi tienata menettämättä jo saavutettuja etuuksiaan (eläke), eli 743,38 /kk. Epäonnistuneessa palvelupolussa 2. ensimmäinen avotyötoimintapaikka löytyy projektin palvelupolussa kolme (ja normaalikäytännön mukaisessa polussa kaksi) kuukautta asiakkaaksi tulosta. Ensimmäisessä avotyötoimintapaikassa työskentely ei jostakin syystä kuitenkaan onnistu viikkoa kauempaa, jolloin joudutaan takaisin työllistymisen valmisteluun. Projektin mukaisessa polussa uuden avotyötoimintapaikan etsiminen vie alle kuukauden, jolloin uudessa avotyötoimintapaikassa voidaan aloittaa heti kuukauden päästä edellisestä. Normaalikäytännön mukaisessa polussa uuden avotyötoimintapaikan etsiminen työllistymisen valmisteluineen vie kauemmin, 6-12 kuukautta. Enimmillään ehtii siis kokeilla kaksi avotyötoimintapaikkaa yhden vuoden aikana. Tässä oletetaan, että molemmissa sekä projektin että normaalikäytännön mukaisessa palvelupolussa toinenkin avotyötoimintapaikka ehditään kokeilla 12 kuukauden seurantajakson aikana. Tämäkään avotyötoimintapaikka ei syystä tai toisesta ole asiakkaalle mieluinen tai soveltuva. Työskentely onnistuu vain kuukauden, jonka jälkeen asiakas keskeyttää avotyötoiminnan kyseisessä paikassa. Palvelupolun kustannuksia tarkasteltaessa ei ole niinkään suurta merkitystä sillä, että normaalikäytännössä uuden avotyötoimintapaikan löytymistä joutuu odottamaan kauemmin, sillä asiakkaan perustoimeentulon muodostaa eläke. Avotyötoiminnan epäonnistuessa asiakas saa saman eläkkeen kuin ennenkin sillä erotuksella, että vain lisätulo (työosuusraha) jää saamatta. 15

20 Taulukko 4. Palvelupolun 2 kustannukset PALVELUPOLKU 2: AVOTYÖTOIMINTA/ SOVITELTU PALKKA Työvoimakustannus Työosuusraha Soviteltu palkka Kustannukset (kunta) (kunta) (työnantaja) yhteensä PROJEKTI avotyötoiminta/ soviteltu palkka 1 483, ,00 893, ,04 onnistuu avotyötoiminta/ soviteltu palkka epäonnistuu NORMAALIKÄYTÄNTÖ avotyötoiminta/ soviteltu palkka onnistuu avotyötoiminta/ soviteltu palkka epäonnistuu 2 317,22 300, ,22 881, ,00 893, ,19 928,11 300, ,11 Onnistuessaan projektin työhönvalmennusmallin kokonaiskustannukset ovat vain noin kahdeksan prosenttia normaalikäytännön mukaisen toimintamallin kustannuksia korkeammat. (katso taulukko 4.) Suurimmat kustannuserot palvelupoluissa 2. syntyvät työvoimaresurssien käytöstä, eli työvoimakustannuksista. Projektin työhönvalmentajan asiakkaan työllistymisen valmisteluun ja sopivan avotyötoimintapaikan etsimiseen käyttämä työpanos asiakkaaksi tulosta siihen saakka kun avotyötoimintasopimus allekirjoitetaan avotyötoiminnan järjestäjän kanssa, on noin 16 työtuntia. Työhönvalmennukseen työpaikalla projektin työhönvalmentajalla on mahdollista käyttää (asiakkaan ohjaaminen, tukeminen ja työtehtävien opettelu) enemmän työaikaa verrattuna normaalikäytäntöön. Pelkästään ensimmäisen avotyötoimintaviikon aikana työhönvalmentajan työtuntimäärä on 30 työtuntia, seuraavien kolmen viikon aikana käynnit työpaikalla kolme tuntia (yksi tunti/ viikko) ja arviointipalaveri yksi tunti, mikä tekee ensimmäisen avotyötoimintakuukauden aikana yhteensä 34 työtuntia. Viikoilla 5-12 työhönvalmentaja käy vielä tukikäynneillä avotyötoimintapaikalla yhden tunnin kerran kuukaudessa (yhteensä 5 tuntia) ja tämän jälkeenkin vielä tarvittaessa. Sopimusten uusimisesta aiheutuva työpanos on tähän vielä neljä tuntia lisää. Yhteensä siis työhönvalmentaja käyttää onnistuneen avotyötoiminnan aikana ilman tästä eteenpäin toteutuneita lisäkäyntejä (0-3 tuntia) laskettuna ( = 59) lähes 60 työtuntia 12 kuukauden seurantajakson aikana. Vastaavassa ajassa normaalikäytännössä avopalveluohjaaja ehtii käyttää avotyötoimintasopimuksen allekirjoittamiseen mennessä reilut kuusi työtuntia, ensimmäisen avotyötoimintakuukauden aikana ohjaukseen yhteensä 11 työtuntia ja viikoilla 4-8 viisi työtuntia lisää. Tästä eteenpäin avopalveluohjaajan tukikäynnit jatkuvat yksi tunti kerran kuukaudessa siihen saakka, kunnes asiakas siirtyy soviteltuun palkkatyöhön. Yhteenlaskettu avopalveluohjaajan työtuntimäärä on siis projektin työhönvalmentajan käyttämään määrään verrattuna puolet pienempi ( = 29), eli noin 30 tuntia. Työvoimakustannuksista aiheutunut ero näkyy myös tilanteessa, jossa avotyötoiminta ei onnistu ja kokeillaan useampaa avotyötoimintapaikkaa. Projektin mallissa uudelleen työllistymisen valmistelu, avotyötoimintapaikan etsiminen, avotyötoimintasopimuksen allekirjoitus ja pelkästään ensimmäisen viikon työhönvalmennus lisäävät projektin työhönvalmentajan käyttämää työpanosta reilut 43 työtuntia. Vastaavasti normaalikäytännön mukaisessa toiminnassa avopalveluohjaaja käyttämä työvoimaresurssi tässä vaiheessa on vain 13 lisätyötuntia. Verrattuna saman työllistymispolun normaalikäytäntöön, projektin työllistymispolussa 2. on vaiheita enemmän ja myös muiden ammattiryhmien käyttämä työpanos polun varrella on arvioitu suuremmaksi. Näillä seikoilla on vaikutusta siihen, että projektin palvelupolussa kustannukset kasvavat huomattavasti enemmän kuin normaalikäytännön mukaisessa palvelupolussa 2, kun työllistymistoimia jatketaan ensimmäisen avotyötoiminnan epäonnistuttua. 16

