AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Puhelin: Telefax: Puhelin: Telefax:

Transkriptio

1 PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö / Päihdekuntoutusyksikkö Katuosoite: Keskussairaalantie 20 Postinumero: Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄ Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: etunimi.sukunimi@jkl.fi Palvelumuoto Polikliininen palvelu Tuettu asuminen Suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvonta Päiväkeskus Omistaja / ylläpitäjä Nimi: Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Keskussairaalantie 20 B JYVÄSKYLÄ Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: etunimi.sukunimi@jkl.fi Vastuuhenkilö Nimi: Heikki Pokkinen Lääninhallituksen toimilupa (yksityiset hoitoyksiköt) Virkanimike: Avohoidon johtaja Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus: Erikoissairaanhoitaja, johdon (esim. johtamisen erityisammattitutkinto jne.) työnohjaaja Päihdealan työkokemus (vuosina) 15 Muu sosiaali- tai terveysalan työkokemus (vuosina): 2003 Toimilupatäydennys 2007 YKSIKÖN TARJOAMAT PALVELUT 12 Toiminta-ajatus Tarjottavat palvelut Päihdekuntoutusyksikkö on päihteiden käyttäjien ja riippuvuusongelmaisten jatkohoito- ja avokuntoutusyksikkö. Sen toiminta-ajatuksena on tukea kuntoutujaa irtautumaan riippuvuuksista ja lisäämään elämänhallintaa. Toimintamuodot ja moniammatillisen työryhmän tuottamat palvelut perustuvat psykososiaalisen kuntoutuksen ja päihdelääketieteen menetelmiin. Työmuodot ovat sosiaalityö ja palveluohjaus, tukea antavat keskustelut, yksilö- ja perheterapia, ryhmä- ja akupunktiohoito sekä lääkehoito. Lisäksi yksikkö tarjoaa Kuntoutumis- ja Mielialakursseja sekä työ- ja toimintakyvyn arviointeja, opioidiriippuvaisten korvaushoidon tarpeen arviointia ja korvaushoitoa. Ajolupa-asioissa arvioidaan päihderiippuvuutta. Tukea työelämän päihdeongelmiin tarjoavat Kolmas kerta palvelut. Päihteiden käyttäjien lisäksi palveluja on peliriippuvaisille. Läheisille annetaan tukea, neuvontaa ja ohjausta.

2 Kohderyhmät (ikärajat) Aukioloajat Kaikki päihde ja riippuvuusongelmaiset, ei ikärajoja. klo arkipäivisin Vuosittainen asiakas- ja käyntimäärä Toteutumattomat hoitokäynnit asiakasta Sovitut hoitokäynnit ovat toteutuneet erittäin hyvin: Vuonna 2009 toteutumattomia hoitokäyntejä oli yksikössä 321 ja toteutuneita eli alle 3 % jäi toteutumatta. Palvelukielet suomi ruotsi muu(t) mi(t)kä:englanti, venäjä onko mahdollista saada tulkkipalveluja kyllä missä kielissä: ei Muut tukipalvelut Asiakkaita ohjataan vertaisryhmiin. Säätiön tiloissa kokoontuu AA-ryhmä ja NAryhmä. Asiakkaiden läheisille tarjotaan tukikäyntejä sekä ohjataan vertaisryhmiin. Vankilasta vapautuvia ohjataan Kris vertaistukitoimintaan. Asiakkaita ohjataan A- kiltaan,raskaana olevien naisten tukiryhmään, Katulähetyksen perheryhmään. PALVELUUN/HOITOON HAKEUTUMINEN Palveluun/hoitoon hakeutumiskäytännöt Jonotuskäytännöt Päihtyneiden palvelu Hoitoon hakeudutaan Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin kautta. Pointin päivystys on arkisin klo Pointin päivystyspuhelin maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo Asiakkaiden hoitoon ohjaamisesta ja jonoista vastaa Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti, joka ohjaa myös korvaushoitoon haluavat asiakkaat Päihdekuntoutusyksikön korvaushoidon arvioon. Korvaushoidon arvioon ei ole ollut jonoa mutta korvaushoidon aloitukseen on ollut vaihtelevan pituinen jonotusaika, 0-7 kk. Yksikön muista palveluista kuntouttaviin ryhmätoimintoihin ei ole ollut jonoa mutta yksilöllisiin hoitokeskusteluihin jonoa on syntynyt jo vuoden 2009 lopulta. Tilanne yksilöaikojen suhteen parantuu kahden uuden työntekijän aloitettua syksyn 2010 aikana sellaiseksi ettei jonotusaikaa enää ole, Toteutetaan Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointissa. PALVELUN/HOIDON SUUNNITTELU Palvelun/hoidon tarpeen arviointi Tilannekartoitus Palvelu-/hoitosuunnitelma Toteutetaan Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointissa, jonka jälkeen asiakkaat ohjataan Päihdekuntoutusyksön palveluihin. Päihdekuntoutusyksikön hoidon aikana asiakkaan tilannetta arvioidaan hoitokäyntien, pari- ja perhetapaamisten, ryhmien ja kurssien sekä verkostotapaamisten pohjalta jatkuvasti. Hoidon tarvetta arvioidaan myös kuntoutumissuunnitelmaa laadittaessa. Asiakas osallistuu oman hoitonsa arviointiin. Päihdekuntoutusyksikkö tekee opioidiriippuvaisten korvaushoidon arvioita. Pointissa sairaanhoitajat ja sosionomi tekevät kirjallisen asiakkaiden elämäntilanteen ja päihteidenkäytön ensikartoituksen. Mittareina käytetään Audit, SDS, EuroAdad, DAST, BDI, SIWA-B, ADS. Tarvittaessa konsultoidaan psykiatria ja päihdelääkäriä. Pointti toimii aina yhteistyössä lastensuojelun kanssa ja palvelut ovat osa lastensuojelun tukitoimia. Lastensuojeluilmoitukset tehdään alueen lastensuojelutyöntekijälle suullisesti tai kirjallisesti. Hoito jatkuu Päihdekuntoutusyksikössä.Päihdekuntoutusyksikön hoidon aikana asiakkaan tilannetta arvioidaan hoitokäyntien, pari- ja perhetapaamisten, ryhmätilanteiden sekä verkostotapaamisten pohjalta jatkuvasti. Samoja mittareita käytetään muutoksen arvioimiseksi. Myös Päihdekuntoutusyksikkö toimii aina yhteistyössä lastensuojelun kanssa ja palvelut ovat osa lastensuojelun tukitoimia. Lastensuojeluilmoitukset tehdään alueen lastensuojelutyöntekijälle suullisesti tai kirjallisesti. Asiakkaille tehdään kirjallinen kuntoutumissuunnitelma asiakkaan ja tarvittaessa hänen verkostonsa kanssa. Suunnitelman toteutumista ja hoidon kestoa arvioidaan sovitusti yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa myös verkoston kanssa. Kuntoutumiskurssilla kuntoutumissuunnitelmia on ryhdytty tekemään hyvällä

3 menestyksellä ryhmissä. PALVELUN/HOIDON TOTEUTTAMINEN Ydinosaaminen ja Hoito-ohjelma Toimintamuodot ja moniammatillisen työryhmän tuottamat palvelut perustuvat psykososiaalisen kuntoutuksen ja päihdelääketieteen menetelmiin. Työmuodot ovat sosiaalityö ja palveluohjaus, tukea antavat keskustelut, yksilö- ja perheterapia, ryhmä- ja akupunktiohoito sekä lääkehoito. Ajolupa-asioissa arvioidaan päihderiippuvuutta. Tukea työelämän päihdeongelmiin tarjoavat Kolmas kerta palvelut. Päihteiden käyttäjien lisäksi palveluja on peliriippuvaisille. Läheisille annetaan tukea, neuvontaa ja ohjausta. Opioidiriippuvaisten korvaushoidon tarve arvioidaan Päihdekuntoutusyksikössä. Yksikössä toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaista opioidiriippuvaisten korvaushoitoa. Arviointi- ja tutkimusjaksoilla tehdään työ- ja toimintakyvyn sekä eläkemahdollisuuksien arviointeja ja kuntoutustutkimuksia työvoimahallinnon tai sosiaalitoimen lähetteillä. Työ ja toimintakyvyn arviointeja (ELMA) tehdään yhteistyössä säätiön Alkoholivieroitusosaston kanssa. Säätiöllä tehtyjen ELMA tutkimusten kohderyhmä on vaikeasti päihdeongelmaiset asiakkaat, joille tutkimusten tekeminen avohoidossa ei onnistu päihteidenkäytön vuoksi tai asiakas ei tule sovitusti tutkimuksiin. Arviointija tutkimusjaksolle otetaan asiakas lähettävän tahon arviointi- ja tutkimuspyynnön / lähetteen mukaisesti. Arviointi- ja tutkimusjakso voidaan aloittaa myös Päihdepalvelusäätiön avo- tai laitospalveluissa olevalle asiakkaalle tehdyn hoidon tarpeen arvion perusteella.näissä tilanteissa säätiö neuvottelee työvoimahallinnon tai kunnan kanssa arviointi- ja tutkimuspalveluiden aloittamisesta. Kuntoutumiskurssi on kahdeksan viikon pituinen avomuotoisena toteutuva kuntoutumisohjelma. Kuntoutumiskurssilla hyödynnetään arjen kokemuksia osana kuntoutumisprosessia ja muutostyöskentelyä. Ryhmäkertojen ohjaajina toimivat Päihdepalvelusäätiön sairaanhoitaja, toimintaterapeutti sekä terveydenhuollon eri asiantuntijat. Ryhmän ohjaus toteutetaan työparityöskentelynä. Ryhmien sisällön suunnitteluun osallistuvat myös kurssilaiset ja ohjelmaan sisällytetään kunkin ryhmän itsensä esiin nostamat teemat.kuntoutumiskurssi sisältää luentoja, keskustelu- ja toiminnallisia ryhmiä sekä yksilötehtäviä ja keskusteluita. Ohjelmaan voi osallistua kotoa, asumuspalveluyksiköstä tai Säätiön Alkoholivieroitusyksiköstä käsin. Kurssin tavoitteena on selvittää ja luoda edellytykset asiakkaan kuntoutumiselle ja kartoittaa asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanne. Tavoitteena on, että asiakas ryhmän tuella löytää välineitä arkeen ja elämänhallintaan sekä saa tukea päihteettömyyteen. Kurssi kestää 20 päivää, jotka toteutetaan 8 viikon aikana arkipäivisin klo Kuntoutumiskurssi on osa vuoden kestävää kuntoutumissuunnitelmaa, joka sisältää lisäksi 2-4 parin päivän mittaista intervallijaksoa. Intervalleilla työskennellään asiakkaan kuntoutussuunnitelman pohjalta arvioiden muutostyöskentelyn etenemistä. Mielialakurssi on alun perin kehitetty lievän ja keskivaikean masennuksen hoitoon ja kurssin vaikuttavuutta on tutkittu eri puolilla maailmaa. Suomessa sitä on käytetty myös työuupumuksen, päihde- ja muiden riippuvuuksien hoidossa. Kurssi kokoontuu kerran viikossa yhteensä 15 kertaa ja on kestoltaan 2,5 tuntia. Kurssi on ohjattua vertaistoimintaa, jossa opiskellaan masennuksen itsehoitoa. Kurssilla opetellaan ja opitaan taitoja, jotka auttavat elämän vaikeuksissa ja tukevat arkipäivässä selviytymistä. Kurssin tavoitteena on itsehoitokeinojen avulla vähentää vakavien masennusten puhkeamista ja lyhentää masennusjaksojen kestoa sekä lievittää masennusjaksojen voimakkuutta. Myös oman päihdeongelman käsittely ja hoitaminen on mahdollista mielialakurssin aikana. Kolmas Kerta-palvelut ovat päihdehuollon erityispalveluita, joita tarjotaan työterveyshuollon edustajille omien palveluiden rinnalle ja tueksi erityisesti työpaikkojen päihdeongelmissa ja hoitoonohjausta koskevissa asioissa.

4 Kolmas kerta-palvelut kohdistetaan erityisesti työelämässä mukana olevalle asiakasryhmälle. Palveluiden lähtökohtana on työelämälähtöisyys ja elämänhallinnan lisääminen. Palveluiden päämääränä on pitää asiakas työelämässä, saattaa hänet työelämään ja kiinnittää asiakas hoidon piiriin, vaikka hän olisi jo menettänyt työnsä. Palvelun kohderyhminä ovat: työpaikalta hoitoonohjatut henkilöt työkokeilussa olevat ja mahdollisesti työllistyvät asiakkaat opiskelevat asiakkaat työterveyshuollot työnantajat ja niiden edustajat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Kolmas Kerta-palvelut perustuvat yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Asiakkaat määrittelevät itse oman päihteidenkäyttönsä muutostavoitteet. Näkökulma hoitoon on kokonaisvaltainen. Kolmas Kerta-palveluiden toimintamalleina käytetään useita eri käypähoitosuositukseen ja käytännön kliiniseen kokemukseen perustuvia, hyväksi todettuja kognitiivisia, toiminnallisia sekä tiedollisia ja ratkaisukeskeisiä menetelmiä. Kolmas Kerta-palveluita tuottaa Päihdepalvelusäätiön ammattitaitoinen, erityisasiantuntijoista koostuva moniammatillinen hoitotiimi. Hoitotiimiin kuuluu: - sairaanhoitaja - sosiaalityöntekijä - lääkäri - psykiatri - toimintaterapeutti Kolmas Kerta-palveluita voivat ostaa kunnat, työterveysasemat, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Kolmas Kerta palvelut ovat saatavilla sopimuksen mukaan joko Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön toimipisteissä tai asiakkaan omissa tiloissa. Palveluita voidaan tuottaa sekä yksilöettä ryhmätoimintana. Kolmas kerta-palveluiden päämääränä on: ehkäistä ja vähentää työelämän päihdehaittoja tarjota asiantuntija-apua työelämän päihdehaittojen käsittelyssä sekä hoitoonohjauksessa tukea työelämässä pysymistä edistää työllistymistä auttaa työpaikkansa menettäneiden hoitoon ja kuntoutukseen kiinnittymistä Kolmas kerta palveluiden tavoitteena on: edistää asiakkaiden o päihteettömyyttä o päihteiden käytön hallintaa o työhyvinvointia o elämänhallintaa tarjota työterveydenhuollon edustajille o asiantuntijapalveluita o uusia vaihtoehtoja ja menetelmiä päihdehaittojen käsittelyyn antaa yrityksille, työnantajille tai heidän edustajilleen apua o päihdeohjelmien ja hoitoonohjausmallien laatimisessa o työelämään liittyvien päihdeasioiden käsittelyssä ja puheeksiottamisessa o työelämän päihdehaittojen ehkäisemisessä ja vähentämisessä tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille o päihdehuollon erityispalveluita työelämän tarpeista käsin

5 o koulutusta työelämään liittyvien päihdeasioiden käsittelyssä ja puheeksiottamisessa AVOT-ryhmä Kenelle Avot -ryhmä on kuntouttava avohoitoryhmä niille, jotka tunnistavat muutostarpeita omassa elämänhallinnassaan ja ovat kuntoutumisensa alkuvaiheessa, jota kutsutaan esiharkinta ja harkintavaiheeksi. Avot -ryhmä on suunnattu niille, jotka pohtivat omaa arjen ja päihteiden käytön hallintaansa ja ovat kiinnostuneita työskentelemään ohjatussa vertaistukiryhmässä. Avot -ryhmään voi hakeutua omasta aloitteesta sekä Päihdepalvelusäätiön eri yksiköiden tai yhteistyötahojen kautta. Tavoitteet Avot -ryhmän tavoite on keskustella erilaisista elämään ja arjessa toimimiseen liittyvistä kysymyksistä, antaa tietoa päihderiippuvuudesta ja tarjota välineitä muutostyöskentelyyn. Ryhmän tavoitteena on kohentaa oman elämän hallintaa ja hyvinvointia. Menetelmät Ryhmän tärkein menetelmä on ryhmäläisten kuunteleminen. Ryhmään luodaan kiireetön ilmapiiri, jossa kaikkien läsnäolo ja osallistuminen ilman ulkoa asetettuja tavoitteita korostuvat. Työskentelyssä käytämme ratkaisukeskeisiä ja toiminnallisia menetelmiä. Lisänä on myös tiedollisia ja kognitiivisia elementtejä. Keskeistä ryhmässä ovat ryhmäläisten välinen vuoro-vaikutus ja vertaistuki. Toteutus Avot -ryhmä on avoin non-stop-ryhmä, johon voi tulla oman tarpeen mukaan. Avot -ryhmä kokoontuu kerran viikossa ja kestää neljä tuntia kerrallaan. Päihteettömänä tulo ryhmään on ainoa edellytys osallistumiselle ja siksi kaikki Avot - ryhmään tulijat puhallutetaan alkometrillä. Jokaisella ryhmäkerralla tehdään yhdessä välipalaa. Ryhmä on asiakkaille maksuton. Ryhmän toteutumista ohjaa kaksi työntekijää. Ryhmä tekee myös vierailuja muihin päihteettömyyttä tukeviin kohteisiin. The Naiset Naisten ryhmä Tavoitteet The Naiset -ryhmän tarkoituksena on mahdollistaa turvallinen keskustelu naisesta päihteiden käyttäjänä sekä naisen seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Ohjaajien ja vertaistuen avulla lisätään naisten tietoisuutta omasta päihteiden käytöstä ja seksuaalisuudesta, sekä vahvistetaan ja työstetään omaa naiseutta ja minäkuvaa. Tavoitteena on luoda edellytyksiä parempaan elämänhallintaan. Ryhmässä annetaan tietoa päihteistä ja seksuaaliterveydestä sekä herätellään naisia miettimään omaa erityisyyttään. The Naiset-ryhmässä nainen saa tilaa itselleen ja omille kysymyksilleen, asioita voidaan käsitellä luontevammin, avoimemmin ja syvemmin. Toteutus: Ryhmään valitaan 8 naista. Naisten ryhmä kokoontuu 15 kertaa, kerran viikossa 2-2,5 tuntia kerrallaan. Ryhmä toimii suljettuna ryhmänä. Ryhmään hakeutuminen: Ryhmään voi hakea omasta aloitteesta, Päihdepalvelusäätiön eri yksiköiden kautta tai eri viranomaisten ohjaamana. Ryhmänohjaajat tekevät ennen ryhmän alkamista ryhmään hakijoille haastattelun ja

6 valinta ryhmään tapahtuu sen perusteella. Jokainen valittu saa henkilökohtaisen kutsukirjeen ennen ryhmän alkamista. Ryhmän sisällöistä Menetelminä käytetään kognitiivista lähestymistapaa, toiminnallisia menetelmiä ja harjoituksia sekä tiedollisia-, voimavaralähtöisiä- ja ratkaisukeskeisiä elementtejä. Hoito on asiakkaalle maksutonta. Virtahevon lapset Lapsilähtöisen päihdetyön kehittämishanke on Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön hanke, jonka päämääränä on lasten tilanteen parempi huomioiminen päihdepalveluissa sekä viranomaistyön kehittyminen. Hanke on 3-vuotinen ja se toteutetaan vuosina Hankketta on rahoittanut Sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahoista ja RAY 2010 Hankkeen toimintamuodot ja palvelut 1. Verkostoituvien yhteistyömenetelmien kehittäminen 2. Työkokoukset jossa kehitetään verkostoituvia yhteistyömenetelmiä 3. Puheeksiottomateriaalin tuottaminen päihdeperheiden kanssa työskentelevien käyttöön 4. Koulutukset yhteistyökumppaneille ja Päihdepalvelusäätiön henkilökunnalle 5. Päihdepalvelusäätiön sisäinen konsultaatio 6. Uutta tietoa päihdeisien isyyskokemuksista Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden paikallisten tahojen kanssa, jotka kohtaavat työssään päihdeongelmaisia vanhempia ja heidän lapsiaan. Lisäksi yhteistyötä tehdään A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus hankkeen kanssa. Yksilöhoito Ryhmähoito Yhteisöhoito Perhehoito ja -terapia Lääkehoito Muu(t) menetelmä(t) Neuvonta- ja ohjauspalvelut Sosiaalinen verkosto ja tuki Virtahevon lapset kehittäjätyöryhmä Projektikoordinaattori/sairaanhoitaja Krista Ritamies-Veijalainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anne Poikolainen Tutkija Ulla Kosonen Hoitokeskustelun tai terapia-istunnon pituus on 45 min. Verkosto- ja perhetapaamiset ovat kestoltaan 45 min. - 1,5 tuntia. Hoitomenetelmiä ovat kognitiivinen lähestymistapa, motivoiva haastattelu, toiminnalliset menetelmät, ratkaisukeskeinen terapia ja perheterapia. Työote on verkostoitunut. Ryhmä- ja kurssihoidoissa käytetään kognitiivista, ratkaisukeskeistä ja psokodynaamista viitekehystä sekä hyödynnetään yhteisöhoidon malleja ja vertaistukea. Ryhmiä ja kursseja ohjaa aina kaksi koulutettua ohjaajaa. Ryhmät ja kurssit kokoontuvat vaihtelevin tiheyksin ryhmästä riippuen vaihdellen välillä 5 kertaa viikossa - 1 kertaa viikossa. Valtaosa ryhmistä ja kursseista on prosessiluonteisia. Perheterapiaa erityistason psykoterapiana Opioidiriippuvaisten korvaushoitolääkkeenä käytetään Metadonia korvaushoidossa ja kuntouttavassa korvaushoidossa. Psykososiaalisen hoidon tukena käytetään somaattisten sairauksien edellyttämiä lääkkeitä, mielialalääkkeitä, Rivatrilia ja uudempia psykoosilääkkeitä. Viiden pisteen korva-akupunktiohoito Asiakkaille annetaan neuvontaa ja ohjausta arjen hallintaan ja asioiden hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaiden sosiaalinen verkosto kartoitetaan tarkasti. Jatkohoitosuunnitelmapalaverit toteutetaan verkostokokouksina, joihin osallistuvat läheiset ja viranomaiset. Asiakkaiden läheisillä on mahdollisuus tukikäynteihin yksikössä. Kuntoutumiskurssilla asiakkaiden omaiset osallistuvat yhteiseen iltapäivään. Yhteistyö lastensuojelun ja asiakkaiden muun viranomaisverkoston kanssa on tiivistä.

7 Lääkäripalvelut Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Yksikön säännöt Yksikössä on kolme osa-aikaista lääkäriä, joista ylilääkäri on yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri, jolla on päihdelääketieteen pätevyys. Toinen lääkäri on LL, jolla on pitkä kokemus niin psykiatrisesta kuin päihdetyöstä ja kolmas on lastenpsykiatrian erikoislääkäri (Virtahevon lapset hankkeessa). Yksikössä otetaan valvottuja päihdeseuloja tarkoitusta varten erityisesti suunnitelluissa tiloissa. Käytämme pikaseuloja sekä Medix laboratorioiden seulavarmennusta. Asiakkaiden puhallusilmaa mitätaan alkometreillä. Ennen ryhmäkertaa kaikki asiakkaat puhallutetaan rutiinisti. Päihtyneinä ei voi osallistua raittiustavoitteisiin ryhmiin. Väkivaltainen käytös tai sillä uhkaaminen on yksikössä täysin kielletty. Jos tätä sääntöä rikotaan, asiakkaan kanssa pyritään ensin keskustelemalla saada asiaan korjaus. Jos keskustelu ei riitä, tavataan asiakasta vartijan ollessa viereisessä huoneessa. Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia. Toimenpiteillä pyritään varmistamaan niin asiakkaan kuin henkilökunnankin turvallisuus. JATKOHOITO Hoidon päättäminen Jatkohoitoon ohjaaminen Hoidon yhteenveto Hoidon tarvetta ja sen kestoa arvioidaan yksilöllisen kuntoutumissuunnitelman mukaan.hoidot päättyvät yhteisestä sopimuksesta tai asiakas ohjataan jatkohoitoon verkostopalaverin tuloksena. Säätiön sisällä jatkohoitoon ohjautuminen toteutuu asiakkaan sekä lähettävän että vastaanottavan yksikön työntekijän tapaamisella. Tapaamiset pyritään järjestämään silloin kun asiakas on vielä lähettävässä yksikössä. Hoidon tarvetta ja sen kestoa arvioidaan yksilöllisen kuntoutumissuunnitelman mukaan.hoidot päättyvät yhteisestä sopimuksesta tai asiakas ohjataan jatkohoitoon verkostopalaverin tuloksena. Asiakkaan muu kuin päihdehoidon tarve arvioidaan myös. Hoitopaikan valintaan vaikuttaa asiakkaan toive, hoitavan yksikön suositukset sekä maksavan tahon päätökset. Asiakas palaa laitoshoidosta avohoitoon omalle hoitajalle. Hoitoyhteenveto tehdään ennen jatkohoitoon siirtymistä ja asiakas saa sen halutessaan itselleen. HENKILÖKUNTA Henkilökunta Henkilökunnan vaihtuvuus Rekrytoinnin tulevaisuuden suunnitelmat Opiskelijoiden ja sijaisten käyttö Resursointi työvuoroissa Henkilökunnan jäsenten nimi, virkanimike ja ammatillinen perus- ja erityiskoulutus, päihdealan työkokemus sekä muu sosiaali- tai terveydenhuollon työkokemus (vastataan erillisellä liitteellä, liite 1) henkilökunnan lukumäärä henkilötyövuodet sosiaalialan tai käyttäytymistieteiden koulutuksen 2 työntekijää / saaneet 45 henkilötyövuotta terveydenhuollon koulutuksen saaneet 11 työntekijää / 260 henkilötyövuotta muu hoitohenkilökunta tukipalveluhenkilökunta (muut kuin hoitohenkilökunta) henkilöstö yhteensä 13 yksikön paikkaluku Henkilökunta on täydentynyt säätiön sisällä tapahtuneina henkilöstön siirtymisinä, joita on kahden vuoden aikana ollut 4. Kaksi työntekijää on jäänyt eläkkeelle ja kaksi siirtynyt muualle töihin. 1 uusi sosiaalityöntekijä aloittaa yksikössä Yksikkö toimii opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Tämän vuoden, 2010, lomasijaisia yksikössä työskentelee kaksi, joiden perehdytykseen on tehty erityinen perehdytysohjelma. Sijaiset perehdytetään paitsi oman yksikön työhön, myös säätiön muuhun toimintaan sekä päihdetyön kenttään Jyväskylän seudulla. Kaikki yksikön työntekijät työskentelevät ns. virka-aikana. Kotikäynnit toteutetaan kahden työntekijän voimin, kuten toimitaan myös ryhmien ohjaamisessa.

8 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA HYVINVOINTI Henkilöstön käynnissä oleva menetelmäkoulutus Yksikön koulutussuunnitelma Täydennyskoulutus Työnohjaus Konsultointi Kehityskeskustelu Työterveyshuolto Työsuojelu Koulutussuunnitelma 2010 Koko henkilöstö saa Nadan viiden pisteen korva-akupunktiokoulutuksen. 1 sh osallistuu Ikääntyvien mielenterveystyön kehittämiskoulutukseen Päihdesosiaalityönpäivät, päihdepäivät,keski-suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämiskoulutus Yksikön koulutussuunnitelmat tehtään vuosittain. Väkivalta- ja uhkatilannekoulutus, ensiapukoulutus sekä paloturvallisuuskoulutus järjestetään 2 vuoden välein. Korvaushoitotyöryhmän ryhmätyönohjaus on 9 kertaa vuodessa. Koko yksikön yhteinen työnohjaus on ollut kevään tauolla. Esimiehen työnohjaus on 8 kertaa vuodessa. Psykoterapeutilla on henkilökohtainen työnohjaus. Työnohjaajat ovat ulkopuolisia. Case tyyppinen koko säätiön työnohjaus 3 kertaa kevään 2010 aikana. Säätiön sisällä on mahdollisuus konsultoida eri yksikössä toimivaa sairaanhoitaja/työnohjaajaa sekä päihdelääkäriä joka on myös psykiatri Yksikön esimies käy kehityskeskusteluja työntekijöiden kanssa kerran vuodessa. Sen lisäksi työryhmä arvioi tarkemmin toimintaansa ja tiimityön kehittämistä suunnittelupäivissä 4 kertaa vuodessa. Työterveyshuolto on ostettu Jyvässeudun Työterveydeltä ja on sisällöltään kokonaisvaltainen työterveyshuolto sopimus. Säätiöllä on työsuojelutoimikunta, jossa on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja kaksi jäsentä. Toimikunta kokoontuu säännöllisesti työsuojeluvaltuutetun kutsusta. Lisäksi kerran vuodessa on työsuojelupiirin tapaaminen. Työsuojelusuunnitelmassa on oma osio henkiselle työsuojelulle. Työntekijöille järjestetään tarvittaessa debriefing 1 vrk:n sisällä. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan arviointi Arvioinnin tulokset Toiminnan kehittäminen Säätiön toiminnan arviointia on toteutettu ulkoisella asiakastyytyväisyystutkimuksella 2009 sekä henkilöstön ja sidosryhmien webropol kyselyllä Sisäinen arvio toteutuu viikottain työryhmäpalaverissa, suunnittelupäivillä 4 kertaa vuodessa sekä yhteistyöpalavereissa muiden säätiön yksiköiden kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että säätiö on onnistunut sen säännöissä määritellyn tarkoituksensa ja toiminta-ajatuksensa mukaisesti hyvin. Säätiö on toiminnallaan kyennyt lyhyessä ajassa saavuttamaan merkittävän aseman ja roolin eri toimijoiden välisen yhteistyön ja koko päihdetyön edistämisessä. Säätiö on lisännyt asiakkaidensa palvelujen saanti mahdollisuuksia ja sen kehittämistyö on ollut innovatiivista. Säätiöllä on hyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta, mutta sen sisäistä ja keskinäistä vuorovaikutusta tulee kehittää. Säätiön talous on ollut koko sen toiminnan ajan tiukalla, mutta arvioiden perusteella säätiön taloutta ja hallintoa on hoidettu hyvin ja ammattitaitoisesti. Päihdepalvelusäätiön perustamisesta ja sen toiminnasta tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että säätiön toiminnassa on havaittavissa verkostoperiaatteen mukaista yhteistoimintaa ja, että säätiö on luonut parempaa yhteistyötä päihdehuollon eri toimijoiden välille. Erityisesti avoimuus ja luottamukselliset yhteistyösuhteet eri toimijoiden välillä ovat edistäneet aiempaa laadukkaampien ja vaikuttavampien päihdehuollon palvelujen tuottamista säätiön toiminta-alueella. Säätiön on katsottu lisänneen päihdeongelmaisten asemasta ja päihdehuollon tilasta käytyä keskustelua Keski-Suomen alueella. Yhteistoimintaorganisaatio on lisännyt eri toimijoiden välistä keskinäistä arvostusta ja parantanut tiedonkulkua. Asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella asiakkaat ovat tyytyväisiä säätiön työntekijöiden palveluun.kaikki asiakaspalvelua mittaavat vaihtoehdot sijoittuivat asteikossa hyvän ja melko hyvän välimaastoon.kokonaisuudessaan vastaajat antoivat hyvää palautetta säätiöstä. Vastanneista 70 % kokivat, että heidän elämänlaatu oli parantunut säätiön palveluiden käytön ansiosta Toimintaa kehitetään sekä työryhmän että työryhmän ja muiden yksiköiden yhteisissä suunnittelupäivissa. Kehittämisprojektien avulla saadaan intensiivisempää kehitystä toimintakäytäntöihin. Toimintoja ja käytäntöjä arvioidaan jokaviikkoisesti työryhmäpalavereissa. Työryhmällä on työryhmän työnohjaus, joka tosin juuri nyt on

9 Asiakaspalaute Asiakaspalautteen käsittely ja huomioiminen Seuranta Osallistuminen huumehoidon tietojärjestelmään tauolla. Lisäksi toimintaa on kehitetty koko säätiön yhteisellä case-työnohjauksella. Kehittämissuunnitelma on osana toimintasuunnitelmaa. Vuonna 2009 toteutettiin asiakastyytyväisyystutkimus, josta saatua palautetta on tutkittu suunnittelupäivissä. Tämä palaute sekä muu asiakkailta asiakastyön ohessa saatu palaute ohjaa omalta osaltaan toimintaa. Päihdekuntoutusyksikönn toiminta-ajatukseen sisältyy, että pyritään asiakkaiden kanssa vuorovaikutukseen ja asiakkailta saatu palaute huomioidaan ja otetaan mukaan työryhmän kehityskeskusteluihin. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset on käsitelty työryhmän suunnittelupäivässä sekä johtoryhmässä. Asiakastyytyväisyys- ja sidosryhmätutkimuksia jatketaan. Esimies, johtoryhmä ja työryhmä seuraavat asiakaspalautetta. Palautetta saadaan myös verkostopalavereissa sekä palavereissa muiden hoitoyksiköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistuuko yksikkö Stakesin koordinoimaan huumehoidon tietojärjestelmään Kyllä Ei TALOUS Käynti- /palvelumaksu(t) AKUPUNKTIOKÄYNTI 35 Vastaanottokäynti, joka sisältää vain akupunktio magneetin tai kuulien laiton ASIAKASKÄYNTI 100 Max. 45 min Vastaanottokäynti, sisältää pikaseulan, yksi avohoidon työntekijä VAATIVA ASIAKASKÄYNTI 200 Max. 45 min Vastaanottokäynti, kaksi avohoidon työntekijää tai Max. 45 min Vastaanottokäynti, sisältää seulavarmennuksen, yksi avohoidon työntekijä tai Max. 1 t 30 min Vastaanottokäynti, sisältää pikaseulan, yksi avohoidon työntekijä ERITYISEN VAATIVA ASIAKASKÄYNTI 300 Max. 1 t 30 min Vastaanottokäynti, sisältää seulavarmennuksen, 2-3 avohoidon työntekijää tai Max. 3 t Vastaanottokäynti, sisältää pikaseulan, yksi avohoidon työntekijä ASIAKASKÄYNTI MAKSUTON 0 Käynnistä ei aiheudu suoritteita tai käytetään esim. kun asiakas ei saavu sovitusti käynnille VERKOSTOKÄYNTI 200 Asiakkaan läheisten sekä viranomaisten tapaaminen KONSULTAATIOKÄYNTI 100 Max. 45 min jalkautuva käynti, jossa läsnä konsultoitava työntekijä ja/tai asiakas, yksi avohoidon työntekijä VAATIVA KONSULTAATIOKÄYNTI 200 Max. 1t 30 min jalkautuva käynti, jossa läsnä konsultoitava työntekijä ja/tai asiakas,yksi avohoidon työntekijä tai Max. 45 min jalkautuva käynti, jossa läsnä konsultoitava työntekijä ja/tai asiakas,2 avohoidontyöntekijää ERITYISEN VAATIVA KONSULTAATIOKÄYNTI 300 Max. 3 t jalkautuva käynti, jossa läsnä konsultoitava työntekijä ja/tai asiakas, yksi avohoidon työntekijä PERHENKÄYNTI 200 Perheen tapaaminen PUHELU 35 Puhelu 15 min. josta tulee asiakastietoihin kirjaus PUHELU MAKSUTON 0 Puhelu alle 15 min. RYHMÄAKUPUNKTIO 35 Akupunktiohoito ryhmässä TUKIKÄYNTI 100 Asiakkaan läheisen tapaaminen Muut maksut (jotka eivät sisälly käynti- /palvelumaksuun) Ulkopuolinen rahoitus Ray:n avustusta kokeilu- ja projektitoimintaan.

10 TOIMITILAT Asiakastilat Yksityisyyden suoja Esteettömyys ja saavutettavuus Paloturvallisuus Rakennus on valmistunut vuonna 2003 ja tilat on suunniteltu nimenomaan yksikön toimintaa varten. Ryhmä-, perhe- ja verkostotapaamisille on huoneita. Toimitilat ovat laajat, jokaisella työntekijällä on oma tilava vastaanottohuone ja eri hoidoille tai toiminnoille on vartavasten suunnitellut omat tilat. Ilmoittautuminen tapahtuu erillisessä tilassa, josta ohjataan tilavaan odotustilaan. Äänieristys on hyvä: desibeliovet ja eristetyt tiiliseinät. Virtsanäytteenotto tapahtuu omassa näytteenotto wc:ssä, jossa on erillinen tilanäytteiden käsittelylle. Tiloihin pääsee pyörätuolilla ja niissä on inva wc. Normaalivalaistus. Toimitilasuunnitelmat ja pohjapiirustukset käytettiin Jyväskylän vammaisneuvoston arvioitavana ja saadut kommentit huomioitiin rakennusvaiheessa. Turvallisuussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Palo- ja terveystarkastus on tehty vuonna 2010.