Äkilliset Aivoverenkiertohäiriöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äkilliset Aivoverenkiertohäiriöt"

Transkriptio

1 Äkilliset Aivoverenkiertohäiriöt Sari Avikainen, oyl KS-KS Koulutusmateriaalin laatimiseen ovat osallistuneet Heikki Numminen (TAYS), Pekka Jäkälä (KYS), Risto Roine (TYKS) ja Turgut Tatlisumak (HYKS)

2 Aivoverenkiertohäiriö Aivoverenkiertohäiriö - yleistä Akuutit tilanteet; tunnista ja toimi Akuuttihoito Sekundaaripreventio

3 Aivoverenkiertohäiriö (AVH) Aivoverenkiertohäiriö on yhteisnimitys aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksille

4 Aivohalvaus Aivoverenkiertohäiriö Stroke - AIVOHAVERI Aivoinfarkti: aivovaltimotukos johtaa kuolioon n.80% Aivoverenvuoto (ICH, intracerebral hemorrhage): vuoto aivokudoksen n.10 % Lukinkalvonalainen vuoto (SAH, subarachnoid hemorrhage): aivovaltimon pullistuma repeää Ohimenevä halvaus (TIA, transient ischemic attack) aivovaltimon tukos avautuu nopeasti oireet korjaantuvat. korkea riski saada aivoinfarkti n.10 %

5 Aivoinfarkti - Aivokudoksen pysyvä vaurio, joka johtuu vaillinaisesta verenvirtauksesta tai verenvirtauksen puuttumisesta - Ilmaantuu akuutisti ja oireisto kehittyy huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa

6 TIA= Transient Ischemic Attack On lyhytkestoinen aivojen toimintahäiriö Oireet samanlaiset kuin aivoinfarktissa, tyypillisesti kestävät alle tunnin, tyypillisimmin 2-15 min. Kuvantamistutkimuksin ei voida osoittaa aivoinfarktia oireiden taustalla

7 Etukierto 80-90% Takakierto 10-20%

8 Aivoverenkiertohäiriö Suomessa Merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus Vuosittain sairastuu aivoinfarktiin Ilmaantuvuus 200/ Keski-ikä 73v 21% työikäisiä <65v 10% saa uuden aivoinfarktin vuoden kuluessa Kohtaustappavuus 8.6% ja vuoden kuolleisuus 19% Käypä hoito -suositus, 2016 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

9 Aivoverenkiertohäiriöt-kuolleisuus (Meretoja, Duodecim 2012;128(2):139-46, Tilastokeskus/ Kuolemansyyt (

10 Aivoinfarkti- ja TIA-potilaiden sairastumisikä Tapahtumien lkm 25% < 65 v 50% < 75 v Muunneltu Meretoja A et al 2009

11 Aivoverenkiertohäiriö Joka kuudes meistä saa aivoverenkiertohäiriön Kustannukset 7% terveydenhuollon menoista Kolmanneksi kallein sairaus (mielenterveysongelmien ja dementian jälkeen) 5% joutuu pysyvään laitoshoitoon ( /vuosi) Sairauseläkkeiden määrässä ohitti sydänkohtauksen? Ongelma vaarassa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä!!! Käypä hoito -suositus, 2016 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

12 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystys vuodesta asukasta päivystyskäyntiä vuodessa

13 AVH-potilaat KSKS EA:ssa 2014 Yhteensä 1158 potilasta

14 AKUUTIT TILANTEET; TUNNISTA JA TOIMI MITÄ? MIKSI? MILLOIN?

15 LOST TIME IS LOST BRAIN Aivohalvauksessa menetetään joka minuutti noin 2 miljoona neuronia Hoidolla on kiire

16 Anamneesi eli esitiedot Aivosairauksissa potilaan oma kyky antaa luotettavat esitiedot on usein heikentynyt (akuutisti tai kroonisesti) Omaisten/läheisten haastatteleminen tällaisissa tapauksissa välttämätöntä Aivosairauksissa potilaan oma kyky arvioida oireistoaan ja resurssejaan oireidensa kuvaamiseen voi olla rajoittunut ja oiretiedostus puuttua osittain tai kokonaan Koska oireeseen ei useinkaan liity kipua, voidaan tulkita vaarattomaksi vrt. sydäninfarkti TIA diagnoosi perustuu lähes aina esitietoihin Nopeasti ohittunut oire tulkitaan usein hyvänlaatuiseksi

17

18

19 Hoitoketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki Väestön kouluttaminen Tunnista aivohalvauksen oireet Soita 112 heti! Ensihoito korkea priorisointi Sairaalassa arviointi heti Aivojen tietokonekuvaus Liuotushoito Telestroke Muut akuuttihoidot AVH-yksikköhoito Syiden ja riskitekijöiden selvittäminen ja hoito Kuntoutus Potilaan ja omaisten informointi Kotihoito kotiapu

20 Aivoverenkiertohäiriö johtuu monista syistä Aivoinfarkti (80 %) - Kaulavaltimoperäiset tromboosit (20 %) - Pienten valtimoiden tukokset (20 %) - Kardioemboliset (20 %) - Muut määritetyt (5 %) - Määrittelemättömät (15 %) 20 % Aivoinfarktit Aivoverenvuodot Aivoverenvuodot (20 %) % 80

21 Aivoinfarkti johtuu monista syistä Aivoinfarkti (80 %) - Kaulavaltimoperäiset tromboosit (20 %) - Pienten valtmoiden tukokset (20 %) - Kardioemboliset (20 %) - Muut määritetyt (5 %) - Määrittelemättömät (15 %) 20 % Aivoinfarktit Aivoverenvuodot Aivoverenvuodot (20 %) % 80

22 Aivoinfarktin ja TIA:n etiologia Pienten suonten tauti 20% Suurten suonten tauti 20% Sydänperäinen 25% Syy tuntematon 20% Muut 15% esim. dissekaatio Grau AJ, Weimar C, Buggle F ym. Risk factors, outcome, and treatment in subtypes of ischemic stroke: the German stroke data bank. Stroke 2001;32:

23 Karotisalueen iskemian eli etukierron avh-oireet Toispuoleinen raajaheikkous- tai kömpelyys Toispuoleinen tuntopuutos Suupielen roikkuminen Puhehäiriö dysfasia tai dysartria Toispuoleinen näkökenttäpuutos Toisen silmän ohimenevä näköhäiriö (amaurosis fugax) saman puolen karotisalueen verkkokalvon iskemiasta

24 Vertebrobasillarialue eli takaverenkierto kallonpohjavaltimo nikamavaltimo

25 Vertebrobasillarialueen avh- oireet Huimaus, haparointi (ataksia) Pahoinvointi Tois- tai molemminpuolinen raajaheikkous Tois- tai molemminpuolinen tuntohäiriö Puhehäiriö Silmien liikehäiriöt, kaksoiskuvat Molempien silmien näköhäiriö, sokeus Nielemisvaikeus Kasvojen motorinen puutosoire tai tuntohäiriö Tajunnantason häiriö lyhytkestoinen alaraajojen tonuksen menetys (drop attack) Pelkkä huimaus tai pyörtyminen ei ole AVH!!

26 Aivoverenkiertohäiriötä voi simuloida Migreeniaura Epileptinen kohtaus ja postiktaalitila Aivokasvain MS Aivojen kovakalvonalainen verenvuoto Aivovamma Korkea verensokeri Matala verensokeri Sekavuustila (alkoholi) Paniikkihäiriö Psykiatrinen sairaus Verkkokalvon tai lasiaisen irtauma tai silmän sisäinen verenvuoto 20%:ssa akuuteilta AVH-epäilyltä löytyy muu syy!

27 Aivoverenkiertohäiriö diagnoosi

28 Aivoinfarktin akuutti hoito

29 TIAn ja AIVOINFARKTIN AKUUTTI HOITO Trombolyysi eli liuotushoito Trombektomia eli mekaaninen tukoksen poisto Hoito AVH yksikössä Riskitekijöiden hoito Varhainen kuntoutus

30 Aivoinfarkti Keskeisenä tavoitteena aivoinfarktin akuuttihoidossa on rajoittaa infarktin kokoa avaamalla tukkeutunut valtimo nopeasti ja pysyvästi eli aikaansaamalla rekanalisaatio

31 AIVOINFARKTIN LIUOTUSHOITO eli TROMBOLYYSI

32 Aivoinfarktin liuotushoidon aiheet Kyseessä on aivoinfarkti jonka oireiden alusta kulunut 30 min - 4,5 t (kallonpohjavaltimon tukoksessa ad 48 t) Potilas ennestään omatoiminen NIHSS on 2-25 (pisteytys joka kuvaa oireiston vaikeutta) Jos oireet nopeasti korjaantuneet, pitää olla merkittävä valtimotukos Potilas ja/tai omaiset informoitu ja potilas on halukas hoitoon

33 Aivoinfarktin liuotushoito Keskeisimmät vasta-aiheet liittyvät aktiiviseen verenvuotoon tai lisääntyneeseen vuotoalttiuteen (INR>1.7) tai uusia antikoagulantteja otettuna < 48h oireista Aiempi spont ICH, tuore aivoinfarkti (< 1-3kk) Muita mm. hyvin lievä (NIHSS 0-2)

34 Karotisalueen (etuverenkierron) infarkti Liuotus aloitettava mahdollisimman pian Hyöty vähenee viiveen kasvaessa NNT 4 90 min NNT 7 3t NNT 14 4,5t (Vrt. sydäninfarktissa 0-6h NNT 43) Alle 4,5t oireiden alusta: alteplaasi 0.9mg/kg perifeeriseen laskimoon 10% boluksena, loput tunnin infuusiona

35 Liuotushoidon teho ja turvallisuus Teho osoitettu useissa tutkimuksissa (mm. ECASS, NINDS, ATLANTIS) Aivoverenvuodon riski vaihtelee välillä % 3 kk kuolleisuus on parhaimmillaan ollut 5%

36 Keski-Suomen Keskussairaala aivoinfarktin liuotushoito Aloitus v.2004 Koulutus sairaalan sisällä, tk, ensihoito Potilaan polku ennen v.2008 Ct sairaalan 2. krs, liuotus os18 Potilaan polku v.2008 jälkeen Uusi päivystypkl: CT päivpkl ja liuotus shokkihuoneessa Neurologi liuottaa Päivystysaikaan takapäivystäjä tulee kotoa Akuuttilääkäri liuottaa Alkoi v alussa (Duodecim 2016;132 (24): )

37 Liuotuspotilaan arviointi Ambulanssi konsultoi erikoisalapäivystäjää ->> Päivystäjä ohjelmoi TT tutkimukset ->>> Päivystäjä informoi vastuuhoitajaa ->>>> Vastuuhoitaja ohjelmoi liuotusprotokollan

38

39

40 Time is brain 10 min Ambulanssista potilas TT-pöydälle. Aivojen TT ja labrakokeet otetaan heti Potilas tutkitaan hidastamatta hoitoketjua Pään tietokonetomografia: Infarktin varhaisten merkkien ja laajuuden arviointi Aivoverenvuodon poissulkeminen Elintoimintojen valvonta Valvo potilasta ja monitoroi vitaalit. RR alle 185/110 Sokeri alle 10 ja yli 2,8. Päivystäjän arvio: Aivohalvausoireiden vaikeusaste Vasta-aiheita liuotukselle Potilaan/omaisen mielipide? Päätös liuotushoidosta 20 min Ei liuotusta Aivoverenvuoto Liuotushoito kudosplasmino-geenin aktivaattorilla, 1 tunti sen jälkeen siirto aivohalvausyksikköön Aivoinfarktin normaalihoito Siirto aivohalvausyksikköön Neurokirurgisen hoidon harkinta Aneurysmat, hematoomat min Oireisto ei korjaudu / CTA:ssa graavi trombi Harkitse trombektomiaa

41 Aivoinfarktissa on pyrittävä varhaiseen rekanalisaatioon AIKA ON KRIITTISIN TEKIJÄ! Laskimonsisäisellä liuotushoidolla suoni avautuu noin puolella ICA 10%, MCA 20-30%, pienet suonet 75% => teho paras pienien ja keskisuurien valtimoiden tukosten hoidossa

42 Rekanalisaatio liuotushoidolla - M1 trombin pituus Yli 1 cm 0% Riedel C H et al. Stroke 2011;42:

43 Mekaaninen hyytymän poisto eli trombektomia Vihdoin näyttöön perustuvaa hoitoa Nivus- tai rannevaltimon kautta Katetrilla läpi aortan kohti tukosta Yleensä saadaan aikaan rekanalisaatio eli verenkierron palauttaminen Kohteet suuret suonet eli M1, (M2), ICA, kallonpohjavaltimo

44 Trombektomia - tieteellinen näyttö Mr Clean NEJM 1/2015 SWIFT PRIME 2 (6) /2015 ESCAPE NEJM 3/2015 EXTEND 1A 3/2015 THRACE DAWN DEFUSE 3

45 Trombektomia yhteenveto Trombektomia on tehokas hoito hyvin valituille potilaille Toiminnallinen hoitotulos on pelkästään liuotushoidolla hoidettuja parempi (valikoiduilla potilailla) Viitteitä siitä että myös toipuminen parempaa ja kuolleisuus pienempi? (NEJM 2018; 378: ) Vuotojen määrässä ryhmissä ei eroa Hoidon teho heikkenee ajan funktiona, riippuu kollateraalikierrosta, pääsääntöisesti alle 8 t tapahtumasta, mutta potilas voi hyötyä ad 16-24h (Dawn, Defuse3) Pelastettavaa kudosta oltava jäljellä

46 Mekaaninen tukoksen poisto-kenelle? Tuore uhkaava aivoinfarkti (pääosin <8h) ja osoitettavissa oleva suuren suonen tukos Omatoiminen potilas Ei vielä kehittynyt isoa infarktia ja pelastettavaa kudosta jäljellä Voidaan antaa ensin liuotushoito ns. siltahoitona Potilaille joilla liuotushoito on vasta-aiheista Hätäsiirto lähimpään yliopistosairaalaan (TAYS, KYS) Toimenpiteen suorittaa toimenpideradiologi

47 90% TAYS:n trombektomioista: M1

48 Keski-Suomi etäisyydet Pihtipudas-KSKS 140km KYS 160 km Viitasaari KSKS 102km KYS 140km Konnevesi KSKS 80km KYS 110km

49 KYS ERVA alueen ohje: Mikäli potilaan sairastumispaikka on Viitasaari/ Pihtipudas tai Hankasalmen/Konneveden itäpiuo-- li, ensisijainen siirtopaikka on KYS

50 Potilasmäärät v

51 Sairaalan sisäinen viive KSKS ennätys 5min.

52

53 Modified Rankin Scale (mrs) 0 = täysin oireeton 1 = lievää jäännösoiretta, josta ei haittaa 2 = selviää kuten aiemmin, mutta joutunut luopumaan harrastuksistaan tai autolla ajosta 3 = kävelee ilman tukea, avuntarve joissakin ADLtoiminnoissa 4 = kävelee vain tuettuna, jatkuva avun tarve 5 = vuodepotilas 6 = kuollut

54 Liuotuspotilaiden tuloksia 3kk kohdalla

55 Trombektomia-ja liuotuspotilaat KSKS:ssa Hoito tehostunut -Ambulanssihenkilökunnan koulutus EAn rakenteelliset muutokset Akuuttilääkärit Hoitajien lisäkoulutus Hoidon jatkuva kehittäminen

56 Liuotus- ja trombektomiapotilaat v

57 Sekundaarivaurion ehkäisy = lisävaurion ehkäisy

58 Hoito aivohalvausyksikössä

59 AVH-yksikkö eli Stroke Unit Selvästi määritelty sairaalan osasto, joka on erikoistunut AVH-potilaiden akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen. Hoitaa yksinomaan tai enimmäkseen AVH-potilaita. Moniammatillinen hoitotiimi, joka on erikoistunut AVHpotilaiden hoitoon. Tiimiin kuuluu neurologi, sairaanhoitajat, fysio-, toiminta- ja puheterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Hoito AVH-yksikössä vähentää kuolleisuutta ja laitoshoidon tarvetta ja lisää omatoimiseksi toipuvien määrää. (mm. Cochrane Database Syst Rev 2007)

60 Hoito aivohalvausyksikössä Näyttöön perustuvaa lääketiedettä parhaimmillaan: Vuoden kuolleisuus laskee 18% Kuolleisuus ja pitkäaikainen laitoshoidon tarve vähenee 20% Kuolleisuus ja/tai ei omatoimiseksi jäämisen riski vähenee 22% Em. hyödyt eivät rajoitu mihinkään yksittäiseen alaryhmään. Eniten hyötyvät vaikean halvauksen saaneet ja vanhat potilaat. Hoidon teho säilyy myös pitkäaikaisseurannassa

61 potilaspaikkaa Keskimääräinen hoitoaika 2 vrk:tta Vuorossa aina 2-3 hoitajaa Kuormitus 85% 80% avh-potilaita

62

63

64

65 Hoito aivohalvausyksikössä Lisäkudosvaurion ehkäisy Aivoinfarktin syyn eli etiologian selvitys Sekundaariprevention aloitus Varhaisen kuntoutuksen aloitus

66 Aivoinfarkti potilaan hoitolisävaurion ehkäisy Yleishoito tähtää aivopainetta nostavien ja hapenpuutetta vaikeuttavien tekijöiden ehkäisyyn ja hoitoon hapenpuute korkea CO2 korkea verensokeri hyvin korkea verenpaine kuume kipu pahoinvointi levottomuus, kouristukset infektiot laskimotukos (Käypä Hoito 2016)

67 Verenpaine-älä hoida liikaa! Liian matalan paineen välttäminen => aivoverenkierron turvaaminen Pään kohoasento (30 astetta) => laskimopaluun varmistaminen Verenpaineen tavoitetaso: Aivoinfarkti ei yli 220/120, Liuotuspotilas ei yli 180/110 IC-vuoto ei yli /100 Lukinkalvonalainen verenvuoto ei yli 160/95 (Käypä Hoito 2016)

68 TIA

69

70

71

72

73

74

75

76

77 TIA:n ja aivoinfarktin syyn selvittäminen Aivojen kuvantaminen ( TT, suonikuvantaminen, tarv. MRI) Riskitekijöiden kartoitus Sydämen tutkimukset: rytminseuranta (valvonta, pitkäaikaisekg, rytmivalvuri jne.) tarv sydämen ultraääni (Echo)

78

79 SEKUNDAARIPREVENTIO

80 Sekundaariprevention periaatteita Välitön tutkimuksiin ja hoitoon hakeutuminen TIA:n jälkeen vähentää aivoinfarktin suhteellista riskiä jopa 90 % verrattuna kiireettömään arvioon Sekundaaripreventio käynnistyy aivoinfarkti- tai TIA-potilaan akuuttihoidon yhteydessä Dyslipidemioden ja verenpaineen tehokkaalla hoidolla sekä verenkiertolääkityksen, ruokavalion ja liikunnan keinoin voitaneen sairastuvuudessa uuteen aivoverenkiertohäiriöön tai muuhun kardiovaskulaaritapahtumaan päästä väestötutkimuksissa lähes 80 %:n suhteelliseen laskuun Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus, 2011 (viitattu ).

81 Verihiutale-estäjähoito eli antitromboottinen hoito sekundaaripreventiossa Aivoinfarktin tai TIA:n sairastaneilla, joilla ei ole tiedossa sydänperäistä etiologiaa ASA:n ja dipyridamolin yhdistelmähoito ( mg kahdesti vrk:ssa) vähentää uusintasairastuvuutta suhteellisen riskin vähenemä on 37 % ja absoluuttisen riskin 5.9 % kahden vuoden aikana lumeeseen verrattuna Yhdistelmähoito on tehokkaampi kuin ASA yksin käytettynä Klopidogreeli yksin (75 mg vrk:ssa) on yhtä tehokas kuin yhdistelmähoito Asetosalisyylihapon ja klopidogreelin yhdistelmä lisää merkittävän vuodon riskiä eikä sitä tule käyttää aivoverenkiertohäiriöiden sekundaariehkäisyssä Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus, 2011 (viitattu ).

82 Hoidettavissa olevat aivoverenkiertohäiriön riskitekijät Kohonnut verenpaine Tupakointi Dyslipidemia Diabetes Sydänsairaudet (eteisvärinä) Lihavuus Vähäinen liikunta Kaulavaltimoahtauma Runsas alkoholin käyttö E-pillerit/ hormonikorvaushoito Migreeni Hyytymishäiriöt Valtimosairaudet Huumeet 82

83 Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite Hoidon tavoite: < 140/85mmHg Myös iäkkäiden verenpaineen hoito kannattaa! Hoitotavoite ei riipu iästä, mutta yli 80-vuotiailla käytännön tavoite voi olla <150/85 mmhg. AVH-sekundaaripreventiossa:<130/80mmHg mm. jos myös munuaisten vajaatoiminta Kohonnut verenpaine: Käypä hoito suositus, 2009 (viitattu ). Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus, 2011 (viitattu ). 85

84 Kohonneen verenpaineen hoito: lääkkeen valinta Lääkehoidot, joiden perustana on diureetti, ACE-estäjä, ATRsalpaaja, beetasalpaaja tai kalsiumkanavan salpaaja, kaikki vähentävät sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Beetasalpaajat pienentävät AVH-riskiä vähemmän kuin muut verenpaineen hoidon ensisijaislääkkeet, erityisesti iäkkäillä, ja niiden käyttöön ensisijaislääkkeenä ilman erityisindikaatiota (kuten sepelvaltimotautia) tulee suhtautua kriittisesti AVH:n sekundaaripreventiossa eniten näyttöä on ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmästä sekä ATR:n salpaajaan pohjautuvasta hoidosta Kohonnut verenpaine: Käypä hoito suositus, 2009 (viitattu ). Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus, 2011 (viitattu ). 86

85 Tupakointi Noin viidesosa kaikista AVH-tapauksista johtuu tupakasta!!! AVH-riski kasvaa suorassa suhteessa päivittäiseen savukemäärään: 1 10 savuketta: 2.2 x savuketta: 2.5 x savuketta: 4.3 x yli 40 savuketta: 9.1 x Tupakoinnin lopettaminen tehokas tapa vähentää riskiä Tupakoinnin lopettaminen pudottaa vuoden polttamattoman ajan jälkeen AVH:n riskin puoleen, vähenee 2 5 vuodessa lähelle tupakoimattoman henkilön riskiä Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus: Käypä hoito -suositus (viitattu ). 87

86 Hoidolla voidaan estää tehokkaasti valtimokovettumataudin eli ateroskleroosin komplikaatioita Hoidon keskeinen tavoite on pienentää LDLkolesterolipitoisuutta. Kaikki avh-potilaat = suuren riskin potilaita LDL tavoite <2.5 tai jos diabetes <1.8 (Käypä Hoito 2016)

87 Ruokavalio Välimeren ruokavalio, jossa suosittiin muun muassa vihanneksia, tuoreita hedelmiä, palkokasveja, kalaa ja oliiviöljyä ja rajoitettiin punaista lihaa, vähäkuituisia leivonnaisia ja virvoitusjuomia, vähensi vakavia valtimotautitapahtumia 30 % ja aivohalvauksia 39 % suhteessa vertailuruokavalioon (N Engl J Med 2013;368: ) Lääkitys: Statiinit AVH:t vähenivät sepelvaltimotautipotilailla lumeryhmiin verrattuina noin 27 % (meta-analyysi, näytönastekatsaus )

88 Dyslipidemian lääkehoito Jos sepelvaltimotautipotilaalla savutetaan tiukempi LDL-tavoite, niin aivoinfarkteja voidaan vähentää enemmän verrattuna tavanomaiseen hoitotavoitteeseen. (LDL 1.9 vs 2.6 mmol/l, 18% vähenemä aivoinfarkteissa) AVH:n sekundaaripreventio: Atorvastatiinilääkitys (80 mg/vrk) vähentää uusia aivoinfarkteja (16% riskin alenema 5 vuodessa ) AVH-potilailla Kaulavaltimoahtauman ollessa TIA:n tai aivoinfarktin etiologiana, statiinihoito vähentää uusintasairastuvuutta aivoverenkiertohäiriöön enemmän kuin muissa eisydänperäisissä etiologioissa Dyslipidemia: Käypä hoito -suositus, 2009 (viitattu ). Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus, 2011 (viitattu ). 90

89 Diabetes Diabeetikon aivoinfarktiriski on 2 6-kertainen Heikentynyt glukoosinsieto kaksinkertaistaa aivoinfarktiriskin AVH:n sekundaaripreventio: AVH:n sairastaneilta tulee aktiivisesti etsiä diabetesta aiemmin ei-diabeetikoilla tehdyllä oraalisella glukoosinrasituskokeella voidaan todeta 28 % uusi diabetes ja 29 % huonontunut glukoosinsieto vaikuttaa jatkohoitoon verenpainetaudin tavoitearvojen osalta ja riskiarvioon suhteessa uusiin valtimotapahtumiin Diabetes-potilaiden sekundaariehkäisyssä tulee noudattaa diabeteksen Käypä hoidon suosituksia ja tavoitteita Diabetes: Käypä hoito -suositus, 2011 (viitattu ). 91

90 Liikapaino Itsenäinen riskitekijä sekä miehillä että naisilla BMI sekä naisilla että miehillä Vyötärölihavuus (abdominaalinenrasva) miehillä Tavoite: BMI <25, vyötärönympärys miehillä <94cm ja naisilla <80cm Liikapainon vähentäminen (5 10 % pysyvästi) on osa aivoverenkierron häiriöiden ehkäisyä Painon alentaminen myös vähentää diabeteksen riskiä ja alentaa verenpainetta Lihavuus (aikuiset): Käypä hoito -suositus, 2009 (viitattu ). 92

91 Liikunta Liikunta vähentää sydän- ja verisuonisairauksia aivoverenkierron häiriöt mukaan luettuna Vaikuttaa useisiin aivoverenkierron tavanomaisiin vaaratekijöihin ja on myös itsenäinen suojatekijä Liikunnan määrän ja aivoverenkierron häiriöiden esiintyvyyden välillä annos-vastesuhde, jo kohtuutehoinen liikunta vähentää AVH:n riskiä Vähän liikkuvilla AVH:n suhteellinen riski 2.7-kertainen aktiivisiin verrattuna Reipas kävely ½ tuntia päivässä vähintään 5 päivänä viikossa palauttaa riskin normaaliksi Liikunta: Käypä hoito -suositus, 2010 (viitattu ). 93

92 Alkoholin käyttö Alkoholi aiheuttaa verenpaineen nousua, lisää tukostaipumusta ja vähentää aivojen verenvirtausta Humalahakuiseen käyttöön liittyy selvästi sekä iskeemisten että hemorragisten aivoverenkiertohäiriöiden lisääntynyt riski Aivoverenvuotojen riski kasvaa suhteessa alkoholin käytön määrään Niukkaan tai kohtuulliseen käyttöön (kork. 2 ravintola-annosta eli g alkoholia/vrk) on joissain tutkimuksissa liittynyt pienempi aivoinfarktin vaara Huomioiden alkoholin aiheuttama muu sairastuvuus ja kuolleisuus sekä tapaturmat, ei alkoholin suosittaminen kenellekään ole aiheellista. Kohtuukäyttäjää ei kuitenkaan tarvitse kannustaa täysraittiuteen Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus, 2011 (viitattu ). 94

93 Hormonihoito Menopaussin jälkeen naisten AVH-riski kasvaa Tähänastisen näytön perusteella ei aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä ole sijaa estrogeenihoidolle eikä estrogeenin ja progestiinin yhdistelmän käytölle Postmenopausaalinen hormonihoito suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden riskiä Sekundaaripreventio: Aivoinfarktin jälkeen suositellaan hormonikorvaushoidon ja estrogeenia sisältävien ehkäisypillerien käytön lopettamista Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus, 2016, 95

94 Oireisen kaulavaltimon puhdistusleikkaus Jos oireisen kaulavaltimon ahtauma on yli 70 % puhdistusleikkaus vähentää uusiutumis- ja kuolemanriskiä 5 vuodessa: suhteellinen riski laskee lähes 50 % ja absoluuttinen riski 15.6 % ahtauman ollessa % riski laskee 28 % ja 7.8 % vastaavasti, mutta hyöty häviää tätä lievemmissä ahtauman asteissa Leikkaus tulee tehdä kahden viikon kuluessa oireiden alusta, koska tämän jälkeen siitä saatava hyöty vähenee Leikkausta harkitaan ahtauman ollessa %, myös muut sairaudet ja ikä vaikuttavat leikkauspäätökseen Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus,

95 Yli 6 kuukautta vanhojen kaulavaltimoireiden leikkausarvioon tulee suhtautua kuten oireettomalla potilaalla Oireisen kaulavaltimoahtauman ensisijainen hoito puhdistusleikkaus, mutta pallolaajennusta ja siihen liittyvää stentin asennusta voidaan harkita erityistilanteissa Verisuonikirurgi vastaa leikkaushoidosta Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus,

96 Eteisvärinä Eteisvärinän esiintyvyys (arvio) Suomi: n Eurooppa: 4,5 miljoonaa 1 USA: 5,1 miljoonaa 2 Aivoinfarkti on eteisvärinän vaarallisin komplikaatio Noin 92% eteisvärinäpotilaiden aivoverenkiertohäiriöistä on iskeemisiä eli aivoinfarkteja 1 Eteisvärinään liittyy 5-kertainen aivoinfarktin riski 2 Riski sama kohtauksellisessa ja jatkuvassa eteisvärinässä Ilman estävää lääkitystä vuosittain 5% (= 1/20 potilaasta) eteisvärinäpotilaista saa aivoinfarktin 3 1. Andersen et al. Stroke 2009;40: ; 2. Savelieva I et al. Ann Med 2007;39:371 91; 3. Atrial Fibrillation Investigators. Arch Intern Med 1994;154:

97 CHA 2 DS 2 -VASc embolisaatioriski arvioinnissa oraalista AK hoitoa suositellaan kaikille, joilla >1 piste CHA 2 DS 2 -VASc-kriteerit Congestive heart failure/ left ventricular dysfunction Piste -luku Hypertension 1 Age 75 yrs 2 Diabetes mellitus 1 Stroke/transient ischaemic attack/te Vascular disease (prior myocardial infarction, peripheral artery disease or aortic plaque) Age yrs 1 Sex category (i.e. female gender) Sydämen vajaatoiminta Hypertensio Ikä > 75 v Diabetes Aiempi aivoinfarkti tai TIA Valtimosairaus Ikä v Naissukupuoli TE = tromboembolia Lip GYH et al. Chest 2010;137:

98 Verenvuotoriskin arvioiminen HAS-BLED-asteikolla HAS-BLED riskit Pisteet Hypertension 1 Abnormal renal or liver function (1 piste kustakin) 1 tai 2 Stroke 1 Bleeding 1 Labile INRs 1 Elderly (esim. ikä >65 v.) Drugs or alcohol (1 piste kustakin) 1 1 tai 2 Systolinen verenpaine yli 160mmHg Maksan tai munuaisten vaikea toimintahäiriö Aiempi aivoinfarkti Verenvuototaipumus* INR-arvojen vaihtelu Ikä yli 65 vuotta Vuotoriskiä lisäävä lääkitys tai alkoholin runsas käyttö Vuotovaara suuri, jos pisteiden summa vähintään 3 *Syöpä, anemia, trombosytopenia, trombosyyttien toimintahäiriö, aiempi vuoto INR=international normalized ratio Pisters R et al. Chest ESC guidelines: Camm J et al. Eur Heart J

99 TIA:n tai aivoinfarktin sairastaneelle eteisvärinäpotilaalle tulee aloittaa antikoagulaatiohoito Marevan DOAC=uudet suorat antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa), rivaroksobaani (Xarelto), abiksabaani (Eliquis), edoksabaani (Lixiana) Käypä hoito 2016

100 Odds ratio Varfariinin kapea terapeuttinen ikkuna 20 Varfariinihoidon katsotaan toteutuneen hyvin, kun 7 kymmenestä INR-mittauksesta on hoitotasolla 2-3 Terapeuttinen ikkuna 15 Aivoinfarkti 10 Aivoverenvuoto International normalized ratio 8 VKAs = vitamin K antagonists ACC/AHA/ESC guidelines: Fuster V et al. Circulation 2006;114: e & Eur Heart J 2006;27: THL: Antikoagulaatiohoidon käsikirja 102

101 Aivoinfarkteista suurin osa on ehkäistävissä hoitamalla keskeiset riskitekijät: kohonnut verenpaine, tupakointi, keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio, diabetes, eteisvärinä ja korkea kolesteroli Sairastuneiden tutkimisella sairaalapäivystyksessä, tehokkaalla akuuttihoidolla, ilmeisten ja piilevien riskitekijöiden tunnistamisella sekä sekundaarisella ehkäisyllä ja kuntoutuksella voidaan huomattavasti vähentää sairauden aiheuttamaa vammaisuutta ja pienentää uusiutuvan aivoverenkiertohäiriön (AVH) riskiä Käypä hoito 2016

102 Tärkeimmät hoidon lopputulosta parantavat tekijät ovat ohimenevään AVH:öön viittaavien oireiden viiveetön diagnostiikka ja hoito liuotushoito ja valtimonsisäinen hoito (trombektomia) siihen soveltuville potilaille aivoinfarktin varhainen akuuttihoito siihen erikoistuneessa neurologisessa AVH-yksikössä kaikille sairastuneille kuntoutustarpeen arviointi AVH-yksikössä Käypä hoito 2016

103 KIITOS

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin

Lisätiedot

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka

ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Akuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue

Akuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Akuutin AVH:n hoito 13.3.2017 Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Käypä hoito päivittynyt 11/2016 Aivoverenkiertohäiriöt Suomessa sairastuu 24 000 potilasta vuosittain 16600 aivoinfarktia IV trombolyysiin

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer

Lisätiedot

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki) Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el

Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan

Lisätiedot

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka 12.10.2017 AVH SUOMESSA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Joka päivä 68 henkilöä sairastuu AVH-sairauteen.

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Aivoinfarkti

Käypä hoito -suositus. Aivoinfarkti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 11.1.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot. Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue

Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot. Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue Aivovaltimotukoksen avaamiseen tähtäävät hoidot Susanna Roine LT, neurologi TYKS, AVH-vastuualue AVH-päivät 2019 112 Aivoinfarktin akuuttihoito Rekanalisaatiohoidot Aivovaurion laajenemisen esto Tukoksen

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta

Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA Syventävien opintojen kirjallinen työ

Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA Syventävien opintojen kirjallinen työ Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ VUONNA 2016 Syventävien opintojen kirjallinen työ Syyslukukausi 2018 Hanna-Mari Viero AIVOVALTIMOTUKOSTEN ENDOVASKULAARINEN HOITO TYKSISSÄ

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä.

Tietoa eteisvärinästä. Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO

Lisätiedot

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, neurologian erikoislääkäri Päätoimi PSHP:n neurologian

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä

Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara

Lisätiedot

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Matti Halinen KATSAUS Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin riskin kirjo ulottuu 0,5 %:sta yli 10 %:iin vuodessa. Aivoinfarktin

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO

PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO TIETOA ETEISVÄRINÄSTÄ JA SEN HOIDOSTA PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO Sinulla 4. Jos verihyytymä päätyy aivoverisuoneen ja tukkii sen, se aiheuttaa aivoinfarktin eli

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman Professori Markku Kaste luennoi aiheesta aivohalvaus ja sen torjunta n järjestämässä yleisöluentosarjassa 14.3.2011 Helsingissä. Yleisöluento kuuluu Kansainvälisen Aivoviikon tapahtumiin. Professori Markku

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

AVH- HOITAJAVASTAANOTTO. Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

AVH- HOITAJAVASTAANOTTO. Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue AVH- HOITAJAVASTAANOTTO Aoh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.3.2017 PROJEKTIN TAUSTAA Syksyllä 2015 aloitettiin AVH-hoitajapoliklinikkatoiminnan perustaminen VSSHP:ssä AVH-erikoislääkärin pitämällä

Lisätiedot

SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI

SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI SÄRKYLÄÄKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ SANNA SAMMALLAHTI-KAITALA PROVIISORI SALON VANHA APTEEKKI ITSELÄÄKITYKSEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS KIPU KESKEINEN SISÄLTÖ Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton

Lisätiedot

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19) ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Diabeteksen vaikutus kokonaisterveyteen

Diabeteksen vaikutus kokonaisterveyteen Diabeteksen vaikutus kokonaisterveyteen Diabetesosaaja 2018 24.1.2018 Tampere Pirjo Ilanne-Parikka 19.1.2018 Diabeteksen vaikutus kokonaisterveyteen Hoidon tavoitteet Lisäsairauksien ehkäisy, hoito ja

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot