Jaksokirja - oppimistavoi/eet
|
|
- Julia Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa määrittää tajunnantason kliinisen tutkimuksen perusteella (sanallisesti tai Glasgow-asteikon mukaan) Tuntee tajuttoman potilaan ensihoidon periaatteet Tunnistaa kiireellistä hoitoa vaativat tajuttomuutta aiheuttavat tilat Tietää miten tajuttomuuden etiologia selvitetään Tietää aivokuoleman toteamisen periaatteet Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille
2 Neurologisen teho- hoidon aakkoset ABCDE FGHI A = airway B = breathing C = circulation and convulsions D = DVT / DIC E = Edema DVT = Deep Vein Thrombosis DIC = Disseminated Intravascular Coagulopathy F = Fever G = Glucose H = Heart I = investigate, intervene, iterate Lee H Schwann. Principles of Neurointensive Care. DVD:lla Comprehensive Review of Neurology Oakstone Medical Publishing, 2011
3 Aivopaine koholla-triadi päänsärky, oksentelu, tajunnantason lasku Statuksessa selvä paikallislöydös (neurologinen fokaalilöydös) Kuvat: Wikipedia
4 Osaa aloi2aataju2omuuden e5ologian selvi2elyn, tunnistat kiireellistä hoitoa vaa5vat taju2omuuden 5lat ja aloitat niiden hoidon? Jaksokirja - oppimistavoitteet
5 Taju2omuuden e5ologia
6 Taju/omuuden neuroanatomiaa Tajunnan ylläpitoon osallistuvat vireys;la (toimintavalmius) ja tajunnan sisältö (muis; ja ;edonkäsi/ely) Aivorunko pitää yllä vireys;laa, ja isoaivopuoliskot vastaavat tajunnan sisällöstä Aivorunko herä/ää hemisfäärit, jotka pitävät huolen lopusta: aja/elevat, tuntevat, muistavat, reagoivat ja puhuvat
7 Aivokuori - reaktio puheeseen, hoitotoimiin, kipuun Aivokuori Aivorunko - silmänpohjat (IIaivohermo), mustuaiset (II, III), silmien liikkeet, nukensilmäheijaste, kylmävesikalorisaatio (III, IV, VI, VIII), kornea- (V, VII), yökkäysheijaste (IX, X) Aivorunko Motoriikka - spontaanit liikkeet, väistö kipuun, stereotyyppinen koukistus tai ojennnus, refleksit, plantaariheijaste (Babinski) Pitkät radat 20
8 Puhevaste, avaaminen, Aivokuorisilmien - reaktio puheeseen, motorinen vaste (GlascowComaScore hoitotoimiin, kipuun = GCS) Aivokuori Silmät: mustuaiset, silmänpohjat, Aivorunko - silmänpohjat (IIsilmien liikkeetmustuaiset (spontaanit)(ii, aivohermo), Aivorunko Kasvot: mimiikka, korneaheijaste III), silmien liikkeet, nukensilmäheijaste, Tasapainohermo: nukensilmäheijaste, kylmävesikalorisaatio (III, IV, kylmävesikalorisaatio VI, VIII), kornea- (V, VII), Alimmat aivohermot: nielun yökkäysheijaste (IX,reaktio X) eritteiden imemiseen, yökkäysheijaste Kipuvaste - motorinen reaktio Motoriikka - spontaanit supraorbitaalikynsivalli-, liikkeet, väistöjakipuun, rintalastastimulaatioon stereotyyppinen koukistus tai ojennnus, refleksit,babinskin Refleksit, lihastonus, plantaariheijaste (Babinski) heijaste Pitkät radat 20
9 Tuntee taju/oman po;laan ensihoidon periaa/eet
10 Neurologisen teho- hoidon periaa/eita A = airway ABCDE B = breathing C = circula;on and convulsions D = DVT / DIC E = edema DVT = Deep Vein Thrombosis DIC = Disseminated Intravascular Coagulopathy F = Fever FGHI G = Glucose H = Heart I = inves;gate, intervene, iterate Lee H Schwann. Principles of Neurointensive Care. DVD:lla Comprehensive Review of Neurology Oakstone Medical Publishing, 2011
11 Milloin neurologilla on todella kiire? Aivoherniaatio Koholla oleva aivopaine Antikoaguloidun potilaan tajuttomuus Meningiitti, meningoenkefaliitti Status epilepticus + Aivoverenkiertohäiriö Kun oireiden alusta < tuntia
12 Taju/oman po;laan hoidossa tarvi/avia lääkityksiä ad mg im/iv.
13 Tajunnantason määri2äminen
14 SAV, meningiir, stroke Akuu;n neurologian erotusdiagnos;ikkaa Mikko Kallela SAV = subaraknoidaalivuoto = lukinkalvonalainen verenvuoto Stroke = iskeminen aivoverenkiertohäiriö tai aivoverenvuoto = aivohaveri
15 MeningiiR johto- oireet Yleisoireet: kuume, yleis;lan lasku, Paikallisoireet: päänsärky, meningismi Aivo- oireet: kouristelu, sekavuus, tajunnan tason lasku, fokaalioireet (aivoinfark;) Muut oireet: purppura, petekiat, nivelkivut, sep;nen shokki
16
17 MeningiiR - päätyypit SeroosimeningiiR: virus tai lääkeaine PurulenR meningiir: bakteeri Kuvassa diplokokkeja (menigokokkeja) Pathologic Basis of Disease 2005 CD-ROM
18 Bakteeri vai virus? Bakteeri potilas vuoteessa, unelias, sekava, tajunnantaso laskee Virus potilas istuu, valittaa kovaa päänsärkyä Oireiden vaikeusasteessa huomattava ero bakteeri >> virus
19 Meningokokin aiheuttama meningiitti Petekiat ihon pistemäiset verenpurkaumat
20 factsheets/mencoccj.htm
21 Purulentti meningiitti Pathologic Basis of Disease 2005 CD-ROM
22 Basaalinen meningiitti (tuberkuloosin aiheuttaman aivohermopareesit mm. kuulovaurio Pathologic Basis of Disease 2005 CD-ROM
23 MeningiiR - diagnos;ikkaa Kliininen kuva Likvori + likvorin bakteerivärjäys ja viljely Veriviljely x 1-2 Sieni- ja mykobakteeriviljelyt Varaputkia (bakteerian;geenit, PCR, vasta- aineet) S- CRP Virusserologia, - eristys (veri, ulostenäyte)
24 MeningiiR - likvori Likvori Virus Bakteeri Ulkonäkö kirkas samea Glukoosi 2-4 mmol/l < 2 mmol/l Proteiini mg/l > 1000 mg/l Leukosyytit < 200 x 10 6 /l > 1000 x 10 6 /l Leuk.erottelu lymfosytaarinen polymorfonukleaarinen Gramvärjäys negatiivinen positiivinen (usein) Kliininen kuva lievä raju S-CRP < 40 mg/l > 40 mg/l
25 Kuume, päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus Veriviljelyt Likvori Veriviljelyt, pään TT TT ennen likvoria, jos selvä paikallisoire (kuten okulomotoriuspareesi) tai nopea tajunnantason lasku Tavoite - lääkityksen aloitus 30 minuutissa
26 Aivotulehdus = enkefaliitti
27 SAV:n oireet Päänsärky Äkillinen salama kirkkaalta taivaalta Kova elämäni kovin Rasituksessa Tajunnanmenetys Oksentelu SAV = subaraknoidaalivuoro
28 SAV-päänsärky Elämäni kovin päänsärky Kuin salama kirkkaalta taivaalta Ponnistukseen liittyen Jotain valui pitkin päälakea Isku päähän Putosin polvilleni, pyörryin CT: Steve Socransky, MD, Emergency Department, Sudbury Regional Hospital
29 Thunderclap headache Päänsärky max < sekunnissa
30 SAV = subaraknoidaalivuoto Tyypillinen SAV Ei diagnostinen, vaan hoidollinen, ongelma CT: Steve Socransky, MD, Emergency Department, Sudbury Regional Hospital
31 SAV = subaraknoidaalivuoto Hyväkuntoinen potilas, jolla päänsärkyä aiemminkin Nyt akuutti päänsärky, joka lievittymässä Jos diagnoosista epävarmuutta, likvori on indisoitu CT: Steve Socransky, MD, Emergency Department, Sudbury Regional Hospital
32 Etuverenkierto 85% Takaverenkierto 15% SAV - Ei paikallisoireita 90% - Paikallisoire 10%
33 Pathologic Basis of Disease 2005 CD-ROM
34 SAV = subaraknoidaalivuoto
35 Thunderclap headache erotusdiagnostiikkaa SAV Aneurysma Laskimotukos (sinustromboosi) Pseudotumor cerebri Maligni hypertensio Verenvuoto aivolisääkkeeseen
36 Thunderclap headache erotusdiagnostiikkaa Sympatomimeetit Nautintoaineet (mm. amfetamiini
37 AkuuK AVH = stroke = aivohaveri AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Fokaalioire Nopea alku
38
39 Amaurosis fugax Amaurosis eli hetkellinen fugax sokeus on TIA-oire (verenkiertohäiriöstä johtuva tilapäinen näköhäiriö) Varjo laskeutuu, toinen silmä hämärtyy, on sumussa, usvainen Amaurosis fugax on karotis-tia-oire, jonka ennuste on parempi kuin TIA:lla yleensä Hoito: yleensä ASA-lääkitys Tutkimukset: aivot ja kaulasuonet on syytä kuvantaa (esim. pään TT ja kaulasuonten ultraääni)
40
41
42 Vertebrobasilaarialueen AVH Ainakin 2 seuraavista: 1. Dysartria = puheen puuroutuminen 2. Dysfagia = nielemisvaikeus 3. Diplopia, dyskonjugaa;o = kaksoiskuvat 4. Nystagmus = silmävärve 5. Tasapaino-, kävelyvaikeus = liikkuminen epävarmaa 6. Hemipareesi, tetrapareesi = halvaus 7. Ver;go- huimaus = kiertohuimaus AVH = AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ
43
44 Laboratoriokokeet (ppkl) EKG, glu CRP, PVK+T Na, K, krea CK Ap/, INR La CK- MB, TnT D- dimeeri PLV Likvor Huumeseulat, etanoli
45 Neuroradiologia (ppkl) Pään TT (CT) Pään MK (MRI) TT- angiografia (CT- angio) Kaulasuonten UÄ+Doppler Pään magneerangiografia (MRA)
46 TT nopea MK tarkka Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine. Duodecim 2001;117(20):
47 AVH - etiologi ja hoitovaihtoehdot Aivoverisuonet Aivolaskimot ASA ASA+dipyridamoli Klopidogreeli Kaulasuonikirurgia Kaulasuonet Aortankaaren verisuonet Sydän Antikoagulaatio (varfariini, dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani) LMWH (pieni molekylaarinen hepariini) Hepariini Veri
48 Akuutin aivoverenkiertohäiriön hoitoketju Potilas : oireiden tunnistus ja soitto 112 Ensihoitoyksikkö: nopea neurostatus ja siirto sairaalaan Sairaala: nopea arvio, laboratoriokokeet, pään TT, päätös liuotushoidosta (oireiston alusta < 4.5 tuntia) Siirto osastoseurantaan liuotushoidon jälkeen 4.5. h
49 Iskeminen aivoinfark; akuur hoito Hoito: liuotushoito (< 4.5 tuntia oireen alusta), valtimon sisäisen tukoksen avaaminen (trombektomia, < 6 tutia oireen alusta) Aspiraation esto, aivopaineen -, verenpaineen -, hyperglykemian -, kuumeen hoito Tromboosiprofylaksia: hepariini / ASA / ASA+dipyridamoli / klopidogreeli, varfariini Sekundaariprofylaksia: karotiskirurgia, antromboottinen hoito, antikoagulaatio, verenpaineen hoito, statiinit
50 RR ja akuuk aivohaverit Iskeeminen aivoinfarkti Aivoverenvuoto Aneurysma SAV
51 AVH:n sekundaaripreventio TIA:n tai iskemisen aivoinfarktin jälkeen jälkeen TIA tai infarkti Karotiskirurgia jos internan stenoosi 70% Statiini Verenpainelääkitys ASA+Dipyridamoli (Asasantin Retard ), klopidogreeli ASA (Primaspan ), Dipyridamoli Antikoagulaatio varfariini, dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani Suuri riski heti TIA:n tai infarktin jälkeen AVH = aivoverenkiertohäiriö, TIA = transient ischemic attack
52 FAST-neurostatus Face Arm Speech Time Irvistäkää Kädet ylös Nimenne?
53 Aivoverisuonen dissekoituma
54 Päänsärky Hornerin syndrooma Niskakipu Kaulakipu
55 Hornerin syndrooma Hypotalamus Aivorunko Karotis Interna Silmä Medulla CCA = Common Carotid Artery SCG = Superior Cervical Ganglion ICP = Internal Cerebral Artery CS = Cavernous Sinus LCN = Long Ciliary Nerve GG = Ganglion Ciliare Keuhkon kärki
56 AkuuR päänsärky Erotusdiagnos;ikkaa
57
58 5 2 /4 pahoinvointia aistiarkuutta
59 SAV Meningiitti Stroke = aivohaveri Pääoire Äkillinen päänsärky Infektio-oireet: kuume, niskajäykkyys Neurologinen puutosoire Keskeisimmät tutkimukset TT (+ likvori) Likvori (+ CRP + veriviljely) TT (+TT-angio)
60 Neurologisen teho- hoidon periaa/eita ABCDE A = airway B = breathing C = circula5on and convulsions D = DVT / DIC E = edema DVT = Deep Vein Thrombosis DIC = Disseminated Intravascular Coagulopathy FGHI F = Fever G = Glucose H = Heart I = inves5gate, intervene, iterate Lee H Schwann. Principles of Neurointensive Care. DVD:lla Comprehensive Review of Neurology Oakstone Medical Publishing, 2011
Jaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset
LisätiedotMentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus
Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Hitaas5 pahenevaa oikean puolen raajaheikkou9a ja väsymystä Diagnos5nen tutkimus Po5las alkaa pyöriä, kaatuu taju9omana, kouristaa (n. 2 min. ajan)
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tietää aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät Osaa toteuttaa aivoverenkiertohäiriöiden sekundaariprevention Tunnistaa TIA:n, iskeemisen aivoinfarktin, aivoverenvuodon ja SAV:n
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi2eet
Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,
LisätiedotNeuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara
Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio
LisätiedotMikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala
Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti
LisätiedotNeurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela
Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa Mikko Kallela Tasapainojärjestelmän tehtävä 1. Varmistaa pystyssä pysyminen estää kaatuminen 2. Varmistaa ebä katse pysyy havaitussa kohteessa 3. Varmistaa
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotNeurologinen! status!
Neurologinen! status! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurologian klinikka HYKS2012 Keskushermosto Perifeerinen hermosto Kiire Tulosvastuu Säästötoimet Potilas Psyyke Tuki- ja Liikunta- elimistö Henkeä uhkaavat
LisätiedotMentor 2. Päänsärky ja huimaus
Mentor 2 Päänsärky ja huimaus Vasemmanpuoleista päänsärkyä Kova yöllinen päänsärky, huimaus 3 vuorokautta 45- v nainen, Aurallinen migreeni Hypertensio Aiemmin runsasta alkoholin käy:öä Tupakoi Äidillä
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja
LisätiedotNeuro- o'almologiaa. Mikko Kallela
Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotNeurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS
Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotAVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT
AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin
LisätiedotIäkkään aivoverenkiertohäiriöt
Porin perusturvan meeting 24.9.2015 Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotNeurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela
Neurodiagnos,ikka 2 Mikko Kallela Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Hermopunos (pleksusalue)
LisätiedotTaskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito
Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa Kotihoito Sisällys ABCDE 2 Elvytys 12 Tajuttomuus 14 Rintakipu 16 Aivoinfarkti 18 Aivoverenvuoto 20 Anafylaksia 21 Taskuopas akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat
LisätiedotTajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito
Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Helena Jäntti Lääkäriyksikön vastuulääkäri KYS 9.4.2017 1 Tajuton potilas Anne-Mari Kantanen, LL, Neurologian erikoislääkäri. Akuuttineurologi, KYS Neurokeskus
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka 12.10.2017 AVH SUOMESSA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT Joka päivä 68 henkilöä sairastuu AVH-sairauteen.
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotLannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi"
Lannepisto (lumbaalipunktio, LP) ja likvoranalyysi" Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia Historiaa" Ensimmäisen lannepiston suoritti Quincke 1891 indikaationa aivopaineen alentaminen
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi3eet
Päänsärky Jaksokirja - oppimistavoi3eet Tietää avohoidossa käytettävissä olevat päänsäryn erotusdiagnostiset tutkimukset Tunnistaa kiireellistä tutkimusta/hoitoa vaativat päänsärkytapaukset Osaa diagnosoida
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotNeurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013
Neurologinen status Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013 Neurologiset tasot Neurologinen status 5 minuuttia FAST-neurostatus Face Arm Speech Test Sanokaa nimenne Kädet ylös" Irvistäkää. 5-minuutin
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä
Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä NEURODIAGNOSTIIKKA! Anamneesi Status Neuroradiologia TT, TT-angio, MK (MRI), MK-angio (MRA) fmri, SPECT, PET Neurofysiologia EEG ENMG, VEP, SEP, BAEP Selkäydinnesteen
LisätiedotKyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka
Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Tajuttomuus Mistä syistä potilas voi olla tajuton? Tajuttoman potilaan status Mikä on keskeistä? Airway Breathing Circulation Tajunnantaso (GCS) Kuume, niskajäykkyys
LisätiedotPotentiaalisen elinluovuttajan tunnistaminen
Potentiaalisen elinluovuttajan tunnistaminen Neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen Meilahden ppkl, HYKS 5.2.2014 1 Aiheet 1. Potentiaalinen elinluovuttaja= Kriittisesti sairas neurologinen potilas
LisätiedotETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka
ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten
LisätiedotAVH- potilas neurologian strokessa
AIVOTAPAHTUMA osaatko toimia? AVH- potilas neurologian strokessa sh Jaana Pussinen PHSOTEY/ PHKS Neurologian osasto & Aivohalvausyksikkö 15.11.2012 STROKE Stroke = Aivohalvausyksikkö PHSOTEY:n neurologian
LisätiedotEnsihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa
Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa 19.4.2016 Risto Vesanto Ensihoitopäällikkö Vshp ensihoidon tulosyksikkö Sisältö Triage ennen ja nyt Vaasassa Triagen ajatus: Mikä ihmeen
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012
Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto
LisätiedotPeruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla
Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin
LisätiedotAIVOVASKULIITIT. 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS
AIVOVASKULIITIT 27.3.09 Aki Hietaharju TAYS Keskushermostovaskuliitin ilmenemismuodot Akuutti tai subakuutti enkefalopatia päänsärky sekavuus tajunnan häiriöt Varjoaineella latautuva tuumorimainen muutos
LisätiedotIäkkään AVH-kuntoutujan kotiutuminen
FOORUMI IKÄÄNTYNEIDEN KOTIUTUKSESTA SATAKUNNASSA 15.12.2015 Iäkkään AVH-kuntoutujan kotiutuminen Juha Puustinen dosentti, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys
LisätiedotRiitta Björn Ari Hokkanen. Ensihoidossa esiintyneet aivohalvauspotilaat keväällä 2011 Espoon ja Kauniaisen alueella
Riitta Björn Ari Hokkanen Ensihoidossa esiintyneet aivohalvauspotilaat keväällä 2011 Espoon ja Kauniaisen alueella Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja (AMK) Ensihoito Opinnäytetyö 23.04.2012 Tiivistelmä
LisätiedotLikvori päänsärky seminaari. Mikko Kallela, Olli Häppölä Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia
Likvori päänsärky seminaari Mikko Kallela, Olli Häppölä Helsingin yliopisto HYKS Kuva: Wikipedia Jaksokirja - oppimistavoitteet tietää lannepiston indikaatiot, kontraindikaatiot ja riskit sekä, osaa suorittaa
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotAVH-POTILAAN ENSIHOIDON SIMULAATIOHARJOITUS
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoitajakoulutus 2017 Jenni Kuosa & Anne Leskinen AVH-POTILAAN ENSIHOIDON SIMULAATIOHARJOITUS Yhteistyöprojekti Varsinais-Suomen pelastuslaitos - Turku AMK OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotNEURO- OFTALMOLOGIAA
NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotMiten erotan migreeniauran TIA-kohtauksesta?
Mikko Kallela ja Perttu J. Lindsberg NÄIN HOIDAN Merkittävä osa neurologisesta diagnostiikasta perustuu neurologisen paikallisoireen tunnistamiseen ja analysointiin. Käytännön työssä usein eteen tuleva
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotAivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016
Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala 15.04.2016 Ei sidonnaisuuksia POTILAS 46-vuotias yleensä terve mies, yksityisyrittäjä. Ei lääkityksiä, verenpainetta
LisätiedotAkuutin AVH:n hoito Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue
Akuutin AVH:n hoito 13.3.2017 Pauli Ylikotila TYKS, Neurotoimialue Käypä hoito päivittynyt 11/2016 Aivoverenkiertohäiriöt Suomessa sairastuu 24 000 potilasta vuosittain 16600 aivoinfarktia IV trombolyysiin
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN AKUUTTIHOITO
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjausvideo aivoverenkiertohäiriöpotilaille ja heidän läheisilleen Janika Jokisalo Eveliina Jämsä Opinnäytetyö Toukokuu 2018 Sairaanhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotTajuttomuus. Tajuttomuuden patofysiologiaa ja neuroanatomiaa. Tajuttomuuden syyt
TEEMA: ÄKILLINEN NEUROLOGINEN OIRE Mikko Kallela, Olli Häppölä ja Heidi Eriksson 368 on välittömästi henkeä uhkaava tila, jonka selvittelyssä ei voi viivytellä. aiheutuu yleensä metabolisista tai toksisista
LisätiedotSatu Järvenpää AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN TUTKIMISESSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA
Satu Järvenpää AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN TUTKIMISESSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2012 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)
LisätiedotKliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio
Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia
LisätiedotPYL Timo Tuovinen Lääkäriliitto, Lapin keskussairaala, Oulun yo. Kyy puri
PYL Timo Tuovinen Lääkäriliitto, Lapin keskussairaala, Oulun yo Kyy puri 1 Ainoan myrkkykäärmeemme YLE Uutisgrafiikka 2 Tapauksia / 100 000 asukasta Pikkulapset alttiimpia, U puolet käteen nostaessa 9
LisätiedotLÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA
ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä
LisätiedotAIVOHALVAUSYKSIKÖN TOIMINTA
AIVOHALVAUSYKSIKÖN TOIMINTA Merja Kaislakoski 03.03.2005 03.03.2005 1 AVH potilaiden keskittäminen aivohalvausyksiköihin vähentää kuolleisuutta ja laitoshoitoon joutumista 30 % hoidon hyödyllisyys esille
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN HOIDOSSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA -tietotestin kehittäminen
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖPOTILAAN HOIDOSSA TARVITTAVA TIEDOLLINEN OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA -tietotestin kehittäminen Antti Juntura 0502942 Kimmo Kurvi 0302637 Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveys-
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotVerenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el
Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Aivoinfarkti
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 11.1.2011 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotMITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN
MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN Markku Kaste Neurologian emeritusprofessori Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikan edellinen ylilääkäri SIDONNAISUUDET VIIMEISIMMÄT:
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tuntee diabeteksen neurologiset ilmentymät Tuntee yleisimpiin metabolisiin häiriöihin liittyvät neurologiset ongelmat Tietää tavallisimpiin sidekudossairauksiin liittyvät
LisätiedotPäänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR
Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA ENSIHOITO.
Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoitaja (AMK) 2014 Jenni Lehtonen, Juuso Tähkäpää & Kaisa Yli-Penttilä AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- POTILAAN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA ENSIHOITO. sähköinen oppimateriaali
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotAnafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle
Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotPikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi
Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
Lisätiedot