OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN"

Transkriptio

1 OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS 6 5. TOIMINTASUUNNITELMA 7 6. TYÖYHTEISÖTOIMINTA 7 7. TERVEYSTARKASTUKSET JA TYÖKYVYN SEURANTA 7 8. SAIRAANHOITOPALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 8 9. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS TYÖTERVEYSPALVELUIDEN OSTAMINEN JA TARJOUSPYYNNÖN SISÄLTÖ NYKYISEN TYÖTERVEYSHUOLTOKUMPPANIN ARVIOINTIA SEURANTA 11 LÄHTEET: 11

3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Kun yritykseen palkataan ensimmäinen työntekijä, on työnantajalla velvollisuus järjestää hänelle työterveyshuoltopalvelut. Velvollisuus koskee siis koko henkilöstöä huomioiden työn ja työpaikan olosuhteiden asettamat vaatimukset. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus työnantajilla perustuu Työterveyshuoltolakiin. Sairausvakuutuslaki puolestaan ohjaa työnantajia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa rakentamaan työpaikoille varhaisen välittämisen toimintamallin henkilöstön työkyvyn tukemiseksi. Laki edellyttää työnantajaa, työterveyshuoltoa ja Kelaa myös oikea-aikaiseen tietojen vaihtoon työntekijöiden sairauspoissaoloista. Lakisääteinen työterveyshuolto voidaan järjestää usealla tavalla. Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut itse ns. integroituna mallina (oma työterveys) tai yhdessä muiden työnantajien kanssa (esim. ry-pohjaiset työterveydet). Palvelut voidaan ostaa myös yksityisiltä lääkärikeskuksilta tai terveyskeskuksesta. Työterveyshuollon palveluntuottajan ammattitaitoon kuuluu arvioida, millä toimenpiteillä pystytään turvaamaan työntekijöiden työ- ja toimintakyky työstä ja työolosuhteista johtuvilta terveyshaitoilta ja -vaaroilta lain edellyttämän tason mukaisesti. Työterveyshuoltolaissa mainitaan myös, että henkilöstöä tulee kuulla ennen työterveyshuoltopalveluiden hankintapäätöstä eli henkilöstölle on esiteltävä työterveyshuolto yt-toiminnan mukaisesti. Työterveyshuoltopalveluiden järjestämisestä laaditaan yhdessä työnantajan ja palvelun tarjoajan kanssa kirjallinen sopimus, josta käy ilmi mm. työterveyshuollon yleiset järjestely (sijainti, aukioloajat, mahdolliset alihankkijat, tietojärjestelmät ja raportointimenettelyt, maantieteellinen kattavuus) palvelujen sisältö (miten työterveyshuolto selvittää työn ja työpaikan olosuhteet ja arvioi niiden terveydellisen merkityksen ja turvallisuuden, miten se seuraa parannusehdotusten toteutumista ja tukee henkilöstön työ- ja toimintakykyä) palvelujen laajuus (lakisääteinen työterveyshuolto vai myös vapaaehtoinen terveydenhoito ja/tai sairaanhoito) sopimuksen kesto (hyvä tehdä muutaman vuoden pituiseksi pitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi, mutta tarkistettava kerran vuodessa) hinnoitteluperiaatteet, laskutuskäytäntö 3

4 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä toteuttavan työterveyshuollon tulee: kertoa selkeästi ja yksiselitteisesti, mitä toimenpiteitä ja palveluja laki edellyttää ja mitkä ovat työnantajalle vapaaehtoisia lisäpalveluja. perustaa tarjoamansa palvelut asiakkaan kanssa yhdessä tunnistettuihin tarpeisiin. tarjota monitieteistä ja -ammatillista osaamista laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen takaamiseksi. Työterveyslääkäri ja -hoitaja ovat työterveyden ammattihenkilöitä, työfysioterapeutti ja -psykologi ovat työterveyden keskeisiä asiantuntijoita. Muita asiantuntijoita ovat esim. työhygieenikko. huolehtia omien työterveyshuollon ammattilaistensa pätevyydestä tarjoamalla täydennys- ja lisäkoulutusta. sopia yhdessä asiakkaan kanssa yhteistyökäytännöistä jo sopimusvaiheessa: kuinka usein pidetään palaverit, missä tilanteissa, ketkä osallistuvat, mitä kokouksiin osallistuminen maksaa yms. ottaa huomioon työnantajan ja henkilöstön näkemykset työterveyshuollon toimenpiteitä suunniteltaessa. toimia aina riippumattomana asiantuntijana ja noudattaa ammattieettisiä periaatteita kaikkien osapuolten luottamusta herättävällä tavalla. kertoa asiakkaalleen, miten toiminnan laatua parannetaan jatkuvasti ja osoitettava menetelmiä ja mittareita, joilla voidaan seurata toiminnan vaikutusta ja vaikuttavuutta työpaikoilla. 4

5 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET Kela maksaa työnantajalle korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Korvaukseen oikeuttavat sellaiset kustannukset, jotka syntyvät työterveyshuoltolaissa tarkoitetusta hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesta toiminnasta. Tämän lisäksi korvausta maksetaan sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta aiheutuneista kustannuksista, jotka arvioidaan tarpeellisiksi ja kohtuullisiksi. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan palvelujen sisältöjen mukaan: Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset. Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Kummallekin korvausluokalle Kela vahvistaa joka vuosi työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän. Maksettavan korvauksen enimmäismäärä on korkeintaan 50 % tai 60 % kustannusten laskennallisesta enimmäismäärästä. Työnantajalle maksettava korvaus ei voi ylittää työntekijäkohtaista korvauksen enimmäismäärää. Korvaus 50 % Korvaus on molemmissa korvausluokissa 50 % hyväksytyistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista, kun korvaamisen perusedellytykset täyttyvät ja palvelua on toteutettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Korvaus 60 % Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista voidaan kuitenkin korvausluokassa I korvata 60 %, jos työterveyshuolto ja työpaikka ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta, toimintamalli on kirjattu ja toiminnassa. Vähintään 20 työntekijän työpaikka Työpaikan toimintakäytännöstä on erillinen kirjallinen kuvaus. Alle 20 työntekijän työpaikka Työpaikan toimintakäytäntö on kuvattu työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin. Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on kuvattu sekä yrittäjän että työterveyshuollon tehtävät ja vastuut. Työterveyshuollon tehtävät ja vastuut on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Työterveyshuollon tehtävät ja vastuut on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Korvausten saamisen edellytyksenä on, että palvelut on tuottanut työterveyshuoltolaissa mainittu palveluntuottaja, jolla on pätevä henkilöstö. Toinen edellytys korvausten saamiselle on, että työnantaja on tehnyt työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen 5

6 niistä palveluista, joita se järjestää työntekijöilleen omalla kustannuksellaan. Kolmas edellytys on toimintasuunnitelma, joka perustuu työpaikkaselvityksestä saatuihin tietoihin työpaikan toiminnasta. Tähän toimintasuunnitelmaan tulee myös kirjata toiminnassa oleva ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettava varhaisen välittämisen toimintamalli. Työnantaja hakee korvausta työterveyshuollon kustannuksista oman tilikautensa ajalta Kelan lomakkeella. Työnantaja saa työterveyshuollon palvelujen tuottajalta hakemuksen täyttämiseen tarvittavat kustannus- ja toimintatiedot. Hakemusta täytettäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että työnantajalle on saattanut aiheutua myös muita korvauksen piiriin kuuluvia kustannuksia (esim. ensiaputarvikkeet ja -koulutukset), ja myös nämä tulee mainita korvaushakemuksessa. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä. Kelan korvausten enimmäismääristä saa lisätietoa Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset voi vähentää verotuksessa. 4. TYÖPAIKKASELVITYS Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon perustyökalu, jonka avulla arvioidaan työn ja työpaikan olosuhteiden merkitys terveydelle. Sen perusteella määritellään lakisääteisen työterveyshuollon laajuus ja sisältö. Työpaikkaselvityksiä tekevät pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja -lääkäri yhdessä linjaesimiehen, työsuojeluvaltuutetun tai jonkun muun työpaikan edustajan kanssa. Mukana voi olla myös työfysioterapeutti tai -psykologi. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida selvityksessä esiin nousseiden tekijöiden terveydellinen merkitys ja laatia toimenpide-ehdotuksia haittojen vähentämiseksi. Hyvän työpaikkaselvityksen kriteereitä: Työolosuhteiden kartoittaminen ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu tapahtuvat yhteistyössä työpaikan edustajien ja työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluhenkilöiden kanssa tehty yhteistyö on erityisen hedelmällistä ja resursseja säästävää. Selvityksestä saatu tieto käsitellään työpaikan yhteistoimintaelimissä. Työpaikkaselvityksen tuloksia vertaillaan työnantajan velvollisuuksiin kuuluvan työsuojelun riskinarvioinnin tuloksien kanssa. Suunnitellut toimenpiteet ovat realistisia ja toteutettavissa. Terveystarkastuksista ja sairausvastaanotoilta saatava tieto työhön liittyvistä tekijöistä liitetään osaksi työpaikkaselvitystä, ja sitä hyödynnetään toiminnan painopisteitä valittaessa. Toimenpiteiden seuranta-, arviointi- ja kirjaamiskäytännöistä sovitaan yhteistyössä. Työpaikkaselvityksen yhteydessä arvioidaan myös työpaikan ensiapuvalmiuden tarve ja taso. Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on riittävästi ensiaputarvikkeita ja ensiaputaitoisia henkilöitä. Tarve määräytyy luonnollisesti työn luonteen ja vaaratekijöiden mukaan; toimistotyö vaatii erilaisen ensiapuvalmiuden kuin esim. vaarallisia aineita käsittelevä työpaikka. Työsuojelullisesta näkökulmasta työpaikalla tehtävä työturvallisuuden riskinarviointi kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Riskinarvioinnin tuloksia arvioidaan yhdessä työterveyshuollon kanssa ja peilataan työpaikkaselvityksen yhteenvetoon. 6

7 5. TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvityksestä saatuun tietoon työpaikan olosuhteista ja niiden terveydellisestä merkityksestä. Toinen keskeinen tietolähde työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tehtäessä on työpaikan itse toteuttama työsuojelun riskinarviointi. Hyvästä toimintasuunnitelmasta saa vastaukset esim. kysymykseen siitä, mitä asioita terveystarkastuksissa painotetaan, miten työterveyshuollon parannusehdotukset käsitellään työpaikalla ja miten työterveyshuollon ja yrityksen työsuojelun hyvä yhteistyö varmistetaan. Toimintasuunnitelmaan on kirjattava: työpaikan tarpeet toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet työterveyshuollon toimenpiteet (esim. kartoitus- tai mittaustarpeet, lakisääteiset ja muut sovitut terveystarkastukset, sairaanhoidon laajuus, ensiapuvalmius, kriisitilanteet, henkilöstön työkyvyn seurantajärjestelyt, jne.) Henkilöstön työkyvyn seurantajärjestelyt ja tukitoimet liittyvät varhaisen tuen toimintamallin kuvaamiseen. mitkä toimenpiteet ovat lakisääteisiä, mitkä vapaaehtoisia vaikuttavuuden ja laadun arvioinnin kohteet ja mittausmenetelmät Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain vastaamaan työpaikan todellisia tarpeita. Tarpeita arvioitaessa on hyvä miettiä, minkälaisia neuvonnan ja ohjauksen tarpeita työpaikalla on, minkälaisia työhön liittyviä vaaratekijöitä on tunnistettu ja minkälaisia vaatimuksia yhteistyöstä on noussut esille. Hyvä on myös aina tarkistaa työterveyshuollon ennaltaehkäisevät toimenpiteet, miten työterveyshuolto huolehtii ennakoivasti henkilöstön työkyvystä. 6. TYÖYHTEISÖTOIMINTA OHJAUSTA JA NEUVONTAA TYÖ- YHTEISÖLLE JA ESIMIEHILLE Työterveyshuolto tukee työyhteisön toimintaa ohjauksella ja neuvonnalla muutostilanteissa sekä esimiehiä vaativissa henkilöstötilanteissa. Tavoitteena on työyhteisön toimivuuden edistäminen sekä ristiriitojen ehkäisy ja selvittäminen. Työyhteisötoiminnan perusteena on työpaikkaselvityksestä, terveystarkastuksista ja riskinarvioinnista saatuun tieto. Tarpeen mukaan voidaan tehdä lisäselvityksiä psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. 7. TERVEYSTARKASTUKSET JA TYÖKYVYN SEURANTA Työpaikkaselvityksessä saadaan tieto mahdollisista terveysvaaroista työpaikalla. Niiden perusteella työterveyshuolto tekee lainsäädäntöön perustuvat terveystarkastukset. Sovitut terveystarkastukset kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Terveystarkastus voi olla myös harkinnanvarainen, jolloin työnantaja päättää niiden hankinnasta Harkinnanvaraiset terveystarkastukset voidaan tehdä suunnatusti eri henkilöstöryhmille, jolloin ne antavat mahdollisuuden kerätä ryhmästä yhteenvetoja, seurata ja selvittää ryhmän terveyttä ja työkykyä sekä antaa kohdennettua ohjausta ja neuvontaa. 7

8 Pääpaino terveystarkastuksissa on työkykyä ylläpitävissä ja tukevissa toimenpiteissä sekä varhaisen hoidon ja kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Terveystarkastusten sisällön suunnittelussa on hyvä pitää mielessä keskeisten kansansairauksien ehkäisy (esim. diabetes, sydän- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet) millä tavalla mielenterveyden ongelmat otetaan huomioon työkyvyn ylläpitämisessä päihteiden väärinkäyttö ja hoitoon ohjaaminen Terveystarkastuksista toimitetaan työpaikan käyttöön yhteenvetoraportti. Sitä kannattaa hyödyntää henkilöstön työkyvyn kehittämisessä. Työntekijä ei voi kieltäytyä työterveyshuoltolaissa tarkoitetusta terveystarkastuksesta ilman perusteltua syytä. Työntekijän on osallistuttava terveystarkastukseen silloin, kun se on välttämätön hänen terveydentilansa tai toimintakykynsä selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä. 8. SAIRAANHOITOPALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Työnantaja voi vapaaehtoisesti tarjota henkilöstölleen sairaanhoitopalveluja. Jos palvelut päätetään hankkia, niiden sisältö ja laajuus sovittaan ja kirjataan yksiselitteisesti työterveyshuoltosopimukseen. Työterveyshuollon toteuttaman sairaanhoidon etuna on, että työnantaja säästää sairauspoissaolokuluja, kun hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa rivakasti ja kun kokonaiskuva henkilöstön terveydestä ja sairauspoissaoloista on parempi. Kun työterveyshuolto tuntee työpaikan työtehtävät, voidaan neuvotella myös mahdollisista korvaavista työtehtävistä, joita työntekijä voi tehdä ollessaan estynyt tekemästä normaalia työtään sairauden vuoksi. Kiinnitä sairaanhoitopalvelujen sopimisessa huomiota siihen, että henkilöstö saa palvelut nopeasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti ilman turhaa jonottamista, ja että sairauden hoitaminen aloitetaan viipymättä. Sairaanhoidossa otetaan aina huomioon työntekijän työ sekä sairauden yhteys työhön ja työkykyyn. 9. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan kuuluu, että työpaikka saa sieltä tietoja, neuvontaa ja ohjausta. Ohjausta ja neuvontaa voi saada useasta aiheesta, joten kannattaa tehdä hyvä suunnitelma tiedon jakamisesta ja hyödyntämisestä. Aiheiden valintaan vaikuttavat mm. työpaikkaselvityksistä, terveystarkastuksista ja sairauspoissaoloseurannasta ilmenneet työpaikan tarpeet. Ohjaus ja neuvonta kuuluvat kaikille henkilöstöryhmille. Tietoa ja ohjausta saa niin yritysjohto, esimiehet, henkilöstö kuin erilaiset yhteistoimintaryhmät (esim. työsuojelu- ja luottamushenkilöt sekä tyky-ryhmät). Työterveyshuollon lakisääteinen neuvonta ja ohjaus ovat 8

9 hyödyllisiä työvälineitä työyhteisön toimivuuden tueksi erityisesti silloin, kun työpaikalla valmistaudutaan muutostilanteisiin, kohdataan yllättäviä kriisitilanteita tai jos on työpaikkakiusaamista. Osana tiedon antamisen, ohjauksen ja neuvonnan tehtäväänsä työterveyshuolto tuottaa myös raportteja työpaikan käyttöön. Raporttien sisältö ja niiden hyödyntäminen on suunniteltava etukäteen, ja siitä tulee sopia työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Kun sovitaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöstä, suunnitelmaan on hyvä kirjata myös tapa, jolla työnantaja voi olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Esimiehet voivat työnantajan edustajina olla aina yhteydessä työterveyshuoltoon ja kertoa työpaikan tilanteista ja niiden taustoista asioissa, jotka saattavat näkyä myös työterveyshuollon vastaanotoilla. Tällä tavalla työterveyshuolto saa kokonaiskuvan työpaikan tilanteista. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöstä säädetään myös sairausvakuutuslaissa. Se ohjeistaa tietojen siirtämisessä työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Työpaikan on ilmoitettava työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaoloista viimeistään, kun työntekijälle on kertynyt kumulatiivisesti 30 sairauspäivää viimeisen kahden vuoden aikana. Yrityksen on haettava sairauspäivärahakorvauksia Kelalta 60 päivän kuluessa, jos sairausajalta on maksettu palkkaa. Työntekijän on toimitettava oman työterveyshuollon B-lausunto Kelalle sairauspäivärahakauden jatkumiseksi, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Näillä ohjeilla varmistetaan, että tarvittava tieto liikkuu oikea-aikaisesti työnantajan, työterveyshuollon ja Kelan välillä. Tsekkauspisteet sairausvakuutuslain mukaan 1 Sairauspäiväraha Kelasta alkaa 2 Työnantaja ilmoittaa poissaolon työterveyshuoltoon 3 Työnantaja hakee Kelalta päivärahan palkanmaksun osalta 4 Työterveyshuollon lausunto Kelaan 5 Kela kehottaa hakemaan kuntoutustukea tai eläkettä 6 & 7 Kuntoutustuki, osatyökyvyttömyys- tai täysi työkyvyttömyyseläke Sairaus alkaa! Paluu töihin 30 päivää 60 päivää 90 päivää arkipäivää päivää 300 päivää Kuva 1: Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö sairausvakuutuslain mukaan 9

10 10. TYÖTERVEYSPALVELUJEN OSTAMINEN Kun yritys miettii työterveyshuoltopalvelujen ostamista tai kilpailuttamista, on ensin päätettävä, mitä halutaan: haluammeko vain täyttää lain vaatimukset haluammeko henkilöstölle hyvät sairaanhoitopalvelut haluammeko työterveyshuollosta strategisen kumppanin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyttömyyskustannusten hallintaan Strateginen kumppanuus vaatii sekä yritykseltä että työterveyshuollolta lakisääteistä työterveyshuoltoa enemmän panostusta. Yritykselle se tarkoittaa, että pitää olla halua sekä resursseja tiiviiseen yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Jotta tiiviin kumppanuuden edellyttämät panostukset ovat kannattavia, pitää olla valmiutta paneutua työkyvyttömyyden riskissä olevien työntekijöiden tilanteisiin ja toteuttaa joustoja työjärjestelyissä. Ilman yrityksen kumppanuutta työterveyshuolto ei voi toimia tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Työterveyshuoltopalvelujen kustannusten vertailu on hankalaa, koska todelliset kustannukset ja hyödyt muodostuvat vasta palvelujen käytön myötä ja riippuvat mm. työterveyshenkilöstön ammattitaidosta, aktiivisuudesta ja yhteistyökyvystä. Työterveyshuoltopalvelujen hankintaan pätee kuitenkin sama perussääntö, kuin kaikkeen muuhunkin ammattimaiseen ostamiseen: mitä tarkemmin pystyy kuvailemaan haluamansa palvelun, sitä tarkemman tarjouksen saa ja pääsee keskustelemaan konkreettisista palvelun toteuttamisen tavoista. Kun tarjousta lähdetään pyytämään, siinä on hyvä olla selvitys siitä, kenelle palveluita hankitaan toimiala ja henkilömäärä yrityksen tiedot hahmotelma palveluiden laajuudesta: vain lakisääteiset vai myös vapaaehtoinen sairaanhoito Palveluntarjoajalta pyydetään kuvaus Minkälaisia yhteistyökäytäntöjä ja yhteydenottokanavia palveluiden tarjoaja tarjoaa? Millainen saatavuus palveluilla on yrityksen toimipaikkojen suhteen? Kuinka palveluntarjoaja hoitaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon? Miten tunnistetaan kuntoutusta tarvitsevat henkilöt ja miten kuntoutusasioissa edetään? Millaista tietoa yritykselle tuotetaan työkyvyn hallinnan tueksi? Kuinka työterveyshuolto tukee elintapariskien vähentämistä? Miten sairaanhoito järjestetään ja hankitaanko osa palveluista alihankintana? Palvelun laadunvalvonta- ja seurantaprosessista. Hinnoitteluperiaatteista: mitä perusmaksu/yleismaksu sisältää, käytetäänkö käyntitaksoja, tuotekohtaista hinnoittelua, ajankäyttöön perustuvaa hinnoittelua vai peräti kuukausitaksaa? Tarjousvaiheessa on hyvä keskustella myös siitä, mitä keinoja työterveyshuollolla on vastata työpaikkojen haasteisiin eli työssä jaksamiseen, työhyvinvoinnin kehittämiseen, monimuotoistuvan ja pirstaloituvan työn hallintaan sekä itsensä johtamisen taitoihin. Ongelmat työpaikoilla eivät ole läheskään aina lääketieteellisiä eivätkä siksi ratkea perinteisin lääketieteen keinoin. 10

11 11. NYKYISEN TYÖTERVEYSHUOLTOKUMPPANIN ARVIOINTI Hyvä lähtökohta työterveyshuoltoyhteistyön kehittämiselle usein on arvioida yhteistyön toimivuus nykyisen kumppanin kanssa sen sijaan, että lähtisi suoraan pyytämään tarjousta toiselta toimijalta. Arvioi nykyisen työterveyshuollon palveluntarjoajan toimintaa seuraavien kysymysten avulla: Kuinka hyvin työterveyshuolto tuntee liiketoimintaanne? Kuinka sitoutunut työterveyshuoltonne on työterveys- ja turvallisuustavoitteisiinne? Kuinka ennakkoluulottomasti haette ratkaisuja yhdessä? Onko molempien osapuolten vastuut määritelty selkeästi? Seuraatteko tavoitteiden toteutumista yhdessä? Kehitättekö yhteistyötä tulosten perusteella? Nämä asiat ratkaisevat, onko työterveyshuolto toimiva kumppani vai kallis muodollisuus! (Martimo, K-P., 2007) 12. SEURANTA Työterveysyhteistyölle on hyvä luoda jonkinlainen seurantamalli. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että seurataan tehdyn toimintasuunnitelman toteutumista: kuinka moni suunnitelluista terveystarkastuksista ja työpaikkakäynneistä toteutui, kuinka monta prosenttia käynneistä ohjautuu työterveyshoitajalle, kuinka monta prosenttia lääkärikäynneistä ohjautuu nimety(i)lle työterveyslääkäreille. Hyvä on seurata myös laskutusta eli mikä suhde laskutuksessa on ennaltaehkäisevällä työterveystyöllä (Kela I) ja sairaanhoidolla (Kela II), jos työnantaja on ostanut myös sairaanhoidon palveluita työterveyshuollosta. Toiminnan ja laskutuksen painopistettä on syytä siirtää ennaltaehkäisevän työn suuntaan. Yhteydenpitotavat, -tiheys ja ketkä pitävät yhteyttä on hyvä sopia toimintasuunnitelmassa. Tähän on sitten hyvä palata, kun seurataan yhteistyön toimivuutta. LÄHTEET: Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Toim. Manninen Pirjo ym. Työterveyslaitos, Sairausvakuutuslaki 1224/2004, muutokset 1056/2010, voimaantulo , muutokset 19/2012, voimaantulo Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö Tilaa taiten - työterveyshuoltopalvelujen hankintaopas. Rautio Maria. Työterveyslaitos, Työterveys 2.0 järjestelmämme on muututtava. Markku Seuri. Docendo Oy Työterveyshuoltolaki. Opas työterveyshuoltolain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:12. > Julkaisut. Työterveyshuolto. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 6. Sosiaali- ja terveysministeriö ww.tyosuojelu.fi > Työterveyshuolto. 11

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS

Lisätiedot

Työterveyshuolto 2018

Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Myel-vakuutettujen työterveys

Myel-vakuutettujen työterveys Alk. 19 vuodessa Toimintasuunnitelma Sähköinen terveyskysely Sähköinen tilakysely Työolosuhdeselvitys Helpperi-terveysohjaus Yhteistyössä: MATKI Myel-vakuutettujen työterveys Lähipalveluita jo 17 kunnassa

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 158/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 29 b ja 30 c :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuksesta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä

Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Ajankohtaista HUS- Työterveydestä Henkilöstötoimikunta 18.2.2016 Leena Forss-Latvala johtava työterveyslääkäri Työterveyshuoltovastuut - Toiminta perustuu lainsäädäntöön - Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta

Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Työfysioterapeutit ry:n syysopintopäivät 11.-12.11.2015 Marianne Meyer-Arnold, TtM 11.11.2015 Korvausjärjestelmän tavoitteet - työterveyshuolto Edistää, kannustaa

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Arto Laine Kela 1 Arjen haasteita työterveydessä Sairausvakuutuslain muutokset 1.1.2011 ja 1.6.2012 alkaen Yhteistyössä sovittu

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Korvaava työ kemian aloilla

Korvaava työ kemian aloilla Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta

Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Ajankohtaista työterveyshuollon korvaamisesta Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivät 2016 Marja Toivanen, suunnittelija, TtM 12.5.2016 Korvausjärjestelmän tavoitteet - työterveyshuolto Edistää, kannustaa

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä 9-12/2010 Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Hakumenettely uudistuu 2011 Uudistamisen tavoitteena on tukea ja ohjata

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Yksityisen palveluntuottajan yrittäjälomakkeet Täyttöohjeet lomakkeille SV 111 TTH ja SV 115 TTH

Yksityisen palveluntuottajan yrittäjälomakkeet Täyttöohjeet lomakkeille SV 111 TTH ja SV 115 TTH Yksityisen palveluntuottajan yrittäjälomakkeet Täyttöohjeet lomakkeille SV 111 TTH ja SV 115 TTH SV 117 TTH Ohjeen alussa kerrotaan yrittäjien työterveyshuollon korvausten hakemisesta, lomakkeista sekä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Tunne perusturvasi 3c. Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista

Tunne perusturvasi 3c. Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista Tunne perusturvasi 3c 2006 Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista Lukijalle Lukijalle Työterveyshuoltolain tarkoitus on edistää työhön liittyvien sairauksien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot