Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka"

Transkriptio

1 Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

2 Tajuttomuus Mistä syistä potilas voi olla tajuton?

3

4 Tajuttoman potilaan status Mikä on keskeistä?

5 Airway Breathing Circulation Tajunnantaso (GCS) Kuume, niskajäykkyys Neurologiset puolioireet

6 Aivokuori - reaktio puheeseen, hoitotoimiin, kipuun Aivorunko - silmänpohjat (IIaivohermo), mustuaiset (II, III), silmien liikkeet, nukensilmäheijaste, kylmävesikalorisaatio (III, IV, VI, VIII), kornea- (V, VII), yökkäysheijaste (IX, X) Motoriikka - spontaanit liikkeet, väistö kipuun, stereotyyppinen koukistus tai ojennnus, refleksit, plantaariheijaste (Babinski) 20

7 Motorinen vaste Noudattaa ohjeita Noudattaa nohjeita Paikallistaa kivun Paikallistaa kivun Steterotyyppinen fleksio kivulle - dekortikaatio 23 Steterotyyppinen ekstensio kivulle - dekerebraatio

8 Motorisen reagoinnin neuroanatomiaa Kipustimulaatio Väliaivot: stereotyyppinen fleksio Keskiaivot: stereotyyppinen ekstensio III aivohermo oculomotorius Medulla: ei reaktioita 8 Punatumaketaso

9

10 Tajuttoman potilaan tutkiminen Tasapainohermon välittämät heijasteet Okulokefaalinen ja - vestibulaarinen heijaste

11 Normaali nukensilmäheijaste okulokefaalinen heijaste toimii Normaali nukensilmäheijaste Normaali nukensilmäheijaste Nukensilmäheijaste = okulokefaalinen heijaste Patologinen löydös - OKH puuttuu Nukensilmäheijaste = okulokefaalinen heijaste

12 Normaali tilanne 50 ml kylmää vettä 50 ml kylmää vettä Vaikea aivorunkovaurio - okulovestibulaarinen refleksi puuttuu 36

13 Aivokuori intakti: nystagmus Aivorunkovaurio: dyskonjugaatio Aivorunko intakti Aivokuolema: ei reaktiota ml kylmää vettä

14 Reagoimaton potilas... muista basilaaritromboosin mahdollisuus...

15 Tuntohäiriöt - polyneuropatia

16 Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina- oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät

17 Conus medullaris Cauda equina

18 Hermojuurioireet (1) Diskusprolapsista on yleisin syy hermojuurikompressioon lannerangan alueella. Kova alaraajaan säteilevä äkis) alkava radikulaarinen kipu on tyypillinen johto- oire. Yskiminen pahentaa kipua (yskiminen nostaa aivoselkäydinnesteen paineea ja korostaa juurikompressiota).

19 Hermojuurioireet (2) Todetaan lihasheikkous, tuntohäiriö, refleksipuutos ja muutoksia rakon ja suolen toiminnassa vaihtelevas) sen mukaan mikä on kompression vaikeusaste ja mikä hermojuuri on joutunut puristuksiin.

20 Hermojuurioireet (3) lihasheikkous L2- hermojuuri: lonkan fleksio ja reiden adduk)o L3- juuri: polven fleksio L4- juuri: polven ekstensio, jalkaterän dorsifleksio L5- juuri: jalkaterän ja varpaiden dorsifleksio S1,2 juuri: Jalkaterän ja varpaiden plantaarifleksio

21 Hermojuurioireet (4) - tuntohäiriöt S2,3,4,5- hermojuuret: ratsupaikka L2- juuri: reiden yläosa L3- juuri: reiden etu- lateraaliosa L4- juuri: pohkeen etu- mediaaliosa L5- juuri: pohkeen lateraaliosa, jalkaterän dorsaaliosa S1,2 juuri: Jalkaterän ja - pohjan lateraaliosa

22 Hermojuurioireet (5) - refleksit S2,3,4,5- hermojuuret: Bulbocavernosus- refleksi vaimea tai puueuu L4- juuri: patella vaimea tai puueuu S1- juuri: akilles vaimea tai puueuu

23 Hermojuurioireet(6) rakko ja suoli S2,3,4,5- hermojuuret: virtsarakon ja peräsuolen sulkijalihasten halvaus.

24 Hermojuurioireet (7) erotusdiagnos)ikka Degenera)ivisten muutosten ja discusprolapsin lisäksi hermojuurivaurion lannerangan alueella voivat aiheueaa mm. kasvaimet, tulehdus (esim. vyöruusu, borrelioosi), polyradikuliiv ja diabetes.

25

26

27 Hermojuurivaurio

28 Osaa diagnos)soida cauda equinan oireyhtymän

29

30 Cauda equina oireyhtymä (1) Cauda equina- syndroomasta puhutaan silloin, kun välilevytyrä (tai muu syy) aiheueaa spinaalikavassa usean lumbaali- ja sakraalijuuren äkillisen kompression ja toimintahäiriön

31 Cauda equina oireyhtymä (2) Oireyhtymän johto- oireet ovat virtsarakon ja suolen toimintahäiriö, impotenssi ja tuntohäiriö ratsupaikka- alueella. Muihin oireisiin kuuluvat selkä ja alaraajakipu (säteilykipu), tuntohäiriöt ja lihasheikkous alaraajoissa. Oireet voivat olla tois- tai molemminpuolisia.

32 Cauda equina syndrooma (3) Oireyhtymän tyypilliset aiheueajat ovat iso sentraalinen välilevytyrä L4/L5 tai L5/S1 välissä, muea myös trauma, kasvain (tai muu )laa vievä prosessi, esim. fasevnivelkysta), infek)o (esim. tuberkuloosi), tai iatrogeeninen syy (manipulaa)ohoito, spinaalianestesia, postopera)ivinen hematooma) ovat mahdollisia.

33 Cauda equina syndrooma (4) Jatkotutkimuksena MRI (magneevkuvaus, magne)c resonance imaging) on tärkein. Myös TT ()etokonetomografia) ja lumbaalinen myelografia voivat tulla kyseeseen. Hoito on kirurginen dekompressio. Hoidolla on kiire. Inkon)nenssin kehieyminen laskee ennusteea.

34 Osaa epäillä polyneuropa)aa kliinisen kuvan perusteella

35 Tyypilliset ja tärkeät polyneuropa)at Distaalinen symmetrinen polyneuropa)a Sukka- hansikas- neuropa)a Kivulias pienten säikeiden polyneuropa)a Sensorinen periferinen ataksia suuren säikeiden polyneuropa)a (vaikea asento- ja värinätunnon häiriö)

36

37 Tyypillinen sensorinen polyneuropatia Distaalinen, symmetrinen, sensorinen > motorinen Etiologia: 1/3 diabetes 1/3 alkoholi 1/3 idiopaattinen Sensorinen, distaalinen, symmetrinen, length-dependent, sukka-hansikas Tyypillinen tapaus > 50 vuotias, symmetrinen, hitaasti etenevä PVK, glu, HbA1c, glukoosirasitus, asat, alat, afos, gt, B12-vit, proteiinien elektroforeesi +immunofiksaatio Tarvittaessa: ENMG, krea, La, tuma-va, Rf, HIV, HBV+ HCV- serologia, E-vit

38

39 Motorinen symmetrinen polyneuropatia Proksimaalinen ja distaalinen, symmetrinen, motorinen >> sensorinen Etiologia: Likvor, ENMG Lihasvoimat häviävät symmetrisesti jaloista, reisistä, käsistä, olkavarsista, hengityslihaksista Polyradikulitti (AIDP) Krooninen muoto: CIDP Miller-Fisherin aivohermovariantti Proksimaalinen ja distaalinen, symmetrinen, jonkinverran sensorinen, nouseva halvaus

40 Mononeuritis multiplex Distaalinen, epäsymmetrinen, motorinen ja sensorinen Etiologia: esim. radialis-, ulnaris-, medianuspareesi Vaskuliitti HNPP Infektio: lepra, borrelia, HIV, Hepatiitti Sarkoidoosi esim. L5- tai S1- radikulopatia esim. peroneus-pareesi Hermokompressio (mukaan lukien välilevytyrä) Mononeuritis multiplex Hereditary Neuropathy with Liability to Pressure Palsies

41 Polyneuropatia vaaran merkit Hyvin nopeasti etenevä (viikoissa) Vahva asentotunnon häiriö ( sensorinen ataksia ) Motorinen >> sensorinen Multifokaalinen Proksimaalinen ja distaalinen ( diffuusi ) Epäsymmetrinen Vaatii spesifiä hoitoa - esim. maligniteetti, immunologisella mekanismilla syntyvä polyneuropatia

42 Palmio, Auranen. Suomen Lääkärilehti 46/2014 vsk 69

43 Perinnölliset polyneuropatiat - sukutausta - status - sukulaisten status

44 Tuntee polyneuropa)an tavallisimmat e)ologiset tekijät

45 Polyneuropa)a Aiheuttajat 1/3 diabetes 1/3 alkoholi 1/3 tuntematon

46 Palmio, Auranen. Suomen Lääkärilehti 46/2014 vsk 69

47 Palmio, Auranen. Suomen Lääkärilehti 46/2014 vsk 69

48 Osaa epäillä polyradikuliiva kliinisen kuvan perusteella

49 Polyradikuliitin kliininen kuva Motorinen velttohalvaus Alaraajat Yläraajat Aivohermot Hengityslihakset Arefleksia Autonomisen hermoston oireet Sensoriset oireet Kipu Nouseva velttohalvaus

50 Polyradikuliitin diagnostiset kriteerit (1) Keskeiset kriteerit Etenevä motorinen heikkous > 1 raajassa Vaikeusaste hyvin vaihteleva Arefleksia Distaalisten heijasteiden (akilles) puuttuminen (arefleksia) ja biceps- ja patella heijasteiden vaimeus (hyporefleksia) National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

51 Polyradikuliitin diagnostiset kriteerit (2) DIAGNOOSIA VAHVASTI TUKEVAT PIIRTEET Eteneminen (progressio) ad 4 viikkoa 50% 2 vk, 80% 3 vk, 90% 4 vk Oireiston suhteellinen symmetrisyys Lievät tunto-oireet ja löydökset Toipuminen 2-4 viikon kuluttua progression loppumisesta Voi alkaa kuukausienkin kuluttua National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

52 Polyradikuliitin diagnostiset kriteerit (3) Diagnoosia vahvasti tukevat piirteet Aivohermoaffisio Fakilaisheikkous 50% Usein bilateraalinen Kieli, nielu, silmien liikuttajat 5% alkaa silmänliikuttajalihaksista Autonomisen hermoston toimintahäiriö Ei kuumetta hermo-oireiston alkaessa National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

53 Polyradikuliittiepäilyä tukevat Likvorin proteiini koholla 1. viikon jälkeen Likvorin valkosolut normaalit ENMG: hermojen johtonopeus alentunut demyelinisaatioon sopien National Institute of Neurological and Communitive Disorders and Stroke 1990

54 Polyradikuliittia edeltävät oireet(1-3 viikkoa) Virusinfektio Influenssaa, EBV, CMV, HAV, HBV, HIV Bakteeri-infektio Kampylo, mykoplasma, Borrelia, Salmonella, Listeria, Shigella Rokotus Influenssa, tetanus Systeemisairaus Sarkoidoosi SLE Lymfooma Leukemia Sidekudossairaus Muita Leikkaus, trauma, lääkkeet

55 Polyradikuliittiin ei sovi Merkittävä asymmetria Pysyvät rakon-, suolen toimintahäiriöt Rakon-, suolen toimintahäiriöt alusta lähtien Likvorissa > 50 valkosolua / mm 3 Likvorissa polymorfonukleaarisia valkosoluja Selvä, terävä tuntoraja

56 Polyradikuliitin patofysiologiaa Autoimmunisairaus Infektio Kampylo, CMV, EBV, HIV Rokotus (-77 swine flu vaccine ) Molecular mimicry Mikrobirakenteet, gangliosidit Soluvälitteinen tuho T-ymfosyytit, makrofagit Vasta-ainevälitteinen tuho Myeliinivaippa

57 Osaa yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät

58

59

60

61

62 Kaularangan rappeutumisen aiheueamat neurologiset oireet

63

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät Osaa epäillä polyneuropatiaa kliinisen kuvan perusteella

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013 Neurologinen status Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013 Neurologiset tasot Neurologinen status 5 minuuttia FAST-neurostatus Face Arm Speech Test Sanokaa nimenne Kädet ylös" Irvistäkää. 5-minuutin

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Neurologinen! status!

Neurologinen! status! Neurologinen! status! Mikko Kallela Olli Häppölä Neurologian klinikka HYKS2012 Keskushermosto Perifeerinen hermosto Kiire Tulosvastuu Säästötoimet Potilas Psyyke Tuki- ja Liikunta- elimistö Henkeä uhkaavat

Lisätiedot

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus Hitaas5 pahenevaa oikean puolen raajaheikkou9a ja väsymystä Diagnos5nen tutkimus Po5las alkaa pyöriä, kaatuu taju9omana, kouristaa (n. 2 min. ajan)

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tuntee diabeteksen neurologiset ilmentymät Tuntee yleisimpiin metabolisiin häiriöihin liittyvät neurologiset ongelmat Tietää tavallisimpiin sidekudossairauksiin liittyvät

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tunnistaa tavallisimmat näkökenttäpuutokset Osaa diagnosoida tavallisimmat

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS Neurologian kurssi Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS Miten erotat neurologisen sairauden muskuloskeletaalisesta statuksen avulla? Statuslöydös

Lisätiedot

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala Määritelmä =selkäydinkanavan tai juurikanavan ahtaus Kliininen LSS (ICD-10:M47.1, M47.2,

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1 NEUROLOGIA 31089 OPPIMISTAVOITTEET 1 Lääketieteen lisensiaatti * osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti * osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa määrittää tajunnantason kliinisen tutkimuksen perusteella (sanallisesti tai Glasgow-asteikon mukaan) Tuntee tajuttoman potilaan ensihoidon periaatteet Tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS Nivelvaivainen lapsi avohoidossa Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS 4.10.2012 Lapsen ontuminen Tavallisia syitä: aseptiset (inflammatoriset) niveltulehdukset rasitusperäiset

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Selkärangan normaalianatomia Selkärangan yleisiä perinnöllisiä sairauksia

Lisätiedot

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia Luuston kasvuhäiri iriöt t ja muita tuki- ja liikuntaelinten sairauksia Anu Lappalainen Pieneläinsairauksien insairauksien Erikoiseläinl inlääkäri SPL:n kasvattajakurssi 24.2.2006 Termejä dysplasia = kasvuhäiri

Lisätiedot

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia)

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015 LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) 1 Elektroneuromyografia (ENMG) HERMOVAURIOTYYPIT Motorinen johtumisnopeusmittaus lihas

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela Neurodiagnos,ikka 2 Mikko Kallela Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Hermopunos (pleksusalue)

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida bakteerimeningiitin ja aloittaa hoidon Osaa diagnosoida ja hoitaa virusmeningiitin Tietää tavallisimmat borrelioosin, tuberkuloosin ja HIV-infektion neurologiset

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Näin tutkin Joel Hasan ja Olli Kutvonen Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Elektroneuromyografia eli ENMG on yleis- ja työterveyslääkärin tai avohoidossa toimivan erikoislääkärin työkalu

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

WeeFIM mittarin vammaryhmät

WeeFIM mittarin vammaryhmät WeeFIM mittarin vammaryhmät Vammaryhmä: Aivojen toimintahäiriö & aivojen verenkiertohäiriö 1* Aivojen toimintahäiriö & aivojen verenkiertohäiriö 1.1* Aivojen verenkiertohäiriö 1.11 Vasemmanpuoleinen halvaus

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin

Lisätiedot

NEURO- OFTALMOLOGIAA

NEURO- OFTALMOLOGIAA NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia

Lisätiedot

Vatsa 4: maksa

Vatsa 4: maksa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Kalle Niskanen Ville Pöllänen 2015 Sisältö ESIPUHE... 3 1 ANATOMIA... 4 1.1 Ääreishermoston anatomia... 5 1.2 Nervus femoraliksen anatomia... 6 1.2.1

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin

Polyneuropatia oireista täsmädiagnoosiin katsaus tieteessä Johanna Palmio LT, neurologian dosentti, apulaisylilääkäri, kliininen opettaja TAYS, neurologian poliklinikka Tampereen yliopisto johanna.palmio@uta.fi Mari Auranen LT, neurologian dosentti

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala Jaksokirja - oppimistavoi;eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti

Lisätiedot

Kuume tuntemattomasta syystä

Kuume tuntemattomasta syystä Kuume tuntemattomasta syystä Epäselvä kuumeilu - Etsittävä hoidettavaa syytä 29.8.204 Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Infektiosairauksien klinikka 2 Kuume tuntemattomasta syystä Synonyymejä Febris

Lisätiedot

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet Kliinis-anatomisen seminaarin ongelmat/hh 2014/ pädiversio Paikka: Oppimisbasaari ja ryhmäopetustilat loppuratkaisut eli viimeinen tunti luentosalissa Työskentelytapa: opiskelijat jakautuvat 6-9 ryhmään

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR Päänsärkylmake Jht-ire: Aiemmat sairaudet Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkhli uni - RR Lääkitys tällä hetkellä: Päänsärkylääkkeet Estlääkitys B-salpaaja (mm. prranlli) TCA (mm. amitriptyliini,

Lisätiedot

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Potilastapaus 50-vuotias mies Koulutus lvi-asentajaksi, tehnyt lähinnä

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet Kaija Puustjärvi-Sunabacka LT, dos HYKS, Fysiatrian klinikka 30.3.2012 kompastuskiviä... Selkäkipu on yleinen - 80% yli 30 v suomalaisista potee jossakin elämänsä

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa Anita Remitz Tavallisia ihotauteja 1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus 1. Urticaria pigmentosa Ihoon, joskus myös

Lisätiedot

OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN OPAS ISKIASHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Lavonen Arja Pylvänen Maarit 2012 Sisältö Esipuhe... 5 ICF - International Classification of Functioning, Disability and Health... 6 Lääketieteellinen

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT. OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi 7.5.2010

KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT. OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi 7.5.2010 KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi 7.5.2010 Esityksessä käsitellään: selkä ryhtiasiat; skolioosi, kyfoosi, alaraajojen pituusero spondylolyysi

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Lannerankakanavan ahtauma. Arto Herno

Lannerankakanavan ahtauma. Arto Herno Selkävaivat Lannerankakanavan ahtauma Arto Herno Lumbaalinen spinaalistenoosi (LSS) on tunnettu noin 45 vuotta. Väestön keski-iän jatkuvasti noustessa se alkaa olla ikääntyvien ihmisten lanneselkä- ja

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15 18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:

Lisätiedot

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela Neuro- o'almologiaa Mikko Kallela Jaksokirja - oppimistavoi7eet Osaa ottaa neurologisen potilaan anamneesin ja kohdentaa kliinisen neurologisen tutkimuksen tarkoituksenmukaisesti Osaa soveltaa neurologisen

Lisätiedot

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,

Lisätiedot

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011

Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Esimerkki Potilas on ollut osastolla tekonivelen luksaation vuoksi Diagnoosit väärässä järjestyksessä 1. I48 Eteisvärinä tai eteislepatus 2. I10 Essentiaalinen verenpainetauti

Lisätiedot