Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaksokirja - oppimistavoi/eet"

Transkriptio

1 Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin periaatteet Tietää MS-taudin immunomoduloivat hoitomuodot Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

2 Osaa epäillä MS- tau7a kliinisen oireiston perusteella

3 MS- taudin tyypilliset oireet (1) Näköhermon tulehdus, kaksoiskuvat Raajojen tuntohäiriöt Jalan voima/omuus Virtsan pidätyshäiriöt Seksuaalitoimintojen häiriöt MS:n ensioireet Lihasheikkous 40% Optikusneuriitti 22% Tuntohäiriö 21% Kaksoiskuvat 12% Virtsaamishäiriö 5% Kiertohuimaus 2%

4 MS- taudin tyypilliset oireet (2) Oireet menevät ohitse 2 4 viikossa Oireet uusivat, aaltomainen taudinkulku (relapsoiva remi/oiva MS) Alkuun vuo/a aaltoilevaa vaihe/a, jota seuraa tasainen eteneminen (sekundaarises7 progressiivinen MS)

5 MS- taudin diagnos7set kriteerit MS- diagnoosi asetetaan Suomessa McDonaldin vuoden 2010 kriteerien mukaises7. Kriteeristö perustuu MS:n hajapesäkkeiseen perusluonteeseen. Tau7 on disseminoitunut (hajapesäkkeinen) sekä ajan e/ä paikan suhteen. MS:n oirejaksolla (pahenemisvaiheella, shuubilla) tarkoitetaan po7laan raportoimaa tai lääkärin toteamaa tapahtumaa, joka sopii akuu7ksi myeliinituhon (demyelinisaa7on) aiheu/amaksi keskushermoston toimintahäiriöksi.

6

7 MS:n on monipesäkkeinen useita leesioita, useita pahenemisvaiheita Sclerosis Disseminata Paikka disseminaatio ajan ja paikan suhteen Pahenemisvaihe Tasainen eteneminen Aika

8 MS- taudin patofysiologia

9 Molecular mimicry Infektion käynnistämä solu- ja vastaainevälitteinen puolustusreaktio Epitooppi Vasta-aineet Epitooppi Epitooppi Viruksen tietty epitooppi muistuttaa keskus- tai perifeerisen hermoston tiettyä rakennetta jota vastaan aktivoidut immuunisolut hyökkäävät

10 MS:n diagnos7set tutkimukset Pään MK Likvori Solut, prot., gluk,, ACE, virus-, borrelia vasta- aineet IgG- indeksi, oligoklonaaliset jaokkeet IgG luokan vasta-aineita joiden alkuperä on keskushermostossa (Herätevasteet somatosensoriset visuaaliset auditiiviset (S-TPHA, virus v.a., ACE, borrelia v.a.)

11 MS - erotusdiagnos7ikka

12

13 ADEM = Acute Disseminated Encephalomyeli7s MRI = Magnetic Resonance Imaging MRI-flair Äkillinen raju oireisto, joka ei kroonistu MS-taudiksi

14 MS- taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaa/eet Akuuttien pahenemisvaiheiden ensisijainen hoito on laskimoon tai suun kautta annettava suuriannoksinen kortikosteroidi esim. Metyyliprednisolon g iv. 3 (5) vrk:n ajan esim. Metyyliprednisolon 500 mg po. 3 perättäisenä aamuna Sivuvaikutuksia: unettomuus, vatsaoireet, hyperglykemia, turvotus, psyyken oireet, osteoporoosi, caputin aseptinen nekroosi Käypä hoito -suositus

15 MS- po7laan yleishoidon periaa/eet MS- tau7a sairastavan amma7lliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat Hyvä informoin7 sairaudesta Rii/ävä ja oikea- aikainen sopeutumisvalmennus Lihashuolto- ja liikuntaneuvonta Yksilöllinen ja moniamma7llinen kuntoutus havai/ujen tarpeiden mukaises7. Käypä hoito -suositus

16 MS- taudin immunomoduloivat hoitomuodot Aaltomaisen MS- taudin ensilinjan hoito aloitetaan beetainterferonilla, dimetyylifumaraa7lla, gla7rameeriasetaa7lla tai teriflunomidilla Jos MS- tau7 alkaa poikkeuksellisen ak7ivises7, ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan alemtutsumabia, fingolimodia tai natalitsumabia Jos MS- tau7 on ensilinjan hoidosta huolima/a ak7ivinen, toissijaiseksi hoidoksi suositellaan alemtutsumabia, fingolimodia tai natalitsumabia Käypä hoito -suositus

17 MS- taudin ennuste

18 MS- taudin ennuste MS po7laan ennuste vaihtelee po7laasta toiseen. Osalla po7laista MS pysyy rauhallisena vuosikymmeniä (ns. benigni MS- tau7), osalla johtaa alle vuodessa vaikeaan invaliditee\in tai jopa kuolemaan (tuumorimainen MS, Marburgin tau7) Ajoissa aloite/u hoito parantaa ennuste/a

19

MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof

MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof OPPIMISTAVOITTEET osata epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. MS-tauti

Käypä hoito -suositus. MS-tauti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.12.2014, kohdennettu päivitys 16.12.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. MS-tauti

Käypä hoito -suositus. MS-tauti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Terhi Nieminen ja Noora Nuutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10.12.2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat

Lisätiedot

Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa

Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa Irina Elovaara, Tuula Pirttilä, Markus Färkkilä ja Juha-Pekka Erälinna KATSAUS Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa Uusien kriteerien avulla MS-tauti voidaan diagnosoida aiempaa varhaisemmin,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti MS-tauti on kiusallinen pirulainen. En sano, että se olisi inhottavampi, kuin jokin muu noin sadasta tunnetusta autoimmuunitaudista, mutta on se sen verran kurja, että se

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa 2 Diagnoosi ja mitä siitä seuraa Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tämä opas kertoo MS-taudin diagnosointiin liittyvistä ongelmista ja erilaisista

Lisätiedot

Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?

Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan? tieteessä Hanna Kuusisto LT, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, neurologian yksikkö hanna.kuusisto@khshp.fi Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan? ensioire

Lisätiedot

MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Ida Westerberg Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 19.2.2015 1 Tampereen Yliopisto

Lisätiedot

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8 MäSäläisen ensiopas Sisällys Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4 Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7 Voiko MäSää korjata? 8 Lääkehoito 8 Kuntoutus 9 Apuvälineet 9 Eheää elämää MäSästä huolimatta

Lisätiedot

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja ms-tauti käsikirja vastasairastuneelle Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 36 1. painos 2011 Markku Hallikainen, Minna

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

MS-taudin epidemiologia Pohjois-Savon alueella ja benignin MS-taudin rooli

MS-taudin epidemiologia Pohjois-Savon alueella ja benignin MS-taudin rooli MS-taudin epidemiologia Pohjois-Savon alueella ja benignin MS-taudin rooli Hanna Metsäniitty LK Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen Yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/

Lisätiedot

MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO

MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO Tiina Mustonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/ Neurologia ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tuntee diabeteksen neurologiset ilmentymät Tuntee yleisimpiin metabolisiin häiriöihin liittyvät neurologiset ongelmat Tietää tavallisimpiin sidekudossairauksiin liittyvät

Lisätiedot

T O I M I N T A O H J E

T O I M I N T A O H J E T O I M I N T A O H J E Lääkehoidon ohjaus Suomen MS-hoitajat ry www.ms-hoitajat.net Sisällys 1. MS-TAUDIN LÄÄKEHOIDON OHJAUS... 2 2. MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO... 3 2.1 Oireenmukainen hoito... 3 2.2 Pahenemisvaiheiden

Lisätiedot

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI)

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) MSIF:n (Multiple Sclerosis International Federation) lausunto 24. toukokuuta 2010 Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) Johdanto Uusissa alustavissa tutkimuksissa on esitetty, että

Lisätiedot

LAATUVAATIMUKSET KOOTUSTI...

LAATUVAATIMUKSET KOOTUSTI... Suomen MS-hoitajat ry MS-tautiin sairastuneen ohjaus 22.10.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys TÄMÄ OHJE... 2 1. LAATUVAATIMUKSET... 3 1.1 Tunteet... 3 1.2 Toivon luominen ja ylläpitäminen... 4 1.3 Tunteissa

Lisätiedot

Opas terveydenhuollon ammattilaisille

Opas terveydenhuollon ammattilaisille Opas terveydenhuollon ammattilaisille LEMTRADA -valmisteen (alemtutsumabin) käyttö aaltomaisesti etenevää multippeliskleroosia (RRMS) sairastavien potilaiden hoidossa Sisällysluettelo 1> LEMTRADA -valmisteen

Lisätiedot

MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to

MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to 1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa

Lisätiedot

Tämänvuotinen Barcelonassa järjestetty

Tämänvuotinen Barcelonassa järjestetty Tutkimus ECTRIMS 2015 keskittyi etenevän MS-taudin hoitoon Lokakuun alussa Barcelonassa järjestetyssä ECTRIMSkokouksessa kuultiin useita lupaavia tuloksia eri lääketutkimuksista.pääosassa olivat ensimmäiset

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. GILENYA 0,5 mg kova kapseli Fingolimodi

PAKKAUSSELOSTE. GILENYA 0,5 mg kova kapseli Fingolimodi PAKKAUSSELOSTE GILENYA 0,5 mg kova kapseli Fingolimodi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos

Lisätiedot

T O I M I N T A O H J E

T O I M I N T A O H J E T O I M I N T A O H J E Lääkehoidon ohjaus Suomen MS-hoitajat ry www.ms-hoitajat.net Sisällys 1. MS-TAUDIN LÄÄKEHOIDON OHJAUS... 2 2. MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO... 3 2.1 Oireenmukainen hoito... 3 2.2 Pahenemisvaiheiden

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Tuet tutuiksi, etuudet esille ja palvelut paikalle

Tuet tutuiksi, etuudet esille ja palvelut paikalle Tuet tutuiksi, etuudet esille ja palvelut paikalle Opas ja tiedotustilaisuus Kelan ja sosiaalitoimen tuista, etuuksista ja palveluista MS- ja lihastautiin sairastuneille sekä heidän omaisilleen Minna Koivunen

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE TIETEELLINEN ARTIKKELI JUKKA-PEKKA HALONEN TUULA AALTONEN JOUKO LIND ILONA AUTTI-RÄMÖ PENTTI TIENARI KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE Johdanto MS-tauti on hajapesäkkeinen keskushermoston

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja ms-tauti - käsikirja vastasairastuneelle Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 36 1. painos 2011 ISBN 978-952-9797-53-0

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

TÄMÄ OHJE... 2 1. LAATUVAATIMUKSET...

TÄMÄ OHJE... 2 1. LAATUVAATIMUKSET... Suomen MS-hoitajat ry MS-tautiin sairastuneen ohjaus 13.11.2013el 1 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys TÄMÄ OHJE... 2 1. LAATUVAATIMUKSET... 3 1.1 Tunteet... 3 1.2 Toivon luominen ja ylläpitäminen... 4 1.3 Tunteissa

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyö. Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI. terveysnetti

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyö. Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI. terveysnetti Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2012 Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa Anita Remitz Tavallisia ihotauteja 1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus 1. Urticaria pigmentosa Ihoon, joskus myös

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Kortikosteroidit multippeliskleroosin ja optikusneuriitin hoidossa. Irina Elovaara ja Tuula Pirttilä

Kortikosteroidit multippeliskleroosin ja optikusneuriitin hoidossa. Irina Elovaara ja Tuula Pirttilä Katsaus Kortikosteroidit multippeliskleroosin ja optikusneuriitin hoidossa Irina Elovaara ja Tuula Pirttilä Multippeliskleroosin eli MS-taudin pahenemisvaiheita on jo 1960-luvulta lähtien hoidettu kortikosteroideilla.

Lisätiedot

Neurosarkoidoosi. Aki Hietaharju TAYS 20.10.2011

Neurosarkoidoosi. Aki Hietaharju TAYS 20.10.2011 Neurosarkoidoosi Aki Hietaharju TAYS 20.10.2011 Neurosarkoidoosi - epidemiologia Sarkoidoosi: esiintyvyys: 28,2/100 000 (1-40/100 000) ilmaantuvuus: 11,4/100 000 Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN

MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN ARVIOINNISSA Minna Pentti Syventävien opintojen kirjallinen

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa

Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa Irina Elovaara, Merja Soilu-Hänninen, Hanna Kuusisto, Juha Martola, Pentti Tienari, Markus Färkkilä ja Anne M. Remes KATSAUS Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa Aivojen magneettikuvaus

Lisätiedot

PRIMAARISESTI PROGRESSIIVISEN MS-TAUDIN SEURANTATUTKIMUS

PRIMAARISESTI PROGRESSIIVISEN MS-TAUDIN SEURANTATUTKIMUS PRIMAARISESTI PROGRESSIIVISEN MS-TAUDIN SEURANTATUTKIMUS Anu Mäkirinta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä: Irina Elovaara, Maritta Ukkonen, Anu

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

T O I M I N T A O H J E MS-tautiin sairastuneen ohjaus

T O I M I N T A O H J E MS-tautiin sairastuneen ohjaus Suomen MS-hoitajat ry MS-tautiin sairastuneen ohjaus 13.11.2013el 0 T O I M I N T A O H J E MS-tautiin sairastuneen ohjaus Suomen MS-hoitajat ry www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Toimintaohje:

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

3MS-taudin oireen- mukainen hoito

3MS-taudin oireen- mukainen hoito 3 MS-taudin oireenmukainen hoito Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa käsitellään MS-taudin tavallisimpia oireita, kuten uupumusta,

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Hanna Palojärvi ja Sanna Ylipelkonen. Fatiikin vaikutus MS-tautia sairastavien päivittäiseen elämään

Hanna Palojärvi ja Sanna Ylipelkonen. Fatiikin vaikutus MS-tautia sairastavien päivittäiseen elämään 1 Hanna Palojärvi ja Sanna Ylipelkonen Fatiikin vaikutus MS-tautia sairastavien päivittäiseen elämään Kyselytutkimus Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistyksen potilasjäsenille Opinnäytetyö Syksy 2009 Sosiaali- ja

Lisätiedot

LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA

LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA Piia Kettunen Emmi Koljander Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

MS-KUNTOUTUJIEN FYYSINEN HARJOITTELU RYHMÄKUNTOUTUKSESSA

MS-KUNTOUTUJIEN FYYSINEN HARJOITTELU RYHMÄKUNTOUTUKSESSA MS-KUNTOUTUJIEN FYYSINEN HARJOITTELU RYHMÄKUNTOUTUKSESSA MS-ryhmänohjausoppaan valmistaminen fysioterapeuteille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Satakunnan keskussairaalan kirurgian ja neurologian poliklinikoiden toimintojen ryhmittely vastaanottotyypeittäin

Satakunnan keskussairaalan kirurgian ja neurologian poliklinikoiden toimintojen ryhmittely vastaanottotyypeittäin Satakunnan keskussairaalan kirurgian ja neurologian poliklinikoiden toimintojen ryhmittely vastaanottotyypeittäin Raportti R14 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 2009 2011 -hanke Hoitotyön

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2015

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2015 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2015 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

CP- vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehi4äminen (CP- hanke)

CP- vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehi4äminen (CP- hanke) CP- vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehi4äminen (CP- hanke) Tuula Kiviranta, ylilääkäri Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskis Taustaa Suomessa tehdään 100-120 CP-

Lisätiedot

TOIMIVAT KÄDET KURSSI

TOIMIVAT KÄDET KURSSI TOIMIVAT KÄDET KURSSI Kurssin vaikutus MS-tautia sairastavien kurssilaisten käsien toimintakykyyn ja heidän kokemuksiaan kurssista Anne Pajula Jenni Pasanen Heta Välimäki Opinnäytetyö Tammikuu 2007 Sosiaali-

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka

Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka Sidonnaisuudet Heikki Koskela Dosen&, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve

MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve TIETEELLINEN ARTIKKELI Mika Ala-Kauhaluoma MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve Tutkimustehtävä MS-tauti on Suomessa yleinen ja suuri eläköitymistä aiheuttava tekijä. Tästä

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201506181766

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot