Fysikaaliset tekijät ja yhteisvaikutukset

Transkriptio

1 Fysikaaliset tekijät ja yhteisvaikutukset Esko Toppila

2 Mitkä ovat fysikaaliset haittatekijät (lähde työturvallisuuskeskus) Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat melu tärinä (käsitärinä, kokokehon tärinä) Lailla säädellyt (säteilyt) Ionisoiva säteily Ultravioletti säteily (UV)Lasersäteily Infrapunasäteily Mikroaallot Sähkömagneettiset kentät Pääosin suositukset Valaistus Yleisvalaistus Kohdevalaistus työpisteissä Kulkuteiden turva- ja merkkivalaistus Ulkovalaistus Lämpöolot ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila, ilman liike ja kosteus Yleisilmanvaihto ja kohdepoistot Vetoisuus Kylmät tai kuumat esineet Työskentely ulkotiloissa

3 Fysikaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksia Lähes kaikilla fysikaalisilla tekijöillä on primäärisen vaikutuksensa lisäksi välillisiä vaikutuksia. huono ulkovalaistus vaikuttaa tapaturmariskeihin työpaikkojen ulkoalueilla. Epäedullisissa tilanteissa sekä näkemättömyys että näkymättömyys voivat aiheuttaa tapaturmia. Kylmyys aiheuttaa paleltumisriskin lisäksi liukastumisriskin ja voi hienomotoriikan huonontumisen seurauksena aiheuttaa esimerkiksi sähkötapaturmavaaran. Staattisen sähkön aiheuttama sähkökipinä voi sytyttää tulipaloja tai aiheuttaa työntekijälle tahattomien liikkeiden kautta tapaturmia, vaikka sähköpulssi ei itsessään olisikaan terveydelle vaarallinen.

4 Yhteisvaikutukset Altistuminen työympäristön haittatekijöille on usein monialtistumista. Esimerkiksi kemikaaleille työssään altistuvat työntekijät altistuvat pääsääntöisesti useammalle kuin yhdelle aineelle. samanaikainen altistuminen esimerkiksi melulle ja kemikaaleille tai tärinälle ja melulle. yksilön terveystilanne ja elämäntapatekijät, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, lääkeaineet ja vapaa-ajan altistuminen, voivat vaikuttaa työperäisestä altistumisesta aiheutuvaan riskiin.

5 Esimerkkejä Melu Lakisääteiset yhteisvaikutukset Ototoksiset aineet, tärinä Lääkkeet, kemikaalit Terveystila ja melu Tärinä Ergonomia ja tärinä Valaistus ja tärinä 5

6 Ototoksisuus vaikuttaa montaa kautta Aivokuori CS2 tolueeni styreeni ksyleenit Kuulohermo n- heksaanit Sisäkorva Melu Tasapainoelin Kuuloelin /

7 Ototoksiset aineet: Lääkeaineet Antibiootit Aminoglysidit Muita tunnetuja (tetrasykliinit, gentamycin) Antineoplastiset aineet (Sisplatin, carboplatin, ) Diureetit Särkylääkkeet (Asetosalisyylihappo, kiniini, ) /

8 Hearing loss at 4 khz (db) särkylääkkeistä Asetosalisyylihappo Palautuva vaikutus Yhteisvaikutus melun kanssa Yliannoksena aiheuttaa tinnitusta Muut tavallisimmat särkylääkkeet yhteisvaikutus melun kanssa Vaikutus havaittu epidemiologissa mittauksissa E=Melualtistus Sm= smoking (tupakointi) P= särkylääkkeiden käyttö E0Sm0P0 E0Sm0P1 E0Sm1P0 E0Sm1P1 / E1Sm0P0 E1Sm0P1 E1Sm1P0 E1Sm1P1

9 Ototoksiset aineet: liuottimet Tolueeni, etyylibentseeni, n- propyylibentseeni, Styreeni and metyylistyreenit, Trikloorietyleeni, p-ksyleeni, n-heksaani, Hiilidisulfidi Liuotinsekoitukset /

10 Kuulonalenema styreenille altistuneilla työntekijöillä (n=290) Sliwinska-Kowalska Frequency [Hz] Hearing thresholds [db] not exposed to solvents n=223 exposed to solvents n= /

11 Henkilöiden osuus, jolla kuulonalenema (yli 20 db ainakin yhdellä kaistalla Verrokit sekotus styreeni n-hex+tol styr+tol melu melu+sekote melu+n-hex+tol melu-styre+tol /

12 Kemikaalien ja melun yhteisvaikutus (Duradewicz et al 2010) Ennuste ISO 1999 Havaittu melutaso 83 db

13 Kuulovamman vaikutus meluriskiin Kuulovamma Heikentää puheen ymmärrettävyyttä etenkin melussa Heikentää varoitussäänien kuuluvutta Suuntakuulo heikkenee Perinteiset kuulonsuojaimet Tekevät saman kuin kuulovamma 13

14 Kuulovamman vaikutus signaali- Kohina-suhteeseen 25,0 edestä takaa takaa vasemmalta takaa oikealta 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0 ilman suojainta muusikon tulppa passiivinen suojain ilman suojainta muusikon tulppa passiivinen suojain ilman suojainta muusikon tulppa passiivinen suojain ilman suojainta tasoriippuvainen tasoriippuvainen tasoriippuvainen tasoriippuvainen muusikon tulppa passiivinen suojain normaalikuuloiset vajaakuuloiset, ryhmä A vajaakuuloiset, ryhmä B Ylin kohtalainen kuulovamma Keskellä lievä kuulovamma Alin normaali kuulo 14

15 Seuraukset Tehdas on vaarallinen paikka Kuulovammaiset eivät halua käyttää suojaimia Suojaimet otetaan pois kommunikaation ajaksi Riskit Lisääntynyt kuulovammariski Lisääntynyt onnettomuusriski 15

16 Käsitärinä Tulee tärisevistä työkaluista Oireet Mahdollisesti luustomuutoksia Neurologisia muutoksia: puutumista, pistelyä Heikentynyt tärinätuntokynnys Hidastunut hermojen johtumisnopeus /

17 Yhteisvaikutukset Melulla ja tärinällä on yhteisvaikutus Ilmiö tunnetaan, mutta selitystä ei ole Siis ei myöskään annos-vaste suhdetta Sairaudet Muut valkosormisuutta tai neuropatiaa aiheuttavat tekijät tärinän lisäksi (yhteisvaikutus), esimerkiksi: beetasalpaajat, ergotamiini oklusoivat verisuonisairaudet hermopinteet leikkausten tai vammojen jälkitilat sidekudos- ja reumasairaudet /

18 Käsitärinä ja ergonomia Huono ergonomia voi lisätä tärinätaudin riskiä Autokorjaamot Annos alle 2m/s 2 Silti Suomessa 36 % (ennuste 10 %) valkosormisuusoireita Selitysmalleja Voimakas puristus lisää tärinän siirtymistä käteen Huonot asennot lisäävät muita oireita Impulssimainen tärinä 18

19 Käsitärinä ja oireet Oirehtimisesta seuraa kömpelyys heikentynyt puristusvoima Tästä seuraa huonontunut laitteen kontrolli Jos huono työasento niin!!!! putoava laite voi tehdä pahaa jälkeä!! /

20 Kehotärinä ja ympäristön valaisus Koko kehon tärinä ja onnettomuusriski 10 m/s 2 impulssit voivat aiheuttaa ajoneuvon hallinnan hetkellisen menetyksen Jos ajetaan lujaa paikassa, jossa hämärää tulos voi olla kohtalokas. Lakaisukoneen tärinän piikkiarvo sisällä, kynnyksellä ja ulkona /

21 Yhteisvaikutukset ja käytännön toiminta Työpaikkaselvityksessä ja työympäristön riskinarvioinnissa on perinteisesti pyritty tunnistamaan yksittäisten tekijöiden aiheuttamat riskit ja löytämään keinoja näiden riskien hallitsemiseen. Yhteisvaikutusten suhteen törmätään monimutkaiseen vyyhtiin erilaisia haittavaikutuksia, joiden syyosuudet ovat epäselviä ja tapauskohtaisia. työympäristötekijöiden yhteisvaikutukset pitää riskinarvioinnissa ottaa huomioon. työpaikkaselvityksessä ja riskinarvioinnissa on huomioitava myös biologiset tekijät, tapaturmavaarat sekä fyysiset, ergonomiset ja henkiset kuormitustekijät ja näiden kaikkien vaikutukset toisiinsa.

22 Miten yhteisvaikutuksia voi selvitellä Yhteisvaikutuksia Haitoilla, joiden kohde-elin sama Terveydentila ja haitta Haitta ja ympäristö Tarvitaan yhteistyötä Terveydenhuolto Ikääntymisen seuraukset, terveydentila Työn tekijät Koetut haitat (työ ja suojautuminen) Työhygieenikko Altistuminen 22

23 Suojainten aiheuttamat riskit Näkökentän pienentyminen Ergonomiset haitat Lisää työn kuormittavuutta pään alueen suojaimet voivat lisätä niskasärkyä Suojainten yhteisvaikutukset Esim. päänalueen suojaimet voivat häiritä toisiaan Henkilökohtaiset ongelmat ihottuma ja allergiset reaktiot materiaalien valinta suojain ei sovi käyttäjän morfologiaan (erittäin tavallinen tulppasuojaimilla) Riskien takia vai suojainten käyttö jäädä pois tai olla tehotonta

24 Kysymyksiä? 24