soita 112 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "soita 112 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti,"

Transkriptio

1 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN SEURANTAkansiO Pyydä häntä hymyilemään. Roikkuuko kasvojen toinen puoli? Pyydä häntä nostamaan kädet yhtä aikaa. Nouseeko toinen käsi huonommin? Taivas on sininen Pyydä häntä sanomaan yksinkertainen lause. Aiheuttaako puhe ongelmia? Jos huomaat, että yksi tai useampi näistä oireista alkaa äkillisesti, soita 112

2 LÄÄKEKORTTI JA MAREVAN -KORTTI Marevan on veren hyytymiseen vaikuttava lääke, verenohennuslääkitys. Lääkkeen annos vaihtelee. Liian suuri annos voi johtaa verenvuotoihin ja liian pieni annos on tehoton estämään hyytymiä ja uusia verisuonitukoksia. Annos säädetään säännöllisten verikokeiden (INR) avulla. Marevan -lääkitykseen liittyy ohjeita ruokavalion, alkoholin ja muiden lääkkeiden suhteen. Nämä ohjeet löytyvät Marevan -hoitokortista. AIVOVEREN- KIERTOHÄIRIÖPOTILAAN SEURANTAkansiO (Tähän muovitasku lääkekorttia ja Marevan-korttia varten, koko 113 x 80 mm). Tämän ohjeen on tehnyt HYKS Neurologian klinikka ja siihen on voitu tehdä muutoksia paikallisessa sairaalassa. Painatuskuluissa ja jakelussa on tukenut Boehringer Ingelheim. 1. painos, 32009

3 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN KOTIUTUSLEHTI 6 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT 8 Aivoinfarkti 9 Valtimotauti eli ateroskleroosi 9 Sydänperäinen veritulppa 9 Kaulavaltimon ahtauma 10 Kaulavaltimon dissekoituma 10 Kallonpohjan valtimon tukos eli basilaaritromboosi 10 Aivolaskimotukos eli sinustromboosi 10 Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA-kohtaus 11 Aivoverenvuoto eli ICH 11 Lukinkalvonalainen verenvuoto eli SAV 11 RISKITEKIJÄT 12 Riskitekijät, joihin emme voi vaikuttaa 12 Tietoa hoidettavista riskitekijöistä ja niiden hoidoista 12 Kohonnut verenpaine 12 Korkeat rasva-arvot eli dyslipidemia 13 Flimmeri eli eteisvärinä 13 Sepelvaltimotauti 13 Diabetes 13 Kaulavaltimoiden ahtauma 14 Hormonikorvaushoito ja e-pillerit 14 Tupakointi 14 Alkoholi 15 Ylipaino 15 Vähäinen liikunta 16 Ruokavalio 16 Riskitekijöiden seuranta kotiutumisen jälkeen 17 RAJOITUKSET AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN 18 Autolla-ajo 18 Lentäminen 18 Saunominen 18 Voimakas ponnistelu 18 AVH:N JÄLKEISET ONGELMAT 19 Masennus 19 Ponnettomuus eli apatia 19 Dementia 19 Epilepsia 20 Jäykkyys eli spastisuus 20 Huomioimattomuus eli neglect 20 Puheen häiriöt eli afasia ja dysartria 20 Nielemisvaikeus eli dysfagia 21 Näkökenttäpuutos eli hemianopia 21 LÄÄKKEET 22 Tietoa tavallisimmista lääkityksistä 22 Lääkkeet, jotka vaikuttavat veren hyytymiseen ja verihiutaleiden sakkautumiseen 22 Aspiriini + dipyridamoli 22 Klopidogreeli 23 Varfariini 23 Ihon alle pistettävät hepariinivalmisteet 23 Verenpainelääkkeet 24 Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet 24 Kalsiumkanavien salpaajat 24 ACE-estäjät 24 ATR-salpaajat 25 Beetasalpaajat 25 Statiinit eli kolesterolilääkkeet 25 KUNTOUTUS 26 ETUUDET 27 Lääkkeet 27 Asiakasmaksukatto 27 Matkakustannukset 27 Kuljetustuki 27 Sairaslomatodistukset Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke 28 C-todistus 28 JÄRJESTÖT 29 AVH-yhdyshenkilöt 29 Vertaistuki 29 VERENPAINEEN SEURANTAKORTTI 30 PAINON, KOLESTEROLIN JA VERENSOKERIN SEURANTAKORTTI 32 LIIKUNNAN JA TUPAKOINNIN SEURANTAKORTTI 34 Liitteet: Lääkekortti ja Marevan -kortti 4 5

4 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN KOTIUTUSLEHTI Teillä, Nimi: Sosiaaliturvatunnus: on todettu päivämäärällä... FF Aivoinfarkti Jonka on aiheuttanut FF Suuren suonen tukos FF Sydänperäinen veritulppa FF Pienen suonen tukos Lisää tietoa sairauksista ja niiden syistä, sivut Teillä on seuraavat hoidettavat aivoverenkiertohäiriön riskitekijät FF Verenpainetauti FF Tupakointi FF Hyytymishäiriö FF Sokeritauti c TIA-kohtaus FF Aivoverenvuoto (ICH) FF Muu, mikä? FF Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV)... Jonka on aiheuttanut FF Verenpainetauti FF Amyloidiverisuonisairaus FF Verisuonen pullistumaepämuodostuma FF Eteisvärinä tai muu sydänperäinen syy Lisää tietoa riskitekijöistä ja niiden hoidoista, sivut FF Muu, mikä?... FF Muu syy, mikä?... FF Syy on jäänyt epäselväksi FF Muu syy, mikä?... FF Syy on jäänyt epäselväksi c Ylipaino c Korkea kolesteroli c Riittämätön liikunta c Alkoholin liikakäyttö c Hormonilääkitys Teille on määrätty seuraava lääkitys ehkäisemään uutta tapahtumaa FFAspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä (Asasantin ) F FKlopidogreeli (Plavix ) F FAspiriini (Asperin, Disperin tai Primaspan ) F FVerenohennuslääkitys (Marevan ) Lisää tietoa lääkkeistä, sivut Hoitonne tavoitteet ovat VERENPAINETAVOITE: c Verenpainelääkitys c Kolesterolilääkitys FFalle mmhg c alle mmhg c muu... KOLESTEROLITAVOITE: FFLDL alle 2,5 mmoll ja Kol alle 4,5 mmoll c muu... FF Tupakoinnin lopettaminen FF Alkoholin käytön vähentäminen lopettaminen F FLiikunnan lisääminen, tavoitemäärä... kertaa viikossa (vähintään 30 minuuttia kerralla) F FPainon alentaminen, tavoitepaino... kg Seuraa kaikkia näitä tavoitteita, seurantakortteja sivuilla ja liitteet. Teillä on ajokielto FF1 kk c 3 6 kk c Muu aika:... c... asti. Lisää tietoja rajoituksista, sivu Päiväys ja paikka (osasto) Allekirjoitus ja nimenselvennys Jatkohoitonne tapahtuu:... FF Hoitoyhteenvedon saa lähettää jatkohoitopaikkaan (suullinen lupa). Lisää tietoja jatkohoidosta, sivu 26. Otatte osaa seuraaviin tieteellisiin aivoverenkiertohäiriötutkimuksiin:... Tutkimusasioissa lisätietoa (puhelinnumerot):

5 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Aivoverenkiertohäiriöillä (AVH) tarkoitetaan aivoinfarkteja, aivoverenvuotoja TIA-kohtauksia. Puhekielessä usein käytetty aivohalvaus-termi käsittää aivo infarktit ja aivoverenvuodot. Vaikka sairastuminen aivoverenkiertohäiriöön tapahtuu äkillisesti, on kysees sä pitkäaikainen, krooninen sairaus, joka vaa tii pysyvää hoitoa. Tehokkaalla hoidolla uudelleen sairastumisen todennäköi syys vähenee murto-osaan. Elämäntapamuutokset ja lääkitys kuuluvat aina hoitoon, joskus tarvitaan myös leikkaushoitoa. Te voitte oleellisesti vaikuttaa riskiinne sairastua uudelleen syömällä ter - veellisesti, välttämällä tupakkaa ja alkoholia, liikkumalla riittävästi ja ottamalla säännöllisesti lääkkeenne. Teidän täytyy itse huolehtia, että verenpaine, kolesteroli ja verensokeri ovat tavoitetasolla ja tarvittaessa pyytää hoitavalta lääkäriltänne (omalääkäri, työ terveyslääkäri tai yksityislääkäri) näiden lääkehoidon tehostusta. Aivoverenkiertohäiriö on pitkäaikaissairaus Hoito jatkuu pysyvästi Riskitekijöitä ja lääkitystä on seurattava säännöllisesti Te vastaatte itse hoidostanne Äkillisesti sairastuneena on usein vaikea muistaa kaikkea sairaalassa kerrottua, jonka vuoksi olemme laatineet tämän tiiviin yhteenvedon aivoverenkierto häiriöistä, niiden riskitekijöistä ja siitä, mitä näille voidaan tehdä. AIVOINFARKTI Aivovaltimon tukos eli aivoinfarkti on yleisin aivoverenkiertohäiriö. Jos tukos ei aukea nopeasti, osa aivokudoksesta jää ilman verenkiertoa ja kuolee. Tukos voi johtua useista eri syistä, joita hoidetaan eri tavoin. Aivoinfarktin yleisimmät syyt ja tavallisimmat hoidot (riskitekijöiden hoito aina, ks. sivut 12 17): SYY Valtimotauti eli ateroskleroosi Sydänperäinen veritulppa Kaulavaltimon ahtauma Kaulavaltimon dissekoituma Kallonpohjan valtimon tukos Aivolaskimon tukos TAVALLISIN HOITO Riskitekijöiden hoito Pysyvä verenohennuslääkitys (Marevan) Leikkaus ja riskitekijöiden hoito Verenohennuslääkitys 6 12 kk (Marevan) Pysyvä verenohennuslääkitys (Marevan) VALTIMOTAUTI ELI ATEROSKLEROOSI Verenohennuslääkitys 6 12 kk (Marevan) Valtimotauti on yleisin aivoinfarktin syy. Valtimotauti ahtauttaa verisuonet hitaasti ja johtuu mm. seuraavista hoidettavista tekijöistä (ks. sivut 12 17): Tupakointi Verenpainetauti Korkea kolesteroli Sokeritauti Lihavuus Näiden hoidettavien riskitekijöiden lisäksi korkea ikä, perintötekijät ja miessukupuoli lisäävät riskiä sairastua valtimotautiin. SYDÄNPERÄINEN VERITULPPA Sydänperäinen veritulppa on toiseksi yleisin aivoinfarktin syy. Veritulppa kulkeutuu aivoverenkiertoon. Sydänperäinen veritulppa johtuu lähes aina eteisvärinästä eli flimmeristä. Myös sydämen rakenteen tai läppien viat voivat aiheuttaa veritulppia. Sydänperäistä veritulppaa hoidetaan yleensä verenohennuslääkityksellä (Marevan ). 8 9

6 KAULAVALTIMON AHTAUMA Kaulavaltimon ahtauma johtuu valtimotaudista ja sitä voidaan ehkäistä hoitamalla valtimotaudin riskitekijöitä. Jos kaulavaltimoon on kehittynyt vaikea ahtauma joka aiheuttaa oireita, on kaulavaltimon leikkaus joskus tarpeen. Leikkauksessa ahtauma poistetaan valtimon sisältä. Leikkaukseen liittyy riskejä ja ne punnitaan suhteessa ahtauman poistamisen hyötyihin. KAULAVALTIMON DISSEKOITUMA Joskus kaulavaltimon seinämässä on heikko kohta, josta veri saattaa virrata valtimon seinämän sisään ja tämä pullistuva seinämä voi ahtauttaa tai tukkia valtimon. Tätä kutsutaan dissekoitumaksi. Dissekoitumaa ei voi leikata, mutta verenohennuslääkitys (Marevan ) estää yleensä sen aiheuttamia uusia aivoinfarkteja. Usein dissekoituma korjaantuu itsestään 6 12 kuukauden aikana. KALLONPOHJAN VALTIMON TUKOS ELI BASILAARITROMBOOSI Kallonpohjan valtimo tuo veren mm. hengittämisen ja tajunnan kannalta välttämättömän aivorungon alueelle. Jos tähän valtimoon tulee tukos, kuoleman riski on suuri. Puolet basilaaritromboosin saaneista potilaista voidaan pelastaa liuotushoidolla. Kallonpohjan valtimon tukosta hoidetaan alkuvaiheessa useilla verta ohentavilla lääkkeillä. Pitkäaikaishoidoksi jää usein pysyvästi verenohennuslääke (Marevan). AIVOLASKIMOTUKOS ELI SINUSTROMBOOSI Aivovaltimoiden lisäksi myös aivolaskimot saattavat tukkeutua. Laskimon tukoksille altistavia syitä ovat mm. raskaus, e-pillerit, tulehdukset ja kuivuminen, ylipaino ja tupakointi. OHIMENEVÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ ELI TIA-KOHTAUS Jos aivohalvauksen oireet korjaantuvat nopeasti kokonaan, eikä kuvantamistutkimuksissa voida todeta infarktia, puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta. Suurin osa TIA-kohtauksista kestää muutamia minuutteja. TIA-kohtauksen syyt ja hoidot ovat samat kuin aivoinfarktissa. AIVOVERENVUOTO ELI ICH Aivoverenvuoto johtuu useimmiten verenpainetaudista. Muita tavallisia aiheut tajia ovat verenohennuslääkitys (Marevan), tupakointi tai runsas alkoholin käyttö, aivo valtimoiden sairaudet ja epämuodostumat, sekä veren hyytymisen häiriöt. Aivokudoksen sisään vuotanut veri vaurioittaa aivokudosta heti, mutta imeytyy viikkojen aikana itsestään pois, kuten mustelma ihon alta. Veren poistaminen leikkauksella on vain harvoin hyödyllistä. Aivoverenvuodon jälkeen verenpaineen tehokas hoitaminen on erityisen tärkeää. LUKINKALVONALAINEN VERENVUOTO ELI SAV Lukinkalvonalainen verenvuoto johtuu yleensä aivovaltimon pullistumasta eli aneurysmasta. Pullistuman uusintavuoto voidaan estää sulkemalla pullistuma leikkauksessa tai tukkimalla se suonensisäisesti. Pullistuman hoidon jälkeen on erityisen tärkeää lopettaa tupakointi, koska tupakka aiheuttaa helposti uusia pullistumia. Myös korkean verenpaineen hoito on tärkeää, koska paine aiheuttaa pullistuman repeämän. Joskus pullistumat ovat perinnöllisiä. Oireettoman henkilön aivovaltimot voidaan kuvata seulontamielessä, jos hänen kahdella lähisukulaisellaan (vanhemmat tai sisarukset) on todettu aivovaltimon pullistuma. Aivolaskimotukoksen hoito on verenohennuslääkitys (Marevan), jonka kesto (yleensä joko 6 12 kk tai pysyvä hoito) riippuu tukoksen aiheuttajasta

7 RISKITEKIJÄT Riskitekijät, joihin emme voi vaikuttaa Ikä lisää riskiä sairastua kaikkiin valtimotauteihin, myös aivovaltimotukokseen ja aivoverenvuotoon. Miesten sairastumisriski on korkeampi kuin nais ten. Sairastumis riski on korkeampi, mikäli lähisuvussa on runsaasti aivoverenkiertohäiriöön sairas tuneita tai muita valtimotauteja kuten sepelvaltimotautia, diabetesta tai ve ren paine tautia sairastavia henkilöitä. Suomalaisilla on korkeampi riski sairastua aivo veren kiertohäiriöihin verrattuna esimerkiksi eteläeurooppalaisiin. Tietoa hoidettavista riskitekijöistä ja niiden hoidoista Kohonnut verenpaine Merkittävin hoidettava aivovaltimotukoksen ja aivoverenvuodon riskitekijä on ko hon nut verenpaine. Tuoreen selvityksen mukaan vain pieni osa suomalaisista tie tää, että verenpainetauti altistaa tukokselle tai vuodoille, vaikka yksinomaan hy vällä verenpaineen hoidolla voitaisiin estää noin 40% uusista halvauksista. Useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että aivohalvauspotilaat hyötyvät veren painelääkityksestä myös silloin, kun verenpainetaso on normaali tai lähes normaali. Aivovaltimotukokseen sairastuneet ovat uusimisriskin suhteen korkean riskin poti laita ja hyvään estohoitoon kuuluu aina verenpainelääkitys. Lääkitys aloitetaan sairaalahoidon aikana, mutta jatkossa on tärkeää seurata verenpainetasoa joko kotimittarilla, terveysaseman potilaille tarkoitetulla mittarilla, terveydenhoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolla, jotta lääkitystä osataan tarvittaessa tehostaa tai muuttaa. Lääkitystä ei saa lopettaa ilman keskustelua oman lääkärin (useimmiten terveyskeskuslääkäri) kanssa ja on hyvä tiedostaa, että monet potilaat tarvitsevat 2 4 lääkettä ennen kuin verenpaine on hyvällä tasolla eli useimpien kohdalla vähin tään alle Mikäli verenpaine taas laskee liikaa ja aiheuttaa esimerkiksi hui mausta ylösnoustessa lääkitystä vähennetään. Verenpaine on salakavala riskitekijä, koska vasta hyvin korkea painetaso aiheuttaa fyysisiä oireita kuten päänsärkyä tai huimausta eli suurimmalla osalla verenpainetautia sairastavista ei ole lainkaan oireita ennen sairaalahoitoon johtavaa vakavaa sairastumista. F F Kyllä, verenpaineeni on tavoitetasolla. (tavoitetaso sivulla 7) Korkeat rasva-arvot eli dyslipidemiahyperkolesterolemia Korkea kolesteroli lisää riskiä saada aivovaltimotukos ja kolesterolia alentava lääke hoito eli statiinilääkitys vähentää riskiä saada uusi aivotapahtuma noin viiden nek sellä, myös sellaisilla potilailla, joiden kolesteroliarvot ovat normaalit. Tästä johtuen statiinilääkitys aloitetaan lähes kaikille aivovaltimotukokseen sairastuneille. Kolesteroliarvojen jatkoseuranta tapahtuu omassa terveyskeskuksessa. Kokonaiskolesterolin tulisi olla korkeintaan 4,5 mmoll ja LDL-kolesterolin 2,5 mmoll. Mitä matalammat arvot, sitä suu rempi hyöty. Potilaat, jotka sairastavat myös sepelvaltimotautia ovat oikeutettuja KELA-korvaukseen lääkärin kirjoittamalla B-todistuksella. F F Kyllä, kolesteroliarvoni ovat tavoitetasolla. (tavoitetaso sivulla 7) Flimmeri eli eteisvärinä Eteisvärinä on rytmihäiriötuntemus, joka voi olla pysyvä tai tulla kohtauksina. Joskus potilas tunnistaa rytmihäiriön, mutta se voi olla myös täysin oireeton. Eteisvärinän riski kasvaa iän myötä ja se on tavallisin syy sydänperäiseen aivoinfarktiin. Potilas, jolla on eteisvärinä ja joka on sairastanut TIA-kohtauksen tai aivoinfarktin tarvitsee aina verenohennuslääkityksen, jonka ansiosta uudet aivotapahtumat vähenevät jopa 70 %. Lisäksi tarvitaan yleensä beetasalpaaja. F F Kyllä, eteisvärinäni on lääkehoidettu. (tavoitetaso ks. liite) F F Minulla ei ole todettu eteisvärinää. Sepelvaltimotauti Sepelvaltimotautipotilailla on kaksinkertainen riski sairastua aivoveren kierto - häiriöihin. Perussairauden hyvä hoito on tärkeää, useimmiten tähän sisältyy ainakin aspiriini, beetasalpaaja ja statiini eli kolesterolia alentava lääke. FF Kyllä, sepelvaltimotautini on hoidossa ja minulla on sitä seuraava lääkäri. FF Minulla ei ole todettu sepelvaltimotautia. Diabetes Diabetes kaksinkertaistaa aivovaltimotukosriskin. Tyypin 2 diabetes yleistyy myös nuoremmissa ikäluokissa. Joskus diabetes todetaan vasta potilaan sairastuttua aivoverenkiertohäiriöön. Verensokeriarvot määritetään kaikilta potilailta säännöllisesti useita kertoja vuorokaudessa sairaalahoidon ensipäivinä. Siinäkin tapauksessa, että verensokeri arvot ovat normaalit, ne olisi 12 13

8 jatkossa hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa omalla terveysasemalla. Hyvä verenpaineen hoito ehkäisee aivotapahtumia dia bee ti koilla. FF Kyllä, diabetekseni on hoidossa ja minulla on hoitava lääkäri. FF Minulla ei ole todettu diabetesta. Kaulavaltimoiden ahtauma Kaulavaltimoista lähtenyt hyytymä saattaa aiheuttaa aivovaltimotukoksen. Joskus poti laalla on edeltävästi ohimeneviä näönmenetyskohtauksia tai toispuoleisia raaja halvaus oireita. Mikäli ahtauma on merkittävä, leikkaushoitoa voidaan harkita. Muut riskitekijät pyritään aina hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti. FF Kyllä, kaulavaltimoahtaumani on leikattu tai leikkaus on todettu tarpeettomaksi. FF Minulla ei ole todettu kaulavaltimon ahtaumaa. Hormonikorvaushoito ja e-pillerit Hormonikorvaushoito lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä ja hoito lopetetaan poti laalla, joka on sairastanut aivovaltimotukoksen. Mikäli potilaan vaihde vuosioireet ovat erityisen hankalat, hoitoa voidaan jatkaa, mutta tällöin tulisi pyrkiä pieneen annokseen ja mahdollisimman lyhyeen kokonaiskäyttöaikaan. Hormonilaastari saattaa olla tablettia turvallisempi vaihtoehto, mikäli lääkitystä on välttämätön käyttää. E-pillerit lisäävät paitsi laskimo-, myös aivovaltimotukosriskiä. Hormonaalista ehkäi syä ei suositella jatkossa potilaalle, joka on sairastanut aivovaltimotukoksen. Nuorten naisten kohdalla aivovaltimotukoksen etiologia pyritään selvittämään tarkkaan ja sulkemaan verinäytteellä pois myös perinnölliset hyytymishäiriöt. Riski saada aivo valtimotukos suurenee erityisesti niillä e-pillereiden käyttäjillä, jotka ovat yli 35-vuotiaita, sairastavat verenpainetautia, aurallista migreeniä ja tupakoivat. Jatko ehkäisyn mahdollisuudet ovat pelkkää progestiinia sisältävät minipillerit, kierukka tai kondomi. FF Kyllä, hormonikorvaushoito e-pillerit on lopetettu tai en ole niitä käyttänytkään. Tupakointi Tupakointi kaksinkertaistaa riskin saada aivoverenkiertohäiriö. Kaikille aivo verenkiertohäiriöön sairastuneille tarjotaan sairaalahoidon aikana niko tiini laastaria jatai informaatiota tupakoinnin lopetuksen apukeinoista kuten tupakkaklinikkatoiminnasta ja korvaushoitomahdollisuuksista. Usein potilaasta tuntuu, että lopettaminen on helppoa eikä apukeinoille ole tarvetta, mutta kokemus on osoittanut, että monet alkavat tupakoida uudelleen sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tupakoinnin lopetta mista helpottamaan on nikotiinivalmisteita (purukumi, laastari ja inhalaattori), sekä lääkkeitä (bubropionihydrokloridi, Zyban ja varekliini, Champix ). Tupakointi lisää aivoverenkiertohäiriöriskin lisäksi myös sepelvaltimotauti-, alaraajojen valtimotauti- ja keuhkosyöpäriskiä, joten lopettaminen on tärkeää. Valtimotautien osalta sairastumisriski vähenee muutamassa vuodessa tupakoimattomien tasolle. F F Kyllä, olen lopettanut tupakoinnin en ole tupakoinutkaan. (seuranta sivulla 34) Alkoholi Runsas alkoholinkäyttö lisää aivoverenkiertohäiriöriskiä ja erityisesti hu mala hakuinen runsas kertajuominen on vahingollista. Tutkimuk sissa on kuitenkin todettu, että pieni määrä alkoholia eli maksimissaan kaksi an nosta mie hillä ja yksi annos naisilla päivässä saattaa olla jopa edullista sydän- ja veren kierto elimistön kannalta. Mikäli alkoholi ei kuitenkaan ole kuulunut elä mään aiemmin, sen käyttöä ei suositella jatkos sakaan. Run saasti kulutta vien olisi oleel lista pyrkiä vähentämään suositustasolle maksi missaan kah - teen annokseen päi vässä (miehet) ja yhteen annokseen päivässä (naiset). FF Kyllä, alkoholinkäyttöni on suositusten mukaista. Ylipaino Muuttuneet työolosuhteet ja elämäntavat ovat johtaneet siihen, että ylipaino yleis tyy kaikissa ikäryhmissä lapsuusiästä lähtien. Ylipaino on itsenäinen riskitekijä aivo veren kiertohäiriöille. Painoindeksi eli BMI tulisi olla alle 25, mutta 5 10 %:n pysyvä painonpudotus on hyödyllistä. Myös vyötärölihavuus on haitallista; vyötärönympäryksen tulisi olla miehillä < 94 cm ja naisilla < 80 cm. Laihdutus alentaa verenpainetta, vai kuttaa suotuisasti verensokeri- ja kolesteroliarvoihin sekä parantaa fyysistä suo ritus kykyä. Oman painoindeksin voi laskea kaavalla paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä eli esimerkiksi 82-kiloiselle ja 170 cm pitkälle henkilölle 82 1,7 x 1,7 = BMI 28,4, mikä tarkoittaa lievää lihavuutta. Lisätietoa esim. -sivustolta. F FKyllä, olen tavoitepainoinen. (tavoitetaso sivulla 7) 14 15

9 Vähäinen liikunta Raskastehoista liikuntaa ei suositella ensimmäisten viikkojen aikana aivo - veren kierto häiriön jälkeen. Toipumisvaiheen jälkeen liikunta on äärimmäisen suositeltavaa. Nykysuosituksen mukaan jokaisen tulisi harrastaa lii kun taa vähintään puoli tuntia päivässä 5 7 kertaa viikossa. Useimmille sopii reipas kävely, jossa pulssi nousee kohtuullisesti ja tulee lievästi hiki. Liikun naksi lasketaan myös esimerkiksi matkat bussipysäkille tai porraskävely. Päivittäisen puolen tunnin liikunnan voi suorittaa pienemmissäkin, esim. 10 minuutin jaksoissa. F FKyllä, liikun riittävästi. (tavoitetaso sivulla 7) Ruokavalio Ruokavaliossa tulisi vähentää kovia rasvoja, joita saadaan mm. voista, juustoista, rasvaisesta makkarasta ja lihasta. Ravinnon olisi hyvä sisältää runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja kuituja. Kasviöljyt, kasvirasvapohjaiset kevytlevitteet ja kalat ovat hyviä pehmeän rasvan lähteitä ja kalaa olisi hyvä syödä vähintään kahdesti viikossa. Suolankäyttöä tulisi rajoittaa maksi missaan 5 grammaan päivässä. Tähän yleensä päästään valitsemalla vähäsuolaisia leipätuotteita ja välttämällä suolan lisäämistä valmiiseen ruo kaan tai ruoanlaiton yhteydessä. Valmisruoissa ja pikaruoissa on yleensä huomattavan paljon sekä suolaa että rasvaa, joten näiden käyttöä tulisi vähentäävälttää. FFKyllä, syön suositusten mukaisesti. Tehokkaalla riskitekijöiden hoidolla voidaan estää jopa 80% uusista aivohalvauksista. Riskitekijöiden seuranta kotiutumisen jälkeen 1. Varatkaa itse aika 1 3 kuukauden päähän kotiutumisesta! Verenpainelääkityksen, kolesterolilääkityksen ja tukoksia estävän lääkityksen seuranta, tehostaminen ja reseptiuusinnat vaativat säännöllistä seurantaa. Seuranta voi tapahtua omalla terveysasemalla, työterveyshuollossa tai yksityislääkärillä. Teidän on itse varattava aika vastaanotolle. Ottakaa aina mukaan vastaanotolle tämä kotiutuskansio, sairaalan loppu kertomus ja kaikki reseptit. 2. Jos käytätte Marevan -lääkitystä, käykää verikokeissa säännöllisesti. (Marevan -ohje ks. liite) 3. Mitatkaamittauttakaa verenpaineenne alussa vähintään kerran viikossa. Verenpainelääkitystä joudutaan usein lisäämään. Jos verenpainearvot ovat toistuvasti yli tavoitearvojen, varatkaa aika hoitavalle lääkärillenne. 4. Varmistakaa, että kolesteroli- ja verensokeriarvonne tarkistetaan 1 2 kuukauden kuluttua kotiutumisesta. 5. Älkää lopettako lääkitystänne. Lääkehoidon tarve on pysyvä, eikä lääkitystä tule lopettaa ilman keskustelua lääkärin kanssa. Keskustelkaa aina lääkärin kanssa, jos epäilette sivuvaikutuksia. 6. Huolehtikaa vuosikontrolleista. Jos voitte hyvin ja riskitekijät on hoidettu, jatkossa kontrolli omalla hoitavalla lääkärillä kerran vuodessa on riittävä. Kontrollin yhteydessä tarkistetaan verenpainelääkitys, kolesterolija veren sokeri asiat, sekä elämäntapa-asiat eli liikunnan määrä, tupakointi, alkoholin käyttö ja ravitsemus

10 RAJOITUKSET AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN Aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noudatettavat varotoimet estävät uuden aivohalvauksen ilmaantumista ja suojaavat kanssaliikkujia liikenteessä. Autolla-ajo Autolla-ajo on kielletty aina vähintään kuukauden TIA-kohtauksen jälkeen. Aivoinfarktin jälkeen on yleensä syytä antaa 3 6 kuukauden ajokielto riippuen infark tin vaikeusasteesta. Ajokielto voi olla pysyvä, jos aivohalvaus on ollut vaikea tai siihen liittyy esim. huomioimattomuus-oire, laaja näkökenttäpuutos tai keskittymisvaikeus. Usein ennen ajolupaa tarvitaan neuropsykologin arvio, näkökenttätutkimus jatai ajokoe. Laki velvoittaa lääkärin ilmoittamaan pysyvästä ajokiellosta poliisille. Ammattiajoluvan kriteerit ovat tiukemmat kuin AB-luvan. Lentäminen Lentämistä ei suositella kahteen viikkoon lievän aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Jos aivoverenkiertohäiriö on ollut vaikea, lentämistä ei suositella neljään viikkoon. Joskus toipuminen kestää kuukausia. Hoitava lääkäri voi kirjoittaa todistuksen matkan peruuttamista varten. Saunominen Saunomista ei suositella kahteen viikkoon aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Kovia löylyjä on syytä välttää, mikäli verenpaine ei ole hallinnassa. Rasitusasteeltaan saunominen vastaa kävelyä. Voimakas ponnistelu Raskaat fyysiset työt, voimakas ponnistelu ja seksi ovat epäsuotavia kaksi viikkoa aivoverenkiertohäiriön jälkeen, vaikka oireet olisivat korjaantuneetkin. Aivoveren vuodon jälkeen rasitusta tulee välttää pidempään, ainakin 2 3 kuukauden ajan. AVH:N JÄLKEISET ONGELMAT Masennus ja uupumus Osa aivohalvauspotilaista masentuu pian aivohalvauksensa jälkeen. Masennus voi estää kuntoutumista ja sitä on syytä hoitaa. Tavalliset masennuslääkkeet (SSRI-lääkkeet ja trisykliset masennuslääkkeet) ovat tehokkai ta. Masennuksen yleisyys vähenee kun aikaa aivohalvauksesta kuluu, mutta vielä vuosien jälkeenkin 20 % aivohalvauspotilaista on masentuneita. Masennukseen liittyy usein yleistä uupumista. Aivohalvauksen jälkeen voi kehittyä halvauksen aiheuttamaa uupumista eli fatiikkia. Tämä voi esiintyä erillään masennuksesta. Ponnettomuus eli apatia Osalle aivohalvauspotilaista kehittyy keskushermostoperäinen yleinen ponnettomuus eli apatia. Tämä liittyy useammin oikean aivopuoliskon vaurioon. Myös masennukseen liittyy usein ponnettomuutta. Apatiaa ja masennusta esiintyy sekä yhdessä että erikseen. Apatia eroaa sikäli masennuksen ponnettomuudesta, että henkilö ei itse lainkaan kärsi tai ole surullinen ponnettomuudestaan siitä kärsivät omaiset. Apatiaan liittyy yleinen kiinnostuksen ja motivaation puute. Ponneton ihminen saat taa esim. istua täysin tyytyväisenä tuolissa tuntikausia tekemättä mitään. Apatia vaikeuttaa kuntoutumista motivaation puutteen vuoksi. Osa masennuslääkkeistä voi pahentaa apatiaa. Joitain lääkkeitä (vaikuttavat aineet: fluoksetiini, metyylifenidaatti, selegiliini ja koliiniesteraasin estäjät) on käytetty apatian hoitoon, joskin tieteellinen näyttö näiden tehosta puuttuu. Dementia Osa aivohalvauspotilaista sairastuu dementiaan. Riski lisääntyy varsinkin, jos aivohalvauksia on useita, niitä on molemmilla puolilla aivoja tai ne ovat suuria. Aivohalvauksesta johtuvaan dementiaan ei ole tehokasta lääkitystä. Paras demen tian ehkäisykeino on hoitaa riskitekijät (ks. sivut 12 17) mahdollisimman hyvin. Myös säännöllinen liikunta ehkäisee tehokkaasti dementiaa

11 Epilepsia Osa aivohalvauspotilaista saa myöhemmin elämässään toistuvia kouristuskohtauk sia. Nämä alkavat tavallisimmin 6 kk 2 vuoden kuluessa aivohalvauksesta. Kolmas osalle kouristuskohtauksen saaneista kehittyy epilepsia. Epilepsialääkitys on tarpeen jos kouristelua ilmenee aivohalvauksen jäl keen. Hyvällä riskitekijöiden hoidolla (ks. sivut 12 17) voidaan estää kou ris telun ja epilepsian ilmaantumista. Kun potilas saa aivohalvauksen jäl keen elämän ensimmäisen epilepsia kohtauksen, tulee aina hakeutua päivys tyk seen arvioitavaksi. Jäykkyys eli spastisuus Spastisuus eli raajan jäykistyminen on yleinen vaiva aivohalvauksen jälkeen ja sitä esiintyy jopa yli puolella potilaista. Vaivan esto ja hoito tapahtuvat pääosin fysioterapeuttien ohjeiden mukaisesti. Hankalassa spastisuudessa voidaan käyttää lääkkeitä tai muutaman kerran vuodessa annettavia pistoksia. Huomioimattomuus eli neglect Osa aivohalvauspotilaista kärsii toispuoleisesta huomioimattomuudesta eli neglectistä. Huomioimattomuus korjaantuu kuukaudessa kahdessa tapauksessa kolmesta. Oire on haasteellinen, koska potilas ei sitä helposti itse tunnista. Toisen puolen huomioimattomuus voi koskea tilaa, mikä johtaa esim. ovenkarmiin törmäilyyn tai toisen lautasen puolen syömättä jättämiseen. Huomioimattomuus voi koskea myös itseä siten, että potilas ei havaitse toista vartalonpuoliskoaan. Tämä voi johtaa esim. vaikeuksiin kuntoutuksessa ja puutteelliseen hygieniaan. Huomioimattomuus yleensä estää autolla-ajon. Kyky kommunikoida palautuu vähitellen, kunhan potilaan kanssa vaikeuksista huolimatta keskustellaan mahdollisimman paljon. Puheterapeutti arvioi vuodeosastolla potilaan puhehäiriön luonteen ja vaikeusasteen, sekä antaa ohjeet itsenäiseen harjoitteluun tai suosittelee puheterapiaa. Nielemisvaikeus eli dysfagia Osa aivohalvauspotilaista kärsii nielemisvaikeudesta eli dysfagiasta, joka voi jatkua kuukausia. Nielemisvaikeus on vaarallista, koska se voi johtaa ruuan ja syljen valumiseen henkitorveen (näistä kaksi kolmasosaa on oireetonta) ja sitä kautta keuhkokuumeeseen. Ruokailun yhteydessä tapahtuva yskiminen ja kurkun selvittely, syljen nielemisen vaikeus ja kuolaaminen, sekä äänen muutokset ovat oireita nielemisvaikeudesta. Nielemisvaikeus on tärkeä tunnistaa. Sitä voidaan hoitaa harjoituksin ja soseuttamalla ravinto. Joskus nenä-mahaletku (NML) jatai vatsanpeitteiden läpi mahalaukkuun menevä letkun kautta tapahtuva ravitsemus (PEG) ovat tarpeen ravitsemuksen turvaamiseksi. Näkökenttäpuutos eli hemianopia Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa näkökenttäpuutoksen, tavallisimmin tois puolei sena. Näkökenttäpuutoksen lisäksi näkö voi olla häiriintynyt monella muullakin ta valla, esim esineiden, värien tai kasvojen tunnistus voi olla häiriintynyt. Valitettavasti näkökenttäpuutokset korjaantuvat yleensä huonommin kuin muut aivoverenkiertohäiriön jälkitilat ja niiden kuntoutumiseen ei juuri voida vaikuttaa. Näkökenttäpuutos estää yleensä autolla-ajon. Puheen häiriöt eli afasia ja dysartria Puhe voi muuttua epäselväksi, jolloin potilaalla on dysartrinen puhehäiriö. Jos potilaalla on sekä puheen tuottamisen että ymmärtämisen vaikeus, kyseessä on kielellisen kyvyn häiriö eli afasia. Tuolloin sanojen löytäminen on vaikeaa, puhe sujumatonta tai kommunikointi hankalaa

12 LÄÄKKEET Tietoa tavallisimmista lääkityksistä Kaikille aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen saaneille potilaille aloitetaan lääke, jonka tarkoitus on estää uusia tukoksia. Useimmiten verihiutaleisiin vaikuttava lääke eli aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä, klopidogreeli, pelkkä aspiriini tai joskus har voin pelkkä dipyridamoli. Jos tukos oli lähtöisin sydämestä harkitaan verenohennushoitoa (Marevan ). Aivoverenvuodon jälkeen nämä lääkkeet laitetaan tauolle ja aloitetaan uudel leen tilanteen rauhoituttua yksilöllisen harkinnan perusteella. Joskus aivoverenvuodon jälkeen Marevanista luovutaan kokonaan ja siirrytään esimerkiksi pelkkään aspiriiniin. HUOM! Lääkkeet ovat pääsääntöisesti tarkoitettu pysyviksi. Jos epäilet sivuvaikutuksia tai muuten haluat lopettaa lääkityksiäsi, keskustele tästä ensin hoitavan lääkärisi kanssa. Lääkkeet, jotka vaikuttavat veren hyytymiseen ja verihiutaleiden sakkautumiseen Aspiriini + dipyridamoli (Asasantin retard tai Aspiriini + Persantin ) Jokaisella aivoinfarktin tai TIA-kohtauksen sairastaneella potilaalla tulee olla käytös sään lääke, joka verihiutaleisiin vaikuttamalla estää uuden hyytymän muodostumista ja sitä kautta uuden aivohalvauksen riskiä, ellei ole aihetta verenohennuslääkitykseen (Marevan). Ensisijaiset lääkkeet ovat aspiriinin (asetosalisyylihappo) ja dipyridamolin yhdistelmävalmiste tai klopidogreeli. Yhdistelmälääke voi aiheuttaa päänsärkyä erityisesti ensimmäisen hoitoviikon aikana. Siksi lääkitys aloitetaan hitaasti siten, että aluksi otetaan aamulla yksi tabletti pelkkää aspiriinia ja illalla yhdistelmätabletti. Viikon kuluttua pelkkä aspiriini lopetetaan ja otetaan jatkossa pysyvästi yksi tabletti yhdistelmävalmistetta aamulla ja illalla. Lääkitys on tarkoitettu loppuelämän kestäväksi. Mikäli yhdistelmävalmiste edelleen aiheuttaa hankalaa päänsärkyä, keskustele oman lääkärisi kanssa. Vaihtoehtoina ovat pelkkä aspiriini annoksella mg päivässä tai klopidogreeli (Plavix ). Klopidogreeli (Plavix ) Klopidogreeli on yhtä tehokas kuin aspiriinin ja dipyridamolin yhdistelmä, mutta tois taiseksi selvästi kalliimpi. Klopidogreeli on ensisijaislääke erityisesti astma- ja sydänpotilaille, annostus on 75 mg kerran päivässä. Mikäli potilaalla on aspiriini allergia tai aikaisempi tukostapahtuma, joka on tullut aspiriinihoidon lävitse, klo pido greeli on peruskorvattava. Klopidogreeli ei aiheuta päänsärkyä. Aspiriinia ei tule käyttää yhdessä klopidogreelin kanssa, ellei potilaalla ole tuoretta sydäntapahtumaa (esimerkiksi stenttaus), koska tämä yhdistelmä lisää vuotoriskiä enemmän kuin muut vaihtoehdot. Varfariini (Marevan ) Jos aivovaltimotukoksen syyksi on todettu sydämestä lähtenyt hyytymä, esimerkiksi eteisvärinän eli flimmerin vuoksi, aloitetaan usein veren ohennus lääke eli Marevan. Marevan -lääkitys voi olla tarpeen myös muis ta syistä. Hoito edellyttää aina säännöllistä verinäytekontrollia omalla terveysasemalla. Tavoitetaso on yleensä välillä INR 2 3. Jos arvo on alle 2, riski saada uusi aivovaltimotukos kasvaa ja mikäli se on yli 3, riski saada aivoverenvuoto tai muu vakava vuoto kasvaa, joten verinäyteseuranta on tärkeää. Marevan estää seitsemän kymmenestä uudesta aivovaltimotukoksesta eteisvärinäpotilailla eli se on lääkkeenä tehokas. Marevan -lääkitys lisää verenvuotojen riskiä, joten kerro aina hoidostasi lääkä rille hammaslääkärille ja erityisesti, mikäli olet menossa leik kaukseen tai pieneenkin toimenpiteeseen, jolloin lääkitys on tauotettava jok sikin aikaa. Marevan -hoidosta on erillinen ohje Marevan -kortilla, johon merkitään hoidon syy, INR-tavoitealue ja hoidon kesto (ks. liite). Ihon alle pistettävät hepariinivalmisteet Marevan -hoidon alkuvaiheessa pistetään samanaikaisesti vatsanahan alle lyhytketjuhepariinia kahdesti päivässä, kunnes Marevan on hoitoalueella. Yleensä pistoslääke lopetetaan ennen kotiutumista. Jos potilas on menossa kaulavaltimoleikkaukseen, pistoshoitoa saatetaan jatkaa leikkaukseen saakka. Pistoshoito on varsin helppoa ja voidaan opettaa potilaalleomaiselle, joten hoito ei estä kotiutumista

13 Verenpainelääkkeet Verenpainelääkitys estää uusia aivoverenkiertohäiriöitä, vaikka painetaso olisi normaalikin, joten lääkitys aloitetaan lähes jokaiselle potilaalle. Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet Diureetit lisäävät suolan eritystä ja nesteen poistumista. Niitä käytetään erityisesti yhdistelmälääkityksen osana jatai mikäli potilaalla on sydämen vajaatoiminta. Diureetit ovat vanhoja, hyvin tunnettuja ja paljon käytettyjä. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): amiloridihydrokloridi, furosemidi, hydroklooritiatsidi, indapamidi, spironolaktoni. Kalsiumkanavien salpaajat Kalsiumkanavien salpaajat laajentavat valtimoita ja laskevat näin verenpainetta. Tavallisin sivuvaikutus on nilkkaturvotus, joka voi olla ohimenevää. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): amlodipiini, diltiatseemi, felodipiini, isradipiini, lerkanidipiini, nifedipiini, nilvadipiini, nisoldipiini, verapamiili. ACE-estäjät ACE-estäjät laajentavat verisuonia, vähentävät nesteen kertymistä ja ehkäisevät valtimoiden kalkkeutumista. Monissa tutkimuksissa ne ovat olleet tehokkaita aivohalvauspotilailla ja tällä hetkellä ne ovat yhdessä nesteenpoistolääkkeiden kanssa tavallisin ensimmäinen hoitovaihtoehto. ACE-estäjät voivat aiheuttaa yskää, jonka vuoksi lääkitystä on joskus vaihdettava. Älä koskaan lopeta lääkitystä keskustelematta lääkärin kanssa. Jos yhdestä lääkkeestä tulee sivuvaikutuksia, lääkitys tulee korvata toisella lääkkeellä. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): enalapriili, kaptopriili, kinapriili, lisinopriili, perindopriili, ramipriili. ATR-salpaajat ATR-salpaajat ovat uusin verenpainelääkeryhmä. Näiden etuna ovat vähäiset sivu vaikutukset ja lisäksi ne saattavat estää diabeteksen syntyä. Aivoverenkiertohäiriöpotilailla ne ovat yhtä tehokkaita kuin ACE-estäjät, mutta korkea hinta rajoittaa käyttöä. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): eprosartaani, kandesartaani, losartaani, olmesartaani, telmisartaani, valsartaani Beetasalpaajat Beetasalpaajat hidastavat sydämen rytmiä ja alentavat verenpainetta. Beeta salpaaja kuuluu aina hoitoon, mikäli potilaalla on eteisvärinä tai sepelvaltimotauti. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttavan aineen nimi): asebutololi, atenololi, betaksololi, bisoprololi, karvediloli, labetaloli, metoprololi, pindololi, propranololi, seliprololi, sotaloli. Statiinit eli kolesterolilääkkeet Statiinilääke vähentää uusia aivovaltimotukoksia noin viidenneksellä. Lääkitys on erityiskorvattava B-todistuksella, mikäli potilaalla on sepelvaltimotauti, mutta ei ai nakaan vielä aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Lääke aloitetaan kai kille uusille poti lail le. Statiinilääkitys voi joskus aiheuttaa lihaskipuja tai maksa-arvojen nousua. Lääkityksen aloituksen jälkeen maksa-arvot ja lihas - entsyymin voi kertaalleen tarkistuttaa omalla terveysasemalla. Yleensä statiinit ovat hyvin siedettyjä. Markkinoilla olevat valmisteet (vaikuttava aine): atorvastatiini, fluvastatiini, lovastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini, simvastatiini

14 KUNTOUTUS Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon sairastaneella potilaalla saattaa olla moni - naisia oireita, jotka vaativat jatkokuntoutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikeudet liikkumisessa, syömisessä, puhumisessa, peseytymisessä, muistis sa, ajatustoiminnoissa, sosiaalisessa kanssakäymisessä tai virtsan ja ulosteen pidätyskyvyssä. Toipumiseen voidaan vaikuttaa varhain aloitetulla moniammatillisella kuntoutuksella, joka aloitetaan jo akuuttivaiheessa aivo - halvausyksikössä. Kuntoutustyöryhmässä työs kentelee lääkäreitä, hoitotyöntekijöitä ja useita erityistyöntekijöitä (esim. fysioterapeutti, puheterapeut ti, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä), joiden yhteisen arvion perusteella pää tetään jatkokun toutustarpeesta ja -hoitopaikasta. Fysioterapeutti arvioi liikku mis ta ja toi min ta terapeutti selviytymistä päivit täis toiminnoissa kuten aterioinnissa, pukeutumi ses sa, peseytymisessä ja ruoa n laitossa. Kuntoutuksesta tehdään yleensä kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet. Suunnitelmaa tarkistetaan kuntoutusprosessin edetessä. Mikäli potilas toipuu nopeasti oireettomaksi esimerkiksi onnistuneen liuotushoidon jälkeen, jatkokuntoutusta ei aina tarvita tai se voidaan järjestää polikliinisesti. Kun aivohalvausoireet ovat vaikeita ja poti las tarvitsee pitkään moniammatillista kuntoutusta, osastolta siirrytään kuntou tussairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle, jolloin kuntoutus voi jatkua viikkoja tai kuukausiakin. Noin 70 % asuu kotona vuoden päästä aivoverenkiertohäiriöstä ja vain alle viidennes joutuu pysyvään laitoshoitoon. Kotiin on mahdollista tehdä muutostöitä, jotta asuminen helpottuu. Alle 65-vuotias AVH-potilas, joka saa KELA:n korotettua tai ylintä vammaistukea, on oikeutettu KELA:n maksamaan kuntoutukseen noin puolen vuoden kuluttua sairastumisesta. KELA:n kuntoutukseen pääsemiseksi tarvitaan kuntoutushakemus, johon liitettän lääkärin tekemä B-todistus, johon on kirjattu kuntoutuksen sisältö ja tavoiteet (= kuntoutussuunnitelma). Kaikki AVH:n sairastaneet voivat hakea aivoverenkiertohäiriöpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssille muutaman kuukauden kuluttua sairastumisesta. Lääkkeet ETUUDET KELA korvaa lääkärin reseptillä määräämistä lääkkeistä 42 %. Tiettyjen lääkkeiden osalta potilas on oikeutettu erityiskorvaukseen ja tällöin lääkäri kirjoittaa B-todistuksen, joka toimitetaan KELA:n paikallistoimistoon. Kun lääkekulut ovat vähintään 672,70 euroa vuodessa (vuonna 2009), potilas on oikeutettu sadan prosentin korvaukseen 1,50 euron lääkekohtaisen omavastuuosuuden jälkeen. Potilaan tulee itse säilyttää lääkekuitit ja hakea korvausta ylitty vältä osalta. Asiakasmaksukatto Asiakasmaksukatto täyttyy, kun sairaalakulut ylittävät noin 600 euroa kalen terivuoden aikana. Summaan sisältyvät muunmuassa sairaalahoidon päivämaksut, fysioterapia, poliklinikkakäyntimaksut, terveysaseman käyntimaksut sekä maksut päivystyskäynneistä. Maksukaton ylittymisen jälkeen käynnit ovat ilmaisia, vapaakortin saa sairaalan kassalta. Edun saamiseksi on tärkeää säilyttää kaikki kuitit. Maksukaton määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain, joten summa on hyvä tarkistaa sosiaalityöntekijältä tai KELA:sta. Matkakustannukset Matkakustannusten omavastuu on 9,25 euroa yhdensuuntaista matkaa kohti. Mikäli 157,26 euron summa vuodessa ylittyy, matkat ovat tämän jäl keen täysin kor vattavia. Jos matka tehdään julkisilla kulkuvälineillä poliklinik kamaksukuitti riittää todisteeksi käynnistä. Mikäli korvausta haetaan taksimatkasta tai kilometrikorvausta oman auton käytöstä tarvitaan lääkärin tai sairaanhoitajan todistus tai terapeutin todistus, jos kyseessä on kuntoutusmatka. Korvaukset tulee hakea kuuden kuukauden sisällä tapahtumasta. Kuljetustuki Mikäli potilas ei kykene enää liikkumaan kodin ulkopuolella tai liikkuminen on mer kittävästi hankaloitunut liikuntakyvyn heikkenemisen, muistin huononemisen tai muiden syiden vuoksi, voidaan hakea kuljetustukea. Kul je

15 tustukea varten tarvitaan lääkärin kirjoittama todistus. Kuljetustuki on tarkoitettu nimenomaan virkistys - ja asiointimatkoja varten, terveydenhuoltoon liit tyvät matkat korvataan A-todistuksella. Kuljetustuki korvaa tavallisesti 18 yhdensuuntaista taksimatkaa kuukaudessa, mutta käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Sairaslomatodistukset Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke Lääkäri kirjoittaa A-todistuksen sairaslomasta työantajaa tai työvoimatoimistoa varten. Mikäli sairasloma pitkittyy (yli 2 kk) tarvitaan B-todistus, jonka lääkäri kirjoittaa ja potilas toimittaa paikalliseen KELA:n toimistoon. Pitkittyessään sairasloma jatkuu mahdollisesti kuntoutustukena, mikä tarkoittaa määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Useimmiten kuntoutustukea maksetaan ainakin vuoden ajan ennen pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. C-todistus Mikäli toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan siten, että ulkopuolinen apu on välttämätöntä, potilas saattaa olla oikeutettu eläkkeensaajan hoitotukeen. Alle 65-vuotias voi olla oikeutettu vammaistukeen jo 3 kuuka uden kuluttua. Etuus on kolmiportainen, ylin maksuluokka on noin 300 euroa kuukaudessa. Etuuden hakemiseen vaaditaan lääkärin kirjoittama C-todistus, joka toimi tetaan KELA:n sekä potilaanlähiomaisen laatima hakemus, joka löytyy KELA:n verkkosivuilta tai paikallistoimistosta. Sairaalahoidon aikana potilas tai lähiomainen voi keskustella sosiaaliturvaan ja etuuksiin liittyvistä asioista osaston sosiaalityöntekijän kanssa. Tar vittaessa lääkäri kirjoittaa lähiomaiselle todistuksen virallisten asioiden hoitoa varten, mikäli potilas ei tähän sairauden vaikeusasteen vuoksi itse kykene. JÄRJESTÖT Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry... Suomen Sydänliitto ry... (painonhallintaopas, ruoka-ainetaulukko jne.) Diabetesliitto... KELA... Irti tupakasta... A-klinikat... Käypä hoito -potilasohjeet... Sosiaali- ja terveysministeriö... European Stroke Organisation... American Stroke Association... World Stroke Organization... AVH-yhdyshenkilöt Useissa terveyskeskuksissa on AVH-yhdyshenkilöitä, joihin voi ottaa yhteyttä kotiutumisen jälkeen. Yhdyshenkilöt ovat sairaanhoitajia tai fysioterapeutteja, jotka Aivohalvaus- ja dysfasialiitto on kouluttanut tehtävään. AVH-yhdyshenkilöön voi ottaa yhteyttä, jos jokin asia omassa sairaudessa tai arjesta selviytymisessä mietityttää. Lisätietoja Vertaistuki Moni sairastunut kokee olevansa yksin ja ymmällään sairastumisen jälkeen. Toisista saman kokeneista voi olla apua ja useilla paikkakunnilla toimii aivohalvausyhdistyksiä tai aluekerhoja. Yhteystiedot saa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton työntekijöiltä tai kotisivuilta osoitteesta

16 30 31 VERENPAINEEN SEURANTAKORTTI Yleensä verenpaineen mittaaminen kerran viikossa riittää. Mittaa verenpaine aina samasta olkavarresta vähintään viiden minuutin istumisen jälkeen. Vältä kahvin, teen ja kolajuomien nauttimista sekä tupakointia juuri ennen mittausta. Merkitse ylös kahden mittauksen keskiarvo ja mittaaja. K =kotimittaus, L= lääkäri, H=hoitaja. PVMKLO RR-ARVO MITTAAJA PVMKLO RR-ARVO MITTAAJA Henkilökohtainen tavoitteesi on sivulla 7. Jos mittaustulokset ovat useamman kerran tavoitteen yläpuolella, varaa aika hoitavalle lääkärillesi. PVMKLO RR-ARVO MITTAAJA PVMKLO RR-ARVO MITTAAJA

17 PAINON, KOLESTEROLIN JA VERENSOKERIN SEURANTAKORTTI Paino Pituus (cm)... Merkitse tähän taulukkoon painosi kuukausittain. Pyri tavoitteeseen 1 2 kilon vauhdilla kuukaudessa TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Kolesteroli ja sokeri Merkitse tähän taulukkoon kolesteroli- ja verensokeriarvosi silloin kun lääkäri mittaa ne. Hyvä kolesteroli Huono kolesteroli Paastosokeri Pitkäaikaissokeri Kokonaiskolesteroli Triglyseriditelirasvat PÄIVÄ- MÄÄRÄ fp-kol fp-kol-hdl fp-kol-ldl fp-trigly fp-gluk B-GHb-A1C Henkilökohtaiset tavoitteesi painon ja kolesterolin suhteen ovat sivulla

18 LIIKUNNAN, TUPAKOINNIN ja alkoholinkäytön SEURANTAKORTTI Liikunta ja tupakointi Vuosi... Merkitse tähän taulukkoon ruksilla ne päivät, joina harrastit vähintään 30 minuuttia liikuntaa TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU ja kuinka monta savuketta poltit kunakin päivänä Yhteensä Alkoholin käyttö Merkitse tähän taulukkoon, kuinka monta alkoholiannosta nautit kunakin päivänä TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Yksi annos on: pieni pullo keskiolutta tai siideriä, lasi mietoa tai pieni lasi vahvaa viiniä, yksi ravintola-annos väkeviä Yhteensä 34 35

19 LIIKUNNAN, TUPAKOINNIN ja alkoholinkäytön SEURANTAKORTTI Liikunta ja tupakointi Vuosi... Merkitse tähän taulukkoon ruksilla ne päivät, joina harrastit vähintään 30 minuuttia liikuntaa TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Alkoholin käyttö Merkitse tähän taulukkoon, kuinka monta alkoholiannosta nautit kunakin päivänä TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU ja kuinka monta savuketta poltit kunakin päivänä Yhteensä Yksi annos on: pieni pullo keskiolutta tai siideriä, lasi mietoa tai pieni lasi vahvaa viiniä, yksi ravintola-annos väkeviä Yhteensä 36 37

20

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänlääkkeet ja liikunta Sydänlääkkeet ja liikunta Beetasalpaajat S = selektiivinen (beeta-1-selektiivinen eli etupäässä sydämeen vaikuttava) V = vasodilatoiva eli verisuonia laajentava I = ISA (intrinsic sympathomimetic action)

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA

ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE ID TERVEYSTIETEIDEN LAITOS POHJOIS-SUOMESSA 985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE PL 5000, 9004 OULUN YLIOPISTO, PUH. 08-53750, FAX. 08-537566 KYSELYLOMAKKEEN

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspolku Moniammatillinen intensiivinen laitoskuntoutus Moniammatillinen kuntoutus jatkuu päiväkuntoutuksena tai polikliinisenä kuntoutuksena

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen

Mikäli vastasit Kyllä, selvitä vastauksesi kyselyn lopussa kohtaan tarkempi selvitys ja mainitse kysymyksen ODL LIIKUNTAKLINIKKA URHEILIJAN TERVEYSKYSELY Nimi: Sukupuoli: M / N Sotu: - Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Laji: Valmentaja: Aikaisemmat lajit:

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali

DIABETES. Mikä on HbA 1C. -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? MSD:n valmistama koulutusmateriaali Mikä on -testi? -testi on verikoe, joka otetaan yleensä laboratoriossa tai lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. -testi mittaa keskimääräisiä verensokeritasojasi

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 1

Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta 16.8.2016 liite nro 1 1/5 ASIAKASMAKSULAIN JA - MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2017 VOIMASSA OLEVAN AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 Vuosimaksu

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris -kipujen ehkäisyyn

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen. TerveysInfo sydän ja verisuonitaudit Amanda ja Tomi Lyhytelokuva Amandasta, joka on menossa sydänleikkaukseen. Sairaalassa Amanda saa Tomi nimisen ystävän. Sydänlapset ja aikuiset ry elokuva https://www.youtube.com/watch?v=joq6r0wcwsy

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot