Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el

Transkriptio

1 Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el

2 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan sydämen puristaessa verta valtimoihin = yläpaine eli systolinen paine Alimmillaan paine supistusten välissä, jolloin sydän lepää = alapaine eli diastolinen verenpaine 2

3 Verenpaineen vaihtelu Muuttuu iän myötä RR 95/65 (1v) 100/65 (7v) 120/70 (aikuinen) Vaihtelee normaalisti päivittäin Säädellään aortankaaren ja kaulavaltimoiden baroreseptoreiden avulla tiettyjen hormonien avulla (ADH, reniini-angiotensiini) Tietyt tilanteet/asiat vaikuttaa : kahvi, lakritsi, stressi, urheilu (suoritettaessa) : lepo, urheilu (pitkä aikaväli), useat lääkkeet 3

4 Verenpaineen mittaus Yleensä hartiamansetilla Sydämen tasolla Perustuu Korotkoffin ääniin (mmhg) Sairaalassa joskus suoraan valtimosta (tarkempi, mittaus nopeampaa) Kotona tehty mittaus tiettyyn aikaan (päivittäin sama) luotettavin Puhumatta istuen pöydän ääressä 4

5 Verenpainetauti RR toistuvasti > 140/90 Lääkitys, jos elintapamuutos ei auta, RR > 160/90 tai liitännäissairaus Verenpainetauti aiheuttaa oireita vasta kun ilmenee ns. päätetapahtuma (=sydän/aivoinfarkti tms) Joskus pään pakotuksen tunnetta, kun RR erittäin korkea (>>200/100) 5

6 95%:lla primaaria hypertensiota Altistavana mittava liikalihavuus, metabolinen oireyhtymä, alkoholin suurkulutus, tupakointi ja runsas suolan käyttö 5%:lla sekundaarista hypertensio = erityistekijän aiheuttama munuaisperäiset syyt (parenkyymisairaus), munuaisvaltimon ja aortan ahtauma, hormonaaliset syyt (akromegalia, hyperglukokortikoidismi, hyperaldosteronismi, feokromosytooma, hyperparatyreoidismi, hypertyreoosi) jotkut lääkeaineet (steroidit, nuha-, yskän- ja allergialääkkeet, osa psyykelääkkeistä, e-pillerit, tulehduskipulääkkeet ja siklosporiini) Epäillään, jos verenpaineen lisäksi erityisoireita, lääkitys ei auta, poikkeavia peruslaboratorioarvoja tai poikkeava ikä (<30, >70) 6

7 Verenpainetaudin kehittyminen Aiheutuu 1.sydämen minuuttitilavuuden ja 2.ääreisvastuksen kasvusta 1: verimäärä ja autonomisten hermojen aktiivisuus 2: pienten suonten läpimitta (kääntäen verr. X 4 ) Pulssipaine kasvaa (= systole diastole) Iän myötä verisuonten seinämien elastisuus, kollageenin osuus, ekstrasellulaarisen matriksin ja kalkin kertyminen = valtimot jäykistyy Diabetes, tupakointi, reuma yms lisäävät suonten seinämien vauriota 7

8 Riskilisäys Kohonnut verenpaine merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin lisääntyvät verenpaineen noustessa ilman selvää kynnysarvoa Tavoite iästä riippumatta RR < 130/85 Kohonnut verenpaine lyhentää odotettavissa olevaa elinaikaa keskimäärin 2-3v Muut sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät moninkertaistavat kohonneen verenpaineen haittoja 8

9 Korkea verenpaine aiheuttaa Verisuonten tukoksia ja repeämisiä Aivo-, sepel-, silmä- ja munuaisvaltimoissa Sydänlihaksen kasvua Rytmihäiriöitä, flimmeri (~ 5% vuosittainen aivoinfarktiriski) Sydämen vajaatoiminta Hyvä verenpaineen hoito vähentää riskiä ja jopa osin palauttaa sydänlihaksen luontaisia ominaisuuksia Tärkeintä mikä on RR-taso 9

10 Korkea verenpaine aiheuttaa aivoissa 10

11 Korkea verenpaine aiheuttaa silmässä Silmänpohjakuvauksissa mutkittelevat valtimot Silmänpohjan verenvuodot Tummia alueita näkökentässä Silmän keskusvaltimon tukos aiheuttaa pysyvän sokeuden joskus tukos valtimohaarassa aiheuttaen näkökenttäpuutoksen toiseen silmään 11

12 Korkea verenpaine aiheuttaa munuaisissa Verenpaineen aiheuttama etenevä munuaisten vajaatoiminta turvotukset dialyysi Oireet Munuaisten sisäiset verisuonet vahingoittuvat, eivätkä munuaiset enää pysty suodattamaan niihin virtaavaa verta myrkkyjen ja kuona-aineiden kertyminen Ylimääräinen neste vaurioittaa verisuonia ja nostaa verenpainetta entisestään uupunut olo koko päivän ajan, jalat ja nilkat turpoavat, herkkyys kylmälle, virtsa kirkkaankeltaista, maha tuntuu kovalta ja turvonneelta 12

13 Diabetes Valtimotauti Aiheuttaa Silmäpohjamuutoksia = retinopatia Tarpeen säännölliset silmänpohjakuvaukset ja tarv. laserointi Munuaisvauriota = nefropatia Tarpeen laboratoriokontrollit, lääkevalinta Hermovauriota = neuropatia Aiheuttaa tasapainovaikeutta, aluksi iltaisin puutumisena ja kipuna tuntuva Lisää riskiä sydän- ja verisuonitauteihin 13

14 Kokonaisriski 14

15 Aivoverenkiertohäiriö (engl.stroke) TIA = ohittunut aivoverenkiertohäiriö Aivoinfarkti Aivoverenvuoto Spontaani eli itsestään syntynyt (samat riskitekijät) Aneurysmapohjainen Lähes 90% tapahtumista on TIA tai aivoinfarkti Suomessa vuosittain lähes sairastuu 15

16 1/5 SYDÄMEN PUMPPAAMASTA VERIMÄÄRÄSTÄ VIRTAA AIVOIHIN KAULA- JA NIKAMAVALTIMOIDEN KAUTTA VALTIMOVERENKIERRON TUKOKSET OVAT JOKO VALTIMOKOVETTUMATAUDIN (4/5) TAI SYDÄNSAIRAUKSIEN (1/5) SEURAUKSIA RISKITEKIJÖISTÄ MERKITTÄVIN ON KOHONNUT VERENPAINE JA SYDÄNSAIRAUKSISTA MERKITTÄVIN TOISTUVA TAI PYSYVÄ ETEISVÄRINÄ 16

17 AIVOINFARKTI (4/5 KAIKISTA HÄIRIÖISTÄ) SYNTYY PÄÄTEVALTIMON VERENKIERRON TUKKEUTUESSA PYSYVÄN VAURION ALUE KASVAA MINUUTTIEN - USEIDEN TUNTIEN KULUESSA, MIKÄLI VERENKIERTO EI PALAUDU 17

18 AIVOVERENVUODOSSA (NOIN 1/10) LYHYT PÄÄTEVALTIMO REPEÄÄ VUOTAEN VERTA AIVOKUDOKSEN SISÄLLE 18

19 LUKINKALVON ALAISESSA VERENVUODOSSA (VAJAA 1/10) AIVOVALTIMON PULLISTUMA REPEÄÄ VUOTAEN VERTA AIVO- SELKÄYDINNESTETILAAN 19

20 Oireet VUODOISSA KOHONNEEN KALLON SISÄISEN PAINEENNOUSUN SEURAKSENA TAJUNNANTASON LASKU SEKÄ AIVOKALVOJEN JA VERISUONTEN ÄRSYTYKSEN SEURAUKSENA PÄÄNSÄRKY LISÄKSI VAURION PAIKASTA RIIPPUVIA TOIMINNAN HÄIRIÖITÄ KUTEN: NÄKÖKENTÄN OSITTAINEN PUUTOS SUUPIELEN HEIKKOUS KÄDEN/JALAN HEIKKOUS, KÖMPELYYS JA TUNTOHÄIRIÖ PUHEEN TUOTTAMISEN TAI YMMÄRTÄMISEN VAIKEUS (DYSFASIA) HALVAUTUNEEN VASEMMAN PUOLEN HUOMIOTTA JÄTTÄMINEN (NEGLECT) RAAJOJEN KOORDINAATION HÄIRIÖT KAKSOISKUVAT 20

21 ABCD2-pisteytys ikä 60 v 1 srr 140 tai drr 90 1 halvausoire 2 Afasia (puhehäiriö) ilman halvausoiretta 1 kesto 60 min 2 kesto 10 min 1 diabetes 1 maksimi 7 21 Johnston SC, Lancet 2007

22 Aivoinfarktiriski TIA:n sairastaneilla 22 Johnston SC, Lancet 2007

23 Aivoverenkiertohäiriöiden etiologia 10 % 5 % 15 % 20 % 50 % Verenpainetauti Sydänsairaudet Tupakointi Diabetes Muut 23

24 Hyvän hoidon merkitys Aivoinfarktiin sairastumisriski 1-2% /v väestössä ~8% /v hoitamaton RR tai diabetes 10% /v, jos kaulavaltimoahtauma (carotisstenoosi) 50% /v, jos kallonpohjavaltimoahtauma (basilarisstenoosi) Laajoissa tutkimuksissa on todettu, että Sairastumisriski 38% verenpainelääkityksellä Riski 42%, kun diastolinen RR laskee 6mmHg ACE-estäjillä/sartaaneilla riski laskee enemmän kuin pelkkä RR-lasku selittää Esim. ramipriili, Cardace, enalapriili, Atacand, Diovan, Micardis 24

25 Hyvän hoidon merkitys Diabeteksen aiheuttama aivotapahtumien lisääntynyt riski pienee merkittävästi hoidolla HbA1c >100-> 58-kertainen riski HbA1c 70 -> 5,7-kertainen riski HbA1c normaali 40 = normaali 1x riski Tärkeintä ei ole mistä lähdetään, vaan mihin päästään Tupakoinnin lopetus pienentää riski nopeasti ja saavuttaa tupakoimattomien tason 5v kuluessa 25

26 AIVOTAPAHTUMA MIKSI KIIRE!

27 SOLUTUHON TAHTI AIVOINFARKTISSA Saver ym. Stroke 2006 Menetetyt Neuronit Synapsit Hermosäikeet Ikää lisää Infarktissa 1.2 miljardia 8.3 triljoonaa 7140 km 36 v (tyypill.) Tunnissa 120 miljoonaa 830 miljardia 714 km 3.6 v Minuutissa 1.9 miljoonaa 14 miljardia 12 km 3.1 vko Sekunnissa miljoonaa 200 m 8.7 h 27

28 Kulunut 1-6 tuntia Korvaava verenkierto 28 Kriittinen iskemia (~70%) Aivojen MCA-tukos Iskeeminen penumbra (~18%) Sekundaarinen vaurio (~12%)

29 Liuotushoidon aikariippuvuus - hyvän ennusteen todennäköisyys 3 kk kohdalla (Rankin 0-1) keskim. hoitoviive 4,5 h 6 h 29 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Esittäjän Hacke nimi ym. Lancet 2004;363:

30 Muista Vain otettu lääke auttaa! 30