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ

S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ S. JA A. BOVALLIUKSEN SÄÄTIÖ vuosikertomus 2013 Opas ammattiopiston henkilöstölle TUKEA OPISKELIJAN TYÖLLISTYMISEEN Opas ammattiopiston henkilöstölle Opas työnantajalle TUKEA OPISKELIJAN TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Koulutuspäivä

Koulutuspäivä Koulutuspäivä 8.12.15 Palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja kipukohdat Anne Korhonen Kaija Ray 8.12.15 Mitkä muutokset työhön heijastuvat? (1) SOSIAALI- HUOLTOLAKI TEOS-LAKI TYP-LAKI Tutkinnonuudistus ja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Työllisyystoimien taloudellisten seurausten arviointi

Kannattava työllistäminen -projekti Työllisyystoimien taloudellisten seurausten arviointi Työllisyystoimien taloudellisten seurausten arviointi Tuula Pehkonen-Elmi Päätösseminaari 6.2.2015 Kannattava työllistäminen työllisyystoimien yksilöllisten tavoitteiden ja seurausten arviointi Euroopan

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Yksilölliseen tavoitteenasetteluun perustuvan arviointimallin (GAS) mahdollisuudet ja rajat

Yksilölliseen tavoitteenasetteluun perustuvan arviointimallin (GAS) mahdollisuudet ja rajat Kannattava työllistäminen -projekti Yksilölliseen tavoitteenasetteluun perustuvan arviointimallin (GAS) mahdollisuudet ja rajat Tuloksekas työllistäminen ja Kannattava työllistäminen hankkeiden päätösseminaari

Lisätiedot

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen

Osaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA Ostopalvelusopimus 1(5) Sosiaali- ja terveyspalvelut 15.12.2016 OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET Palvelun tilaaja Siilinjärven

Lisätiedot

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi

Aika klo Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu 11, Kemi Muistio Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön ja Kemin sekä Keminmaan välinen neuvottelu työhönvalmennuspalveluista Aika 28.5.2014 klo 10 11.30 Paikka Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön tilat, Sauvosaarenkatu

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki

Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki Iisalmi 20.1.2017 ja Kuopio 23.1.2017 Esityksessä käsitellään lyhyesti 1.1.2017 voimaan tulleita palkkatukeen liittyviä muutoksia. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ ( ) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa Tapaturma asiain korvauslautakunnan yleisohje 21.12.2016 TYTAL:N MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRÄÄMISEN ERITYISKYSYMYKSIÄ (21.12.2016) Sovitellun työttömyysetuuden huomioiminen vuosityöansion laskennassa

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot