Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Transkriptio

1 Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela

2 Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen tasodiagnostiikan periaatteita Osaa suorittaa neurologisten oireiden alustavan erotusdiagnostiikan Osaa arvioida neurologisten oireiden ja sairauksien tutkimuksen ja hoidon kiireellisyyden Tuntee toimialueellaan sovitut neurologiset hoitoketjut Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

3 Näköoireen karkea jao7elu ja kliinikolle tärkeät ongelmat I. Tuovan järjestelmän häiriö Salpausnysty (staasipapilla) Amaurosis fugax Näköhermon pään turvotus (muu kuin staasipapilla) II. Vievän järjestelmän häiriö Mustuaispuoliero anisokoria Silmien liikehäiriöt kaksoiskuvat ja silmävärve (nystagmus)

4 Salpausnysty eli staasipapilla Koholla olevan aivopaineen muut oireet (kuin salpausnysty) Päänsärky, oksentelu, äkilliset nopeasti ohimenevät näön hämärtymiset (visual obscurations), kaksoiskuvat (VI-aivohermon pareesi), tajunnantason lasku, kuolema Kuva: Jonathan Trobe, M.D. - University of Michigan Kellogg Eye Center (Wkipedia)

5 Amaurosis fugax äkillinen sokeus Toinen silmä meni sokeaksi, hämärtyi, näkö usvainen, sumuinen Kesto 5-15 minuuttia ASA-lääkitys, kaulasuonet kuvannetaan Ennuste parempi kuin motorisessa TIA:ssa

6 Näköken7äpuutokset

7

8

9 Näköhermon pään turvotus (papillaturvotus) Taustalla on muu syy kuin koholla oleva aivopaine Salpausnysty (staasipapilla) on nimitys nimenomaan koholla olevan aivopaineen aiheu7amalle näköhermon pään turvotukselle

10 Näköhermon tulehdus (op5kusneurii?) Oireet: silmän liikearkuus, nopeasti etenevä näön heikkeneminen, väriastin häiriö, sentraalinen näkökenttäpuutos Osalla potilaista papilla on turvonnut - osalla ei (ns. retrobulbaarineuriitti)

11 Näköhermon tulehdus Voi olla idiopaaknen (muuta syytä ei löydy) MS- lii7yvä (jolloin näköhäiriö käy7äytyy kuten mikä tahansa muu MS- taudin pahenemisvaihe) Systeemisairauteen lii7yvä (systeeminen lupus erytematosus (SLE), tuberkuloosi, HIV, syfilis, borrelioosi, sarkoidoosi)

12 MS-taudin pahenemisvaiheen kulku Pahenemisvaihe voi olla tuntohäiriö, näköhäiriö (kuten optikusneurriitti) lihasheikkous, ataksia, kipu, väsymys, virtsarakon toimintahäiriö Optikusneuriitti Silmän liikearkuus, nopeasti etenevä näön heikkeneminen, väriastin häiriö, sentraalinen näkökenttäpuutos

13

14

15 MRI Resonance Imaging) Optikusneuriittipoilas ja MS-taudin riski Normaali MRI MS-riski 25% / 15 v, poikkeava MRI 75% / 15 v Likvori auttaa riskiarviossa, mutta vain jos MRI on normaali

16 Näköhermon iskemia AION (anterior ischemic neuropathy) Silmän pienten suonten (vaskuliik) Hoide7avissa oleva äkillisen sokeutumisen syy Silmän keskuslaskimon tukos Taustalla usein systeeminen tukostaipumus Lääkkeen aiheu7ama AION Impotenssilääkkeet

17

18 Näköhermon pään iskemia (iskeminen papillii?) Äkillinen kivuton näön alenema, vaihteleva Aiheuttaja voi olla näkökenttäpuutos Silmän pienten suonten tauti tai vaskuliitti (ohimovaltimotulehdus eli temporaaliarteriitti) Temporaaliarteriitin systeemioireita: Päänsärky 58%, purentalihasten klaudikaatio 53%, laihtuminen 31%, sairaudentuntu 22% polymyalgia 22 %, ruokahaluttomuus 20%, kuumeilu 11%, anemia 9% Huom: Temporaaliarteriitti reagoi hyvin kortikosteroidille

19 Keskuslaskimotukos Äkillinen, tai hidas, kivuton näön heikentyminen (visus )

20 AION (5-PDE-estäjän provosoima iskemia) AION = Anterior ischemic optic neuropathy

21 Keskusvaltimotukos Äkillinen kivuton näönmenetys yhdessä silmässä Näkökyky häviää usein lähes täysin Embolia, tromboosi, spasmi, vaskuliitti (temporaaliarteriitti)

22 Äkillinen kivuton näkökenttäpuutos yhdessä silmässä Keskusvaltimon ylähaaran tukos

23 Mustuaispuoliero (anisokoria) Mekaaninen anisokoria (esim. silmävamman aiheu7ama) Neurologinen anisokoria (aneurysma, tai muu syy painaa okulomotoriushermoa) Farmakologinen anisokoria skopolamiinilastarin aiheu7ama) Fysiologinen anisokoria (25%:lla väestöstä)

24 Fysiologinen anisokoria Simple, physiological Fysiologinen mustuaisten puoliero 1 mm Mustuainen supistuu ja laajenee normaalis@ Aniskokoria ei muutu valossa eikä pimeässä % väestöstä

25 Okulomotoriuspareesi

26 aivorunkokompressio Oireet: tajunnantaso laskee nopeas5, pupillat asymmetriset, toinen valojäykkä (1) Välitön pään TT ja neurokirurgin konsultaa5o Preopera5ivises5 Mannitoli 15% 200ml i.v. Hyperven5laa5o Kuva: Wikipedia Oklulomotoriushermo painalluksissa

27 Down and out Down and out

28 Hornerin syndrooma

29 - pääoireet Kipu niskassa/kaulalla/päässä Toisen silmän lyhytkestoinen sokeus Hemipareesi tai hemisensorinen oire Hornerin syndrooma Dysartria Niskan/kaulan venytys/ manipulaa@o

30 Anamneesissa kaulan tai niskan vamma, venytys, manipulaatio Dissekoituman taudinkuva Hornerin syndrooma (ptoosi + mioosi) Vastakkaisen puolen hemipareesi tai hemisensorinen oire Puheen Puuromaisuus (dysartria) Silmän lyhytkestoinen sokeus Kipu kaulalla niskassa päässä Sykkivä tinnitus

31 Hornerin syndrooman aiheuttajia Aivoverenkiertohäiriö Kasvain Demyelinisaatio Karotisdissekoituma Sinus Cavernosum- leesio Orbitan leesio Pleksusvaurio Keuhkokasvain

32 Silmäluomen roikkuminen (ptoosi) Kuvat: Wikipedia

33 Oklulomotoriuspareesi Ptoosi Down and out

34 Myastenia Gravis Myastenialle on luonteenomaista fyysiseen rasitukseen lii7yvä lihasväsyvyys Oireet useimmiten silmien alueelta: Luomen roikkuminen (ptoosi) Silmien liikeheikkous (2- kuvat, kohdistusvaikeus)

35 Kaksoiskuvat

36 Kaksoiskuvat ja takaverenkierron häiriö: Nyrkkisääntö: Kaksoiskuvat esiintyvät yhdessä muiden neurologisten oireiden kanssa eivät ainoana oireena Takaverenkieroon TIA tai infarkti - ainakin 2 seuraavista oireista: 1. Dysartria = puheen puuroutuminen 2. Dysfagia = nielemisvaikeus 3. Diplopia, dyskonjugaatio = kaksoiskuvat 4. Nystagmus = silmävärve 5. Tasapaino-, kävelyvaikeus = liikkuminen epävarmaa 6. Hemipareesi, tetrapareesi = halvaus 7. Vertigo = kiertohuimaus TIA = Transient Ischemic Attack

37 Aivohermojen III-, IV-, VI-pareesi - potilas näkee kahtena

38 Silmävärve (nystagmus)

39 Nystagmus lyhyt oppimäärä

40 Nystagmus lyhyt oppimäärä Siiven vaurioituessa Lentokone pyrkii kallistumaan samalle puolelle vauriota) lentäjä nopealla korjausliikkeellä (vauriosta poispäin) Nystagmuksen voi ajatella syntyvän vastaavalla tavalla siipi edustaa tasapainoelintä, lentäjä keskushermostoa

41 Perifeerinen nystagmus Aina samaan suuntaan (Alexanders law) Kestää rajallisen aikaa kompensaatio toimii Katseen kohdistaminen (fiksaatio) inhiboi Voi olla samaan aikaan vertikaalista ja rotatoorista

42 Sentraalinen nystagmus Voi vaihtaa suuntaa Katseen kohdistaminen (fiksaatio) ei vaikuta nystagmuksen intensiteettiin Puhtaasti (ainoastaan) vertikaalinen ja torsionaalinen nystagmus ovat aina sentraalista alkuperää (vrt. hyvänlaatuinen asentohuimaus) Pitkäkestoista kompensaatio ei toimi

43 Pikkuavoperäinen nystagmus Silmänliikkeisen säätely ei onnistu - Liikkuvan esineen seuraaminen (smooth pursuit), katseen nopea kohdistaminen (sakadit) vaikeaa - Liike provosoi nystagmuksen - Liikkeen aloittaminen ja pysäyttäminen vaikeaa (rebound) Voi vaihtaa suuntaa Voi olla vertikaalista (ylös tai alaspäin)