Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaksokirja - oppimistavoi/eet"

Transkriptio

1 Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tietää aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät Osaa toteuttaa aivoverenkiertohäiriöiden sekundaariprevention Tunnistaa TIA:n, iskeemisen aivoinfarktin, aivoverenvuodon ja SAV:n tyypilliset kliiniset taudinkuvat Tuntee aivoinfarktin liuotushoitoon liittyvän hoitoketjun toiminnan Tunnistaa ohimenevän silmän näönmenetyksen ja osaa järjestää asianmukaiset jatkotutkimukset Tietää akuutin aivoverenkiertohäiriön hoitoperiaatteet Tietää kaula- ja nikamavaltiomodissekaation kliiniset piirteet Tietää äkillisen ohimenevän muistikatkoksen kliiniset piirteet Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

2 We learn neuroanatomy stroke by stroke Aivoverenkiertohäiriöt ope/avat paljon Neurologisen vaurion paikallistamisesta Etuverenkierto vai takaverenkierto Vauriomekanismin tunnistamisesta vai suuret suonet vai pienet suonet vai tukostaipumus (perusongelma veressä) Aivoverenvuoto (ICH) vai subaraknoidaalivuoto (SAV) ICH = intracerebral haemorrhage

3 Aivoverenkiertohäiriöt 3000 menehtyy vuosittain kuolinsyistä kolmas Laitoshoitoon 15% vuodessa Suomessa potilasta vuodessa Suorat kustannukset 500 milj 6% terveydenhuollon menoista sairastunutta Joka kuudes meistä 50 % infarktipotilasta elää 5 v 70% TIA potilaista elää 5 vuotta Iskemia (80%) Vuoto (20%) 25% on työikäisiä 25% toipuu täysin

4 Etuverenkierto Takaverenkierto

5

6 Etuverenkierron neurologiset oireyhtymät Etummainen (arteria cerebri anterior) Keskimmäinen aivoval5mo (a. cerebri media) ¾ isoaivohemisfäärien verenkierrosta Taaimmainen (a. cerebri posterior)

7 Etummaisen oireyhtymä Vastakkaisen puolen alaraajaheikkous ja tuntopuutos (kontralateraalipuolen alaraajavoi/oinen hemipareesi) Vitsanpidätyskyvy/ömyys + joskus aloitekyvyn ja toiminnanhalun heikkous tai puu2uminen (abulia tahdonheikkous) + joskus vasemman puolen vauriossa kielellinen häiriö, jossa puheen tuo2o on vaikeaa mu2a sanojen toistaminen sujuu (transkor5kaalinen motorinen afasia)

8 Etummaisen aivovaltimon verisuonitusalue (sininen alue)

9 Keskimmäisen oireyhtymä Vastakkaisen puolen yläraajavoi/oinen heikkous ja tuntopuutos (kontralateraalipuolen hemipareesi, kasvot ja käsi > alaraaja) Vastakkaisen puolen näköken/äpuutos (kontralateraalinen hemianopia tai quadrantanopia) Aivoperäinen kielellinen häiriö (afasia, vasemman aivopuoliskon vauriossa) Vastapuolen huomio/a jä/ämisoireyhtymä (kontralateraalinen eli neglect)

10

11

12 Taaimmaisen oireyhtymä Vastakkaisen puolen näköken/äpuutos (kontralateraalinen hemianopia) Aivoperäinen kyvy/ömyys ymmärtää kirjoitusta ilman kirjoituskyvy/ömyy/ä (aleksia without agraphia) Kykenemä/ömyys tunnistaa tu/uja esineitä tai asioita avulla (visuaalinen agnosia, molemminpuolisissa vaurioissa)

13

14 Taaimmaisen aivovaltimon oireyhtymä: Vastakkaisen puolen hemianopia 6, 7

15 Hemisfääri- infark5n tyypillinen kliininen taudinkuvat pähkinänkuoressa Äkillinen neurologinen paikallisoire 1. Sensomotorinen hemipareesi 1. MCA (a. media): yläraaja/alafacialis > alaraaja 2. ACA(a. anterior): alaraaja > yläraaja 2. DominanW hemisfääri 1. Dysfasia 2. Dyspraksia 3. Non- dominanw hemisfääri häiriö 4. Amaurosis fugax Toisen silmän näön hämärrys (a.ophtalmica- oire) 5. näköken/äpuutos

16 FAST-

17 Nikama- oireyhtymä Liikkeiden hapuilu (ataksia) Kiertohuimaus Kaksoiskuvat (diplopia) Puheen sammallus (dysathria) Nielemisvaikeus (dysphagia) Molemminpuolinen lihasheikkous ja tuntopuutos oireet Nikamavaltimo = arteria vertebralis Kallonpohjavaltimo = arteria basilaris

18 Takavarrenkierron infarkti voi johtaa aivorunkovaurioon

19 Takaverenkiertoinfarktin tyypillinen kliininen taudinkuva Äkillinen neurologinen paikallisoire Ainakin 2 seuraavista: 1. Dysartria = puheen puuroutuminen 2. Dysfagia = nielemisvaikeus 3. Diplopia/dyskonjugaa5o = kaksoiskuvat 4. Nystagmus = silmävärve 5. Ataksia tasapaino-, kävelyvaikeus 6. Hemi- tai tetrapareesi = halvaus 7. Ver5go- huimaus = kiertohuimaus

20 Vammamekanismin paikantaminen Sydänperäiseen aivoemboliaan vii/aavat - eteisvärinä, sydänoireet, äkillises@ alkava neurologinen puutosoire, joka on he@ maksimissaan Suurten suonten tau@in vii/aavat - edeltävät saman suonitusalueen TIA- oireet (sama oire tulee ja menee), ja kun oireisto alkaa unen aikana Pienten suonten tau@in vii/aa: riskitekijätriadi tupakka + RR- tau@ + diabetes

21 Pienten suonten oireyhtymät Toispuolihalvaus ilman tunto- oireita (puhdas hemipareesi, kasvot + yläraaja + alaraaja) Toisen puolen tuntopuutos ilman motorisia oireita (puhdas hemisensorinen oire, kasvot + yläraaja + alaraaja) Hapuileva toispuolihalvaus (atak5nen hemipareesi) Puheen sammallus ja kömpelö käsi - oireyhtymä (dysarthria clumsy hand syndrome)

22 Tietää aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät

23

24 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Aivoinfarkti Päivitetty

25 Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät Ikä Mies-sukupuoli Rotu (afroamerikkalaiset > valkoihoiset) Sukuanamneesi Verenpainetauti Diabetes Sydänsairaus Eteisvärinä Aiempi TIA tai aivoinfarkti Metabolinen syndrooma Dyslipidemia Tupakointi Alkoholi Lihavuus Liikunnanpuute Karotisahtauma TIA tai aivoinfarkti Sekundaaripreventio Aivoverenkiertohäiriön primaariprevention etsikkoaika

26 Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät TIA tai aivoinfarkti Sekundaaripreventio Aivoverenkiertohäiriön primaariprevention etsikkoaika

27 Riskitekijä Riskisuhde Kohonnut verenpaine 2-7 Eteisvärinä 5 Sepelvaltimotauti 3 Diabetes 2-6 Tupakointi 2 Passiivinen tupakointi 1.8 Kaulavaltimoahtauma 2 Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus

28

29 Osaa toteu/aa aivoverenkiertohäiriöiden

30 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito ja (1) Tukoksen avaaminen Liuotushoito (tpa) Valtimonsisäinen tukoksen poisto (trombektomia) Valkea trombi ASA ASA+Dipyridamoli Klopidogreeli Punainen trombi (sydänperäinen) Hepariini/LMWH (pieni molekylaarinen hepariini) Varfariini tai Dabigatraani, abiksabaani, rivaroksabaani tpa = tissue plasminogen activator = alteplaasi

31 AVH:n sekundaaripreventio Elämäntapamuutos! Tupakointi Liikunta Ruokavalio, alkoholi Ylipainon hallinta Infektioiden hoito, hyvä hampaiden hoito Hormonikorvaushoidon välttäminen, jos useita muita riskitekijöitä

32 AVH:n sekundaaripreventio TIA:n tai iskemisen aivoinfarktin jälkeen jälkeen TIA tai infarkti Karotiskirurgia 2 viikon sisällä jos internan ahtauma (stenoosi) 70% Statiini Verenpainelääkitys ASA+Dipyridamoli tai klopidogreeli Antikoagulaatio sydänperäisessä aivoemboliassa: varfariini tai dabigatraani tai abiksabaani tai rivaroksabaani Suuri riski heti TIA:n tai infarktin jälkeen (ad 2 viikon ajan) AVH = aivoverenkiertohäiriö, TIA = transient ischemic attack

33 Iskeeminen aivohaveri mekanismit, tutkimukset ja hoitovaihtoehdot pähkinänkuoressa Aivojen kuvantaminen pään TT / MK Kaulasuonten kuvantaminen UÄ/TT/MK EKG, laboratoriokokeet Trombosyyttiaggregaation esto ASA, ASA+dipyridamoli, klopidrogeeli Antikoagulaatio varfariini, dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani Verisuonikirurgia karotisendarterectomia, stenttaus Akuutissa vaiheessa liuotushoito tai valtimonsisäinen tukoksen poisto

34 Tunnistaa TIA- oireyhtymät (ml. ohimenevän silmän näönmenetyksen) ja osaa järjestää asianmukaiset jatkotutkimukset

35 TIA:n kliininen kuva, jatkotutkimukset ja hoito Riskitekijät: Verenpainetauti Diabetes Sydänsairaus Eteisvärinä Aiempi TIA tai aivoinfarkti Metabolinen syndrooma Dyslipidemia Tupakointi Alkoholi Lihavuus Liikunnanpuute Karotisahtauma Äkillinen, ohittuva neurologinen paikallisoire Aivojen kuvantaminen (pään TT / MK) Kaulasuonten kuvantaminen (UÄ/TT/MK) EKG, laboratoriokokeet Trombosyyttiaggregaation esto: ASA, ASA+dipyridamoli, klopidogreeli, Antikoagulaatio: Varfariini/dabigatraani/ abiksabaani/rivaroksabaani Verisuonikirurgia: karotiskirurgia 2 viikkoa = suuren riskin aika

36 Iskemisen AVH:n hoito Äkillinen neurologinen paikallisoire Aivoinfarktin liuotushoito 4,5 tuntia Valtimonsisäinen tukoksen poisto 6 t ABC Akuutin vaiheen hoito Tromboosiprofylaksia Trombosyyttiaggrekaation esto Antikoagulaatio (jos sydänperäinen) RR Veren sokeri Kuume Tarvittaessa karotiskirurgia (2 viikon sisällä) Kuntoutus ja sekundaaripreventio Fysioterapia Puheterapia Toimintaterapia Neuropsykologinen Kuntoutus ASA+dipyridamoli Klopdorgeeli Varfariini/dabigatraani/ abiksabaani/rivaroksabaani RR-lääkitys Statiini ABC = airway + breathing + circulatio Hengitys frekvenssi, hapetus, RR, sydämenrytmi

37 Tunnistaa iskemisen aivoverenvuodon ja SAV:n tyypilliset kliiniset taudinkuvat

38 Aivoinfark5n tyypillinen kliininen taudinkuvat Äkillinen neurologinen paikallisoire Äkillinen alku fyysisessä rasituksessa voi viitata aivoemboliaan Paikallisoire, joka ilmaantuu unen aikana voi viitata verisuoniahtaumaan Hiipien kehittyvä oireisto voi viitata pienten suonten tautiin

39 Duodecim. Aivoinfarktin Käypä hoito - suositus

40 Aivohaverin ei yleensä ole vaikea Mitä nopeammin hoito alkaa sen parempi Time Is Brain Mitä tarkoitetaan FAST-

41 FAST-neurostatus Face Arm Speech Time Nimenne? Kädet ylös" Irvistäkää

42 Aivoverenvuodon tyypillinen kliininen taudinkuvat Altistavat tekijät: Verenpainetauti Ikä Amyloidiangiopatia Äkillinen päänsärky, oksentelu ja neurologinen paikallisoire Äkillinen raju päänsärky ja neurologinen puutosoire

43 A. Vuoto aivolohkoon B. Talamukseen C. Ponsiin D. Pikkuaivoihin

44

45 SAV:n tyypillinen kliininen taudinkuva Riskitekijät: Äkillinen (maksimi alle minuutissa) elämän kovin päänsärky Tupakointi Korkea verenpaine Äkillinen ponnistus, yhdyntä Amfetamiin, kokaiini, sympatomimeettiset lääkkeet (kohottavat verenpainetta) First worst or very fast Thunderclap headache

46 Tyypillinen SAV äkillinen, kova päänsärky ilman fokaalioireita SAV Aivopaine Kasvain Thunderclap päänsärky Migreeni Progressiivinen päänsärky Toistuva oksentelu Elän ensimmäinen, kovin, paikallisoireita harvoin (n. 10%) Toistuvat päänsärkykohtaukset, edeltävät ennakko- ja/tai auraoireet

47 SAV 1. Sietämätön, nopeasti maksiminsa (< 60 sekuntia) saavuttava päänsärky, johon ei liity selviä neurologisia lisäoireita, liitännäisoireina usein: a. Pahoinvointia ja oksentelua b. Niskakipua (mahdollisesti selkäkipua) 2. Kovalla päänsäryllä alkavat neurologiset yleis- tai paikallisoireet: a. Yleisoireet: i. Tajuttomuus, sekavuus b. Paikallisoireet: i. Puhehäiriö, hemipareesi, aivohermo-oireet, jne. 3. Varoitusvuodot (edeltävät kohtien varsinaista vuotoa): a. Potilaalle outo, uusi päänsärky b. Kohtalaista (tai kovaa) c. Pahoinvointia, oksentelua saattaa esiintyä

48 SAV:n diagnos5ikka: TT ja likvori Äkillinen TT osuvuus elämän kovin % päänsärky - SAV TT osuvuus 93% TT osuvuus 6 päivän kohdalla 57-85% 5 päivän jälkeen magneettiharkinta (jos epäily vahva ja TT+likvori eivät anna diagnoosia) 12 tuntia 24 tuntia Likvorin punasolut ilmaantuvat ½ tunnissa, ksantokromia ½ päivässä, punasolut alkavat hävitä ½ viikossa, ksantokromia ½ kuukaudessa Viite: Pooja Khatri. AAN Sylalbus 2014

49 Subaraknoidaalivuodon (SAV) TT- löydös ja hoidon suuntaviivat ABC = airaway, blood pressure, circulation Neurokirurgin konsultaatio Päänsäryn, pahoinvoinnin, aivopaineen hoito Nimodipiini (vasospasmin hoito)

50 AVH:lle tyypillistä Fokaalioire Nopea alku Iskeminen aivoinfarkti Yleensä ei päänsärkyä Aivoverenvuoto Yleensä (ei aina) päänsärkyä, pahoinvointia Potilas osaa kertoa tarkan ajanhetken, jolloin puutosoire ilmaantui AVH = aivoverenkiertohäiriö

51

52

53

54

55

56 Amaurosis fugax Varjo laskeutuu, toinen silmä hämärtyy, on sumussa, usvainen Amaurosis fugax on karotis-tia-oire, jonka ennuste on parempi kuin TIA:lla yleensä Hoito: yleensä ASA-lääkitys Tutkimukset: aivot ja kaulasuonet on syytä kuvantaa Amaurosis fugax eli hetkellinen sokeus on TIA-oire verenkiertohäiriöstä (esim. pään TT ja johtuva kaulasuonten tilapäinen näköhäiriö ultraääni)

57 Takaverenkierron häiriö (vertebrobasilaarialuen AVH) Aivorunko-oireistoon kuuluu ainakin 2 seuraavista: ü Dysartria = puheen puuroutuminen ü Dysfagia = nielemisvaikeus ü Diplopia, dyskonjugaatio = kaksoiskuvat ü Nystagmus = silmävärve ü Tasapaino-, kävelyvaikeus = liikkuminen epävarmaa ü Hemipareesi, tetrapareesi = halvaus ü Vertigo-huimaus = kiertohuimaus AVH = Aivoverenkiertohäiriö

58

59 Osaa ohjata liuotushoitoon ja tuntee aivoverenkiertohäiriön hoitoperiaa/eet

60 Akuutin aivoverenkiertohäiriön hoitoketju Potilas : oireiden tunnistus ja soitto 112 Ensihoitoyksikkö: nopea neurostatus ja siirto sairaalaan Sairaala: nopea arvio, laboratoriokokeet, pään TT, päätös liuotushoidosta (oireiston alusta < 4.5 tuntia) Siirto osastoseurantaan liuotushoidon jälkeen 4.5. h

61 AkuuW aivoverenkiertohäiriö (AVH) Tukoksen avaaminen Liuotushoito (tpa) Valtimonsisäisen tukoksen poisto (trombektomia) Valkea trombi ASA ASA+Dipyridamoli Klopidogreeli Punainen trombi (sydänperäinen) Hepariini/LMWH (pieni molekylaarinen hepariini) Varfariini Dabigatraani, abiksabaani, rivaroksabaani

62 Hyvän ennusteen vetosuhde liuotushoidon jälkeen

63 Liuotushoidon vaikutus ennusteeseen

64 ... jos liuotushoito ei auta...

65 Valtimonsisäinen tukoksen poisto (trombektomia) Mr Clean-tutkimus

66 AVH:n sekundaaripreventio TIA:n tai iskemisen aivoinfarktin jälkeen jälkeen TIA tai infarkti Karotiskirurgia jos internan stenoosi 70% Statiini Verenpainelääkitys ASA+Dipyridamoli tai klopidogreeli Antikoagulaatio: varfariini tai dabigatraani tai abiksabaani, tai rivaroksabaani Suuri riski heti TIA:n tai infarktin jälkeen AVH = aivoverenkiertohäiriö, TIA = transient ischemic attack

67 Iskeminen Hoito: liuotushoito (< 4.5 tuntia oireen alusta), valtimon sisäinen tukoksen avaaminen (trombektomia, < 6 tuntia oireen alusta) Aspiraation esto, aivopaineen -, verenpaineen, hyperglykemian hoito, kuumeen hoito, hypotermia Tromboosiprofylaksia: hepariini / ASA / ASA+dipyridamoli / klopdrogeeli, varfariini Sekundaariprofylaksia: karotiskirurgia, antromboottinen hoito, antikoagulaatio, verenpaineen hoito, statiinit

68 Verenpainetaudin aiheu2aman aivoverenvuodon (ICH) TT- löydös ja hoito Aspiraation esto Aivopaineen -, verenpaineen, hyperglykemian, kuumeen hoito Tromboosiprofylaksia Harvoin Neurokirurginen hoito

69 AVH:n sekundaaripreventio Elämäntapamuutos! Tupakointi Liikunta Ruokavalio, alkoholi Ylipainon hallinta (2) Infektioiden hoito, hyvä hampaiden hoito Hormonikorvaushoidon välttäminen, jos useita muita riskitekijöitä

70 Aivohaverin ennuste - nyrkkisääntöjä Viite: Sacco RL. Neurology, 1997

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Mentor 2. Päänsärky ja huimaus

Mentor 2. Päänsärky ja huimaus Mentor 2 Päänsärky ja huimaus Vasemmanpuoleista päänsärkyä Kova yöllinen päänsärky, huimaus 3 vuorokautta 45- v nainen, Aurallinen migreeni Hypertensio Aiemmin runsasta alkoholin käy:öä Tupakoi Äidillä

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa määrittää tajunnantason kliinisen tutkimuksen perusteella (sanallisesti tai Glasgow-asteikon mukaan) Tuntee tajuttoman potilaan ensihoidon periaatteet Tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka 12.10.2017 AVH SUOMESSA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Joka päivä 68 henkilöä sairastuu AVH-sairauteen.

Lisätiedot

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset

Lisätiedot

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el

Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Äkilliset Aivoverenkiertohäiriöt

Äkilliset Aivoverenkiertohäiriöt Äkilliset Aivoverenkiertohäiriöt Sari Avikainen, oyl 14.3.2018 KS-KS Koulutusmateriaalin laatimiseen ovat osallistuneet Heikki Numminen (TAYS), Pekka Jäkälä (KYS), Risto Roine (TYKS) ja Turgut Tatlisumak

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

AIVOINFARKTIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO

AIVOINFARKTIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO AIVOINFARKTIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Elsa Lahti ja Karoliina Ventilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Neurologian virtuaalipotilasryhmä

Lisätiedot

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa

Lisätiedot

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Hitaas5 pahenevaa oikean puolen raajaheikkou9a ja väsymystä Diagnos5nen tutkimus Po5las alkaa pyöriä, kaatuu taju9omana, kouristaa (n. 2 min. ajan)

Lisätiedot

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Aivoinfarkti

Käypä hoito -suositus. Aivoinfarkti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 11.1.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Neuropsykologiset häiriöt ja kuntouttava työote aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitotyössä

Neuropsykologiset häiriöt ja kuntouttava työote aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitotyössä Neuropsykologiset häiriöt ja kuntouttava työote aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitotyössä Itseopiskelumateriaali hoitotyön opiskelijalle Johanna Pirhonen ja Piija Tuovinen Opinnäytetyö joulukuu

Lisätiedot

Akuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue

Akuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Akuutin AVH:n hoito 13.3.2017 Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Käypä hoito päivittynyt 11/2016 Aivoverenkiertohäiriöt Suomessa sairastuu 24 000 potilasta vuosittain 16600 aivoinfarktia IV trombolyysiin

Lisätiedot

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Miten erotan migreeniauran TIA-kohtauksesta?

Miten erotan migreeniauran TIA-kohtauksesta? Mikko Kallela ja Perttu J. Lindsberg NÄIN HOIDAN Merkittävä osa neurologisesta diagnostiikasta perustuu neurologisen paikallisoireen tunnistamiseen ja analysointiin. Käytännön työssä usein eteen tuleva

Lisätiedot

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi3eet

Jaksokirja - oppimistavoi3eet Päänsärky Jaksokirja - oppimistavoi3eet Tietää avohoidossa käytettävissä olevat päänsäryn erotusdiagnostiset tutkimukset Tunnistaa kiireellistä tutkimusta/hoitoa vaativat päänsärkytapaukset Osaa diagnosoida

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Outi Kolehmainen Heidi Kuronen AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Ohjejuliste oireiden tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS Neurologian kurssi Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS Miten erotat neurologisen sairauden muskuloskeletaalisesta statuksen avulla? Statuslöydös

Lisätiedot

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa Kotihoito Sisällys ABCDE 2 Elvytys 12 Tajuttomuus 14 Rintakipu 16 Aivoinfarkti 18 Aivoverenvuoto 20 Anafylaksia 21 Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Muistisairaudet... 3 Muistisairauksien riskitekijöitä...4 Muistioireiden syyt...6 Verisuoniperäinen

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA

TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA TIA-POTILAIDEN HOIDON SEKÄ SEN TULOSTEN JA KUORMITTAVUUDEN KEHITTYMINEN 2000- LUVULLA Hilkka Liitsola syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto lääketieteen laitos neurologian vastuualue

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus Johanna Pirhonen Piija Tuovinen NEUROPSYKOLOGISET HÄIRIÖT JA KUNTOUTTAVA TYÖOTE AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖÖN SAIRASTUNEEN HOITOTYÖSSÄ Itseopiskelumateriaali

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Iäkkään AVH-kuntoutujan kotiutuminen

Iäkkään AVH-kuntoutujan kotiutuminen FOORUMI IKÄÄNTYNEIDEN KOTIUTUKSESTA SATAKUNNASSA 15.12.2015 Iäkkään AVH-kuntoutujan kotiutuminen Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Aivoinfarkti ja TIA. Päivitetty

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Aivoinfarkti ja TIA. Päivitetty Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 15.11.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN AKUUTTIHOITO

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN AKUUTTIHOITO AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjausvideo aivoverenkiertohäiriöpotilaille ja heidän läheisilleen Janika Jokisalo Eveliina Jämsä Opinnäytetyö Toukokuu 2018 Sairaanhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

AVH-POTILAAN ENSIHOIDON SIMULAATIOHARJOITUS

AVH-POTILAAN ENSIHOIDON SIMULAATIOHARJOITUS Opinnäytetyö (AMK) Ensihoitajakoulutus 2017 Jenni Kuosa & Anne Leskinen AVH-POTILAAN ENSIHOIDON SIMULAATIOHARJOITUS Yhteistyöprojekti Varsinais-Suomen pelastuslaitos - Turku AMK OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä

Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä Alkuperäistutkimus Tanya Bogoslovsky, Olli Häppölä, Turgut Tatlisumak, Kimmo Lappalainen, Tapio Paananen, Markku Kaste ja Perttu J. Lindsberg Mekaaninen rekanalisaatio akuutin aivovaltimotukoksen yhteydessä

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN ISKEEMISEN AIVOINFARKTIN YHTEYS MIGREENIIN. the Helsinki Young Stroke Registry

NUORTEN AIKUISTEN ISKEEMISEN AIVOINFARKTIN YHTEYS MIGREENIIN. the Helsinki Young Stroke Registry NUORTEN AIKUISTEN ISKEEMISEN AIVOINFARKTIN YHTEYS MIGREENIIN the Helsinki Young Stroke Registry Yvonn Kraemer Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen

Lisätiedot

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta

Lisätiedot

AVH-POTILAAN KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ

AVH-POTILAAN KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ Opinnäytetyö AMK Sairaanhoitajakoulutus 2016 Pilvi Kivinen ja Anni Vuori AVH-POTILAAN KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ opas omaisille OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitaja 2016 58

Lisätiedot

Subaraknoidaalivuodon diagnostiikka likvorin spektritutkimuksella

Subaraknoidaalivuodon diagnostiikka likvorin spektritutkimuksella Subaraknoidaalivuodon diagnostiikka likvorin spektritutkimuksella Lasse Uotila HUSLAB Meilahden sairaalan laboratorio 16.11.2012 1 Subaraknoidaalivuodon (SAV) syitä Ei-traumaattiset vuotava aivovaltimon

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus Petra Haapala Salla Konttinen AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAIDEN KUNTOUTTAVA TOIMINTA Ohjekansio neurologisen kuntoutusosaston hoitohenkilökunnalle Opinnäytetyö

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA ENSIHOITO.

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA ENSIHOITO. Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2014 Jenni Lehtonen, Juuso Tähkäpää & Kaisa Yli-Penttilä AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA ENSIHOITO. sähköinen oppimateriaali

Lisätiedot

soita 112 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN SEURANTAOPAS Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti,

soita 112 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN SEURANTAOPAS Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti, AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN SEURANTAOPAS Pyydä häntä hymyilemään. Roikkuuko kasvojen toinen puoli? Pyydä häntä nostamaan kädet yhtä aikaa. Nouseeko toinen käsi huonommin? Taivas on sininen Pyydä häntä

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn arviointi AVHkuntoutujilla

Fyysisen toimintakyvyn arviointi AVHkuntoutujilla Antti Suomalainen Fyysisen toimintakyvyn arviointi AVHkuntoutujilla Kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Fysioterapia Toukokuu 2017 Tekijä/Tekijät Antti Suomalainen Tutkinto Fysioterapia (AMK) Aika Toukokuu

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevä aivoverenkiertohäiriö-opas

Ennaltaehkäisevä aivoverenkiertohäiriö-opas Ennaltaehkäisevä aivoverenkiertohäiriö-opas Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Lahdensivun kampus, hoitotyön koulutus Syksy, 2017 Tiia Hovinen & Nina Manninen TIIVISTELMÄ Hoitotyön koulutus Lahdensivun

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot. Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue

Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot. Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue AVH-päivät 2019 112 Aivoinfarktin akuuttihoito Rekanalisaatiohoidot Aivovaurion laajenemisen esto Tukoksen

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.

Lisätiedot

Satu Järvenpää AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN TUTKIMISESSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA

Satu Järvenpää AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN TUTKIMISESSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Satu Järvenpää AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN TUTKIMISESSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2012 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN

Lisätiedot

Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA Syventävien opintojen kirjallinen työ

Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA Syventävien opintojen kirjallinen työ Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA 2016 Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2018 Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman Professori Markku Kaste luennoi aiheesta aivohalvaus ja sen torjunta n järjestämässä yleisöluentosarjassa 14.3.2011 Helsingissä. Yleisöluento kuuluu Kansainvälisen Aivoviikon tapahtumiin. Professori Markku

Lisätiedot

AVH- HOITAJAVASTAANOTTO. Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

AVH- HOITAJAVASTAANOTTO. Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue AVH- HOITAJAVASTAANOTTO Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.3.2017 PROJEKTIN TAUSTAA Syksyllä 2015 aloitettiin AVH-hoitajapoliklinikkatoiminnan perustaminen VSSHP:ssä AVH-erikoislääkärin pitämällä

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

AVH- potilas neurologian strokessa

AVH- potilas neurologian strokessa AIVOTAPAHTUMA osaatko toimia? AVH- potilas neurologian strokessa sh Jaana Pussinen PHSOTEY/ PHKS Neurologian osasto & Aivohalvausyksikkö 15.11.2012 STROKE Stroke = Aivohalvausyksikkö PHSOTEY:n neurologian

Lisätiedot

soita 112 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti,

soita 112 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti, AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN SEURANTAkansiO Pyydä häntä hymyilemään. Roikkuuko kasvojen toinen puoli? Pyydä häntä nostamaan kädet yhtä aikaa. Nouseeko toinen käsi huonommin? Taivas on sininen Pyydä

Lisätiedot

Riitta Björn Ari Hokkanen. Ensihoidossa esiintyneet aivohalvauspotilaat keväällä 2011 Espoon ja Kauniaisen alueella

Riitta Björn Ari Hokkanen. Ensihoidossa esiintyneet aivohalvauspotilaat keväällä 2011 Espoon ja Kauniaisen alueella Riitta Björn Ari Hokkanen Ensihoidossa esiintyneet aivohalvauspotilaat keväällä 2011 Espoon ja Kauniaisen alueella Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja (AMK) Ensihoito Opinnäytetyö 23.04.2012 Tiivistelmä

Lisätiedot

Akuutin AVH:n hoitopolusta. Aivoliiton AVH-päivät Tiedekeskus Heureka

Akuutin AVH:n hoitopolusta. Aivoliiton AVH-päivät Tiedekeskus Heureka Akuutin AVH:n hoitopolusta Aivoliiton AVH-päivät Tiedekeskus Heureka Oyl Heikki Janhunen KSKS 2.4.2019 Erityiskiitokset! El Jyrki Ollikainen, Tays El Minna Hälinen, KSKS El Tomi Sarkanen KSKS AVH 85 %

Lisätiedot

AVH-YHDYSHENKILÖ AVH-SAIRASTUNEIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ OHJAAJANA AKAAN TERVEYSKESKUKSESSA

AVH-YHDYSHENKILÖ AVH-SAIRASTUNEIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ OHJAAJANA AKAAN TERVEYSKESKUKSESSA AVH-YHDYSHENKILÖ AVH-SAIRASTUNEIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ OHJAAJANA AKAAN TERVEYSKESKUKSESSA -TYÖKALUNA PAIKALLINEN MONIAMMATILLINEN ENSITIETOTILAISUUS Katja Alanko Elisa Rajamäki Kehittämistehtävä Toukokuu

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAS (AVH) ENSIHOIDOSSA

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAS (AVH) ENSIHOIDOSSA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAS (AVH) ENSIHOIDOSSA Koulutusmateriaali Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Teija Kinnunen Jani Määränen Henriikka Rasku Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-,

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Aivoinfarktin nykyhoito TOTEAMISESTA TOIMINTAAN! Näistä aivotapahtumista on aivoinfarkteja, TIA:n sairastaa 5000 henkilöä

Aivoinfarktin nykyhoito TOTEAMISESTA TOIMINTAAN! Näistä aivotapahtumista on aivoinfarkteja, TIA:n sairastaa 5000 henkilöä Anne-Mari Kantanen LL, neurologian erikoislääkäri, akuuttineurologi KYS Neurokeskus anne-mari.kantanen[a]kuh.fi Ossi Nerg LL, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja KYS Neurokeskus ossi.nerg[a]kuh.fi

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot