Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaksokirja - oppimistavoi/eet"

Transkriptio

1 Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin periaatteet Tietää MS-taudin immunomoduloivat hoitomuodot Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

2 Oppimistavoite: kandidaa5 osaa epäillä MS- tau;a kliinisen oireiston perusteella

3 MS- taudin tyypilliset oireet (1) Näköhermon tulehdus, kaksoiskuvat Raajojen tuntohäiriöt Jalan voima/omuus Virtsan pidätyshäiriöt Seksuaalitoimintojen häiriöt MS:n ensioireet Lihasheikkous 40% Optikusneuriitti 22% Tuntohäiriö 21% 2-kuvat 12% Virtsaamishäiriö 5% Kiertohuimaus 2%

4 MS- taudin tyypilliset oireet (2) Oireet menevät ohitse 2 4 viikossa Oireet uusivat, aaltomainen taudinkulku (relapsoiva remi/oiva MS) Alkuun vuo/a aaltoilevaa vaihe/a, jota seuraa tasainen eteneminen (sekundaarises; progressiivinen MS)

5 MS:n on monipesäkkeinen useita leesioita, useita pahenemisvaiheita Paikka Sclerosis Disseminata disseminaatio ajan ja paikan suhteen Pahenemisvaihe Tasainen eteneminen Aika

6 MS- taudin diagnos;set kriteerit MS- diagnoosi asetetaan Suomessa McDonaldin vuoden 2010 kriteerien mukaises;. Kriteeristö perustuu MS:n hajapesäkkeiseen perusluonteeseen. Tau; on disseminoitunut (hajapesäkkeinen) sekä ajan e/ä paikan suhteen. MS:n oirejaksolla (pahenemisvaiheella, shuubilla) tarkoitetaan po;laan raportoimaa tai lääkärin toteamaa tapahtumaa, joka sopii akuu;ksi myeliinituhon (demyelinisaa;on) aiheu/amaksi keskushermoston toimintahäiriöksi.

7

8 MS- taudin patofysiologia

9 Molecular mimicry Infektion käynnistämä solu- ja vastaainevälitteinen puolustusreaktio Epitooppi Vasta-aineet Epitooppi Epitooppi Viruksen tietty pintarakenne (epitooppi ) muistuttaa keskus- tai perifeerisen hermoston rakennetta jota vastaan aktivoidut immuunisolut hyökkäävät

10 Neuroni Edeltävän infektion aktivoima T-solu tunkeutuu keskushermostoon Autovasta-aineita keskushermostoantigeenia vastaan Makrofagi Komplementti T-lymfosyytti (CD8+ T-solu) Keskushermoston antigeeni Aksonin myeliini Demyelinisaatio, myeliinituho, aksonituho Oligodendrosyytti Keskushermostossa T-solu tunnista perifeeristä antigeenia (esim. virusrakennetta) muistuttavan antigeenin ( molecular mimicry ) ja käynnistää immunologisen hyökkäyksen omaa myeliinia vastaan. Polyradikuliitista tilanne on sama, paitsi että antigeeni on perifeerisessä hermossa ja hyökkäyksen kohde perifeerisen hermon myeliini

11 MS:n diagnos;set tutkimukset Pään MK Likvori Solut, prot., gluk,, ACE, virus-, borrelia vasta- aineet IgG- indeksi, oligoklonaaliset jaokkeet IgG luokan vasta-aineita joiden alkuperä on keskushermostossa (Herätevasteet somatosensoriset visuaaliset auditiiviset (S-TPHA, virus v.a., ACE, borrelia v.a.)

12 MS - erotusdiagnos;ikka

13

14 ADEM = Acute Disseminated Encephalomyeli;s Akuutti raju myeliinituhoepisodi, joka ei toistu MRI-flair MRI = Magnetic Resonance Imaging Äkillinen raju oireisto, joka ei kroonistu MS-taudiksi

15 MS- taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaa/eet Akuuttien pahenemisvaiheiden ensisijainen hoito on laskimoon tai suun kautta annettava suuriannoksinen kortikosteroidi esim. Metyyliprednisolon g iv. 3 (5) vrk:n ajan esim. Metyyliprednisolon 500 mg po. 3 perättäisenä aamuna Sivuvaikutuksia: unettomuus, vatsaoireet, hyperglykemia, turvotus, psyyken oireet, osteoporoosi, caputin aseptinen nekroosi Käypä hoito -suositus 2009

16 MS- po;laan yleishoidon periaa/eet MS- tau;a sairastavan amma;lliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat Hyvä informoin; sairaudesta Rii/ävä ja oikea- aikainen sopeutumisvalmennus Lihashuolto- ja liikuntaneuvonta Yksilöllinen ja moniamma;llinen kuntoutus havai/ujen tarpeiden mukaises;.

17 MS- taudin immunomoduloivat hoitomuodot Aaltomaisen MS- taudin ensilinjan hoito aloitetaan beetainterferonilla, dimetyylifumaraa;lla, gla;rameeriasetaa;lla tai teriflunomidilla. Jos MS- tau; alkaa poikkeuksellisen ak;ivises;, ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan alemtutsumabia, fingolimodia tai natalitsumabia. Jos MS- tau; on ensilinjan hoidosta huolima/a ak;ivinen, toissijaiseksi hoidoksi suositellaan alemtutsumabia, fingolimodia tai natalitsumabia

18 MS- taudin ennuste

19 MS- taudin ennuste MS po;laan ennuste vaihtelee po;laasta toiseen. Osalla po;laista MS pysyy rauhallisena vuosikymmeniä (ns. benigni MS- tau;), osalla johtaa alle vuodessa vaikeaan invaliditee5in tai jopa kuolemaan (tuumorimainen MS, Marburgin tau;) Ajoissa aloite/u hoito parantaa ennuste/a

20 EDSS - Expanded Disability Status Scale) Neurologinen status normaali = 0 Kävelyn apuvälineet tarpeen = 6.0 Kuollut = 10 Minimaalinen haittaa = 2.0 Kohtalainen haittaa = 3.0 Haitta vaikeuttaa normaalista elämästä selviytymistä = 5.0 Suhteellisen vaikea haittaa = 4.0 Pyörätuolissa = 7.0 Vuodepotilas = 9.0

21

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof

MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof OPPIMISTAVOITTEET osata epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. MS-tauti

Käypä hoito -suositus. MS-tauti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.12.2014, kohdennettu päivitys 16.12.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. MS-tauti

Käypä hoito -suositus. MS-tauti Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.12.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti MS-tauti on kiusallinen pirulainen. En sano, että se olisi inhottavampi, kuin jokin muu noin sadasta tunnetusta autoimmuunitaudista, mutta on se sen verran kurja, että se

Lisätiedot

MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to

MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to 1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa

Lisätiedot

MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Terhi Nieminen ja Noora Nuutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10.12.2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA MS-TAUDIN NATALITSUMABIHOIDON TOTEUTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Ida Westerberg Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 19.2.2015 1 Tampereen Yliopisto

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa

Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa Irina Elovaara, Tuula Pirttilä, Markus Färkkilä ja Juha-Pekka Erälinna KATSAUS Immunologinen lääkehoito MS-taudin eri vaiheissa Uusien kriteerien avulla MS-tauti voidaan diagnosoida aiempaa varhaisemmin,

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat

Lisätiedot

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa 2 Diagnoosi ja mitä siitä seuraa Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tämä opas kertoo MS-taudin diagnosointiin liittyvistä ongelmista ja erilaisista

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO

MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO Tiina Mustonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/ Neurologia ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan?

Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan? tieteessä Hanna Kuusisto LT, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, neurologian yksikkö hanna.kuusisto@khshp.fi Koska tulee epäillä MS-tautia ja kuinka se diagnosoidaan? ensioire

Lisätiedot

Kortikosteroidit multippeliskleroosin ja optikusneuriitin hoidossa. Irina Elovaara ja Tuula Pirttilä

Kortikosteroidit multippeliskleroosin ja optikusneuriitin hoidossa. Irina Elovaara ja Tuula Pirttilä Katsaus Kortikosteroidit multippeliskleroosin ja optikusneuriitin hoidossa Irina Elovaara ja Tuula Pirttilä Multippeliskleroosin eli MS-taudin pahenemisvaiheita on jo 1960-luvulta lähtien hoidettu kortikosteroideilla.

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8 MäSäläisen ensiopas Sisällys Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4 Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7 Voiko MäSää korjata? 8 Lääkehoito 8 Kuntoutus 9 Apuvälineet 9 Eheää elämää MäSästä huolimatta

Lisätiedot

MS-taudin epidemiologia Pohjois-Savon alueella ja benignin MS-taudin rooli

MS-taudin epidemiologia Pohjois-Savon alueella ja benignin MS-taudin rooli MS-taudin epidemiologia Pohjois-Savon alueella ja benignin MS-taudin rooli Hanna Metsäniitty LK Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen Yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/

Lisätiedot

Opas terveydenhuollon ammattilaisille

Opas terveydenhuollon ammattilaisille Opas terveydenhuollon ammattilaisille LEMTRADA -valmisteen (alemtutsumabin) käyttö aaltomaisesti etenevää multippeliskleroosia (RRMS) sairastavien potilaiden hoidossa Sisällysluettelo 1> LEMTRADA -valmisteen

Lisätiedot

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja ms-tauti käsikirja vastasairastuneelle Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 36 1. painos 2011 Markku Hallikainen, Minna

Lisätiedot

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

Tuet tutuiksi, etuudet esille ja palvelut paikalle

Tuet tutuiksi, etuudet esille ja palvelut paikalle Tuet tutuiksi, etuudet esille ja palvelut paikalle Opas ja tiedotustilaisuus Kelan ja sosiaalitoimen tuista, etuuksista ja palveluista MS- ja lihastautiin sairastuneille sekä heidän omaisilleen Minna Koivunen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tuntee diabeteksen neurologiset ilmentymät Tuntee yleisimpiin metabolisiin häiriöihin liittyvät neurologiset ongelmat Tietää tavallisimpiin sidekudossairauksiin liittyvät

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyö. Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI. terveysnetti

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyö. Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI. terveysnetti Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2012 Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

T O I M I N T A O H J E

T O I M I N T A O H J E T O I M I N T A O H J E Lääkehoidon ohjaus Suomen MS-hoitajat ry www.ms-hoitajat.net Sisällys 1. MS-TAUDIN LÄÄKEHOIDON OHJAUS... 2 2. MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO... 3 2.1 Oireenmukainen hoito... 3 2.2 Pahenemisvaiheiden

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

LAATUVAATIMUKSET KOOTUSTI...

LAATUVAATIMUKSET KOOTUSTI... Suomen MS-hoitajat ry MS-tautiin sairastuneen ohjaus 22.10.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys TÄMÄ OHJE... 2 1. LAATUVAATIMUKSET... 3 1.1 Tunteet... 3 1.2 Toivon luominen ja ylläpitäminen... 4 1.3 Tunteissa

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA

LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA Piia Kettunen Emmi Koljander Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala KUVAILULEHTI

Lisätiedot

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja ms-tauti - käsikirja vastasairastuneelle Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 36 1. painos 2011 ISBN 978-952-9797-53-0

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI)

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) MSIF:n (Multiple Sclerosis International Federation) lausunto 24. toukokuuta 2010 Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) Johdanto Uusissa alustavissa tutkimuksissa on esitetty, että

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Näköhäiriöt MS-taudissa

Näköhäiriöt MS-taudissa Annamari Immonen ja Hanna Ranta Näköhäiriöt MS-taudissa Mitä optometristin tulisi tietää? Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometrian koulutusohjelma Opinnäytetyö 25.10.2011 Tiivistelmä

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Tämänvuotinen Barcelonassa järjestetty

Tämänvuotinen Barcelonassa järjestetty Tutkimus ECTRIMS 2015 keskittyi etenevän MS-taudin hoitoon Lokakuun alussa Barcelonassa järjestetyssä ECTRIMSkokouksessa kuultiin useita lupaavia tuloksia eri lääketutkimuksista.pääosassa olivat ensimmäiset

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. GILENYA 0,5 mg kova kapseli Fingolimodi

PAKKAUSSELOSTE. GILENYA 0,5 mg kova kapseli Fingolimodi PAKKAUSSELOSTE GILENYA 0,5 mg kova kapseli Fingolimodi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE

KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE TIETEELLINEN ARTIKKELI JUKKA-PEKKA HALONEN TUULA AALTONEN JOUKO LIND ILONA AUTTI-RÄMÖ PENTTI TIENARI KELAN JÄRJESTÄMÄ KUNTOUTUS MS-TAUTIA SAIRASTAVALLE Johdanto MS-tauti on hajapesäkkeinen keskushermoston

Lisätiedot

T O I M I N T A O H J E

T O I M I N T A O H J E T O I M I N T A O H J E Lääkehoidon ohjaus Suomen MS-hoitajat ry www.ms-hoitajat.net Sisällys 1. MS-TAUDIN LÄÄKEHOIDON OHJAUS... 2 2. MS-TAUDIN LÄÄKEHOITO... 3 2.1 Oireenmukainen hoito... 3 2.2 Pahenemisvaiheiden

Lisätiedot

BIOMERKKIAINEIDEN MERKITYS TOIMINTAKYVYN ARVIOINNISSA MS- TAUDISSA

BIOMERKKIAINEIDEN MERKITYS TOIMINTAKYVYN ARVIOINNISSA MS- TAUDISSA BIOMERKKIAINEIDEN MERKITYS TOIMINTAKYVYN ARVIOINNISSA MS- TAUDISSA Emilia Pietiläinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Ohjaajat: Irina Elovaara ja Sanna Hagman

Lisätiedot

MS-KUNTOUTUJIEN FYYSINEN HARJOITTELU RYHMÄKUNTOUTUKSESSA

MS-KUNTOUTUJIEN FYYSINEN HARJOITTELU RYHMÄKUNTOUTUKSESSA MS-KUNTOUTUJIEN FYYSINEN HARJOITTELU RYHMÄKUNTOUTUKSESSA MS-ryhmänohjausoppaan valmistaminen fysioterapeuteille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

SAUVAKÄVELYHARJOITTELUN VAIKUTUS KESKI-IKÄISTEN MS-TAUTIA SAIRASTAVIEN KÄVELYKYKYYN Pilottitutkimus

SAUVAKÄVELYHARJOITTELUN VAIKUTUS KESKI-IKÄISTEN MS-TAUTIA SAIRASTAVIEN KÄVELYKYKYYN Pilottitutkimus SAUVAKÄVELYHARJOITTELUN VAIKUTUS KESKI-IKÄISTEN MS-TAUTIA SAIRASTAVIEN KÄVELYKYKYYN Pilottitutkimus Kirsi Vanhalakka Liikuntalääketieteen pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos

Lisätiedot

TÄMÄ OHJE... 2 1. LAATUVAATIMUKSET...

TÄMÄ OHJE... 2 1. LAATUVAATIMUKSET... Suomen MS-hoitajat ry MS-tautiin sairastuneen ohjaus 13.11.2013el 1 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys TÄMÄ OHJE... 2 1. LAATUVAATIMUKSET... 3 1.1 Tunteet... 3 1.2 Toivon luominen ja ylläpitäminen... 4 1.3 Tunteissa

Lisätiedot

Obduk&o- ohjeita HUS

Obduk&o- ohjeita HUS Obduk&o- ohjeita HUS Obduk&o- ohjeita (1) Lähe8eessä oltava olennaiset vainajaa koskevat &edot: Kysymyksenase8elu mihin seikkoihin kliinikko haluaa vastauksen? Obduk&o- ohjeita (2) Esi&edot sekä aikaisemmat

Lisätiedot

PRIMAARISESTI PROGRESSIIVISEN MS-TAUDIN SEURANTATUTKIMUS

PRIMAARISESTI PROGRESSIIVISEN MS-TAUDIN SEURANTATUTKIMUS PRIMAARISESTI PROGRESSIIVISEN MS-TAUDIN SEURANTATUTKIMUS Anu Mäkirinta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä: Irina Elovaara, Maritta Ukkonen, Anu

Lisätiedot

Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1

Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 TÄRKEÄÄ TIETOA SAIRASTUNEELLE Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 Kirjoittaja: Ylilääkäri Juhani Ruutiainen, neurologian dosentti Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus

Lisätiedot

Hanna Palojärvi ja Sanna Ylipelkonen. Fatiikin vaikutus MS-tautia sairastavien päivittäiseen elämään

Hanna Palojärvi ja Sanna Ylipelkonen. Fatiikin vaikutus MS-tautia sairastavien päivittäiseen elämään 1 Hanna Palojärvi ja Sanna Ylipelkonen Fatiikin vaikutus MS-tautia sairastavien päivittäiseen elämään Kyselytutkimus Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistyksen potilasjäsenille Opinnäytetyö Syksy 2009 Sosiaali- ja

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit kliinikon näkökulma. Heikki Julkunen 10.10.2014.

Autoimmuunitaudit kliinikon näkökulma. Heikki Julkunen 10.10.2014. Autoimmuunitaudit kliinikon näkökulma Heikki Julkunen 10.10.2014. Yleistä autoimmuunitaudeista prevalenssi väestössä 5-8% 75% naisia ainakin 80 eri sairautta esiintyvyys vaihtelee maiden ja rotujen välillä

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

T O I M I N T A O H J E MS-tautiin sairastuneen ohjaus

T O I M I N T A O H J E MS-tautiin sairastuneen ohjaus Suomen MS-hoitajat ry MS-tautiin sairastuneen ohjaus 13.11.2013el 0 T O I M I N T A O H J E MS-tautiin sairastuneen ohjaus Suomen MS-hoitajat ry www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Toimintaohje:

Lisätiedot

MS-RYHMÄKUNTOUTUSMALLIN RAKENTAMINEN

MS-RYHMÄKUNTOUTUSMALLIN RAKENTAMINEN MS-RYHMÄKUNTOUTUSMALLIN RAKENTAMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö AMK Kevät 2011 Satu Rantamaa FYS07A Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Asiakastiedote 15/2015

Asiakastiedote 15/2015 Arvoisa asiakas, Sivu 1/8 Menetelmä-, viitearvo-, yksikkö-, tutkimusrakenne- ja tutkimusvalikoimamuutoksia Tiedotamme ajankohtaisista muutoksista, jotka liittyvät alihankintalaboratorioiden tutkimusmuutoksiin.

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti MS-tauti on kiusallinen pirulainen. En sano, että se olisi inhottavampi, kuin jokin muu noin sadasta tunnetusta autoimmuunitaudista, mutta on se sen verran kurja, että se

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN

MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN MS-TAUDIN RISKI OPTIKUSNEURIITTIPOTILAILLA: RASKAUDEN, SUURIANNOKSISEN KORTIKOSTEROIDIHOIDON JA SELKÄYDINNESTEEN POIKKEAVUUKSIEN MERKITYS RISKIN ARVIOINNISSA Minna Pentti Syventävien opintojen kirjallinen

Lisätiedot

TOIMIVAT KÄDET KURSSI

TOIMIVAT KÄDET KURSSI TOIMIVAT KÄDET KURSSI Kurssin vaikutus MS-tautia sairastavien kurssilaisten käsien toimintakykyyn ja heidän kokemuksiaan kurssista Anne Pajula Jenni Pasanen Heta Välimäki Opinnäytetyö Tammikuu 2007 Sosiaali-

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa

Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa Irina Elovaara, Merja Soilu-Hänninen, Hanna Kuusisto, Juha Martola, Pentti Tienari, Markus Färkkilä ja Anne M. Remes KATSAUS Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa Aivojen magneettikuvaus

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa Anita Remitz Tavallisia ihotauteja 1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus 1. Urticaria pigmentosa Ihoon, joskus myös

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Neurosarkoidoosi. Aki Hietaharju TAYS 20.10.2011

Neurosarkoidoosi. Aki Hietaharju TAYS 20.10.2011 Neurosarkoidoosi Aki Hietaharju TAYS 20.10.2011 Neurosarkoidoosi - epidemiologia Sarkoidoosi: esiintyvyys: 28,2/100 000 (1-40/100 000) ilmaantuvuus: 11,4/100 000 Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot