Suomen geologinen kartta
|
|
- Hanna-Mari Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen geologinen kartta 1 : Kallioperakartan selitykset 2043 Kerava 2044 Riihimaki Keravan ja Riihimaen kartta-alueitten kalliopera Summary: Precambrian rocks of the Kerava and Riihimaki mapsheet areas Kirjoittanut - by MAUNU HARME Geologinen tutkimuslaitos Espoo 1978
2 Suomen geologinen kartta 1 : Kalliopera.kartan selitykset 2043 Kerava 2044 Riihimaki Keravan ja Riihimaen kartta-alueitten kalliopera >ummarv: Precambrian rocks of the Kerava and Riihimaki mapsheet areas Kirjoittanut -- by MAUNU HARME Gcolo<, inen tutkif1usiait')~ Espoo 1978
3 Harme, Maunu keravan ja Riihimacn kartta-alueittcn kalliopera. Summary : Precambrian rocks of the Kerava and Riihimaki map-sheet areas.,suouen geologinen kartta 1 : Kallioperakarlav aelitykset, 2043 Kerara, 2044 Riihimaki. 51 pages and I- figures. ']'he region covered by the map sheets is located in southern Finland, north of 1-lelsinki. It is a part of a typical Svecofennian zone. No basement or basal formations (conglomerates) of the oldest known supracrustal rocks have been met with. The lowermost sedimentary horizon is a quartz-feldspar gneiss in some areas and a biotite-plagioclasc gneiss in other areas. These gneisses pass gradually into each other. Pvroxcne gneisses, marbles and a small amount of quartzite ire connected with the quartz-feldspar gneisses, which vsere also formerly called leptite gncisses. The afore-mentioned gneisses are overlaid by basic, intermediate and acid volcanics. They are further followed areally by plutonic rocks of similar composition representing subvolcanic magma chambers. Locally, some slates overlie the volcanics. Regional metamorphism vvas followed by migmatization, caused mainly by late-kinematic potash-rich microclinc granite. Much later anorogenic 1lodom and Onas granites arc the youngest rocks in the region. The text is in Finnish, with the figure and table captions also in I.nglish, together with a summary. lla,nrn Ha)-lire,,i'ols,ira1 S,rrrep of 1, inland, S L :ipra 1 5, l inland. ISBN }I Hnki 1J 1;. A'aII :Ua painatui.i i.kus
4 \lkulausc SISALLYS --C()N'I'E~ STS Tyovaiheet 6 Morfologia ja kallioperan paljastuneisuus 5 Pintakivilajit ~I Yleista 9 Kvartsi-maasalpaliuskeet ja -gncissit 1U Kvartsiitit 12 Kalkkikivetja karret 14 Pvroksccnigneissit 15 Diopsidigneissit 15 Hvperstecnigneissit 16 IFylliitit, kiilleliuskeet ja -gneissit 18 Emaksiset ja intermediaariset vulkaniitit 21) Happamat vulkaniitit 22 Svvakivilajir 24 Ylcista 24 I'eridotiitit 25 Gabrot ja dioriitit 25 Kvartsi- ja granodioriitit 29 Graniitit 32 1likrokiiinigraniitit 32 Sycniittiset kivilajit 34 Onaksen ja Bodomin graniitit 34 Iuonikivilajit 36 :Amfiboliittijuonet 36 Kvartsiporfyyrit 36 Diabaasit 36 Stratigrafia ja kivilajicn ikasuhteet 37 Kallioperan rakenne 39 ralueellinen rakenne ja poimutektoniikka 39 IntruusiotektoniikLa 40 Siirros- ja murrosvvohvkkeet 41
5 lly6dylliset kivennaiset 43 Nlalmiaihect 43 Kivi- ja mine raaliesiintymat 44 Summary : Precambrian rocks of the Kerava and Riihimaki map-sheet areas 46 Introduction 46 Supracrustal rocks 46 Infracrustal rocks 4 - flypabyssal rocks Q Structures and stratigruphy A Kirjallisuutta Literature 49
6 \; : Kcravan (2043) karttalehden aluecn kenttatyot ja aineiston kasittely on tehtti niuiden tehtavicn ohessa ja niiden sallimin mahdollisuuksin, minka vuoksi tv_ on almistuminen on viipynyt. Riihimaen (2044) karttalehden alucen kartoitusta johti fil. tohtori Simo Kaitaro. jonka tvota pitkaan haittasi vaikea sairaus. Niinpa vuoden 1953 kenttapaivakirja paittyy heinakuun 24. paivana merkintaan :»Sairastumisen johdosta paivakirjamerkinnat puutteelliset ja lopulta kokonaan tekemitta kirjoitusvaikcuden takia». 'to-.ernmin Kaitaro saattoi viela jatkaa kartoitus- ja tutkimustyota Riihimaen ja Lapinjarven (3022) karttalehtien alueilla vuosina vuodcn 1956 lopulla, mutta Kaitaro chti koota Sairaus keskevtti jallecn ty6t. Riihirniien kallioperakarttalehden mainokuntoon. Ansiokkaan geologin clama pdattvi 41 vuotiaana TOssi Kcravan ja Riihimaen karttalehtien Riihimaen leliden osalta mukaan eraita seilaisia ollect tunnettuja Kaitaron tyoskentelvn aikoina. vhteisessa sclitykscssa olen ottanut havaintoja ja tictoja, jotka eivat Valokuvat on ottanut MI. Harms_ Riihimaen kallioperakarttalehden on piirtanvt puhtaaksi paakartanpiirtaja \berg ja Kcravan karttalehden paakartanpiirtaja Elsa Jarvimaki. Gcologisen tutkimuslaitoksen kcmistit ovat tehnect joukon >saston mineraalilaboratorio eraita Thvr.i kemiallisia analvyseja ja kalliopcra- mineraalimaarityksia. Rouva Helga Leppancn nn suorittanut konekirjoitustvot. Kaikillc kentt i- is laboratoriotoihin csitan lampimat kiitokseni. osallistuneillc I ;spo() ; JJauru ; Hofi//t
7 , I, Y()N".\ III P1-1-1, \ikaiscmpi geologincn kartoitus Keravan ja Riihimaen karttalehticn alueella un 1 -),:raisin viimc N uosisadan loppupuolelta. 'Fa116in ilmcstyivat gcologisct kartta- Iehdet J : ) :200000) n :o 3 Helsinki, n :O 6 \urmijarvi ja n :o 13 IHamcenlinna. Namii silloiset kartat kuvasivat sekii maalajit ctti kallioperan. Ilelsingin karttalehden selityksen laati raloberg (1888), Aurmrjarvcn \lohcrg (1889) ja Hamccnlinnan Tigerstcdt (1890). Aeraz'an kallioperakarttalchden (2043) (1 : ) alueella uudelleenkartoitustyot aioitettiin v Koska tarna alue sijaitsee Helsingin lahist611a on kallioperakartoitusta voitu tchdi osittain tilapaistoina ja lyhyin ty6jaksoin. Tama on haitannut tv6n vhtenaisyytta ja havaintojen 1ohdonmukaisuutta nom. oneissien ja migmatiittien Iuokittclussa. Kcnttahavaintoja ovat Kcranan karttalchden alucella tchnect seuraavat henkilot : \iaunu Harmc jyrv Saastamoinen klatti Laitala \tso forma Ilpo Laid Heikki Nium Kauko i\ierilainen \iauri A'ilkki , Pcntti Vahasarja ?--58, _--55 Seppo Lavikainen , 196(1 61 Reino Marjonen Pekka :enila ^ Tapio Simonen (1 Kalevi Punakivi 1961, \'csa Perttuncn Kcnttatvossa on kaytetty uvuilla ilmestyneita topogratikarttoja (1 : ) seka karttalehdella pitajankarttaa (1 : ). Lraissa osissa aluetta on kavtetty apuna oikaisemattomia ilmavalokuvia. Vain mvohemmissa tarkistustutkimuksissa on kavtetty pcruskarttoja. Kallioperakartan laati topografisen kartan (1 : ) pohjalle Alaunu Harrnc (1969). Ri7Iiillllien kallioperakarttalchden (2044) kartoitusty61 aloitettiin varsinaisesti uonna 1951 Simo Kaitaron johdolla. Kaitaro (1956) kokosi kallioperakartan seuraavien henkil6iden 1ulvaintojen perustcella :
8 >>nio Kaitaro Marjatta Syvanen jaakko Nortio 1949 [yrv Saastarnoincn 1953 Valto Veltheim 1949 f uhani Nuutilainen Lauri Konttinen ;ynssi Lonka Vanhcmmat kartuirukset Riihimacn karttalehden _lounaiskulmassa on tchty venalaisia topograhkarttoja (1 : ) kayttaen. Vain alucen Iansiosassa on kartoituksen alkacssa ollut saatavissa luvuilla iimcstyneita- topograhkarttoja.1 : 20 OW. Mluissa osissa kartoitus on tchty pitajankarttoja ('1 : ) ja ilmakuvia kayttaen. Tima on aiheuttanut joitakin epatarkkuuksia karttalehtca koottaessa, oska kokuomatvo on tehty topograhkartan tvi~ycdoksesta piirretvlle vksinkertaistetul)c pohjallc. Keravan ja Riihimacn kallioperakarttalehticn sclityksessa on aluecn laajuuden uoksi kivilajeja kuvattaessa mainittu vain sielta taalti craita luonnchtivia csimcrkkcia. Paikanmaarittelvssa ci aina ole mainittu pitajaa, koska tarkka paikka on pyritty dmaiscmaan koordinaateilla. Toisaalta koordinaattcihin on suhtauduttava pienella arauksella, koska ne on usein otettu vanhoilta ropo,gratikarto0ta tai siirretty pirajankartoilta tai ilmakuvilta. lligmatiittien koosttn.us ja laatu v aihtelevat usein jopa neliometreittain. Kentta- Itayaintoja tchtaessa on arvioitu, mika komponentti paljasnimalla on cnemmistona ja tama on mcrkitty piiikivilajiksi. Nluut kivilajit on mcrkitty kartalle paallemerkintoina. Tally tavoin on kartalle saatu»encmmist6kivilajiene alucita ja vvohykkeita, toilla on jotenkin voitu kuvata kalliopcran rakennctta. Karttakuva on mittakaav asta johtuen -- joskus yksityiskohdissa virheellinen siten, ctti esim. graniitiksi merkitvlla alucella saattaa tavata gneissikallion ja painvastoin. Mikali kuitenkin m]gmatiitit olisi luokittclematta mcrkitty vain yhdc)li karttavarilli, pcituiisi tama,ire suurimman osan Kcravan karttalehdcsti. Tallainen rulkinta olisi varmasti huo- ;ompi, koska se ei tuo esiin mitian rakennetta. Riihimacn karttalehden alucella on tehty Twin 3-50o kenttahavaintoa ja Keraan lehdella noin 'l oisaalta Keravan karttalehden alucella on runsaammin migmatiitteja ja muuta tiheata vaihtelua, joten suurempi havaintomaara on ollut a rpcen. Tiheimmin paljastuneilia alucilla ci kartalle ole yottu mcrkita kaikkia havaintoptstcit~. Eraita tcktonisia havaintoja on ollut pakko jattaa pois kartalta ja mcrkita vain scilaiset, jotka ovat mahtuncet kartan luettavuuden karsimitta. Siten kartoitrajan perustect eivat aina ole tulleet riittavasti esille. Nimi ovat piencsti mittakaav - asta johtuvia haittoja. Taulukoissa esitetvt kivilajicn m neraalikoostumukset on tehty point counter -iicnctelmaa kayttaen. Riihimacn karttalehdellc on mcrkitty eraiti ilnai)i.rieu a,ulreroita. Kun karttalehden alueelta mvohemmin on teetetty lisaa useita analvyseja, ci karttalehdessa 'zlcvan numeroinnin scuraamista ole pidetty enaa tarkoituksenmukaisena.
9 h \IORFOLOGIA JA KALLIOPERAN PALJASTUNEISUUS Alucen kalliopera on varsin hyvin paljastunut ja maaston korkeuserot johtuvat ensisijaisesti kallioperan pinnan korkeusvaihteluista. Merkittavimman poikkcuksen muodostavat Salpausselan vyohyke seka siita erkaneva Rajamacn -Nukarin-Rusutjarvcn Hvrvlan-Hakkilan harjujakso (Virkkala 1959). Useat alavat alueet edustavat kallioperan murrosvyohykkeita. Tallaisia ovat mm. craat laaksojonot (vrt. s. 41 ; L eiviska 1913, Harme 1961, s. 439). E_raat laajahkot alangot, kuten Seutulan suurniityt, Tuomarinkylan-Tikkurilan alue, Sipoon - Nikkilan seutu, Tuusulanjarven lansipuoli, Kellokosken ja Nummisen tienoot seka Mantsalan, Hirvihaaran ja Ohkolan seudut edustavat murrosuuntien ristevsalueita. Liuskc- ja gneissijaksojen kulku ilmenee yleensa topografiassa kohoumajonoina tai selantcina. Eraat homogeeniset syvakivialueet, kuten esim. Bodomin graniitti ja ns. Hyvinkaan gabro erottuvat suuntauksettoman rakenteensa vuoksi selvasti ymparistostaan topografiassa. Onkimaan granodioriittimassiivi on pohjois- ja lansiosissa hvvin paljastunut ja erottuu morfologisesti. Ftelapuoliskolla topografiset erot ovat pienemmat johtuen siita, etta kivilaji siclla ci ole tasalaatuista. Loivakaatcisilla gneisseilla on monin paikoin vaikutusta pinnanmuotoihin, kuten csim. Nurmijarven-Rajatmien tienoilla, jossa gneissicn loivat kaarimuodot nakyvat selvasti morfologiassa. Nurmijarven kirkonkvlan lansipuolella Pitkamacn alucella diopsidigneissi kaatuu loivasti etelaan ja ticn pohjoispuoiella on rinteen kaltevuus vain hieman loivempi kuin gneissin kerroskaadc. Pitkamaen koillisrinn~ on sen sijaan jvrkki, koska se on lakes kohtisuoraan kerroskaadetta vastaan. Nurmijarven jarviallas sijaitsee diopsidigneissin lounaaseen aukeavassa svnkliinissi. Nurmijarven kirkonkvlan kaakkoispuolella on keltaisclla varilla merkitvssa L, ncississa kerroksellisuuden suuntaisia kaligraniittijuonia, jotka rapautunccssa kallion pinnassa ovat korkcammalla kuin gneissi. Vaikka graniittijuonet civat olc paksuja, aihcuttaa loiva kaade sen, etta graniitin osuus paljastumien mukaan piirrctyllk kartalla korostuu. Todellisen kuvan alucen kivilajien maarien suhteesta saa parhaiten pystyleikkauksista, esimerkiksi tien 3 kallioleikkauksista. Voidaan todeta, etta gneissialueilla on graniitin osuus kartalla korostunut. I ti tyiscsti nain on alavilla alucilla, joilla paljastumia on suhteellisen vkhan. Vastaa-- vasti on leptiitti- ja diopsidigneisseihin liittyvia kalkkiesiintymia jaanyt havaitsematta. Erilaisten rakcnnustoiden tai kairausten yhteydessa on todettu useita pienchkoja kalkkiesiintymia i,a lohkarehavainnot viittaavat myos kalkkilinssien csiintvmiseen alavilla mailla. Kallioperan murrosvyohykkeet ovat preglasiaalisia ja suurimmaksi osaksi jopa prekambrisia. Mannerjaatikko on kuluttanut vain vahan kallion pintaa ja etupaassa sen korkeampia kohtia. Jaakauden jalkeinen rapautuminen on ollut mcrkityksctonta. Nykyisia kallioperan pintamuotoja on siten pidettava ialtaan preglasiaalisina. Ennen jaatikoitymista tapahtuneen rapautumisen luonnetta osoittaa se seikka, ctta karttalehtien alucilta on kahdesta kohdasta tavattu moreenin alta kaoliinia.
10 Saviolla on timanttikairalla tehdyssa kaivonporaukscssa todettu laaksossa, kalliodvrkanteen juurclla (tarkempi paikka tuntematon), irtomaiden alla kallion pinnassa kaoliinia (S. Roiha, suullinen tiedonanto). Mantsalan Hautjarvella (tarkempi paikka tuntematon) on todettu epapuhdasta kaoliinia (0. Halosen tiedonanto). - Moberg (1889, s. 19) mainitsec vahaista kaoliinirapautumista todetun M/ ntsalan kirkonkvlan lansiosassa. Mainitut kaoliiniesiintymat lienevat ohuita ja paikallisia. Alucen morcenia kasittelevissa tutkimuksissa ei ole mainintaa suurista kaoliinipitoisuuksista (vrt. Virk- } ala 1959). 9 PINTAKIVILAJIT Yleista Alueella estlntyy suprakrustisina kivilajeina kvartsi-maasalpagneisseja ja -liuskcita, biotiittigneisseja ja kiilleliuskeita seka kalkkikivia ja metavulkaniitteja. Kvartsimaasalpagneisscihin liittyy vahan kvartsiittia ja paljon pyrokseenigneisseja. Kvartsimaasalpagneissit vaihettuvat astcittain biotiittigneisseiksi. :Alueen kalkkiesiintymat swat kvartsi-maasalpagneissien yhteydessa ja geneettisesti niihin liittyvia. Pyrok- ;cenigncissit ovat syntyneet detritaalisen silikaattiaineksen ja sen joukkoon sedimentoituneen karbonaatin metamorfoosituotteina. Paikoin kvartsi-maasalpagneissit ja plagioklaasi-biotiittigneissit ovat migmanittiutumisessa osittaisen sulamisen kautta tulleet suhteellisesti biotiittirikkaammiksi 'Harme 1960, s. 14 ; 1974). Tallaisissa tapauksissa biotiitti on muuttunut almandiiniksi, kordieriitiksi ja/tai sillimaniitiksi, jolloin kivilajin nykyinen Al-rikas koostumus viittaa savialkuperaan, vaikka kivi alkuaan olisi ollut areniitti (s. 19). Kun tama ultrametomorfoosin aiheuttama koostumuksen muutos vaihtelee tiheasti, on gneissien laokittelussa annettu kivilajin alkuperaiselle koostumuksclle joskus hicman suurempi merkitys kuin nykyiselle koostumukselle. Nain on varsinkin Keravan karttalehden alueen etela- ja kaakkoisosissa (vrt. Harme 1965, kuva 2). Kvartsi-maasalpaliuskeissa on kerroksellisuus usein heikkoa ja moncsti vain «arbonaattipitoisten kerrostcn ilmentamaa. Kiillcliuskeissa on kerrokscllisuus v.leista ja kerrokset ovat ohuempia kuin kvartsi-maasalpaliuskeissa. Tama erilaisuus ' :errosrakenteissa ilmentaa mhos scdimentaati_on nopcutta ja luonnetta. Vulkaanisperaiset kivilajit ovat osittain laavoja ja porfyriitteja, osittain juovaisia a kcrroksellisia tufieja tai pyroklastisen ja detritaalisen aineksen sekaisia tufliitteja Eraissa tapauksissa rcaktioharret muistuttavat emaksisia metavulkaniitteja ciki niita aina voida luokitella erilleen. '._7,01;-9h
11 1 0 Kvartsi-maasalpaliuskeet ja -gneissit Kvartsi-maasalpaliuskeilla ja -gneisseilla tarkoitetaan tassa koostumukseltaan arkoosisia meta-areniitteja, joiden paamineraaleina on kvartsia, maasalpaa ja vahan biotiittia. Maasalpa on plagioklaasia (olig.), joskus harvoin mikrokliinia. Maasalpaa saattaa olla kivessa jopa 50 0.,, ja biotiittia yleensa alle 10 %. Aksessoreina oval grafiitti, pyoristyneet titaniitti ja zirkoni (vrt. Harme 1954a ja b) seka magnetiitti. Paikoin on jopa ohuita kvartsiittisia valikerroksia. Raekoko vaihtelee hienorakeisesta keskirakeiseen, osittain metamorfoosiasteesta riippuen. Rakenne on granoblastinen, jolloin primaarisen raekoon maarittaminen tuottaa vaikeuksia. Paikoin on kivilajissa kuitenkin karbonaattipitoisia, useimmiten 1-3 cm paksuja valikerroksia, joissa on kvartsi- ja maasalparakeita. Ne ovat pyoreahkoja ja kooltaan hiekka-hietaluokan raekokoa vastaavia. Voidaan paatella kiven olevan meta-areniitti. Vaikka kerroksellisuus usein on heikko tai epaselva, saattaa se joskus esiintya rapautumispinnassa havaittavana kvartsi- ja maasalpapitoisuuksien vaihteluna (kuva 1) tai karbonaatin rapautumisena. Virtakerroksellisuutta ei ole todettu. Kuva 1. Kcrroksellincn kvartsi-maasalpagneissi. Tummat kerroksct ovat kvartsirikkaita. Kyna mittakaavana. Fig. 1. Stratified quartz-feldspar gneiss. The dark bands are ricb in quartz. Pencil as a scale. Lassila, Helsinki.
12 1 1 Taulukko 1. Gneissien koostumuksia Table 1. Composition of some gneisses I Kvartsi -- uart ;, ~ Plagioklaasi - Plagioclase.. 29,0 36,5 37,2 20,8 45,6 39,3 48,2 Kalimaasalpa - Potash feldspar. 8,2 29,4 Amfiboli-Amphibole 10,8 4,1 45,2 Biotiitti - Biotite ,3 29,0 10,0 10,0 28,5 0,9 Muskoviitti - Muscovite 0,4 0,6 1,0 Kordieriitti - Cordierite 8,6 3,4 Granaatti - Garnet 0,2 2,1 Aksessorit-Accessories 0,3 0, ,4 0,5 3,1 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 I 100,0 Ant; An25 I Ansu An 23 An 31 An,, An Kvartsi-maasalpagneissi, valikerros vulkaniitissa -Quarts feldspar gneiss, interbed in volcanite. Kuru, x = , y = Kvartsi-maasalpagneissi -Quart, feldspar gneiss. Hangelby, x -= , y -= Plagioklaasi-biotiittigneissi - Plagioclase-biotite gneiss. Majvik, x = , y Kordieriittigneissi - Cordierite-gneiss. Rusutjarvi, x = , y = Kordieriitti-antofylliittigneissi - Cordierite-antophyllite gneiss. Kannelmaki, x , y Tremoliitti-granaattigneissi - Tremolite-garnet gneiss. Mellunkyla, x , y Amfiboliitti Ampbibolite. Kannelmaki, x = , v Edella esitetyt kivilajit kuuluvat ryhmaan, josta aikaisemmin on kaytetty nimitysta leptiitti tai leptiittigneissi. Osa Ieptiiteiksi luetuista kivilajeista on sedimenttisyntyisia. Toisaalta tunnetaan alueella myos hienorakeisia leptiitteja, osittain jopa halleflintamaisia, jotka varmasti ovat alkuaan happamia vulkaniitteja. Sellaisissa saattaa olla myos karbonaattipitoisia valikerroksia (s. 24), joten karbonaattikaan sinansa ei ole residuaalisedimentin tuntomerkki. Joissakin tapauksissa on myos kvartsi-maasklpaliuskeen maasalpapitoisuus niin korkea, etta on epavarmaa, voidaanko kivea pitaa residuaalisedimenttina. Kvartsi-maasalpaliuskeitten ja -gncissien mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1 ja kemiallisia koostumuksia taulukossa 2. Kerroksellista leptiittigneissia on mm. Nurmijarven kk :n lansipuolella (x , y = ) ja Nukarin etelkpuolella (x = , y = ). Tamkn ryhman kivilajeista tavataan asteittaista koostumuksen vaihettumista kiilleliuskeiksi ja -gneisseiksi. Vaihettumisessa kasvavat kvartsi- ja biotiittipitoisuudet samalla kun maasalvkn mkkrk vahenee. Nkitk valityypin liuskeita ja gneisseja tavataan mm. Sipoossa, vaikkakin usein voimakkaasti migmatiittiutuneita.
13 1 1 2 Taulukko 2. Pintakivilajien kemiallinen koostumus. Table 2. Chemical composition of some nepracrustal rocks ( Jio 75,82 77,97 94,18 67,20 72,47 71,39 Tio 0,27 0,26 0,07 0,39 0,34 0, ,36 10,92 3,78 15,85 11,16 12,45 Fe,O 0,27 0,56 0,84 0,25 0,34 j 1,64 FcO 2,17 1,68 0,18 3,16 2,99 3,19 MnO 0,04 0,04 0,00 0,06 0,06 0,17 MgO 0,69 0,42 0,03 1,62 0,96 0,58 CaO 1,23 0,71 0,04 5,90 5,72 4,08 \3,O 3,85 2,52 0,17 4,22 2,55 1,28 K 0 3,60 3,86 0,08 0,90 3,15 3,46 I ),,0 0,05 0,09 0,01 0,12 0,06 0,07 ( ,00 0,00 0,20 0,26 F1 0 - l 0,64 0, ! 0,81 H O-- 0,41 0,08 0,03 l 0,76 0,07 I 0, , ,03 100,43 100,39 LiAO 0,008 0,041 0,009 0,011 ( :u Ni Zn 0,006 0,006 0,001 0,007 V ( :r C 0,0002 0,0003 0,0001 0, Kvartsi-maasalpagneissi - eart7,-feldspar gneiss. i\urmijarvi, x , y Kvartsi-maasalpagneissi - Ouart~r feldspar gneiss. Kuru, x = , y = (N :o 1 kartalla ) 3. Sillimaniittikvartsiitti - Sillimanite quartzite. Katilansuo, x = , y = (N :o 3 kartalla), 4. Diopsidigneissi - Diopside gneiss. Nurmijarvi, x = , y = Diopsidigneissi -- Diopside gneiss. Rajarnaki, x = , y (N :,, 2 kartalla). 6. Ryoliitti - Rbyolite. Arolampi, x = , y = Snalyysin 5 on tehnyt A. Heikkinen, muut P. Ojanpera. lnalvsie 5 was clone b ), 1. Heikkinen, thr ;, :d hr P. njanperri. 99,72 Kvartsiitit Noin 4 km Ridasjarven etelapuolella liittyy happamiin gneisseihin kvartsiittinen kerrospatja. Tama ns. Katilansuon kvartsiitti on parhaiten nahtavissa mctsastysseuran majan luona (x , y ). Siclla on myos pienchko loulhos, josta kvartsiittia on 1950-luvulla vritetty louhia laattakiveksi (kuva 2). Kvartsiitti on louhoksen luona juovaista, voimakkaasti liuskeista, rapautumispinnaltaan harmaan valkoista, lohkopinnaltaan punertavaa keslcirakeista kiviiajia. Rubjeliuskcisuus ja sen mukainen lohkeavaisuus ovat voimakkaita, mutta poikittaisrakoilun vuoksi ci suuria laattoja ole helposti saatavissa. Kvartsiitti sisaltaa (taulukko 3) voimalckaasti aaltosammuvaa kvartsia, ruhjeista maasalpaa, serisiittia, sillimaniittia ja usein myos turmaliinia. Pienina kasaumina csiintyva sillimaniitti (kuva 3) on kuituista fibroliittia. Serisiitti on osittain syntynyt maasalvista ruhjcliikuntojcn yhteydessa. Maasalpa on paaasiassa plagioklaasia (olig.), jonkin verran mvos mikrokliinia, joka saattaa olla osittain sekundaa-
14 1 3 Kuva 2. Kvartsiittilouhos. Fig. 2. QuarlZile quarry. Katilansuo. Kuva 3. Kerroksellinen kvartsiiu, jossa kerrosmyotaisesti sillimaniittikvhmvja. f iq. 3. -Quaririte. Kn v of sillirr anite 1%rllo r tie bedding. Katilansuo. rista. Metasomatoosiin vlittaa myos vahainen, mutta vleinen turmaliin pitoisuus. Sillimaniitin yhteydessa on turmaliini joskus riekalemaista, vahemman omamuotoista ja sisaltaa sillimaniittia sulkeumina. Aksessoreina on oksidimalmia ja zirkonia.
15 14 Taulukko 3. Kvartsiittien mineraalikoostumuksia. Table 3. Mineral compositions of quart<ites. Hyvinkaa, Katilansuo Kvartsi -.Quart{ 82,4 93,6 80,7 31,2 55,5 1 64,1 Kalimaasalpa - Potash feldspar... 7,2 1,7 20,4 0,3 4,7 Plagioklaasi Plagioclase. 6,0 41,5 1,6 Sillimaniitti - Sillimanite 1,9 4,3 13,2 1 39,5 26,7 Muskoviitti - Muscovite 1,9 1,7 0,1 0,6 0,6 Biotiitti - Biotite 0,2 3,7 5,3 0,7 2,1 Turmaliini - Tourmaline 0,1 \ksessorit Accessories 0,4 0,4 0,5 1,0 2,4 1,8 100,0 100,0 I 100,0 100, ,0 100,0 1. Kvartsirikas arkoosigneissi-..-lrkose gneiss rich in quartz Sillimaniittikvartsiitti - Sillimanite quartzite. 4. Matrix konglomeraattimaisessa kivityypissa - Matrix in conglomeratic rock. 6. Palloja konglomeraattimaisessa kivityypissa - Pebbles in conglomeratic rock. Eraassa kohdassa on kvartsiitin reunoilla konglomeraattimaista rakennetta kerroksen tapaan. Siina matrix on koostumukseltaan leptiittigneissia vastaavaa (taulukko 3) ja pallot sillimaniittirikasta kvartsiittia. -- Kvartsiitissa on todettu virtakerroksellisuutta. Katilansuon kvartsiitti on valikerroksena kvartsi-maasalpagneisseissa ja vaihettuu niihin asteittain. Ymparistoa korkeampi kvartsipitoisuus viittaa voimakkaampaan paikalliseen sedimenttiaineksen lajittumiseen. - Katilansuon kvartsiitin koostumusta esittaa analyysi 3 taulukossa 2 (n :o 3 kartalla). - Hajanaisesti tavataan kvartsi-maasalpagneisseissa ohuita (yl. alle 3 cm) kvartsirikkaita valikerroksia muuallakin. Kalkkikivet ja karret Kalkkikivet ja karret on kartoille merkitty K-kirjaimella siten (varsinkin Keravan karttalehdella), etta kirjaimen keskikohta on esiintyman kohdalla ja nain K- kirjain merkitsee moos havaintopistetta. Valintaa esiintvman koon mukaan ei ole tehty. Miltei poikkeuksetta kalkin valiton sivukivi on kvartsi-maasalpagneissi tai diopsidigneissi, jotka ovat olleet alkuaan hiekka- tai hietasedimentteja (s. 10). Runsaammin biotiittia sisaltaviin (siis alkuaan savipitoisiin) metasedimentteihin ei konkreetiomuodostusta lukuun ottamatta kalkkeja liity. Emaksisten vulkaniittien yhteydessa ei kalkkeja esiinny, ainoastaan karbonaattipitoisuutta joskus. Vastersundomissa on happamassa vulkaniitissa karbonaattipitoisia vuorokerroksia (s. 24). Eraissa muissakin paikoissa Helsingin seudulla seka Hvvinkaan vulkaniittijaksossa on happamassa vulkaniiteissa todettu vahaista karbonaattipitoisuutta.
16 Useimmat kalkkiesiintymat ovat kalsiittia, vain joissakin suuremmissa esiintymissa on todettu dolomiittisia valikerroksia (vrt. Eskola et al. 1919). Kalkkikivet ovat jonkin verran epapuhtaita, ne sisaltavat kvartsia ja maasalpaa hajarakeina, juovina tai kerroksina. Grafiittisuomuja on siella taalla. Humiittimineraalit esiintyvat usein juovittain kerrosmyotaisesti, joten niiden ainesosat ovat sedimenttis}ntyisia (Harme 1964, s. 100). Kalkkikivet ovat uudestikitevty_ neita, keskirakeisia, harvoin karkearakeisia. Tavsin karsiutuneita pienia esiintymia tavataan Keravan karttalehden lounaisosassa. Karsimineraaleja on todettu muutamissa kalkkiesiintymissa, eniten ehka Nummisten Kalkkisaaren vanhassa louhoksessa (x , v = ), joka On tunnettu vesuvianin lovtopaikkana (Holmberg 1858, s. 15 ; Beck 1862, Moberg 1889, s. 31 ; Eskola et al. 1919, s. 14 ; A. Laitakari 1967). Lisaksi sielta on tavattu diopsidia, wollastoniittia, grossulaaria, skapoliittia ja tremoliittia seka grafiittia, titaniittia, apatiittia ja arseenikiisua. Sivukivena on leptiittigneissi. Nurmijarven Hynnankorvessa Etiksdalin talon pihassa (x == , v ) on aikaisemmin ollut kaksi suurta lohkaretta (kumpikin n. 1 m 3 ) puhdasta, miltei valkoista tremoliitti-kartta, jollaista ei ole lahiston avokallioissa todettu. Runsaasti. karsisnineraaleja on Silvolassa vanhojen Sillbolen rautamalmiesiint ṿmien vhteydessa (Lundstrom 1824, Savenius 1825, Holmberg 1858, Wiik 1865, M oberg 1888, Tammekann 1925, A. Laitakari 1929, 1967). - Skapoliittia, flogopiittia ja tremoliittia on metasomatoosin tuotteina juonimaisesti kalkkikivessa (Harme 1964) Silvolan tekojarven lantisen padon alle jaaneessa esiintvmassa, joka mittasuhteiltaan olisi ehka ollut teknisesti kavttokelpoinen. Karbonaattipitoiset gneissit, ns. kalkkigneissit ovat vleisia keltaisella karttavarilla merkityilla alueilla. Niiden karbonaatti vahentaa seka mineraalimaiden etta soiden happamuutta ja sen vaikutuksesta niiden alueilla kasvillisuus on varsin rehevaa. 1 5 Pyrokseenigneissit _vlueella on py - rokseenigneisseja kahta paatyvppia : diopsidigneissia ja hypersteenigneissia. Naiden lisaksi tavataan valimuotoja, kuten diopsidi-hypersteenigneisseja, diopsidi-amfiboligneisseja, hypersteeni-amfiboligneisseja ja diopsidi-hypersteeni-amfiboligneisseja. Paaosa naiden karttalehtien alueitten pyrokseenigneisseista on diopsidigneisseja. Pyrokseenigneissien koostumuksia on esitetty taulukossa 4. Pyrokseenigneisseja on kuvannut Parras (1958). Diopsidigneissit Diopsidigneissit ovat rapautumispinnaltaan vaalean harmaita, mutta murtopinnan ruskeahko tummuusaste vaihtelee suuresti. Kerroksellisuus on usein heikko, paitsi jos kivessa on karbonaattipitoisia kerroksia, jotka nakvvat svvemmalle ra-
17 1 6 Kuva 4. Ohuita karbonaattipitoisia valikerroksia diopsidigneississa, jota karkearakeincn mikrokliinigraniitti lavistaa. Tummat taplat graniitissa ovat karkeata diopsidia. Fig. 4. 'hin calcareous bands in diopside gneiss cut by coarse-grained microcline granite. The dark spots in the granite are coarse-grained diopside. Tielroad No. 53, Noppo. pautuneina (vrt. Haruie 1960, s. 16). Kivilaji siskltaa diopsidia, plagioklaasia, joskua mikrokliinia, kvartsia ja harvoin vahan biotiittia (taulukko 4). Aksessoreina ovar apatiitti, titaniitti, zirkoni, grafiitti ja magnetiitti. Kivilaji on usein heikkoa kerroksellisuutta lukuun ottamatta suuntaukseton, rakenteeltaan granoblastinen. Sedimentogeeninen karbonaatti on metamorfoosissa svnnvttanvt hyvin vaaleata diopsidia ja samalla muuttanut oligoklaasin anortiittirikkaammaksi, joskus jopa bytov - niitiksi. Karbonaattipitoisissa juovissa saattaa tavata loves skapoliittia (meioniitti', plagioklaasin muuttumistuloksena. Keskirakeista diopsidigneissia on mm. tien 3 leikkauksissa Nurtijarven kk :n itapuolella, tieleikkauksessa Nurmijarven hautausmaan luona ja Palojoen Metsakylan sahkolaitoksen tienoilla. Karbonaattijuovaista diopsidigneissia on mm, ti.en 53 leikkauksessa, tien 3 ristevksesta vajaa kilometri lounaaseen (kuva 4). - Diot'- sidigneissin kemiallisia koostumuksia on taulukossa 2. Hypersteenigneissit Pyrokseenigneisseihin sisaltvv gneisseja, jotka sisa tavat seka diopsidia etta hypersteenia tai vain hvpersteenia. Keskimaaraisesti ne ovat vahan pienirakeisempia ja rapautumispinnaltaan tummempia kuin diopsidigneissit. Flvpersteenigneisseiiii tavataan moos valikerroksina diopsidigneisseissa.
18 i Taulukko 4. Pvrokseenigneissien koostumuksia. Table 4. Composition of some pyroxene gneisses ) Kvartsi -.Quart 10,6 19,3 25,0 28,0 32,7 38,5 5,7 5,4 22,6 27,7 22,1 29,1 34,1 Plagioklaasi - Plagioclase 43,4 59,9 1 59,0 60,0 48,6 l 19,8 40,8 50,2 52,7 45,8 47, ,1 Kalimaasalpa - Potash feldsparr -- I 30,4 1,8 0,1 Pyrokseeni - Pyroxene 28,6 13,2 7,0 4,0 1,6 9,6 41,4 36,5 13,5 25,1 23,2 15,7 5,6 Amfiboli -Amphibole 0,5 6,2 0,5 4,5 I i Biotiitti - Biolile 13,4 5,9 9,0 8,0 14,5-2,2 3,1 2,1 1,1 11,7 19,4 Muskoviitti - A7nrcovite -- 2,0 - I 0,3 0,5 3,0 1 Almandiini -Almandine I 0,1 0,5 Aksessorit - Accessories ,0 0,0 0,6 1 1,2 3,7 4,0 2,3 1 1,3 3,6 0,4 0,2 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 An 39 An." An35 An,,_ An,,o An34 An45 An 45 An,, An ;,, An is Ana, An30 1. Diopsidigneissi - Diopside gneiss. Seutula, x = , y Diopsidigneissi - Diopside gneiss. Nurmijarvi, x = , y = Diopsidigneissi - Diopside gneiss. Nurmijarvi, x = , y = Diopsidigneissi - Diopside gneiss. Nurmijarvi, x , y -= Diopsidigneissi - Diopside gneiss. Nurmijarvi, x = y Diopsidigneissi - Diopside gneiss. Rajamaki, x , y = Hypersteeni-sarvivalkcgneissi-- Hypersthene-hornblende gneiss. Keimola, x = , y Hypersteeni-diopsidigneissi - Hypersthene-diopside gneiss. Klaukkala, x , y Hypersteeni-sarvivalkegneissi- Hypersthene-hornblende gneiss. Ruskela, x , v Hypersteenigneissi - Hypersthene gneiss. Hangelby, x , v = Hypersteenigneissi - Hypersthene gneiss. Valkjarvi. x = , y Hypersteenigneissi - Hypersthene gneiss. Valkjarvi, x = , y = Hypersteeni-granaattigneissi - Hypersthene-garnet gneiss. Nurmijarvi, x , v
19 1 8 Pyrokseenin maara vaihtelee, sen ohessa esiintvy kivessa usein hieman amfibolia, tavallisimmin sarvivalketta. Plagioklaasia on runsaasti, kvartsia ja biotiittia vahan (taulukko 4). Plagioklaasi on oligoklaasi-andesiinia. Aksessoreina on titaniittia, apatiittia, zirkonia ja magnetiittia..kalimaasalpaa esiintyy harvoin. Koostumukseltaan hype rsteenigneissit ovat Fe, Mg-pitoisempia kuin diopsidigneissit. Ne lienevat alkuaan andesiittisia tuffeja, tuffiitteja, laavoja tai kerrosjuonia. Eraissa tapauksissa on almandiinia pyrokseenin ohessa, kuten esimerkiksi Nurmijarven kk :sta 4 km itaan (x = , v = ). Siella gneissi sisaltaa plagioklaasia (An 30), kvartsia, biotiittia, hppersteenia ja almandiinia seka aksessoreina zirkonia, apatiittia ja mikrokliinia (n :o 13, taulukko 4). Suurehkot kalipitoisuudet tamanlaatuisessa kivessa saattavat olla sekundaarisia..almandiinipitoista pyrokseenigneissia on mm. Nurmijarven vanhainkodin koillispuolella (x , y = ) seka Haakinmaen pohjoispaassa (x , v ) Nurmijarven kk :sta 2,4 km lounaaseen. Fylliitit, kiilleliuskeet ja -gneissit Hienorakeisia metasedimentteja on tavattu varsin vahan. Osittain tama johtunee niiden alkuaankin vahaisesta maarasta, mutta toisaalta alueelle ominainen voimakas metamorfoosi on uudestikitevttanvt ne karkearakeisemmiksi ja samalla muuttanut mineraalikoostumusta. Fylliitteja on mm. Pornaisten ja Nummisten tienoilla, Mantsalan lansi- ja pohjoispuolilla seka Hyvinkaan pohjoispuolella erilaisiin vulkaniitteihin liittyvina. Ne sisaltavat kvartsia, plagioklaasia (olig.) biotiittia ja kloriittia seka joskus pienia almandiini- ja magnetiittikiteita. Fylliitit ovat yleensa ohutkerroksisia, joskus kerrallisia. Kiilleliuskeet ovat peruskoosturnukseltaan lahes fylliitteja vastaavia, mutta hieman karkearakeisempia. Kvartsin, plagioklaasin ja biotiitin maarissa on vaihtelua. Kerroksellisuus on epaselvempi kuin fvlliiteilla. Ero fylliitteihin saattaa johtua hieman erilaisesta sedimenttiaineksesta, mutta osittain moos uudestikitevtymisasteesta. Kiilleliuskeissa on usein alkavaa suonimuodostusta. Kiillegneissit sisaltavat kvartsia, plagioklaasia (olig.) ja biotiittia. Maasalparikkaat ja biotiittikovhat muunnokset ovat valiasteita kvartsi-maasalpagneisseihin. Rakenne on granoblastinen, liuskeisuus selva. Kvartsi-plagioklaasi-biotiitti-gneisseissa on vleisesti almandiinia, kordieriittia ja/tai sillimaniittia, varsinkin jos kivi on migmatiittinen. Suonigneissirakenne on vleista ja usein on kivessa seka arteriittisia etta veniittisia juonia (Harme 1965, s. 31). Ns. kinzigiittinen gneissi ei juuri koskaan vastaa kokonaiskoostumukseltaan primaaria sedimenttia. Useimmiten se on restiitti (melanosomi), johon tummat mineraalit, ennen kaikkea biotiitti, ovat rikastuneet jaannoksena silloin kun vaaleat mineraalit, maasalpa ja kvartsi, ovat joko osaksi tai lahes kokonaan sulaneet (partiaalinen anatexis) ja erkaantuneet linsseiksi tai suoniksi. Talloin
20 1 9 Kuva 5. Tummat, kerrosmyotaiset taplat gneississa ovat alueellismetamorfoosissa syntynytta kordieriittia. Tummat laiskat vaaleassa, myohaiskinemaattisessa mikrokliinigraniitissa ovat kordieriittikasaumia, jotka ovat syntyneet graniitin assimiloiman gneissin Mg, Fe-mineraaleista. Molemmat kordieriitit ovat piniittiytyneita. Rahan halkaisija 2,5 cm. Fig. 5. Cordierite of two age. Dark spots in gneiss are pinitiyed cordierite formed in regional metamorphism. Dark flecks in late kinematic microcline granite are accumulations of cordierite (partly pinit/5ed), which is an alteration product of the map, minerals of the gneiss assimilated by the microcline granite. The coin is 2.5 cm in diameter. Malmi lentokentta airport. biotiitti on muuttunut almandiiniksi ja/tai kordieriitiksi. Usein on sillimaniittia kordieriitissa sulkeumina. Biotiittirikkaita saumoja on gneisseissa graniittijuonien reunoilla tai mikrokliinigraniitissa olevien gneissisulkeumien reunoilla. Tallaista on kuvattu Sipoon Skraddarbysta (Harme 1962, s. 114 ; 1974). Malmin lentokentalla (x -= , v = ) on gneississa kerrosjuovittain kordieriittia (kuva 5). Kaligraniitteihin liittvvassa migmatiittiutumisessa muuttuvat gneissien pyrokseenit ensin amfiboliksi, tama biotiitiksi ja edelleen almadiiniksi ja/tai kordieriitiksi, jolloin svntvv granaatti-kordieriittigneisseja (vrt. Harme 1958a, Harme ja Laitala 1955). Tallaisesta on esimerkkeja tien 3 leikkauksissa Nurmijarven kaakkoispuolella (x = , y = ) seka tien 130 varressa Valkjarvella (x = , y ) (kuva 6). Granaatti- ja/tai kordieriittipitoisuus eivat siten sinansk osoita kiven sisaltaneen sedimentogeenista Al-vlimakraa. jokelan aseman pohjoispuolella on gabro etelareunallaan kontaktissa hienorakeiseen kerrokselliseen liuskeeseen, joka sisaltaa runsaasti serisiittiytyneita porfyroblasteja. Ne lienevat olleet andalusiittia. Liuskeen biotiittikin on hieman kloriittiutunut. - Pornaisissa, Lahan kartanon itapuolella (x = , v = ) on kiilleliuskeessa andalusiittia porfyroblasteina.
21 2(1 Kuva 6. Loivakaateinen hypersteenigneissi (vasaran alla olevan sailyneen kerroksen koostumus on n :o 12, taulukko 4) on muuttunut granaattipitoiseksi suonigneissiksi. Avokallion oikeassa paassa toinen sailynyt hypersteenigneissikerros (n :o 11, taulukko 4) on liukupintaa myoten taipunut leikkaamaan Samoa gneissimigmatiittia. I7g. 6. Gently dipping h persthene gneiss has been altered into an almandine-bearing veined gneiss. Belong the hammer is a preserved stratum (No. 12, table 4). At the right end of the outcrop, a similar preserved layer (No. 11, table 4) has glided to cut the same gneiss migmatite. V'alkjarvi, Nurinijarvi. Emaksiset ja intermediaariset vulkaniitit Hmaksisia ja intermediaarisia vulkaniitteja tavataan useimmiten gabroihin ja dioriitteihin liittvvina. Runsaimmin niiti on Hyvinkaan-Mantsalan vyohykkeessa, jossa primaarirakenteet ovat parhaiten sailyneet, vaikkakin vulkaniitit ovat metainorfoituneet lahinna amfiboliittifasieksen mukaisesti. Niihin sisaltyy myos residuaalisedimenttien sekaisia tufiitteja. Andesiittisia vulkaniitteja on huomattavasti enemman kuin basalttisia. Primaarirakenteina tavataan kerroksellisuutta, fragmentti- (agglomeraatti ja breksia) ja laavarakenteita seka manteleita. Riihimaen Arolammilla tien 3 leikkauksessa (x - _ , y = ) on gabro-dioriittimassiivia reunustavia tuffeja, joiden koostumus vaihtelee basaltista andesiittiin. Leikkauksen kaakkoispaassa on laavakivilajeja, mutta paaosa on kerroksellisia ja agglomeraattisia tuffeja, joihin liittyy myos uraliitti- ja plagioklaasiporfyriitteja. Luoteispaassa on tuffien ohessa andesiittista mantelikivea. Rataleikkauksessa m Hyvinkaan aseman luoteispuolella (x , _= ) on andesiittisia laavoja manteleineen (kuva 7). Tien 53 leikkauksessa, tien 3 ristevksesta 600 m koilliseen (x , y ',)n andesiitissa laavarakennetta, jossa on myos manteleita (kuva 8). Rakenne rnuis-
22 2/ Ku, 7. Andesiittinen Lava, jossa manteleita. Fig. 7. Am5gdaloidal andesitic flow. 1-Iyvinkaa, rautatteasema/railway station. i Kuva 8. Andesiittinen laava. Kaligraniittijuonen reunassa on tiplina mustaa turmaliinia, joka alueen karkeissa graniiteissa on harvinainen mincraali. Fig. 8. Andesitic flow. The vein of potash-rich granite is bordered bj' grains of black tourmaline, a mineral met with very seldom in coarsegrained microcline granite. Tie ;road No. 53, Noppo.
23 22 tuttaa tyynylaavaa. Voimakkaasta liuskeisuudesta johtuen rakenne on pystyleikkauksessa kerroksellisuuden tapaan juovainen. Saaksensillan talon pohjoispuolella, Mantsalan kirkonkylasta 1,4 km itakoilliseen (x = , y = ) on kerroksellinen emaksinen vulkaniitti, johon liittyy agglomeraattia ja uraliittiporfyriittia seki paljastumarvhman itaosassa happamia felsiittisia kerroksia. Salinkian luoteispuolella, Makelin talon lahella (x = , v = 566.3) on laavarakenteita, mm. tyynylaavaa. Samoin on Kaanaan kylissa, Mantsilan talon luona (x = , y = 563.2). Molemmissa paikoissa on my-6s uraliittiporfyriittia. 1.- raliitti- ja plagioklaasiporfyriitit ovat hyvin yleisia Hj-vinkaan-Mintsalin vulkaniittijaksossa. Naissa porfyriiteissi on hyvin harvoin manteleita. Tama viittaa siihen, etta ne ovat joko laavasailion reunoilla jahmettyneita osia tai tuffikerroksiin tunkeutuneita kerrosjuonia, jotka ovat tyypillisia stratovulkaaneissa. Uraliitti- ja plagioklaasiporfyriitit esiintyvat alueellisesti toisiinsa liittyvini, tai jopa samassa kivessa on seka uraliitti- etta plagioklaasihajarakeita. Uraliittiporfyriittien koostumus vaihtelee miltei basaltista happamehkoon andesiittiin. Plagio- Iaaasiporfyriitit lienevat yleensa andesiitteja. Hyvinkaalla on plagioklaasiporfyriittia (kuva 9) ampumaradan etelipuoleisissa kallioissa (x = , y = ) ja uraliitti-plagioklaasiporfyriittia Lavonkalliossa 300 m Arolammen itapuolella (x = , y = ). Andesiittisia metatuffiitteja ja amfiboliitteja on vuorokerrostuneena gneissien kanssa teiden 3 ja 53 risteyksessa. Keravan karttalehden alueella on metavulkaniitteja merkittavammin vain karttalehden koilliskulman tienoilla. Muualla tavataan siella taalla amfiboliittilinsseja tai -kerroksia, jotka lienevat vulkaanista alkuperaa, vaikka primaarirakenteet ovat metamorfoosissa havinneet. Happamat vulkaaniitit Happamilla vulkaniiteilla tarkoitetaan tassi dasiittisia ja ryoliittisia kivilajeja. Ns. leptiitteja on pidetty vulkaniitteina vain sikali kuin ne primaarirakenteitten, kivilajiassosiaatioitten, koostumusten tai muiden ominaisten piirteittensi perus-- teella voidaan paatella vulkaanisperaisiksi. Dasiittista vulkaniittia on Lien 3 leikkauksissa Arolammen luoteispuolella (mm. x = , y = ). Andesiitista dasiittiin vaihtelevia tuffeja, laavabreksioita ja laavoja esiintvy rautatieleikkauksessa Hyvinkaan asemasta m luoteeseen. Kummassakin paikassa kivilajit ovat hienorakeisia. Tien 3 leikkauksessa Arolammen luoteispuolella (x = , y = ) on juovaista ja osittain kerroksellista vulkaniittia (kuva 10), jonka koostumus vaihtelee dasiitista ryoliittiin (anal. 6, taulukko 2). Korkeahko CaO-maara johtuu vahaisesta
24 2 3 Kuva 9. Plagioklaasiporfyriittia. Rahan halkaisija 2,5 cm. Fig. 9. Plagioclase porphyrite. The coin is 2.5 cm in diameter. Ampumarata/sbooting range, Hvvinkaa. Kuva 10. Ryoliittituffi. Rahan halkaisija 2,5 cm. Fig. 10. Rhyolite tuff. The coin is 2.5 cm in diameter. Tie/road No. 3, Arolampi.
25 24 karbonaattipitoisuudesta, joka osaksi on sailynyt juovissa, osaksi reagoinut silikaattisen aineksen kanssa. Kyynarojarven itapuolella, Koskelan talon luona sillankorvassa (x = , v == ) on uraliittiporfyriitin ja kerroksellisen tuffiitin vhteydessa halleflintamaista, osaksi porfyyrista hapanta vulkaniittia. Tien 53 leikkauksessa, tien 140 risteyksesta n. 200 in itaan, on pienirakeinen kvartsidioriittinen kivilaji. Siihen liittyv juovaisia ja jopa kerroksellisia osueita, iotka ovat dasiittisia metavulkaniitteja. Tien 50 leikkauksessa tien 6 (vanha Porvoontie) luoteispuolella (x , y -= 563.6) on andesiitista ryoliittiin vaihtelevia vulkaniitteja. Leikkauksen ete1 i paassa on halleflintamaista ryoliittia, jossa on karbonaattirikkaita juovia. Happamia vulkaniitteja on Keravan karttalehden etelalaidalla Vastersundomin etelapuoiella ja Pakilan tienoilta lanteen, mutta alkuperan maarittely ei ole metamorfoosin vuoksi laheskaan aina mahdollista. Kartoissa vihrean karttavarin paalle keltaisella merkity-t kivilajit ovat useimmiten erittelemattomia dasiitti- ja rvoliittiluokan vulkaniitteja. Kivilaji on koostumuksensa, rakenteittensa ja esiintvmisvmparistonsa perusteella parhaiten tunnistettavissa happamaksi vulkaniitiksi siella, missy on runsaammin muitakin, lahinna andesiittisia vulkaniitteja. Vahvat vulkaniittipatjat ovat kvenneet metamorfoosissa parhaiten sailyttamaan ominaispiirteensa. Hienorakeiset, usein osittain lasiset happamat vulkaniitit ovat erittain helposti uudestikiteytyvia, joten on ilmeista, etta happamia vulkaniitteja sisaltvy tunnistamattomina runsaasti kvartsi-maasalpagneissien ryhmaan. SYVAKIVILAJIT Yleistii Svekofennialaisen varhais- ja synkinemaattisen vaiheen syvakivilajeja oaat alueella gabrot, peridotiitit, dioriitit ja kvartsi- seka granodioriitit. Myohaiskinemaattista plutonismia edustavat mikrokliinigraniitit. Naiden lisaksi tavataan eri - laisia valimuotoja, jotka ovat koostumukseltaan joko primaarisia tai metasomaattisten/metamorfisten prosessien tuotteita. Emaksiset syvakivilajit, gabrot ja dioriitit esiintyvat runsaimmin HyvinkaaniMlantsalan kautta kulkevassa vyohykkeessa, jossa on myos vastaavan koostumuksellisia vulkaniitteja. Kvartsi- ja granodioriitit seka mikrokliinigraniitit ovat vallitsevina syvakivina alueen muissa osissa, joissa pintakivista erilaiset gneissit ovat enemmistona. Nuoremman, anorogeenisen vaiheen svvakivia ovat (>naksen ja Bodomin granntit.
26 2 5 Peridotiitit Alueella on ultraemaksisia kivilajeja muutamia harvoja pienia esiintvmia, jotka useimmiten liittvvat gabroihin tai dioriitteihin. Ne ovat yleensa hornblendiitteja, joissa on usein jiinnoksena pyrokseenia. Lisana saattaa olla jokin rae plagioklaasia. Joutsjarven.linsipuolella (x , v = 571.9) on karkeahkoa hornblendiittia, jossa on hiukan plagioklaasia. Tama peridotiittinen kivilaji liittvv gabroon ja sita livistavat lukuisat graniitti- ja kvartsijuonet. Jokelan asemasta 1,5 km koilliseen (x _ , y = ) oleva hornblendiitti vaihettuu asteittain gabroksi. - Haarajoelta pari kilometrik pohjoiskoilliseen on liuskeen ymparoima, reunoiltaan heikosti suuntautunut peridotiitti, joka sisaltia pvrokseenia ja serpentiniytynytta oliviinia. Keravan Skogsterin alueella on pieni esiintyma (x = , y- = ) peridotiittista kivilajia mikrokliinigraniitin lavistamana. - Hornblendiittia on Pornaisissa Kotojarven etelapuolella, Vanha-Krouvari talon luona (x == , v = ) gabroon liittyvina. Hameenkylassa, tien 50 leikkauksessa (x = , y ) on pieni hornblendiittinen pahku sulkeumana gneississa. Peridotiitissa on lavistavia graniittijuonia vasten vahvat biotiittirikkaat reaktiosaumat. Rekolassa on karkeata hornblendiittia maantiesillan alla (x = , v --= ). Ymparisto on migmatiittista kvartsidioriittia, jonka sisaltamassa pienessa peridotiittisulkeumassa on reunoilla 1--2 cm levea, syvemmalle rapautunut biotiittirikas reaktiosauma. Gabrot ja dioriitit Kokonaisuudessaan ns. Hyvinkaan gabro muodostaa vhtenaisen massiivin (karttalehdilla Riihimaki, 2044 ja Karkkila, 2042), jonka sisalla on tavattu pienehkojii osuneita peridotiittia ja anortosiittia (vrt. Harme 1954a, s. 19) seka toisaalta suurimittaista vaihettumista dioriitiksi, jossa usein on vahan kvartsia. Massiivin itaosissa havaitaan asteittaista vaihettumista kvartsi- ja granodioriiteiksi (s. 30). Naiden eri kivilajityvppien valilli tavataan myos jyrkkik kontakteja. Joskus on juonia, jotka eivat koostumukseltaan eroa sivukivesta. Usein juonet kuitenkin ovat vaaleampia ja happamempia kuin sivukivi. Paaosiltaan naita koostumusten vaihettumisia ja eroja on pidettava magmaattisen differentiaation tuotteina. Metamorfoosi on taman massiivin alueella heikohko. Sita todetaan merkittavammin massiivin linsiosassa (vrt. Puranen 1968) seka pienirakeisemmissa reunaosissa. Massiivin keski- ja itaosissa on laajoja alueita taysin metamorfoitumattomana, jolloin kivilajin hypidiomorfinen rakenne on hyvin sailynyt. Metamorfoosi on yleensa amfiboliittifasieksen mukaista, jolloin gabroon ja dioriittiin on usein syntvnyt hiukan kvartsia K
27 2 6 Gabro on keskirakeista, joskus paikallisesti karkearakeista. Pyrokseenigabron (n :o 1, taulukko 5) kemiallista koostumusta esittaa analvysi 3 taulukossa 6 (n :o 6 kartalla). Pyrokseenigabron paamineraaleina ovat plagioklaasi, pyrokseeni ja joskus oliviini, jolloin voidaan puhua oliviinigabrosta (anal. 2, taulukko 6 ; n :o 5 kartalla). Plagioklaasi on kauniisti vyohykkeista (reunat An50-sm keskus An,s-1O). Pyrokseeni on usein seka rombista (2Vu = ) etta klinopyrokseenia (2Vy = 60 ; cay = ). Joskus on kivessa myos sarvivalketta ja tummanruskeaa biotiittia, etupaassa muuttumistuloksina. Milloin sarvivalke on ilmeisesti primaarista, navttaa plagioklaasin anortiittipitoisuus olevan alhaisempi ja vyohvkkeisyvs heikompi. Dioriiteissa on sarvivalke yleisempaa kuin pyrokseeni. Eraita gabromuunnoksia tavoittaa tien 3 leikkauksissa. Laaninrajasta 150 m kaakkoon (x =-= , v = ) on hyvin tummaa suuntauksetonta pyrokseenigabroa, jossa on cm pitkia, karkeita, plagioklaasivaltaisia linssimaisia erkaumia. Pyrokseenigabroa lavistaa granodioriittinen juoni (anal. 8, taulukko 6 ; ks. myos s. 29). Laaninrajasta 700 in luoteeseen olevan tieleikkauksen (x = , y = ) etelapaassa on sarvivalkegabroa, joka paljastumassa vaihettuu dioriitiksi ja edelleen pvrokseenigranodioriitiksi. Sen koostumus vastaa lahes edella mainittua granodioriittijuonta (vrt. s. 30). Pienehko gabroalue 3-4 km Jokelan aseman pohjoispuolella on tasalaatuinen ja vaihtelua edustavat vain hieman suuntautuneet kontaktimuunnokset. Gabro sisaltaa amfibolia (2Vu 82 ; cay -= ) ja voimakkaasti saussuriittiutunutta plagioklaasia (An, ), joka tavttaa amfibolien valit. Riihimaen karttalehden itaosissa olevat gabroalueet edustavat lahelle pintaa tulleita intruusioita. Niille on luonteenomaista ofiittinen tai eraissa tapauksissa porfyriittinen rakenne. Paikoin on vahittaista vaihettumista vulkaniittien ja gabron valilla ja gabrossa on vulkaniittia sulkeumina. - Kilpijarvesta n. 900 m luoteeseen, Ruumismaessa, keskirakeinen gabro sisa taa gneissisulkeumia ja on siten gneissia nuorempaa. Osittain vulkaniittien reunustamalla Soukkion gabro-dioriittialueella esiintvv Kilpijarven rantakallioissa breksioita, joissa murskaleilla ja valiaineksella ei ole oleellista koostumuseroa, vaan ero on etupaassa raekoossa. Joskus saattaa breksioiva osa olla karkeahkoa. Tallaista breksiaa on moos Kilpijarven Pukkisaaressa. Hienorakeiset juonet ovat paikoin yleisia. Ymparoivissa vulkaniiteissa on runsaasti myos agglomeraatti- ja laavarakenteita. On ilmeista, etta Soukkion massiivi edustaa subvulkaanista magmaintruusiota. Kilpijarven luoteispuolella koostumus vaihtelee gabrosta dioriittiin ja lisaksi siella on parissa paljastumassa keskirakeista sarvivalkeperidotiittia. Taulukossa 6 analvysi 1 esittaa sarvivalkegabron kemiallista koostumusta Kilpijarven etelarannalla (n :o 4 kartalla) ja analvysi 2 oliviinigabron koostumusta Kaanaan kylassa, n. 1,5 km Kilpijarven lansipuolella (n :o 5 kartalla).
28 2 7 Taulukko 5. Syvakivilajien koostumuksia. Table 5. Composition of some platonic rocks samalla kvartsia, jolloin kiven koostumus on muuttunut graniittiseksi ilman jyrkkia rajoja (kuva 11 ; Harme 1965, s. 21). Soukkion massiivin etelareunalla on graniittijuonia ja graniittiutumista tiheassa, mika johtunee loivakaateisesta kontaktista etelapuoliseen mikrokliiniporfyroblastiseen graniittiin. Vulkaniittien reunustamalla Hirvihaaran luoteispuolisella gabro-dioriittialueella gabro on keskella ja dioriitti reunoilla, ja siella on todettavissa asteittaista vaihettumista gabrosta dioriittiin. Lansireunalla on vaihettumista dioriitista granodioriittiin. Dioriitti on biotiitti-sarvivalkedioriittia ja granodioriittikin on usein sarvivalkepitoista. Kaukalammen gabro-dioriittimassiivi on epahomogeeninen. Siella tavataan runsaasti mikrokliinigraniitin juonia ja niiden lahella esiintyv sivukivessa mikrokliinia porfvroblasteina, joiden vmparilla on plagioklaasimantteli (s. 33). Mantsklan kirkolta noin 4,5 km koilliseen oleva gabropahku lienee syntvnvt lahella maanpintaa, koska siihen liittyy pienirakeisia ja porfyriittisia muunnoksia, jollaisia tavataan ymparoivissa vulkaniiteissa. Samanlaisia piirteita on myos n. 7 km Mantsalan koillispuolella olevassa gabropahkussa. Pornaisissa Kotojarven etelapuolella on gabroalue, johon liittyy emaksisia ja andesiittisia vulkaniitteja, mm. uraliittiporfyriitteja. Gabroksi merkitty vyohyke on epayhtenainen. Kotojarven lounaispuolella, Sonnikonmaen (x = , y -_ ) pohjoispaassa ja osittain etelaosassakin on uraliittiporfvriittia, joka asteitkvartsi --Quart :` 2,5 27,4 31,7 34,9 26,3 28,3 Plagioklaasi - Plagioclase 54,8 53,9 61,7 39,7 34,5 37,9 9,7 Kalimaasalpa - Potash feldspar. 0,9 20,3 21,8 30,4 48,9 Pyrokseeni - Pyroxene '. 36,5 13,4 -- Amfiboli --Amphibole 5,1 25,7 6,0 Biotiitti - Biotite 1,3 3,1 9,4 5,9 4,3 10,9 Muskoviitti-Muscovile 0,2 1,6 1,2 1,0 Almandiini-Almandine 0,8 Aksessorit--Accessories 2,3 1,4 0,4 0,7 0,9 0,1 2,2 100,0 100, ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 An 60 An 32 An., An a, An., An,,, Anz3 1. Pyrokscenigabro Pyro.aene gabbro. Hyvinkaa, x , y ~ Pyrokseenikvartsidioriitti - Pyroxene quartjz diorite. Jokivarsi, x , y Granodioriitti Granodiorile. Jokela, x = , y Graniittiutunut kvartsidioriitti - GranitiZed quart; diorite. Hyryla, x , = Graniittiutunut kvartsidioriitti Graniti ed quartz diorite. Kerava, x , y -= Migmatiittigraniitti -- Migmatite granite. Seutula, x = , y Mikrokliinigraniitti Microcline granite. Vapaala, x , y Karkean mikrokliinigraniitin juonet lavistkvat Soukkion massiivin kivilajeja. Paikoin juonet ovat leikkaavia, mutta paikoin on vain jossain juovassa tai vvohvkkeessa gabroon tullut metasomaattisesti paljon mikrokliinia porfyroblasteina ja
GEOLOGINEN YLEISKARTTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET C1-D1 HELSINKI KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HÄRME ESPOO GEOLOGINEN
LisätiedotHelsingin kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Laitala Helsingin kartta-alueen kalliopera
Lisätiedotsuorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta,
LisätiedotGEOLOGINEN YLEIS KARTTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEIS KARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HARME HELSINKI 1960
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotParhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
O U T O K U M P U Oy Malminetsinta HAVAINTOJA KESAN 1974 Zn-OHJELMAN ALUEELLISISTA KOHTEISTA Mustasuon kvartsi-maasalpaliuske Hyvinkään gabron SE-reuna-alue Parhaimmillaan kivi on vaaleata, tiivistä, "simpukkamurroksiin"
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982
9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006
K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
LisätiedotHeinolan kartta-alueen kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3112 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3112 Mauno Lehijarvi Heinolan
LisätiedotAlavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotEnon kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4242 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4242 Reino Kesola Enon kartta-alueen
LisätiedotKaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä *30
ARKis,roK, AP f ALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/19/2433/-90/1/10 NIVALA Sarjankylä Esko Sipilä 2.1.1990 95*30 KULTATUTKIMUKSET NIVALAN SARJANKYLÄSSÄ 1985 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMA JOHDANTO 1 1.1. Alueen
LisätiedotSOOMEN GEOLOBINEN KAITTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT
LisätiedotPellingin ja Porvoon kartta-alueiden kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 3012 ja 3021 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 3012 and 3021 Matti
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotJ. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; 0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L? ~ 02.. k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~'
0'2.0 J ~ \ '2.'2.. il, 1..) L?.. 1 2 ~ 02.. l HAo/-1 J. ).. Q.,G(.,,... c:, ~ k 0 &. 1-(. 0 11:, 10... : ~ t+i\d) ~ 111/lc;. ~ Ö r a.; o r //,; k, e, ~ ;_ lf;:, 1 '1 ~' Kentt äty:.:jra:pojttt l kesältä
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN KARTTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 2042 KARKKILA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT - BY MAUNU HARME
LisätiedotMuonion kartta-alueen kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2723 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2723 PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Lehtonen Muonion kartta-alueen
LisätiedotMantyharjun ja Mikkelin kartta-alueiden kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 3123 ja 3142 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 3123 and 3142 Ahti Simonen
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotSeinajoen kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2222 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 2222 PRE-QUATERNARY ROCKS Hannu Makitie ja Seppo I. Lahti
LisätiedotSuomen geologinen kartta
Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 3144 Sulkava Sulkavan kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Sulkava map-sheet area Kirjoittaneet - by KALEVI KORSMAN
LisätiedotPyhäselkä. kiilleliuske + mustaliusketta
9 Pyhäselkä Pyhäselän kunnan alueella on suurin kallioperästä on kiilleliusketta ja osin myös kiisuliuskeita (Hammaslahti). Kenttämönniemen alueella on kallioalueita (Petäjikkökallio), joissa ei ole kiilleliusketta,
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI Jarmo Nikander
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimist o M19/2434, 2441, 2443/2000/1/1 0 VIHANTI, RUUKKI. PATTIJOKI 31.01.2000 Jarmo Nikander POKA-KAIRAUKSET VIHANNIN KESKUSTAN LUOTEISPUOLELLA VIHANNIN, RUUKIN
LisätiedotGEOLOGICAL MAP OF FINLAND
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHDET - SHEETS 2341-2343 LESTIJARVI-REISJARVI KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYS EXPLANATION TO THE MAPS OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 11.7/3142/-80/1 Mikkelinmlk Korpijärvi-Mietiäinen Ossi Ikävalko 04.09.1980 SELOSTUS KORPIJÄRVI-MIETIÄINEN ALUEEN KALLIOPERÄN TUTKIMUKSISTA KESÄLLÄ 1980 2 1. YLEISTÄ 1.1. Tutkimusalue
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN KARTTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2021 SALO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KI RJOITTAN UT - BY MAU NO LE H
LisätiedotOUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~
9 OUTOKUMPU OY 020/4241 b7 A, n, C, D/MTY/I~~~ 0 K MALMINETSINTX Martti Yrjöla/LAH 23.9.1982 1(8) KIIHTELYSVAARAN, OSKOLANKOSKEN (4241 07) GEOLOGINEN KARTOITUS KESALLA 1982 Sivu 2 (0 7 Sijainti 1 : 400
LisätiedotRauman kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO
Lisätiedotysman kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKAROJEN ELIYKE LEHI 3121 EXPLANAION O HE MAP OF PRE-QUAERNARY ROCK HEE 3121 Mauno Lehij arvi ysman kartta-alueen kalliopera
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN KARTTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEH DET- SHEETS - 2441-2443 RAAH E-PAAVOLA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS K I RJOITTAN UT-BY
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
Lisätiedotv. 19~ ~ IC~{A, va, I-:Ii t:<..., /1h/3 10 I O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l ,21/./ 01 ft,(,fk" ~""~ a,1" c...
v. 19~ ~ /1h/3 10 I,21/./ 01 O.P. ::J.so~Q..k;, '; ;CQ.,rloi.I,,~ rca..ro,1h 19;Z'-l IC~{A, va, I-:Ii t:
LisätiedotRistiinan kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3141 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 3141 PRE-QUATERNARY ROCKS Aimo Tyrvainen Ristiinan kartta-alueen
LisätiedotSavitaipaleen kartta-alueen kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3132 Ahti Simonen ja Aimo Tyrvainen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN KARTTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET 2133 KARKOLA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY MAU N O LE H I
LisätiedotSUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 2024 SO M E RO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS K I RJOITTAN UT-BY AHTI SIMONEN
LisätiedotSuomen geologinen kartta
Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian
LisätiedotSuomen geologinen kartta
Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 2114 Toij ala Toijalan kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Toijala map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotAht irin kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 2241 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 2241 Bengt Sjoblom Aht irin kartta-alueen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotRitva Karhunen. Iniön ja Turun kartta-alueiden kallioperä. Berggrunden inom Iniö och Åbo kartblad
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 1041 ja 1043 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheets 1041 and 1043 Ritva Karhunen
LisätiedotGEOLOGINEN YLEISKARITA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotVuohijarven kartta-alueen b lliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3114 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3114 Aimo Tyrvainen Vuohijarven
LisätiedotKivilaj ien kuvaukset
1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12
LisätiedotGTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000
Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 2331 ja 2332 Explanation to the maps of Sheet 2331 and 2332 Pre-Quaternary rocks Markus Vaarma ja Fredrik
LisätiedotKALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003
Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotJoutsan kaxtta-alueen kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 {100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 {100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3122 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3122 Jarmo Kallio Joutsan kaxtta-alueen
LisätiedotGEOLOGINEN YLEISKARTTA
GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA
LisätiedotGEOLOGICAL MAP OF FINLAND
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 1033 NO TO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT - BY NILS EDELMAN
LisätiedotVesannon kartta-alueen kalhopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1:100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1:100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3313 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 3313 PRE-QUATERNARY ROCKS Antti Paajarvi Vesannon kartta-alueen
LisätiedotOntojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4411, 4412 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4413 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4411, 4412 and
LisätiedotKallioperän kartoituskurssi
Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotImatran kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARITOJEN SELITYKSET LEHTI 4112 + 4111 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 4112 + 4111 PRE-QUATERNARY ROCKS Osmo Nykanen ja
LisätiedotGEOLOGICAL MAP OF FINLAND
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI-SHEET-3134 LAPPEENRANTA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTAN UT-BY ATSO
LisätiedotEteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria
Työraportti 2001-09 Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Seppo Paulamäki Markku Paananen Toukokuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax
Lisätiedot1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI
l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotBerggrunden room Nagu (Nauvo) kartblad. Summary : Pre-Quaternary rocks of the Nauvo (Nagu) map-sheet area
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1034 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1034 Nils Edelman Nauvon (Nagu)
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotGEOLOGICAL MAP OF FINLAND
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI-SHEET- 2121 YAM MALA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY ARVO MATISTO
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN NEDLOOINEN KIRTTI UEOLOGICAL MAP IF PINLAND 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANEET - BY A. HUHMA-I.
LisätiedotGEOLOGICAL MAP OF FINLAND
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 2111 LOIMAA KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIR)OITTANUT - BY ILMARI SALLI
LisätiedotKokemaen kartta-alueen kalliopera
SUUMENN (EOLUULNENN KAKTTA 1 : 100 UUU GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1134 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1134 Arja Verajamaki Kokemaen
LisätiedotHaukivuoren ja Pieksamaen kartta-alueiden kalliopera
Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 3231 + 3232 Explanation to the maps of Sheet 3231 +3232 Pre-Quaternary rocks Lauri Pekkarinen Haukivuoren
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotKiuruveden kartta-alueen kalliopera
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3323 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3323 Erkki Marttila Kiuruveden
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2541, 2542 + 2524, 2543 ja 2544 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2541, 2542+2524, 2543 and
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotVirmutj oen kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Osmo Nykanen Virmutj oen kartta-alueen kalliopera
Lisätiedot2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.
Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander
Lisätiedot