Melun mittaaminen työpaikoillaammattilaisetko. Aiheet. Riskinarviointi

Transkriptio

1 Melun mittaaminen työpaikoillaammattilaisetko asialla? Jaana Jokitulppo, A-Insinöörit Suunnittelu, Heli Koskinen, Työterveyslaitos, puh. Aiheet Riskien arviointi Työterveyshuollon rooli työpaikkaselvityksissä Esimerkkejä Seurauksia Melun mittaajat ja pätevyys, miten arvioida? Riskinarviointi Työturvallisuuslaki 738/2002 Työnantajan tehtävä (yhteistyössä) Vaarojen tunnistaminen Arvioidaan riskit Arvioitava tai mitattava altistustasot Säilytettävä tulokset Pidettävä ajan tasalla esim. muutokset työympäristössä, konekannan muutokset jne. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Voi olla osa riskien arviointia, pienyrityksissä usein yhtä aikaa tai limittäin 3 1

2 Miksi työpaikkaselvitys tärkeä PK-yrityksissä usein ainoa vaarojen ja haittojen tunnistaminen ja arviointi Ja asia on sitten hoidettu! Informaatio työntekijöille oireista ja vaaroista perustuu aina vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin Terveystarkastuksessa tarvitaan tietoa altistumisesta, muuten voi tulla virheitä Selvitys antaa lisätietoa altistumisen tasosta Suojautumisen kannalta Riskien hallinnan kannalta -> jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus olennaista, pelkkä mittaaminen ei riitä!! 4 Työpaikkaselvitys Työterveyshuoltotoiminnan perusta Tavoitteena: työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Arvioidaan työpaikan altisteet Esim. työn fyysinen, psyykkinen, kemiallinen, fysikaalinen altistus jne. Työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan tietoja, kuten henkilöstön ikärakenne, sairauspoissaolotiedot, tapaturmatiedot, työprosessit, työmenetelmät ja työajat. Työterveyshenkilöstö suorittaa työpaikkakäyntejä joilla arvioidaan ja tarvittaessa mitataan työpaikan terveydellisiä vaaroja. Lisäksi kyselyillä ja kartoituksilla selvitetään työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä. Työturvallisuuslain mukainen vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä dokumentointi työnantajan vastuulla. Työpaikkaselvityksen liittäminen vaarojenarviointimenettelyyn on perusteltua. Yhteisvaikutukset ja käytännön toiminta Työpaikkaselvityksessä ja työympäristön riskinarvioinnissa on perinteisesti pyritty tunnistamaan yksittäisten tekijöiden aiheuttamat riskit ja löytämään keinoja näiden riskien hallitsemiseen. Yhteisvaikutusten suhteen törmätään monimutkaiseen vyyhtiin erilaisia haittavaikutuksia, joiden syyosuudet ovat epäselviä ja tapauskohtaisia. Työympäristötekijöiden yhteisvaikutukset pitää riskinarvioinnissa ottaa huomioon. Työpaikkaselvityksessä ja riskinarvioinnissa on huomioitava myös biologiset tekijät, tapaturmavaarat sekä fyysiset, ergonomiset ja henkiset kuormitustekijät ja näiden kaikkien vaikutukset toisiinsa. 2

3 Melualtistusmittaukset työterveyshuollossa Pohjana lainsäädäntö: VNA 85/2006 Työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta: 8 Arviointi- ja mittausmenetelmät Melulle altistumisen arviointi ja mittaus on suunniteltava ja toteutettava asianmukaisesti sekä toistettava tarvittaessa. Arvioijan tai mittaajan tulee olla työterveyshuollon asiantuntija tai muu työnantajan palveluksessa oleva tai ulkopuolinen henkilö, jolla on tarvittava kyky ja taito arvioida ja mitata melua. 7 Melualtistusmittaukset työterveyshuollossa ulkopuolinen asiantuntija Työhygieenikolle annetaan usein pohjaksi TTH:n mittaustulokset: ongelmia silloin kun mittaukset ovat virheellisiä TTH päättää itse ketkä mittaavat Työterveyshuoltolaissa määritelty 1383/2001, luku 1; 3 työterveyshuollon asiantuntijalla henkilöitä, joilla on fysioterapeutin tai psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta taikka työhygienian, ergonomian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollostatai joilla on muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys TTL: n ulkopuolisen asiantuntija koulutus (2+1 pv) Onko riittävä? Onko kurssin käynyt pätevä? Millä perusteella valinta tapahtuu? Vai käytetäänkö ulkopuolista asiantuntijaa? 8 Melutaso on? 3

4 Kysymyksiä? Mitä ja mistä mitattu? Millä suureilla mitattu? Ovatko mittaukset riittävän edustavia? Onko mittausaika riittävä? Onko ajallinen vaihtelu huomioitu? Ovatko kaikki koneet ja laitteet käytössä? Edustaako normaalia toimintaa? Mittauslaitteet: Onko standardien vaatimusten mukaisia? Onko kalibroituja? Onko jäljitettäviä? Mittaaja: Onko kokemusta melusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä? Standardien ja ohjeiden tuntemus Laitteiden käyttökokemus? Mitä tuloksilla tehdään? Jatkotoimet? Onko kuulonsuojaus ainoa melunhallintakeino? Kuulonsuojaimet: Valinta, käyttö ja ohjeistus Työpaikkaselvitykset ovat erilaisia Tuplasuojaus usein ylimitoitettu, suojaintyyppi? Suojaus työkohteittain, tehtävittäin? Meluannos ja mittausaika puuttuu Ja aika kussakin paikassa, Painotus A/C/peak?? Mikä on riskitason määrittely ja suuruus? MELU Suositellaan: - kuulosuojainten säännöllinen käyttö aina melussa työskenneltäessä - tarvittaessa tuplasuojaus (kuppisuojaimet, tulppasuojaimet) - säännölliset kuulonmittaukset lakisääteisten terveystarkastusten yhteydessä kolmen (3) vuoden välein kuulosuojainten säännöllinen käyttö aina melussa työskenneltäessä Otteita työpaikkaselvityksistä Melu pitää olla annoksena!!! Aika kussakin paikassa puuttuu Painotus A/C/peak?? Entä sitten?? Vain annoksella on merkitystä!! Tuskin iskumelua?? Painotus puuttuu!! 120 db ei uskottava 12 4

5 Otteita melun mittaamisesta-tasot, suureet Virheitä Painotus: A, C-painotus, I, Z Mihin A-painotus merkitään, db (A), dba, vai db? Toiminta-arvot: alempi, ylempi, raja-arvo Päivittäinen melualtistus, viikoittainen melualtistus Melutaso, äänitaso, keskiäänitaso, ekvivalenttitaso, maksimitaso, huippuarvo, äänitehotaso L P, L eq, L AE, L EX, L CE jne. Mitä puutteita työpaikkaselvityksissä Altistusarvioissa puutteita Mittausajat liian lyhyitä jotta riittävän edustava mittaustulos Erikoisesti yhteisvaikutukset ja onnettomuusriski puuttuvat Melulle herkät ihmiset: huonokuuloisuus, ikääntyminen, raskaus, taudit, ototoksiset aineet jne. Eettinen ongelma, voiko tehdä ko. työtä? Väärät kuulonsuojaimet (onnettomuusriski) Riskien tunnistus puutteellista Työturvallisuuslaki 8 ei arvioitu Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. 14 Esimerkkejä huonoista riskin tunnistamisista Melumittaus Melutasot työssä vaihtelivat välillä 74 db - 93 db Ilmeisesti luettu suoraan osoittavaa mittaria Altisaika puuttui kokonaan Ei johtopäätöstä siitä, pitääkö tehdä jotain vai ei Käytetty liian monimutkaista mittaria, jossa käytetty C-painotusta (pitää olla A-painotus) -> Tulos 8 db liikaa Melumittarin mikrofoni rikki Mittari näytti lukemia, mutta virhe noin 8 db Kalibroitu joskus vuosia sitten -> tai ei koskaan ostamisen jälkeen Työpajan takomo Mitattu oikein keskimääräinen altistus Unohdettu piikkiarvo (LCpeak), joka täytyy myös mitata Orkesteri Mitattu harjoitukset ja esitykset erikseen -> ei laskettu kokonaisaltistusta Piikkimittaukset kaikki väärin 5

6 Riittääkö mittarissa asteikot? Väärin mitatussa ja oikein mitatussa voi olla suuri ero TTH mittasi LAeq -tasoksi 106 db ja TTL db Todennäköinen syy: Liian monimutkainen mittari Kytkimet väärässä asennossa Luettiin väärää näyttöä (mittarissa 4 eri näyttöä) Seuraukset Jos taso on n. 90 db, voidaan harkita teknistä torjuntaa Äänen etenemisen katkaisu, työn uudelleen järjestely, Jos taso on 106 db, ei kannata tehdään mitään, kuulonsuojaimet tarvitaan aina Lisäksi vaarana on liian tehokkaat kuulonsuojaimet Hyväkin mittari voi olla kaapissa käyttämättömänä! 17 Mitä ongelmia väärinmittauksesta voi seurata Ylisuojaus kuulonsuojaimilla -> väärä suojainvalinta Eristyneisyyden tunne Lisääntynyt onnettomuusriski, esim. varoitusääniä ei kuulla Tarve ottaa suojaimet keskustellessa -> alisuojaus Lintsaus -> ei käytä suojaimia Alisuojaus -> väärä suojainvalinta Kuulon alentuma, kuulovamma Tinnitus ja muut terveydelliset vaikutukset Tekniset torjuntatoimenpiteet tuntuvat mahdottomilta Jos epäselvyyttä siitä, mikä merkittävin melulähde altistumisen kannalta, voitaisiinehkämiettiä, että voitaisiinko tehdä jotain Mahdolliset oikeustoimenpiteet, jos vahinko sattuu? Kenen syy? Tilaaja maksaa turhasta, sairasvakuutus joutuu korvaamaan kuulovamman/työkyvyttömyyden Työmelualtistusmittauksen imago-ongelma: vaikuttaa helpolta, vaikka ei sitä ole älypuhelimien sovellukset tuovat oman lisänsä, mittaaminen on helppoa 18 6

7 Tulosten tarkastus, tulkinta oikein, yhdistäminen olemassa olevaan tietoon Onko melumittaus ja johtopäätökset tehty oikein? Liian suuri arvo -> liian tehokas suojain -> eristäytymisen tunne -> suojain pois Suojaimet: Onko kuulonsuojaimet oikein asennettu Päähän -> visuaalinen tarkastus Onko suojaimet/suojainyhdistelmät oikein Onko kuulonsuojain tiiviisti päätä vasten, visuaalinen tarkastus Onko henkilöllä kuulonalenema, joka vaikeuttaa käyttöä? Suojaimen valinta siten, että kuulee suojaimet päässä työmelussa Onko riittävästi informaatiota ongelmista? Puuttuuko jotain? Jatkotoimenpiteet: Mitkä ovat sopivat toimenpiteet? Oikeat Lääkkeet Toimenpiteet pitää myös suunnitella, ja tarkistaa että vastaavat suunnitelmia Voidaanko todentaa toimenpiteiden tehokkuus ja ratkaisut ongelmaan? 19 Mistä tietää että henkilö on pätevä? Mistä tietää henkilön pätevyyden? Koulutustausta Työhygienia, fysiikka, akustiikka Jatkokoulutukset: suojainkoulutus, työsuojelu, projektiveto, lait, standardit jne. Osaamisen ylläpito esim. STHS, akustisen seura, konferenssit Mikä on STHS rooli tässä? CV:t ja referenssit FISE-pätevyys Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy A, AA -> muuttuu tavanomainen, vaativa, erityisen vaativa UUTENA: STM 545/2015- (sis. Asumisterveysohje 2003) Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, 21 Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset Voisiko koulutusta yhtenäistää??? 7

8 Turvallisuusasiantuntijoiden osaamisvaatimukset Yleiset kyvyt Yhteistyökyky ja kyky ilmaista itseään Kyky tuottaa selkeää ja vakuuttavaa kirjallista materiaalia Kyky ja halu oppiauuta ja omaksua uusia asioita sekä viestiä niitä muille Määrätietoisuus Yhteyksien ja kokonaisuuksien hahmottaminen Kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä Paineensietokyky Turvallisuusosaaminen Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin menetelmät Työn ja turvallisuuden auditoinnin ja kehittämisen menetelmät Tapahtuma- ja onnettomuustutkinnan menetelmät Turvallisuus- ja onnettomuusmallien ja teorioiden tuntemus Arviointi osaaminen Kyky vaikuttaa Kohteen tuntemus (toimiala, työtehtävät) Lakien ja standardien tuntemus Sovellusalueen tuntemus bisnes ja riskimielessä Tyypillisten riskien ja tapahtuneiden onnettomuuksien tuntemus Organisaation toimintamallien ja vaikutusmahdollisuuksien ymmärtäminen Turvallisten sekä riskialttiiden toimintatapojen tuntemus Perusosaaminen Matematiikka ja muut formaalit tieteet Fysiikka,kemia biologia Lääketiede, fysiologia Insinööritieteet Psykologia, kasvatustiede, sosiologia Johtaminen, talous ja viestintä Lähde: Työsuojelupäälliköt ry, lehti 5/2015 Kiitos! Työterveyslaitos Heli Koskinen 8