ASLAK KUNTOUTUKSEN MERKITYS SIIVOUSTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKYYN Esimerkkitapauksena Engel Siivouspalvelut Oy:n siivoojat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASLAK KUNTOUTUKSEN MERKITYS SIIVOUSTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKYYN Esimerkkitapauksena Engel Siivouspalvelut Oy:n siivoojat"

Transkriptio

1 ASLAK KUNTOUTUKSEN MERKITYS SIIVOUSTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKYYN Esimerkkitapauksena Engel Siivouspalvelut Oy:n siivoojat Anna-Mari Vainio Opinnäytetyö Huhtikuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) VAINIO, Anna-Mari Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 133 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka Työn nimi ASLAK-KUNTOUTUKSEN MERKITYS SIIVOUSTYÖNTEKIJÄN TYÖKYKYYN, Esimerkkitapauksena Engel Siivouspalvelut Oy:n siivoojat Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja HINTIKKA-MÄKINEN, Kirsti Toimeksiantaja(t) Engel Siivouspalvelut Oy, Jyväskylän ja Vaasan toimipiste Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys Aslak kuntoutuksella oli siivoustyöntekijän työkykyyn. Erityisesti tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota työssä jaksamiseen, työmenetelmien kehittymiseen sekä työyhteisön toiminnan muutoksiin Aslak kuntoutuksen seurauksena. Tarkoituksena oli myös tutkia, mitkä tekijät vaikuttivat siivoustyöntekijöiden Aslak kuntoutukseen lähtemiseen ja miten he kokivat Aslak kuntoutuksen kokonaisuuden. Tutkimukseen osallistui yhteensä 18 Engel Siivouspalvelut Oy:n Vaasan ja Jyväskylän toimipisteiden siivoustyöntekijää sekä kaksi Engel Siivouspalvelut Oy:n Jyväskylän ja Vaasan yksikön palveluesimiestä. Tutkimus tehtiin välisenä aikana. Menetelmänä käytettiin postikyselyä siivoustyöntekijöille sekä henkilökohtaista että puhelinhaastattelua palveluesimiehille. Tutkimus osoitti, että Aslak kuntoutuksen merkitys Engel Siivouspalvelut Oy:n siivoustyöntekijöiden työkykyyn oli merkittävä. Työssä jaksamisessa ja fyysisessä ja psyykkisessä toimintakyvyssä oli tapahtunut myönteistä muutosta Aslak kuntoutuksen seurauksena. Liikunnan harrastaminen vapaa-aikana oli myös lisääntynyt. Siivoustyöntekijät kokivat, myös että sosiaalisessa toimintakyvyssä oli tapahtunut jonkin verran muutosta. Esimiehen, työterveyshuollon sekä Aslak kuntoutuksen toimintaan oltiin myös melko tyytyväisiä. Työsuorituksen kehittämisessä siivoustyöntekijät hallitsivat työtään tietoisesti, mutta ekspansiivista työ- ja organisaatiotyyppiä oli nähtävissä. Myös työyhteisön toiminnassa näkyi ekspansiivista työ- ja organisaatiotyyppiä. Esimerkiksi siivoustyöntekijät työskentelivät tiimeissä ja työyhteisö oli muuttunut kannustavammaksi. Palveluesimiehet ymmärsivät puolestaan roolinsa työkykyä ylläpitävässä toiminnassa tukijana ja kannustajana. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää työyhteisön kehittämisessä. Tutkimuksen jälkeen voidaan tutkia muun muassa, miten siivoustyöntekijät jaksavat vuoden jälkeen Aslak kuntoutuksen jälkeen. Avainsanat (asiasanat) siivoustyöntekijät, työkyky, Aslak kuntoutus, työssä jaksaminen, työn kehittäminen Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) VAINIO, Anna-Mari Type of Publication Dissertation Pages 133 Confidential Language Finnish Until Title MEANING OF ASLAK REHABILITATION FOR CLEANING STAFF Case: Cleaning staff of Engel Cleaning Servises Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor HINTIKKA-MÄKINEN, Kirsti Assigned by Engel Cleaning Services Oy, Jyväskylä and Vaasa offices Abstract The purpose of the dissertation was to study the meaning of Aslak rehabilitation for the cleaning staff and their ability to work. Special attention was paid to coping with work load, development of working methods and changes in the actions of working environment. The meaning was also to study the motives for Aslak rehabilitation and how the cleaning staff experienced the whole Aslak rehabilitation. The target group of the research were 18 cleaning staff member and two supervisors of the Engel Cleaning Service Oy in Jyväskylä and Vaasa. The data were collected during 7 May, January, The cleaning staff were sent a guestionnaire and the supervisors were interviewed personally and on the phone. The research demonstrated that the meaning of Aslak rehabilitation for the cleaning staff ability to work was remarkable. Both physical and mental ability to work had improved due to Aslak rehabilitation. The cleaning staff felt that social ability to work had changed a little. The supervisor working was found satisfactory. For example the cleaning staff worked in teams and the working environment had changed to be more encouraging. The findings may be used in developing the working environment, research can be done after one year where it may be asked how the cleaning staff experienced their work after Aslak rehabilitation. Keywords cleaning staff, ability to work, Aslak rehabilitation, coping with work load, developing the work Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖKYKY JA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävän toiminnan verkosto Työkykyä ylläpitävän toiminnan osa-alueet Työ ja työolot Työyhteisö Työntekijä Työkykyä ylläpitävän toiminnan tasot Työkykyä ylläpitävänä toimintana Aslak-kuntoutus Aslak kuntoutuksen kehittyminen Aslak kuntoutukseen hakeminen TYÖKYKY SIIVOUSTYÖSSÄ Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky siivoustyössä Työn tietoinen hallinta Kehittävä työntutkimus Työn historialliset kehitystyypit Ekspansiivinen oppiminen Oppiva organisaatio HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN ENGEL-YHTYMÄ OY SSÄ Henkilöstön hyvinvointi Työkykyä ylläpitävä toiminta Ensimmäisen Aslak kuntoutusryhmän kuntoutuksen toteutus Toisen Aslak kuntoutusryhmän kuntoutuksen toteutus...47

5 2 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusongelma Tutkimuskohteen valinta ja menetelmät Tutkimuksen kulku TUTKIMUKSEN TULOKSET Siivoushenkilöstön postikyselyn tulokset Vastaajien taustatiedot Työssä jaksaminen Työsuorituksen kehittäminen Toiminta työyhteisössä Aslak kuntoutus Palveluesimiesten haastattelu ASLAK KUNTOUTUKSEEN OSALLISTUNEIDEN ENGEL SIIVOUPALVELUT OY:N SIIVOUSTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKY...95 LÄHTEET...99 LIITTEET Liite 1. Työkykyindeksi Liite 2. Kansaneläkelaitoksen kuntoutushakemuslomake Liite 3. Aslak kuntoutus jaksot päivien mukaan Liite 4. Härmän Kuntokeskuksen kyselylomake Liite 5. Siivoustyöntekijöiden kyselylomake Liite 6. Palveluesimiesten haastattelulomake Liite 7. Tutkimuksen aikataulu kuukausitasolla Liite 8. Yhteistoimintapäivän kutsu...122

6 3 Liite 9. Yhteistoimintapäivän ohjelma ja tehtävät Liite 10. Tiedotuksen sisältö Liite 11. Kysely- ja haastattelututkimuksen aikataulut Liite 12. Ensimmäisen Aslak kuntoutusryhmän saatekirje Liite 13. Toisen Aslak kuntoutusryhmän saatekirje KUVIOT KUVIO 1. Toimintamalli työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamiseksi ja sen vaikutuksista iän karttuessa...11 KUVIO 2. Aslak kuntoutusprosessi...23 KUVIO 3. Työtoiminnan malli...29 KUVIO 4. Tietoisesti hallitun siivoustyön orientaatioperusta...31 KUVIO 5. Ekspansiivisen syklin vaiheet...34 KUVIO 6. Aslak kuntoutukseen osallistuneiden Engel Siivouspalvelut Oy :n Jyväskylän ja Vaasan toimipisteiden siivoustyöntekijöiden ikäluokittelu...55 KUVIO 7. Aslak kuntoutukseen osallistuneiden Engel Siivouspalvelut Oy:n Jyväskylän ja Vaasan toimipisteiden siivoustyöntekijöiden ammatillinen koulutus...56 Kuvio 8. Siivoustyön ergonomiassa tapahtuneet muutokset Aslakkuntoutuksen seurauksena...58 Kuvio 9. Työtehtävissä suoriutumisessa tapahtuneet muutokset Aslak kuntoutuksen seurauksena...59 Kuvio 10. Työn yksipuolisuudessa tapahtuneet muutokset Aslak kuntoutuksena seurauksena...60

7 4 Kuvio 11. Työn kiireydessä tapahtuneet muutokset Aslak kuntoutuksen seurauksena...61 Kuvio 12. Epäonnistumisen pelossa tapahtuneet muutokset Aslakkuntoutuksen seurauksena...62 Kuvio 13. Asiakaspalvelussa tapahtuneet muutokset Aslak-kuntoutuksen seurauksena...63 Kuvio 14. Ihmissuhdeongelmissa esimiesten kesken tapahtuneet muutokset Aslak-kuntoutuksen seurauksena...64 Kuvio 15. Ihmissuhdeongelmissa siivoustyöntekijöiden kesken tapahtuneet muutokset Aslak-kuntoutuksen seurauksena...65 Kuvio 16. Terveellisen ravitsemuksen huomiointi Aslak-kuntoutuksen seurauksena...66 Kuvio 17. Engel Siivouspalvelut Oy :n siivoustyöntekijöiden liikunnan harrastaminen vapaa ajalla Aslak-kuntoutuksen seurauksena...67 Kuvio 18. Siivottavan tilan toiminnan ja puhtaustason välisen yhteyden huomiointi Aslak-kuntoutuksen seurauksena...69 Kuvio 19. Siivottavan tilan terveellisyystekijöiden huomiointi Aslakkuntoutuksen seurauksena...70 Kuvio 20. Siivousmenetelmien ja välineiden valintaan huomiointi Aslakkuntoutuksen seurauksena...71 Kuvio 21. Siivousvälineiden ja menetelmien ergonomian huomiointi Aslakkuntoutuksen seurauksena...72 Kuvio 22. Vedettömän siivouksen toteuttamisen huomiointi Aslakkuntoutuksen seurauksena...73 Kuvio 23. Työn laadun kehittämisen huomiointi Aslak-kuntoutuksen seurauksena...74 Kuvio 24. Asiakaslähtöisen palvelun kehittämisen huomiointi Aslakkuntoutuksen seurauksena...74

8 5 Kuvio 25. Työjohdon sitoutumisen muutokset tyky toimintaan Aslakkuntoutuksen seurauksena...77 Kuvio 26. Muutokset vision ja tavoitteiden tuntemisessa Aslak-kuntoutuksen seurauksena...78 Kuvio 27. Muutokset yhteisen vision ja tavoitteiden ohjaamisessa työskentelyä Aslak-kuntoutuksen seurauksena...79 Kuvio 28. Työyhteisön avoimuudessa tapahtuneet muutokset Aslakkuntoutuksen seurauksena...80 Kuvio 29. Työyhteisön kannustavuudessa tapahtuneet muutokset Aslakkuntoutuksen seurauksena...80 Kuvio 30. Tiimityöskentelyssä tapahtuneet muutokset Aslak-kuntoutuksen seurauksena...81 Kuvio 31. Työntekijöiden välinen yhteistyön lisääntymisessä tapahtuneet muutokset Aslak-kuntoutuksen seurauksena...82 Kuvio 32. Tyytyväisyys tiedotukseen...86 Kuvio 33. Tyytyväisyys kuntoutuksen liikuntaopetukseen...87 Kuvio 34. Tyytyväisyys kuntoutusjaksojen välisiin harjoitustehtäviin...88 Kuvio 35. Tyytyväisyys aikatauluun...88 Kuvio 36. Tyytyväisyys kuntoutuksen ravitsemusneuvontaan...89 Kuvio 37. Tyytyväisyys mahdollisuuksiin vaikuttaa kuntoutuksen sisältöön..90 Kuvio 38. Tyytyväisyys henkisen jaksamisen ylläpitoon, yksilölliseen neuvontaan sekä henkilöstöön...90 Kuvio 39. Tyytyväisyys työterveyshuollon tukeen ja kannustukseen kuntoutukseen lähtemiseen...91 Kuvio 40. Tyytyväisyys työterveyshuollon toimintaan työkykyyn liittyvissä asioissa...92

9 6 1 JOHDANTO Työkyky on integroidun näkökulman mukaan yksilön, työnantajan, työyhteisön ja työympäristön muodostaman systeemin ominaisuus, joka on sidottu aikaan, paikkaan ja toimintaan (Kanerva, Pasanen, Riekkinen & Tuhkanen 1998, 76). Yksilön työkyvyn kehittämisen ja ylläpidon lisäksi on alettu nykyisin kiinnittää enemmän huomiota työyhteisön yhteiseen kehittämiseen (Ikonen & Karvinen 2000, 3). Etenk in tämän hetkinen työelämän tilanne on sellainen, että työelämässä pärjääminen edellyttää ekspansiivisesti hallittua työ- ja organisaatiotyyppiä eli työyhteisöllisen toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Muun muassa Aslak kuntoutus pyrkii nykyisin terveyden säilymisen kannalta tärkeät muutokset laaja-alaisesti kohdistamaan työyhteisöön. Esimerkiksi työn kehittämistä ja siihen liittyvää osaamista tarkastellaan sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. (Helo 2001, 18; Kela 1997b.) Nykyisin siivousalan tiukka kilpailu ja yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat paine i- ta työalueiden laajenemisen lisäksi työn osittamiseen ja yksipuolistamiseen. Kun pyr i- tään tekemään kustannussäästöjä, lisääntyy työn tehokkuus ja se johtaa pitkän aikavälin kuluessa siihen, että työn kokonaisvaltainen hallinta vähenee, työn sisältö köyhtyy ja työperäiset sairaudet lisääntyvät. Kun yksipuolinen työ ei kiinnosta eikä motivoi siivoustyöntekijää, heikkenee työn laatu. Täten puhdistuspalvelutyöntekijän terveyden ja työn laadun vuoksi alan kehittämistyön pitäisi suuntautua erityisesti siivoojien terveyden, työkyvyn ja ammattitaidon kehittämiseen. Työkyvyn ja ammattitaidon jatkuva ylläpito ja kehittäminen on mahdollista koulutuksen ja uuden oppimisen kautta. (Louevaara & Hopsu 1995, 103.) Tämän opinnäytetyön toimeksiantajina olivat Engel Siivouspalvelut Oy :n Keski- Suomen ja Pohjois-Suomen toimipisteet. Työn tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys Aslak kuntoutuksella oli siivoustyöntekijöiden työkykyyn. Aihe rajattiin koskemaan työssä jaksamista, työmenetelmien kehittymistä, työyhteisöä sekä Aslakkuntoutuksen viimeistä kuntoutusjakson osiota.

10 7 2 TYÖKYKY JA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Yksilön työkyvyn perusta muodostuu terveydestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä toimintakyvystä (Ikonen & Karvinen 2000, 3). Psyykkistä toimintakykyä yksilö tarvitsee jokapäiväisessä elämässä. Psyykkiseen toimintakykyyn kuuluvat muun muassa terve itsetunto ja kyky tehdä erilaisia henkisiä ponnistelua vaativat tehtävät. Sosiaalinen toimintakyky puolestaan muodostuu kyvyistä selviytyä kanssakäymisestä toisten ihmisten kanssa, kun taas fyysisen toimintakyvyn osa-alueita ovat hengitys- ja verenkiertoelimistö, tuki- ja liikuntaelinten toiminta sekä liikunnallinen taito. (Hopsu 1996, ) Yksilön fyysisen toimintakyvyn merkitys on suuri, etenkin, jos hän työskentelee fyysisessä työssä. Palvelualan tehtävissä puolestaan sosiaalinen toimintakyky, esimerkiksi ihmissuhdetaitojen hallinta on erittäin tärkeää. (Ikonen & Karvinen 2000, 3.) Työkyvyn tärkeisiin yksilöllisiin ominaisuuksiin kuuluu myös ammattitaito. Kuitenkin työkyky käsitetään laajemmaksi kokonaisuudeksi silloin, kun on kysymys työkyvyn edistämisestä. Tällöin työkykyä ylläpitävän toiminnan muodostavat työntekijä, työyhteisö, työympäristö ja työn sisältö. Työn määrällisen ja laadullisen ominaisuuksien ja työntekijän toimintakyvyn muuttuessa muuttuvat jatkuvasti myös työkyvyn vaatimukset. (Kanerva ym. 1998, ) Työntekijän työkykyä voidaan mitata liitteen 1 työkykyindeksin avulla, jossa otetaan huomioon yksilön oma arvio työkyvystään, kuten sairaudet, sairaus poissaolot ja henkiset voimavarat (Rissa 1999, ). Suomalaisen väestön ikääntyessä joudutaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota yksilön työkyvyn säilymiseen ja ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ehkäisyyn (Ikonen & Karvinen 2000, 3). Ikosen ja Karvisen (2000, 3) mukaan samanlaisina toistuvien työliikkeiden vähentämisellä, ripeän liikunnan harrastamisella ja esimiestyytyväisyydellä on selvä yhteys työkyvyn säilymiseen ja parantumiseen työntekijän ikääntyessä. Näin ollen on erittäin tärkeää, että jokainen ihminen on itse tietoinen siitä, mitkä asiat vaikuttavat hänen työ- ja toimintakykyynsä. (Emt. 34.) Jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä voidaan edistää muun muassa työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (Hopsu 1996, 182).

11 8 Työkykyä ylläpitävä toiminta on prosessi, jonka tarkoituksena on jatkua läpi työntekijän koko työelämän ajan (Rissa 1999, 139). Työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on, että työ yhteisöt kykenisivät hallitsemaan ja kehittämään omatoimisesti työtään, työkykyään ja terveyttään sekä parantamaan yksilöiden ja työyhteisöjen terveyttä. Lisäksi työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on työpaikan toimivuuden ja tuottavuuden paraneminen. (Kanerva ym. 1998, 77.) Kaikessa työkykyä ylläpitävässä toiminnassa tulee kuitenkin korostaa varhaista toimenp i- teisiin ryhtymistä. Keskeinen merkitys toiminnan onnistumiselle on tarpeen varhainen ja oikea-aikainen toteaminen. (Tuomisto 1995, 109.) Työkykyä ylläpitävän toiminnan historia Työkykyä ylläpitävän toiminnan käsite mainittiin virallisesti ensimmäisen kerran vuonna 1990 tulopoliittisen kokonaisratkaisun suositusmuistiossa (Helo 2001, 16; Järvisalo, Räsänen, Pirttilä, Immonen & Salo niemi 1999b). Seuraavaksi se huomioitiin vuonna 1992, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunta määritteli työpaikkojen työkykyä ylläpitävän toiminnan kaikeksi toiminnaksi, jolla työnantaja ja työntekijä sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa (Helo 2001, 17; Järvisalo ym. 1999b). Sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnan mukaan yksilölliset tekijät, kuten esimerkiksi terveys ja työ sekä työyhteisön piirteet vaikuttavat yht ä- aikaa työkyvyn säilymiseen ja heikkenemiseen. Näin ollen työkykyä ylläpitävä ja työkyvyttömyyttä ehkäisevät toimenpiteet tulisi huomioida yksilön ohella myös työympäristöön ja työyhteisöön. (Helo 2001, 17; Rantanen & Lehtinen 1992, ) Vuonna 1995 kokonaisvaltaiseen työkykyä ylläpitävään toimintaan lisättiin myös ammatillinen osaaminen yhtenä työkykyä määräävänä tekijänä (Helo 2001, 17; Järvikoski 1990, ).

12 9 2.1 Työkykyä ylläpitävän toiminnan verkosto Laaja-alaisen työkyvyn tukeminen edellyttää työkykyä ylläpitävän toiminnan verkostoa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan verkostoon kuuluvat linjaorganisaatio, henkilöstöhallinto, johto, työterveyshuolto sekä työsuojeluorganisaatio. (Rissa 1993, ) Työpaikan töiden, työyhteisöjen, osaamisen ja työkyvyn kehittämisen peruskivenä on kuitenkin johdon ja esimiesten aito sitoutuminen (Huhtanen 2002, 46). Työpaikan johto luo edellytykset työkykyä ylläpitävälle toiminnalle. Se on osa työpaikan henkilöstöpolitiikkaa ja turvallisuusjohtamista. Työpaikan johdon on asetettava tavoitteet työkykyä ylläpitävälle toiminnalle samalla tavoin kuin työpaikan toisille toiminnoille. He voivat käyttää seurannassa esimerkiksi henkilöstön sairauspoissaoloja. Työpaikan johdon tulisi myös kannustaa ja ohjata työntekijöitään. Työkykyä ylläpitävä toiminta onnistuu hyvin silloin, kun esimiehet ymmärtävät toiminnan merkityksen ja osallistuvat itse sen johtamiseen sekä antavat työsuojeluun ja työterveyshuo l- toon tarpeeksi voimavaroja. (Rissa 1993, 15.) Lopullinen vastuu omasta työkyvystään on kuitenkin työntekijällä itsellään. Hänen tulisi käyttää työnantajan antamat mahdollisuudet työkyvyn ylläpitämiseen. (Emt. 15.) Linjaorganisaation tehtävänä on vastata työ- ja ympäristösuojelun käytännön toimenpiteistä. Se toteuttaa myös johdon hyväksymiä tavoitteita. Linjajohdon tehtävänä on muun muassa riskien arviointi, yleisten toimintaohjeiden anto ja tekninen suojelu sekä jatkuva ympäristön seuranta. Lisäksi heidän tehtävänään on opastaa, ohjata ja valvoa. (Rissa 1999, 26.) Henkilöstöhallinnon henkilöstö osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan suunniteluun, toteutukseen ja seurantaan. He toimivat yhteistyössä työsuojelu ja työterveyshuolto henkilöstön kanssa. Henkilöstöhallinnon työntekijät pitävät myös yhteyttä viranomaisiin, vakuutus- ja eläkelaitoksiin sekä kouluihin ja opistoihin. (Emt. 16.) Työterveyshuolto on puolestaan työkykyä ylläpitävän toiminnan vetäjä. Työterve yshuollon asiantuntijat tekevät työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia. Ne ovat työterveyshuollon perustana työkykyä ylläpitävässä työssä. Työterveydenhoitajien tekemistä selvityksistä ja työntekijöiden terveystarkastuksista saadaan tietoja muun muas-

13 10 sa henkilöstön terveydentilasta, toiminnasta ja työkyvystä. Heillä on myös tietoja työpaikan työoloista sekä niistä työn vaatimuksista, joita työpaikan eri henkilöille vo i- daan asettaa. (Rissa 1993, 12.) Lisäksi työterveyshuollolla on merkittävä rooli yritysten työkykyä ylläpitävän toiminnan aloitteentekijänä, toimijana, seurannassa ja arvioinnissa (Helo 2001, 18; Peltomäki, Pohjanpää, Tuomi ym. 1999b). Työsuojeluorganisaation tehtävänä on osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Heidän tehtävänään on myös luoda myö n- teistä ilmapiiriä työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä seurata työntekijän selviytymistä työssä. (Rissa 1993, 14.) Työkykyä ylläpitävä toiminta on myös ennakoivaa työsuojelua. Ennakoivalla työsuojelulla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla vaikutetaan työpaikan olosuhteisiin ja töiden järjestelyihin jo suunnitteluvaiheessa. Näin pyritään varmistamaan, että esimerkiksi riskit on otettu huomioon ennen kuin esimerkiksi työmenetelmistä on ehtinyt aiheutua haittaa työntekijälle. Ennakoiva työnsuojelu on myös muutosten hallintaa ja työolojen jatkuvaa kehittämistä. (Emt. 14.) 2.2 Työkykyä ylläpitävän toiminnan osa-alueet Työkykyä ylläpitävän toiminnan osa-alueita ovat työ ja työolot, työyhteisö sekä työ n- tekijä. Työ ja työolot sisältävät erityisesti työn ergonomisen kehittämisen sekä työolojen ja työturvallisuuden korjaamisen. Työyhteisö sisältää puolestaan yhteistoiminnan ja johtamisen parantamisen, kun taas työntekijöiden työkykyä ylläpitävään toimintaan sisältää liikunnan harrastamisen ja terveellisten elintapojen tukemisen. Tärkeä osa toimintaa on myös ammatillista osaamista tukevien työtaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen. (Ikonen & Karvinen 2000, 3.) Kuvio 1 esittää toimintamallia työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamisesta ja sen vaikutuksista iän karttuessa.

14 11 KUVIO 1. Toimintamalli työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamiseksi ja sen va i- kutuksista iän karttuessa (Ilmarinen & Järvikoski 1995) Kun työkykyä ylläpitävä toiminta on tehokasta ja monipuolista, se kehittää työntekijöiden työkykyä ja ammatillista osaamista, jotka takaavat työn laadun ja tuloksellisuuden syntymisen ja säilyttämisen sekä työntekijän hyvän elämän laadun ja hyvinvoinnin (Ikonen & Karvinen 2000, 3). Ne vaikuttavat puolestaan, työntekijän eläkekykyyn ja kolmanteen ikään (Ilmarinen & Järvikoski 1995, 52) Työ ja työolot Työoloihin vaikuttavat työvälineet, käytetyt työmenetelmät ja -asennot sekä työjärjestelyt. Esimerkiksi ergonomialla voidaan kehittää työvälineitä ja työympäristöä ihmiselle sopiviksi. (Hopsu 1996, ) Työturvallisuus on puolestaan kiinni sekä työntekijästä itsestään että ulkopuolisista tekijöistä. Työturvallisuuden ulkopuolisia tekijöitä ovat muun muassa työtilat ja työtehtävät. Työntekijä voi itse vaikuttaa työ-

15 12 turvallisuuteen tavoillaan toimia sekä asenteillaan. (Lausjärvi, Kuoppamäki, Kyllönen, Leino, Peltoniemi &Vesterinen 2001, 12.) Työolojen jatkuva kehittäminen tulisi nä h- dä hyvin hoidetuissa yrityksissä voimavarana ja tärkeänä tuloksenteon apuvälineenä (Rissa 1999, 25). Ergonomia Ergonomia voidaan määritellä siten, että se on kitkan poistamista työn ja työntekijän väliltä (Lausjärvi ym. 2001, 8). Ergonomian tavoitteena on kehittää työtä ja työoloja vastaamaan työntekijän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia ja tarpeita. Työn ja työolojen kehittämisessä käytetään suunnittelua ja korjaavia toimenpiteitä. Ergonomialla pyritään myös ylläpitämään ja edistämään työkykyä ja terveyttä sekä ammatillista osaamista sekä työn tuottavuutta ja laatua. Esimerkiksi turhaa väsymystä ja sairauksia ehkäistään ergonomisilla työjärjestelyillä, joita ovat tauotus ja työn vaihtelu. (Ikonen & Karvinen 2000, 2.) Työturvallisuus Työturvallisuustoiminnan keskeisiä periaatteita ovat työnantajan ensisijainen vastuu sekä työolojen jatkuva seuranta ja näin ollen riskien välttäminen ja niiden arvioiminen. Lisäksi turvallinen tekniikka, tuotannon ja työsuojelun yhteenkuuluvuus sekä vaarallisten tekijöiden korvaaminen vaarattomilla tai vähemmän vaarallisilla ja tavoitteena nolla tapaturmaa. (Rissa 1999, 24.) Suomen tilastokeskuksen vuonna 1997 tekemän työolotutkimuksen mukaan noin kolmasosassa suomalaisissa työpaikoissa on runsaasti erilaisia työntekijöiden työkykyä haittaavia työympäristöongelmia. Työntekijöitä haittaavat 31% vaikeat työasennot ja 30% toistuvat, yksipuoliset liikkeet sekä 29% työympäristön rauhattomuus. Fyysisesti raskaat työt kuluttavat paljon ihmisen toiminta- ja työkykyä. Vaikeat ja epämukavat työasennot aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, kun taas työympäristön rauhattomuus aiheuttaa henkistä kuormittumista. Ammattiryhmittäin tehdyt tutkimukset osoittavat, että työkyvyttömyysriski on suurin fyysisesti kuormittavissa ammateissa. Esimerkiksi siivoojilla on seitsenkertainen työkyvyttömyysriski toimistotyötä tekeviin verrattuna. Yksittäisistä työkykyä parantavissa toimenpiteistä tehoavat yleensä ergonomiset tekijät. Kuten hankalien työasentojen poistaminen. (Emt. 58.)

16 Työyhteisö Työpaikan ilmapiiri on osa organisaation kulttuuria ja se syntyy ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Organisaation ilmapiiri voi olla vapauttava ja innostava, mutta se voi olla myös ahdistava. Työpaikan ilmapiiri vaikuttaa yksilön luottamuksessa siihen, miten hän arvioi saavuttavansa työtavoitteensa. Lisäksi se vaikuttaa työmotivaatioon, työtyytyväisyyteen sekä työn tuloksiin. (Viitala 2002, ) Työpaikan hyvä työilmapiiri näkyy ulospäin myös hyvänä asiakaspalveluna ja työn laatuna (Lausjärvi ym. 2001, 4). Työterveyslaitoksen tekemässä vuonna 1997 Työ ja Terveys haastattelututkimuksessa ilmeni, että työyhteisön ilmapiiri ja sosiaaliset suhteet koettiin yleensä hyviksi suomalaisissa työpaikoissa. Etenkin yksityisen sektorin alueen työyhteisön ilmapiiri oli paras. Se oli kannustava ja uusia ideoita tukeva, esimiehiltä sai palautetta ja työtovereiden välit olivat pääsääntöisesti hyvät. Työ- ja Terveys tutkimuksen mukaan tiedonkulku on suomalaisilla työpaikoilla koki kolme neljästä riittäväksi ja puutteelliseksi se oli neljäsosa kaikista työntekijöistä. (Rissa 1999, ) Nykyisin organisaatioiden ja niiden työyhteisöiden kehittämistarpeet kasvavat jatkuvasti. Keskeisin syy tähän on yrityksen menestymisen takaaminen yhä laajenevassa ja kovenevassa kilpailussa. Määrätietoinen henkilöstön kehittäminen vaatii kuitenkin onnistuakseen perusteellisia uudistuksia koko organisaation rakenteissa ja tottumuksissa. Jos yritys ei huolehdi työyhteisönsä työmotivaatiosta, muutosvalmiudesta ja jatkuvasta kehittämisestä, niin sen tulevaisuus ei näytä voitokkaalta. Näin ollen yrityksen johdolta ja sen työntekijöiltä vaaditaan menestyäkseen yhteistyökykyisyyttä, elää ja olla epävarmuudessa, jatkuvaa uuden opiskelua sekä psyykkistä ja fyysistä kestävyyttä. Lisäksi heillä tulisi olla nopeaa reagointikykyä, uudistumishalua ja joustavuutta. (Järvinen 2000, ) Johtaminen ja esimiestyö Aikaisemmin johtamisen kenttä jaettiin asioiden johtamiseen (management) ja ihmisten johtamiseen (leadership), mutta jako havaittiin kehnoksi, sillä kahta elementtiä ei voi erottaa toisistaan. Tällöin johtaja nähtiin päätöksentekijänä roolissa, jonka toiminnassa näkyivät myös tunteet. Nykyisin keskeisin johtajan rooli yrityksessä on olla

17 14 suunnannäyttäjänä ja kehityksen ohjaajana. Myös esimiesten arvo on korostunut nyt kun yritykset elävät jatkuvissa muutos- ja oppimispaineissa. He toimivat ryhmiensä tukihenkilönä ja lähellä toimivina suunnannäyttäjinä. Esimiehet auttavat samalla ylintä johtoa saavuttamaan yrityksen päämääriä ja toteuttamaan strategioita, kun tukevat alaisia heidän työtehtävissään. (Viitala 2002, ) Suomen tilastokeskuksen vuonna 1997 tekemän työolotutkimuksen tutkimuksen mukaan työelämän kehittämisohjelmat eivät ole lisääntyneet suomalaisilla työpaikoilla. Esimerkiksi johtamistavoissa, organisaation uusimisessa ja yleensäkään työn organisoinnissa ei ole tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia vuosiin 1990 ja 1984 verrattuna. Johtamistapojen muutokset ja tietojen saanti ovat kehittyneet erityisen hitaasti. Kuitenkin tiimityö näkyy työpaikoilla. Jo kolme neljästä työpaikasta käyttää erimuotoisia ryhmätyöskentelyä. (Rissa 1999, 58.) Esimiehenä toimiminen vaatii menestyäkseen sekä alaan liittyvää ammattitaitoa ja asiantuntemusta että myös ihmisten käsittelyyn liittyviä taitoja (Heikurainen & Joutsenkunnas 1996, 71). Hänen tulisi myös huolehtia työntekijöidensä jaksamisestaan ja kehittymistarpeistaan (Järvinen 2000, 52). Esimies voi pitää myöskin heidän kanssa kehityskeskusteluja, jotka on ennalta sovittu ja suunniteltu (Esimiestyöskentely 2002). Suurimmaksi ongelmaksi työelämässä koetaan esimiesten vähäinen tuki, epäoikeudenmukainen kohtelu ja töiden heikko organisointi (Heikurainen & Joutsenkunnas 1996, 95). Täten esimies, joka hallitsee pääosan työntekijöiden työstä ja tuntee alan erikoistiedot, osaa painottaa työtehtävien oikeaa suorittamista, suhteellisen yksityiskohtaista työntekijöiden opastusta, ohjausta ja seurantaa. Hän pystyy myös kehittelemään vastuualueensa asioita ja ottaa kantaa nopeasti ja itsenäisesti. Tuloksellisuus perustuu nimenomaan esimiehen kykyyn vaikuttaa tiimiinsä ja saada heidät yrittämään parastaan. (Emt ) Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että esimiehet ja johto kannustavat henkilöstöään epäkohtien esille tuomiseen ja vallitsevien toimintatapojen jatkuvaan arviointiin. Tavoitteena olisi sellaisen yrityskulttuuri, jossa työn ja toiminnan kriittinen tarkastelu ja keskustelu ei ole jokaisen oikeus vaan pikemminkin kaikkien velvollisuus. (Järvinen 2000, 71.)

18 15 Esimiehen tulisi olla ns. ensimmäinen kehittäjä eli hän on aloitteellinen työpaikan kriittisessä arvioinnissa ja uudistamisessa. Hänen tehtävänään on jatkuvasti kyseenalaistaa totuttuja toimintamalleja ja rutiineja sekä osoittaa erilaisia epäkohtia ja kehittämiskohteita. Omalla asenteellaan ja esimerkillään esimies rohkaisee ja innostaa myös muita työyhteisön jäseniä vastaavaan toimintaan. (Järvinen 2000, 72.) Jotta esimiehen toiminta olisi menestyksellistä tulisi esimiehen osata myös työntekijöiden motivointi. Hänen tulisi huomata ja hyödyntää myös työntekijöiden yksilöllisyys. Esimerkiksi työmotivaatioon vaikuttavista tekijöistä johtamistapa. Kuitenkaan ketään ei voida käskeä motivoitumaan, mutta erilaisin tavoin voidaan kuitenkin hetkellisesti innostaa työntekoon. Ensisijaisesti esimiehen tulee kuitenkin itse olla motivoitunut ja aktiivinen, että hän pystyy motivoimaan työntekijöitään. (Heikurainen & Joutsenkunnas 1996, ) Työmotivaatio Työmotivaatioon vaikuttavat työntekijän yksilölliset tekijät, joita ovat henkilön asenteet, persoonallisuus ja tarpeet. Siihen vaikuttavat myös työhön ja työtehtävään liittyvät tekijät kuten esimerkiksi vastuun määrä tai työtahti. Lisäksi työmotivaatioon va i- kuttavat osaltaan työympäristöön ja organisaatioon liittyvät asiat. Kuten esimerkiksi työtovereiden toiminta, palkitsemisjärjestelmät ja organisaatiorakenne. (Heikurainen & Joutsenkunnas 1996, 91.) Palveluyrityksessä työmotivaation merkitys on vielä tärkeämpi kuin tavanomaisessa tuotantolaitoksessa, koska työntekijät ja asiakkaat palveluyrityksessä ovat koko palvelutapahtuman ajan toisensa kanssa vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi asiakkaaseen suhtaudutaan välinpitämättömästi ja häntä ei kuunnella. Näin huono työmotivaatio vaikuttaa asiakaspalveluun ja se näkyy yrityksen myyntiluvuissa. Tuotantoprosessissa olevan työntekijän huono työmotivaatio ei vaikuta kuitenkaan tuotteeseen, jonka asiakas ostaa. (Emt ) Fredrick Herzberg :n motivaatio- hygienia teorian mukaan työtyytyväisyyttä luovat ne tehtävät, joiden työntekijän on suoritettava työssään. Toimeentulotekijöitä ovat taloudelliset tekijät, joita ovat muun muassa palkat ja niiden automaattiset lisät, kuten työ n- antajan maksama koulutus. Kannustustekijöitä ovat puolestaan saavutukset ja eteneminen. Etenkin fyysisiin kannustustekijöihin kuuluvat työympäristö, työsäännöt ja -

19 16 laitteet. (Emt ) Kannustustekijöitä ovat myös vastuu ja tunnustus sekä opastaminen. Opastamiseen kuuluvat etenkin ryhmäkokoukset ja työpaikka keskustelut. Lisäksi kannustustekijöitä ovat turvallisuus tekijät, joita ovat muun muassa vanhemman oikeudet eli niiden työntekijöiden, jotka ovat olleet pitkään samassa työpaikassa. (Emt ) Työntekijä Henkilöä, joka on täyttänyt 45 vuotta, voidaan sanoa ikääntyväksi työntekijäksi, koska tietyt toimintakyvyn osa-alueet suhteessa työn vaatimuksiin ovat alkaneet heikentyä. Joissakin töissä on työntekijän työkyky on alkanut heikkenemään vuoden iässä. (Ilmarinen 1995, 8.) Maailman terveystutkimuksen ja ikääntymisen asiantuntijoiden mukaan teollisuusmaiden työvoiman keski-ikä ja yli 45 vuotiaiden osuus työvoimasta kasvaa tulevina vuosina. Heidän mukaansa myös ikääntymisen myötä työ n- tekijän fyysinen, psyykkinen ja psykomotorinen suorituskyky muuttuvat. Nämä muutokset voivat rajoittaa joissakin töissä työntekijän työkykyä ja edellyttävät työn sopeutumista yksittäisen työntekijän tarpeiden ja kykyjen mukaisesti. (Emt ) Maailman terveystutkimuksen ja ikääntymisen asiantuntijoiden mielestä työtoverit ja työnantaja eivät useinkaan tiedosta ikääntyvän vahvuuksia. Työnantajien tulisi huomioida työntekijää hakiessa ja työssä pitämisessä se, että työkyky olisi arviointiperuste, ei ainoastaan ikä. Lisäksi työnantajien tulisi huolehtia joustavuudesta työn ja työympäristön muotoilussa. Näin voitaisiin varmistaa, että eri-ikäisille työntekijöille olisi sopivat työolot. (Emt ) Työn kuormittajat Iän karttuessa työkyky alkaa heikentyä silloin, kun kehittymismahdollisuudet työssä vähenevät ja työpaikoissa on runsaasti rooliepäselvyyksiä (Rissa 1999, 62). Myös työn sisäisistä piirteistä työn muodostama kokonaisuus sekä itsenäisyyden määrä työssä vaikuttavat työkykyyn. Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien puute voivat alentaa ihmisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia (Järvisalo ym. 2001, 30). Työn henkinen rasittavuus kasvaa myös silloin, kun työt kasaantuvat ja suorituspaineet kasvavat (Kantola 1995, 118). Lisäksi työelämän muutokset heikentävät vanhempien työntekijöiden sopeutumista työhön (Matikainen 1995, 55).

20 17 Työterveyslaitoksen tekemässä vuonna 1997 Työ ja Terveys -haastattelututkimuksessa tuli selvästi esille se, että suurin osa suomalaisista työntekijöistä kokee työssään kiirettä. Joka viides haastatteluun osallistuneista koki, että kiirettä on hyvin usein. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista työntekijöistä voi vaikuttaa itseään koskeviin työasioihin paljon tai melko paljon. Kuitenkin organisaation koon kasvaessa vaikutusmahdollisuudet vähenivät. Vaikutusmahdollisuudet työssä auttavat työntekijää säätelemään sekä fyysistä että psyykkistä kuormitusta. (Rissa 1999, ) Työntekijän elintapojen vaikutus työkykyyn Työntekijän elintavat vaikuttavat työkykyyn. Esimerkiksi sosiaaliturvan tutkimuslaitoksessa tehty tutkimus osoittaa, että 25% naisten ja 15% miesten työkyvyttömyyden aiheuttaneista sydän- ja verisuoni sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksista on tullut ylipainosta. (Rissa 1999, 63.) Aikuisikäiseen ruokailuun tulisi asettaa sekä ravitsemuksellisia että kansanterveydellisiä tavoitteita. Esimerkiksi jo yhden oikein koostetun päivittäisaterialla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti yksilön ravitsemustilaan ja terveyteen. Tasapainoiset, monipuoliset, kohtuulliset ja nautittavat ateriat työ- ja vapaa-aikana luovat myös mahdollisuudet sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. (Peltosaari & Raukola 1998, 253.) Ne ikääntyvät työntekijät, joilla on ollut mahdollisuus kehittyä työssään ja jotka ovat harrastaneet liikuntaa, voivat olla tietyissä työkyvyn osa-alueissa parempia kuin työelämänsä vasta aloittaneet nuoret. Työntekijän kokemus tulisi nostaa työelämässä uuteen arvoon. Nykyistä 59 vuoden eläkkeellesiirtymistä voidaan nostaa pehmeillä keinoilla, joita ovat esimerkiksi työolojen kehittäminen ja työkykyä ylläpitävä toiminta. (Rissa 1999, ) 2.3 Työkykyä ylläpitävän toiminnan tasot Työkykyä ylläpitävää toimintaa harjoitetaan kolmessa eri tasossa. Ensimmäisessä tasossa toiminnan kohteena ovat kaikki työntekijät, riippumatta siitä minkälainen on heidän terveydentila tai työ- ja toimintakyky. Toisen tason toiminta kohdistuu työntekijöihin ja työyhteisöihin, joita uhkaa työ- ja toimintakyvyn aleneminen. (Järvisalo

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015 TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa? Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot