Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012"

Transkriptio

1 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

2 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus

3 SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto Poikkeava neurologinen status Migreeni Krooninen tensiopäänsärky Sarjottainen päänsärky

4 1.1 Migraine without aura A. At least 5 attacks fulfilling criteria B-D B. Headache attacks lasting 4-72 h (untreated or unsuccessfully treated) C. Headache has 2 of the following characteristics: 1. unilateral location 2.pulsating quality 3.moderate or severe pain intensity 4.aggravation by or causing avoidance of routine physical activity (eg, walking, climbing stairs) D.During headache 1 of the following: 1. nausea and/or vomiting 2.photophobia and phonophobia E. Not attributed to another disorder ICHD-II. Cephalalgia 2004; 24 (Suppl 1) International Headache Society 2003/4

5 Migreenin käypä hoito suositus 2008 Akuutti kohtaus Parasetamoli ASA Tulehduskipulääkkeet Triptaanit Ergotamiini, dehydroergotamiini + Metoklopramidi, proklooriperatsiini Estohoito B-salpaajat Reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet Kalsiumsalpaajat Serotoniiniantagonistit Trisykliset lääkkeet Neuromodulaattorit (epilepsialääkkeet) Calcitonin gene related peptide (CGRP) -antagonistit Auraton migreeni Sarjottainen päänsärky Aurallinen migreeni 2% 12% 5% 0.1% FHM SHM CPH SUNCT HC Krooninen migreeni FHM = Familiaalinen Hemipleginen Migreeni, SHG = Sporadinen Hemipleginen Migreeni CPH = Chronic Paroxysmal Hemicrania, HC = Hemicrania Continua SUNCT = Short-lasting, Unilateral, Neuralgiform Headache Attacks with Conjunctival Injection and Tearing Tulehduskipulääkkeet Vitamiinit ja hivenaineet (riboflaviini, koentsyymi Q10) Muut hoidot (botuliinitoksiini) Käypä hoito Suomalaisen Lääkäririseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä 0.01%

6 Pitkittynyt hoitoresistentti migreenikohtaus NSAID Triptaanit Neuroleptit Parasetamoli Lihasrelaksantit Färkkilän tippa DHE Valproaatti Magnesium

7 Primaari päänsärky Lääke Annos Kommentti Migreeni Sumatriptaani ihon alle 6 mg sc. Päivystyskäyntiin johtaneen migreenikohtauksen peruslääke NSAID laskimoon NSAID / 100 ml NaCl 0.9 vi. NSAID = ketorolaakki 30 mg, diklofenaakki 75 mg tai ketoprofeiini 100 mg Färkkilän tippa laskimoon Indometasiini mg / 1000 ml + Hydrokortisoni mg / 1000 ml (nesteytys NaCl 0.9 tai G5 tai Perusliuos-K) Valproaatti laskimoon 500 mg iv. Toistetaan 5 min välein, jos ei vastetta Haloperidoli lihakseen tai laskimoon 5 mg im. / iv. Magnesium laskimoon 1000 mg MgSO4 iv. Käytössä myös raskauden ajan hypertensiivisen kriisin (aloitusannos 5 g) ja astman (annos 2.5g ) hoitoon Sarjoittaisen päänsärky 100% happi 7-12 l/min 15 min ajan Sopii etenkin kun vastaaiheita triptaaneille Sumatriptaani ihon alle 6 mg sc. Triptaanivalmisteista nopein

8 Migreenin käypä hoito suositus 2008 Akuutti kohtaus Parasetamoli ASA Tulehduskipulääkkeet Triptaanit Ergotamiini, dehydroergotamiini + Metoklopramidi, proklooriperatsiini Estohoito B-salpaajat Reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet Kalsiumsalpaajat (Serotoniiniantagonistit) Trisykliset lääkkeet Neuromodulaattorit (epilepsialääkkeet) Auraton migreeni Sarjottainen päänsärky Aurallinen migreeni 2% 12% 5% 0.1% FHM SHM CPH SUNCT HC Krooninen migreeni FHM = Familiaalinen Hemipleginen Migreeni, SHG = Sporadinen Hemipleginen Migreeni CPH = Chronic Paroxysmal Hemicrania, HC = Hemicrania Continua SUNCT = Short-lasting, Unilateral, Neuralgiform Headache Attacks with Conjunctival Injection and Tearing Tulehduskipulääkkeet Vitamiinit ja hivenaineet (riboflaviini, koentsyymi Q10) Muut hoidot (botuliinitoksiini) Käypä hoito Suomalaisen Lääkäririseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä 0.01%

9

10 Mistä on kyse? Miten tutkit?

11

12

13 Neurologinen tasodiagnostiikka Neurologinen status Muisti ja tiedonkäsittely Aivohermot Motoriikka Koordinaatio Sensoriikka Refleksit Autonominen hermosto Neurologiset tasot Psyyke Isot aivot (hemisfäärit) Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Selkäydin Hermojuuri Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas

14 Missä ongelma? Mitä muita statuslöydöksiä oletat löytyvän?

15

16

17 Minkä aivohermon paresi? Miten tutkit :

18 Mitä statuslöydöksiä kuvat esittävät? Miten tutkit?

19 Miten tutkit kliinisesti tyvitumakkeita (=basaaliganglioita) Mitä statuslöydöksiä tarkkailet erityisesti?

20 Motoriikka, tyvitumakkeet Kävely: askelpituus, myötäliikkeet, vapina, kääntyminen Seisomatasapaino (mukaanlukien tasapainon horjutuskoe) Diadokokineesi, sorminäppäryys, jalkakoputus Kirjoitusnäyte, Archimedeen spiraali Lihastonus Vapina, rigiditeetti, bradykinesia, suojarefleksien puute

21 Miten tutkit pikkuaivoja?

22 Pikkuaivokokeet Kävely, viivakävely l Rombergin testi l SNK = sormi-nenänpää-koe (SNK) l Kantapää-polvi-koe (KPK) l Diadokokineesi (kädet, jalat) l Silmien liikkeet, nystagmus l Ataksia hapuilu

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011

Cluster Horton. Mikko Kallela 2011 Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä NEURODIAGNOSTIIKKA! Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Neurologinen! status!

Neurologinen! status! Neurologinen! status! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurologian klinikka HYKS2012 Keskushermosto Perifeerinen hermosto Kiire Tulosvastuu Säästötoimet Potilas Psyyke Tuki- ja Liikunta- elimistö Henkeä uhkaavat

Lisätiedot

Neurologiset syyt Päänsärky

Neurologiset syyt Päänsärky Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi3eet

Jaksokirja - oppimistavoi3eet Päänsärky Jaksokirja - oppimistavoi3eet Tietää avohoidossa käytettävissä olevat päänsäryn erotusdiagnostiset tutkimukset Tunnistaa kiireellistä tutkimusta/hoitoa vaativat päänsärkytapaukset Osaa diagnosoida

Lisätiedot

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013 Neurologinen status Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013 Neurologiset tasot Neurologinen status 5 minuuttia FAST-neurostatus Face Arm Speech Test Sanokaa nimenne Kädet ylös" Irvistäkää. 5-minuutin

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS Neurologian kurssi Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS Miten erotat neurologisen sairauden muskuloskeletaalisesta statuksen avulla? Statuslöydös

Lisätiedot

Migreeni gynekologin päänsärkynä

Migreeni gynekologin päänsärkynä Migreeni gynekologin päänsärkynä Gynekologi Practicin koulutus 20.1.2012 Varpu Ranta LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri lisääntymislääketieteen lisäkoulutus HYKS Naistenklinikka, hormonipoliklinikka

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Hitaas5 pahenevaa oikean puolen raajaheikkou9a ja väsymystä Diagnos5nen tutkimus Po5las alkaa pyöriä, kaatuu taju9omana, kouristaa (n. 2 min. ajan)

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti

Lisätiedot

Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016

Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016 Tasapaino - huimaus Hannu Tapiovaara 2016 Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa Huimaus on kuudenneksi yleisin syy yleislääkärin vastaanotolle hakeutumiseen.

Lisätiedot

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA

MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA Sonja Nikula Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos SONJA

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela Neurodiagnos,ikka 2 Mikko Kallela Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Hermopunos (pleksusalue)

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Teratologinen tietopalvelu

Teratologinen tietopalvelu Kipulääkkeet, raskaus ja imetys Heli Malm Teratologinen tietopalvelu Äidin lääkeneuvonta, HUSLAB Teratologinen tietopalvelu Perustettu v. 1994 Väestöliiton perinnöllisyysklinikkaan Kuulunut perustamisesta

Lisätiedot

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi"

Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi" Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia Historiaa" Ensimmäisen lannepiston suoritti Quincke 1891 indikaationa aivopaineen alentaminen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimissa 2002;118(11):1200-9 1. PÄIVITYS

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö. Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN?

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö. Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN? KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/ hoitotyö Sanna Suni TYÖYHTEISÖN SUHTAUTUMINEN MIGREENIÄ SAIRASTAVAAN? Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön

Lisätiedot

Mentor 2. Päänsärky ja huimaus

Mentor 2. Päänsärky ja huimaus Mentor 2 Päänsärky ja huimaus Vasemmanpuoleista päänsärkyä Kova yöllinen päänsärky, huimaus 3 vuorokautta 45- v nainen, Aurallinen migreeni Hypertensio Aiemmin runsasta alkoholin käy:öä Tupakoi Äidillä

Lisätiedot

KIRJALLISUUSKATSAUS AKUUTIN MIGREENIN HOITOSUOSITUKSISTA JA SEN HOITOON KÄYTETYISTÄ LÄÄKKEISTÄ

KIRJALLISUUSKATSAUS AKUUTIN MIGREENIN HOITOSUOSITUKSISTA JA SEN HOITOON KÄYTETYISTÄ LÄÄKKEISTÄ KIRJALLISUUSKATSAUS AKUUTIN MIGREENIN HOITOSUOSITUKSISTA JA SEN HOITOON KÄYTETYISTÄ LÄÄKKEISTÄ Sampo Antila Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tammikuu 2011 Tampereen

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014

MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden

Lisätiedot

MIGREENIKOHTAUSTEN LÄÄKEHOITO TAYS:N ENSIAVUSSA 2003 2004

MIGREENIKOHTAUSTEN LÄÄKEHOITO TAYS:N ENSIAVUSSA 2003 2004 MIGREENIKOHTAUSTEN LÄÄKEHOITO TAYS:N ENSIAVUSSA 2003 2004 Johanna Pärnänen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö TAYS Neurologia Helmikuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003 Suomen Migreeniyhdistys toimii myös muita päänsärkyjä kuin migreeniä sairastvien hyväksi. Vuoden 2001 alusta perustettiin Hortonin neuralgian alaosasto. Hortonistien toiminta

Lisätiedot

Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito

Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Pään alueen kiputilat MIRJA HÄMÄLÄINEN Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Lapsen kohtalainen tai kova toistuva päänsärky vaatii toisin kuin lievä päänsärky lääkärintutkimusta syyn selvittämiseksi

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2005 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2005 2 Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org

Lisätiedot

MIKÄ PITKITTÄÄ MIGREENIKOHTAUKSEN HOITOAIKAA ENSIAVUSSA? MIGREENIPOTILAIDEN HOITO TAYS:n ENSIAVUSSA 2003-2004.

MIKÄ PITKITTÄÄ MIGREENIKOHTAUKSEN HOITOAIKAA ENSIAVUSSA? MIGREENIPOTILAIDEN HOITO TAYS:n ENSIAVUSSA 2003-2004. MIKÄ PITKITTÄÄ MIGREENIKOHTAUKSEN HOITOAIKAA ENSIAVUSSA? MIGREENIPOTILAIDEN HOITO TAYS:n ENSIAVUSSA 2003-2004. Mari Kuosmanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001

Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2001 Kaarina Suonperä On helpompi olla oma itsensä jännittämättä kun tietää kuinka käyttäytyä eri tilanteissa. Varsinkin niissä, joihin ei ole tottunut. Tervetuloa kuuntelemaan

Lisätiedot

Hoidatko migreeniä vai itseäsi?

Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Kroonisen päivittäisen päänsäryn määrittely

Kroonisen päivittäisen päänsäryn määrittely Pään alueen kiputilat MARKUS FÄRKKILÄ Krooninen päivittäinen päänsärky Lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii 3 5 % väestöstä, ja ranskalaisen tutkimuksen mukaan heistä kahdella kolmasosalla on migreeni.

Lisätiedot

Migreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia

Migreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys ry Keskeinen viesti Lievän migreenikohtauksen hoidoksi sopivat tulehduskipulääkkeet joko yksinään tai metoklopramidiin yhdistettyinä. Vaikeissa tai invalidisoivissa

Lisätiedot

NEUROLOGIAN OPINTOJAKSO

NEUROLOGIAN OPINTOJAKSO NEUROLOGIAN OPINTOJAKSO TERVETULOA NEURLOGIAN TAIKAPIIRIIN NEUROLOGIAA SUOMESSA.. 1886 Ernst Alexander Homen 1961 ero psykiatriasta 1964 5 erikoislääkäriä 1966 neurologian erikoisala 1963 Erkki Kivalo

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)

Käypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päänsärky (lapset) Päivitetty 31.5.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Migreenin käypä hoito

Migreenin käypä hoito 1 Migreenin käypä hoito Suomen Neurologinen Yhdistys ry (**Sisällysluettelo numerot alussa ok, sitten vähän aikaa 2 numeroa pienemmät kuin pitäisi ja jälleen lopussa ok. Viite 11 poistettu, koska siihen

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Terveydenhoitotyö. Reeta Aikkila TYÖIKÄISTEN MIGREENI. Terveysnetti

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Terveydenhoitotyö. Reeta Aikkila TYÖIKÄISTEN MIGREENI. Terveysnetti Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö 2012 Reeta Aikkila TYÖIKÄISTEN MIGREENI Terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Erikoisia päikitapauksia

Erikoisia päikitapauksia Erikoisia päikitapauksia Oper.päivät 2014 Tuija Tallila Anest.oyl Päiki/Satakunnan keskussairaala, Pori tt Päiki-tapaus Nuoren naisen väsymysoireyhtymä-naltrexonihoito ja kipulääkitys gynekologisen operaation

Lisätiedot

Marja-Liisa Sumelahti Neurol. el., LT TAYS, TaY

Marja-Liisa Sumelahti Neurol. el., LT TAYS, TaY Marja-Liisa Sumelahti Neurol. el., LT TAYS, TaY MIGREENI GOADSBY HARGREAVES Migreenin esiintyvyys Naiset 16% Miehet 5% Migreeni 11% Aurallinen migreeni 5% Migreeni 2% Aurallinen migreeni 3% Rasmussen BK.

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2009

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2009 Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2009 Päänsärkyä? Mieti migreeniä. 01-2010-GEN-09-FIN-1762-J www.paansarkyni.com Kanava migreenin hyvään hoitoon Kannattajajäsenemme: Yhteyshenkilöt alueilla Alavus: Seija Jokela

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000

Suomen Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/2000 Suomen Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/2000 2 Suomen Migreeniyhdistys Jäsenlehti 2/2000 Sisältö Puheenjohtajan palsta... 4 Täsmälääkkeen paikka... 5 Kuulumisia tutkimuksesta... 8 Oletko geenitutkimuksessa

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Käypä hoito suosituksen toteutuminen työikäisten migreenin hoidossa

Käypä hoito suosituksen toteutuminen työikäisten migreenin hoidossa Käypä hoito suosituksen toteutuminen työikäisten migreenin hoidossa Hassinen, Marja 2014 Laurea Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila Käypä hoito -suosituksen toteutuminen työikäisten migreenin

Lisätiedot

epalvelupolku - ehkäisypotilas

epalvelupolku - ehkäisypotilas epalvelupolku - ehkäisypotilas 1 Johdanto Tässä dokumentissa on kuvattu eppu palvelun hoidontarpeen arvioinnin testi ehkäisypotilaalle. Testiin kuuluu arviointiin liittyvät kysymykset, vastaukset ja hoidontarpeen

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Tulehduskipulääkkeet tänään

Tulehduskipulääkkeet tänään Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Huomautus: Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on tulosta menettelystä asian saattamiseksi käsittelyyn. Jäsenvaltion

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Auran kanssa tai ilman auraa esiintyvän migreenipäänsäryn akuutti hoito.

VALMISTEYHTEENVETO. Auran kanssa tai ilman auraa esiintyvän migreenipäänsäryn akuutti hoito. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Zolmitriptan Actavis 2,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen Zolmitriptan Actavis 5 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi 2,5

Lisätiedot

Migreenin kliininen kuva allergikoilla ja astmaatikoilla

Migreenin kliininen kuva allergikoilla ja astmaatikoilla Migreenin kliininen kuva allergikoilla ja astmaatikoilla Lassi Övermark LK HYKS neurologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus Helsinki 14.8.2014 Tutkielma lassi.overmark@helsinki.fi Ohjaajat: dosentti

Lisätiedot

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin

Lisätiedot

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA NEUROLOGINEN TUTKIMUS Kliinisen neurologisen statustutkimuksen tarkoituksena on identifioida ja paikantaa mahdollinen neurologinen häiriö tai sairaus.

Lisätiedot

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti

Lisätiedot

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42 HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

PÄÄNSÄRKY. Sarjoittainen päänsärky. Krooninen migreeni. Lasten päänsärky. lääkkeetöntä hoitoa. Erityislupa. Välkkyvä valo ja terveys

PÄÄNSÄRKY. Sarjoittainen päänsärky. Krooninen migreeni. Lasten päänsärky. lääkkeetöntä hoitoa. Erityislupa. Välkkyvä valo ja terveys PÄÄNSÄRKY 21. vuosikerta 1/2016 Sarjoittainen päänsärky Krooninen migreeni Lasten päänsärky Migreeniin saa myös lääkkeetöntä hoitoa Hattutempaus Erityislupa Välkkyvä valo ja terveys Migreeni ja liikkumisen

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Migreenin kliininen kuva nuorilla aivoinfarktipotilailla

Migreenin kliininen kuva nuorilla aivoinfarktipotilailla Migreenin kliininen kuva nuorilla aivoinfarktipotilailla Pietari Vuola lääket. yo. HYKS neurologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus Helsinki 27.8.2013 Tutkielma pietari.vuola@helsinki.fi Ohjaajat:

Lisätiedot

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA ENSIHOITO.

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA ENSIHOITO. Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2014 Jenni Lehtonen, Juuso Tähkäpää & Kaisa Yli-Penttilä AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA ENSIHOITO. sähköinen oppimateriaali

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVETO JA PAKKAUSSELOSTE, MUUTETTAVAT KOHDAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVETO JA PAKKAUSSELOSTE, MUUTETTAVAT KOHDAT LIITE III VALMISTEYHTEENVETO JA PAKKAUSSELOSTE, MUUTETTAVAT KOHDAT 49 Metoklopramidia sisältävät valmisteet Muutokset lisättäväksi metoklopramidia sisältävien valmisteiden valmisteyhteenvetoihin soveltuvin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Mitä uutta migreenin patofysiologiasta ja genetiikasta?

Mitä uutta migreenin patofysiologiasta ja genetiikasta? Pään alueen kiputilat MIKKO KALLELA Mitä uutta migreenin patofysiologiasta ja genetiikasta? Nykykäsityksen mukaan migreenikohtaus alkaa hypotalamuksesta ja aivorungosta. Aura johtuu aivokuoren»cortical

Lisätiedot

NEURO- OFTALMOLOGIAA

NEURO- OFTALMOLOGIAA NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania)

VALMISTEYHTEENVETO. Maksimivuorokausiannos 40 ml (120 mg dekstrometorfaania) VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Resilar 3 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi ml sisältää 3 mg dekstrometorfaanihydrobromidia. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Päänahan seborrooinen ekseema ja muu päänahan hilseily (pityriasis capitis). Pityriasis versicolor.

VALMISTEYHTEENVETO. Päänahan seborrooinen ekseema ja muu päänahan hilseily (pityriasis capitis). Pityriasis versicolor. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nizoral 20 mg/ml shampoo 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää ketokonatsolia 20 mg. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Lääkkeet ensiapupäivystyksessä -koulutus

Lääkkeet ensiapupäivystyksessä -koulutus 16.3.2016 SPR Keskustoimisto Valmiuden yksikkö Lääkkeet ensiapupäivystyksessä -koulutus Opiskeltava taustamateriaali Ensiapupäivystäjän lääkeohje, mikä on hyväksytty SPR:n hallituksessa 22.5.2015. Ensiapupäivystyksissä

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201406181808

Lisätiedot