OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN"

Transkriptio

1 OHJEITA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN HANKKIMISEEN JA ARVIOINTIIN

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 3 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ 4 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET 5 4. TYÖPAIKKASELVITYS 6 5. TOIMINTASUUNNITELMA 6 6. TYÖYHTEISÖTOIMINTA 7 7. TERVEYSTARKASTUKSET JA TYÖKYVYN SEURANTA 7 8. SAIRAANHOITOPALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA 8 9. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS TYÖTERVEYSPALVELUIDEN OSTAMINEN JA TARJOUSPYYNNÖN SISÄLTÖ NYKYISEN TYÖTERVEYSHUOLTOKUMPPANIN ARVIOINTIA 10 LÄHTEET: 11

3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuoltopalvelut koko henkilöstölleen työn ja työpaikan olosuhteiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus työnantajilla on peräisin 70-luvulta ja se perustuu Työterveyshuoltolakiin. Lakia on uudistettu 2000-luvulla pariin otteeseen voimaantullut uudistus korosti yhteistyön merkitystä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän välillä ja selkiinnytti eri osapuolien vastuita, tehtäviä ja oikeuksia. Yhteistyön tiivistämiseen työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän välillä liittyy läheisesti myös Sairausvakuutuslain muutos , jossa ohjataan työnantajia rakentamaan työpaikoille työkyvyn tukemiseksi varhaisen välittämisen toimintamalli. Toinen muutos sairausvakuutuslakiin tuli voimaan , jossa ohjataan työnantajaa, työterveyshuoltoa ja Kelaa oikeaaikaiseen tietojen vaihtoon. Näistä lakimuutoksista on tarkempaa tietoa kappaleissa 3 ja 9. Lakisääteinen työterveyshuolto voidaan järjestää usealla tavalla. Työnantaja voi järjestää työterveyshuoltopalvelut itse ns. integroituna mallina (oma työterveys) tai yhdessä muiden työnantajien kanssa (esim. ry-pohjaiset työterveydet). Palvelut voidaan ostaa myös yksityisiltä lääkärikeskuksilta tai terveyskeskuksesta. Integroidun työterveyshuollon etuina voidaan pitää erinomaista työpaikan, työn ja työntekijöiden tuntemusta ja tätä kautta helppoa kanssakäymistä. Oma työterveyshuolto toimii yleensä samoissa tiloissa työnantajan kanssa, jolloin saatavuus on nopeaa ja myös työaikaa säästyy. Yritysten yhteiset työterveyshuollot muistuttavat omaa työterveyshuoltoa toimintatavoiltaan, mutta yhteistyö ei välttämättä muodostu aivan yhtä tiiviiksi. Myös sijainnissa joudutaan usein tekemään kompromisseja, jolloin matkat pitenevät. Yksityisten lääkäriasemien tarjoamien palveluiden taso on vaihteleva, mikä asettaa osaamisvaatimuksia yritysten työterveyshuoltoa ostaville henkilöille. Käytännössä myös yhteistyön tiiviys riippuu pitkälti yrityksen omasta aktiivisuudesta. Etuina yksityisillä lääkäriasemilla ovat yleensä mm. sairaanhoidon toimivuus ja monipuoliset palvelut. Työterveyshenkilöstön suuri vaihtuvuus kiusaa sekä yksityisten lääkäriasemien että julkisen puolen terveyskeskusten työterveyshuoltoja. Tämä saattaa vaikeuttaa pitkäjänteisen yhteistyön kehittymistä ja toteutumista. Työterveyshuollon palveluntarjoajan ammattitaitoa on arvioida ne toimenpiteet, joita vaaditaan, jotta pystytään turvaamaan työntekijöiden työ- ja toimintakyky työstä ja työolosuhteista johtuvilta terveyshaitoilta ja -vaaroilta lain edellyttämän tason mukaisesti. Työterveyshuoltolaissa mainitaan myös, että henkilöstöä tulee kuulla ennen työterveyshuoltopalveluiden hankintapäätöstä eli henkilöstölle on esiteltävä työterveyshuolto yt-toiminnan mukaisesti. 3

4 Työterveyshuoltopalveluiden järjestämisestä laaditaan yhdessä työnantajan ja palvelun tarjoajan kanssa kirjallinen sopimus, josta käy ilmi mm. työterveyshuollon yleiset järjestely (sijainti, aukioloajat, mahdolliset alihankkijat, tietojärjestelmät ja raportointimenettelyt, maantieteellinen kattavuus) palvelujen sisältö (miten työterveyshuolto selvittää työn ja työpaikan olosuhteet ja arvioi niiden terveydellisen merkityksen ja turvallisuuden, miten se seuraa parannusehdotusten toteutumista ja tukee henkilöstön työ- ja toimintakykyä) palvelujen laajuus (lakisääteinen työterveyshuolto vai myös vapaaehtoinen terveydenhoito ja/tai sairaanhoito) sopimuksen kesto (hyvä tehdä muutaman vuoden pituiseksi pitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi, mutta tarkistettava kerran vuodessa) hinnoitteluperiaatteet, laskutuskäytäntö 2. HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNTÖ Hyvää työterveyshuoltokäytäntöä toteuttavan palveluntarjoajan tulee: kertoa selkeästi ja yksiselitteisesti, mitä toimenpiteitä ja palveluja laki edellyttää ja mitkä ovat työnantajalle vapaaehtoisia lisäpalveluja. perustaa tarjoamansa palvelut asiakkaan kanssa yhdessä tunnistettuihin tarpeisiin. tarjota monitieteistä ja -ammatillista osaamista laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen takaamiseksi. Työterveyslääkäri ja -hoitaja ovat työterveyden ammattihenkilöitä, työfysioterapeutti ja -psykologi ovat työterveyden keskeisiä asiantuntijoita. Muita asiantuntijoita ovat esim. työhygieenikko. huolehtia omien työterveyshuollon ammattilaistensa pätevyydestä tarjoamalla täydennysja lisäkoulutusta. sopia yhdessä asiakkaan kanssa yhteistyökäytännöistä jo sopimusvaiheessa: kuinka usein pidetään palaverit, missä tilanteissa, ketkä osallistuvat yms. ottaa huomioon työnantajan ja henkilöstön näkemykset työterveyshuollon toimenpiteitä suunniteltaessa. toimia aina riippumattomana asiantuntijana ja noudattaa ammattieettisiä periaatteita kaikkien osapuolten luottamusta herättävällä tavalla. kertoa asiakkaalleen, miten toiminnan laatua parannetaan jatkuvasti ja osoitettava menetelmiä ja mittareita, joilla voidaan seurata toiminnan vaikutusta ja vaikuttavuutta työpaikoilla. 4

5 3. KELAN KORVAUSPERIAATTEET Kela maksaa työnantajalle korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Korvaukseen oikeuttavat sellaiset kustannukset, jotka syntyvät työterveyshuoltolaissa tarkoitetusta hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesta toiminnasta. Tämän lisäksi korvausta maksetaan sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta aiheutuneista kustannuksista, jotka arvioidaan tarpeellisiksi ja kohtuullisiksi. Näihin maksuperusteisiin on tullut sairausvakuutuslakiin muutos alkaen. Lakimuutoksella pyritään ohjaamaan työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyötä ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan ja varhaisen välittämisen toimintamallin luomiseen ja käyttämiseen työpaikoilla. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan palvelujen sisältöjen mukaan: Korvausluokkaan I kuuluvat lakisääteiseen työterveyshuoltotoimintaan kuuluvat kustannukset, joista korvataan 60 % hyväksyttäviksi katsotuista kustannuksista. Hyväksyttäville kustannuksille Kela on määritellyt enimmäismäärän. Vuonna 2012 enimmäismäärä vähintää 10 hengen työpaikassa on 160 / hlö. Enimmillään Kela maksaa siis korvauksia lakisääteisen työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä toiminnasta 96 työntekijää kohden vuonna Tähän korvausluokkaan I vaikuttaa voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos. 60 prosentin korvaustaso laskee, jos työpaikalla ei ole kirjattua ja käytössä olevaa varhaisen tuen toimintamallia ja jos se ei ole kirjattuna työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Korvausluokkaan II hyväksytään yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja työterveyslääkärin lähetteellä tehdyt erikoislääkärin tutkimukset, jolloin hoitovastuu säilyy kuitenkin työterveyslääkärillä. Hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 10 hengen työpaikassa työntekijää kohden voi vuonna 2012 olla korkeintaan 240,10, josta korvataan 50 % eli enimmillään 120,05 työntekijää kohden. Korvausten saamisen edellytyksenä on, että palvelut on tuottanut työterveyshuoltolaissa mainittu palveluntuottaja, jolla on pätevä henkilöstö. Näitä palveluntuottajia ovat: kunnallinen terveyskeskus työnantajan oma työterveysasema, jossa työskentelee työterveyshuollon ammattihenkilöstö yksityinen työterveyshuoltopalvelujen antamiseen luvan saanut lääkärikeskus tai -asema työnantajien yhteinen työterveysasema, jolla on toimilupa toimia työterveyshuoltona itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva työterveyshuollon ammattihenkilö (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja). Toinen edellytys korvausten saamiselle on, että työnantaja on tehnyt työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa kirjallisen sopimuksen niistä palveluista, joita se järjestää työntekijöilleen omalla kustannuksellaan. Kolmas edellytys on toimintasuunnitelma, joka perustuu työpaikkaselvityksestä saatuihin tietoihin työpaikan toiminnasta. Tähän toimintasuunnitelmaan tulee myös kirjata toiminnassa oleva ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettava varhaisen välittämisen toimintamalli. 5

6 Työnantaja hakee korvausta työterveyshuollon kustannuksista oman tilikautensa ajalta Kelan lomakkeella. Työnantaja saa työterveyshuollon palvelujen tuottajalta hakemuksen täyttämiseen tarvittavat kustannus- ja toimintatiedot. Hakemusta täytettäessä kannattaa kuitenkin muistaa, että työnantajalle on saattanut aiheutua myös muita korvauksen piiriin kuuluvia kustannuksia (esim. ensiaputarvikkeet ja -koulutukset), ja myös nämä tulee mainita korvaushakemuksessa. Hakuaika on kuusi kuukautta tilikauden päättymisestä. Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset voi vähentää verotuksessa. 4. TYÖPAIKKASELVITYS Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon perustyökalu, jonka avulla arvioidaan työn ja työpaikan olosuhteiden merkitys terveydelle. Sen perusteella määritellään lakisääteisen työterveyshuollon laajuus ja sisältö. Työpaikkaselvityksiä tekevät pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja -lääkäri yhdessä linjaesimiehen, työsuojeluvaltuutetun tai jonkun muun työpaikan edustajan kanssa. Mukana voi olla myös työfysioterapeutti tai -psykologi. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida selvityksessä esiin nousseiden tekijöiden terveydellinen merkitys ja laatia toimenpide-ehdotuksia haittojen vähentämiseksi. Hyvän työpaikkaselvityksen kriteereitä ovat seuraavat: Työolosuhteiden kartoittaminen ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu tapahtuvat yhteistyössä työpaikan edustajien ja työterveyshuollon kanssa. Selvityksestä saatu tieto käsitellään työpaikan yhteistoimintaelimissä. Työpaikkaselvityksen tuloksia käsitellään työnantajan velvollisuuksiin kuuluvan riskinarvioinnin tuloksien kanssa. Suunnitellut toimenpiteet ovat realistisia ja toteutettavissa. Työntekijöiden terveyden seurannassa saatava tieto työhön liittyvistä tekijöistä liitetään osaksi työpaikkaselvitystä, ja sitä hyödynnetään toiminnan painopisteitä valittaessa. Toimenpiteiden seuranta-, arviointi- ja kirjaamiskäytännöistä sovitaan yhteistyössä. Työpaikkaselvityksen yhteydessä arvioidaan myös työpaikan ensiapuvalmiuden tarve ja taso. Työnantajan on huolehdittava, että työpaikalla on riittävästi ensiaputarvikkeita ja ensiaputaitoisia henkilöitä. Tarve määräytyy luonnollisesti työn luonteen ja vaaratekijöiden mukaan; toimistotyö vaatii erilaisen ensiapuvalmiuden kuin esim. vaarallisia aineita käsittelevä työpaikka. Työsuojelullisesta näkökulmasta työpaikalla tehtävä riskinarviointi kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Riskinarvioinnin tuloksia arvioidaan yhdessä työterveyshuollon kanssa ja peilataan työpaikkaselvityksen yhteenvetoon. 5. TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuollon toimintasuunnitelma perustuu työpaikkaselvityksestä saatuun tietoon työpaikan olosuhteista ja niiden terveydellisestä merkityksestä. Toinen keskeinen tietolähde työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tehtäessä on työpaikan itse toteuttama riskinarviointi. 6

7 Hyvästä toimintasuunnitelmasta saa vastaukset esim. kysymykseen siitä, mitä asioita terveystarkastuksissa painotetaan, miten työterveyshuollon parannusehdotukset käsitellään työpaikalla ja miten työterveyshuollon ja yrityksen työsuojelun hyvä yhteistyö varmistetaan. Toimintasuunnitelmaan on kirjattava: työpaikan tarpeet toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet työterveyshuollon toimenpiteet (esim. kartoitus- tai mittaustarpeet, lakisääteiset ja muut sovitut terveystarkastukset, sairaanhoidon laajuus, ensiapuvalmius, kriisitilanteet, henkilöstön työkyvyn seurantajärjestelyt, jne.) Henkilöstön työkyvyn seurantajärjestelyt ja tukitoimet liittyvät varhaisen tuen toimintamallin kuvaamiseen. mitkä toimenpiteet ovat lakisääteisiä, mitkä vapaaehtoisia vaikuttavuuden ja laadun arvioinnin kohteet ja mittausmenetelmät Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain vastaamaan työpaikan todellisia tarpeita. Tarpeita arvioitaessa on hyvä miettiä, minkälaisia neuvonnan ja ohjauksen tarpeita työpaikalla on, minkälaisia työhön liittyviä vaaratekijöitä on tunnistettu ja minkälaisia vaatimuksia yhteistyöstä on noussut esille. 6. TYÖYHTEISÖTOIMINTA Työterveyshuolto tukee työyhteisön toimintaa antamalla ohjausta ja neuvontaa yhteisön toimivuuden edistämisessä sekä ristiriitojen ehkäisyssä ja selvittämisessä. Työyhteisötoiminta perustuu työpaikkaselvityksestä, terveystarkastuksista ja riskinarvioinnista saatuun tietoon. Tarvittaessa voidaan tehdä lisäselvityksiä psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Työterveyshuolto tukee työyhteisöä erilaisissa muutostilanteissa sekä esimiehiä vaativissa henkilöstötilanteissa. 7. TERVEYSTARKASTUKSET JA TYÖKYVYN SEURANTA Lainsäädäntöön perustuvat terveystarkastukset tehdään työpaikkaselvityksen kautta saadun tiedon pohjalta, kun työpaikan terveysvaarat on tunnistettu. Sovitut terveystarkastukset kirjataan myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tarveharkintaisten terveystarkastusten hankinnasta päättää työnantaja. Tällaiset erveystarkastukset voidaan tehdä suunnatusti eri henkilöstöryhmille, jolloin ne antavat mahdollisuuden kerätä ryhmästä yhteenvetoja, seurata ja selvittää ryhmän terveyttä ja työkykyä sekä antaa kohdennettua ohjausta ja neuvontaa. Pääpaino terveystarkastuksissa on työkykyä ylläpitävissä ja tukevissa toimenpiteissä sekä varhaisen hoidon ja kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Terveystarkastusten sisällön suunnittelussa on hyvä pitää mielessä keskeisten kansansairauksien ehkäisy (esim. diabetes, sydän- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet). Myös lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat keskeisiä haasteista työkykyä ylläpidettäessä. Niin ikään päihteiden väärinkäyttö tulee huomioida terveystarkastuksissa ja laatia työpaikalle päihdeohjelma ongelmien minimoimiseksi. 7

8 Työntekijä ei saa kieltäytyä osallistumasta työterveyshuoltolaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen ilman perusteltua syytä. Työntekijän on siis osallistuttava terveystarkastukseen silloin, kun se on välttämätön hänen terveydentilansa tai toimintakykynsä selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä. Terveystarkastuksista toimitetaan työpaikan käyttöön yhteenvetoraportti hyödynnettäväksi henkilöstön työkyvyn kehittämisessä. 8. SAIRAANHOITOPALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Sairaanhoitopalvelujen tarjoaminen henkilöstölle on työnantajalle vapaaehtoista. Jos palvelut päätetään hankkia, on palvelujen sisältö ja laajuus sovittava ja kirjattava yksiselitteisesti työterveyshuoltosopimukseen. Yleensä työnantaja edellyttää palvelun tuottajalta, että henkilöstö saa palvelut nopeasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti, jolloin turha jonottaminen jää pois ja hoito sairauteen saadaan aloitetuksi viipymättä. Sairaanhoitotilanteissa otetaan huomioon aina työntekijän työ sekä sairauden yhteys työhön ja työkykyyn. Työterveyshuollon toteuttaman sairaanhoidon etuna on myös se, että työnantaja säästää ylimääräisiä sairauspoissaolokuluja, kun hoito ja kuntoutus voidaan aloittaa rivakasti ja kun kokonaiskuva henkilöstön terveydestä ja sairauspoissaoloista on parempi. Kun työterveyshuolto tuntee työpaikan työtehtävät, voidaan neuvotella myös mahdollisista korvaavista työtehtävistä, joita työntekijä voi tehdä ollessaan estynyt tekemästä normaalia työtään sairauden vuoksi. 9. TIETOJEN ANTO, NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan kuuluu tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus. Ohjauksen ja neuvonnan aihepiiri on laaja, joten kaiken tarpeellisen tiedon jakamiseksi edellytetään hyvää suunnitelmaa. Suunnittelun piiriin on hyvä ottaa ja kirjata myös tapa, jolla työnantaja voi olla yhteydessä työterveyshuoltoon. Esimiehet työnantajan edustajina voivat aina olla yhteydessä työterveyshuoltoon ja kertoa työpaikalla näkyvät tilanteet ja taustat, jotka saattavat näkyä myös työterveyshuollon vastaanotoilla. Näin myös työterveyshuolto saa oikean kokonaiskuvan työpaikan tilanteista. Aiheiden valintaan vaikuttavat mm. työpaikkaselvityksistä, terveystarkastuksista ja sairauspoissaoloseurannasta ilmenneet työpaikan tarpeet. Ohjaus ja neuvonta kuuluvat kaikille henkilöstöryhmille. Tietoa ja ohjausta täytyy antaa niin yritysjohdolle, esimiehille, henkilöstölle kuin myös erilaisille yhteistoimintaryhmille (esim. työsuojelu- ja luottamushenkilöt sekä tyky-ryhmät). Työterveyshuollon lakisääteinen neuvonta ja ohjaus ovat hyödyllisiä työvälineitä työyhteisön toimivuuden tueksi erityisesti silloin, jos työpaikalla valmistaudutaan muutostilanteisiin, kohdataan yllättäviä kriisitilanteita tai jos siellä esiintyy työpaikkakiusaamista. Osana tiedon antamisen, ohjauksen ja neuvonnan tehtäväänsä työterveyshuolto tuottaa myös eri- 8

9 laisia raportteja työpaikan käyttöön. Raporttien sisältö ja niiden hyödyntäminen on suunniteltava etukäteen, ja siitä tulee sopia työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Toinen viimeaikaisista sairausvakuutuslain muutoksista astui voimaan ja antaa ohjeistuksen tietojen siirtoon työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Työpaikan on ilmoitettava työterveyshuoltoon henkilön sairauspoissaoloista viimeistään siinä vaiheessa, kun sairauspäiviä on henkilölle kertynyt kumulatiivisesti 30 päivää viimeisen kahden vuoden aikana. 60 päivän kuluessa yrityksen on haettava sairauspäivärahakorvauksia Kelalta, jos sairausajalta on maksettu palkkaa. 90 sairauspäivärahapäivän maksun jälkeen työntekijän on toimitettava oman työterveyshuollon B-lausunto Kelalle sairauspäivärahakauden jatkumiseksi. Näillä ohjeilla varmistetaan, että tarvittava tieto liikkuu oikea-aikaisesti työnantajan, työterveyshuollon ja Kelan välillä. Miten ehkäistä pitkittyvää työkyvyttömyyttä, uusi käytäntö alkaen 1 Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Kelasta 2 Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työterveyshuoltoon 3 Työnantajan haettava sairauspäivärahakorvausta, jos maksettu sairausajan palkkaa, Kela pyytää selvitystä kuntoutustarpeesta 4 Työterveyshuollon lausunto Kelaan 5 Kelan kehotus hakea kuntoutusta tai eläkettä 6 & 7 Osatyökyvyttömyys, täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki Sairaus alkaa! Paluu töihin 30 päivää 60 päivää 90 päivää arkipäivää päivää 300 päivää 10. TYÖTERVEYSPALVELUIDEN OSTAMINEN JA TARJOUSPYYNNÖN SISÄLTÖ Kun yritys on miettimässä työterveyshuoltopalveluiden ostamista tai kilpailuttamista, yrityksessä on ensin päätettävä, mitä halutaan: halutaanko vain täyttää lain vaatimukset, tarjota henkilöstölle hyvät sairaanhoitopalvelut vai hakea työterveyshuollosta strategista kumppania henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työkyvyttömyyskustannusten hallintaan. Strateginen kumppanuus vaatii sekä yritykseltä että työterveyshuollolta enemmän panostusta kuin pelkkä lakisääteinen työterveyshuolto. Yrityksestä tulee löytyä resursseja ja halua tiiviiseen yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa sekä joustoja työjärjestelyissä, jotta tämän tason panostukset työterveyspalveluiden järjestämiseen ovat kannattavia. Ilman yrityksen kumppanuutta työterveyshuolto ei voi toimia tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. 9

10 Työterveyshuoltopalvelujen kustannusten vertailu on hankalaa, koska todelliset kustannukset ja hyödyt muodostuvat vasta palvelujen käytön myötä ja riippuvat mm. työterveyshenkilöstön ammattitaidosta, aktiivisuudesta ja yhteistyökyvystä. Tarjouspyynnön sisältönä tulee olla ensinnäkin hankintaa koskevat tiedot: selvitys siitä kenelle palveluita hankitaan toimiala ja henkilömäärä yrityksen tiedot hahmotelma palveluiden laajuudesta: vain lakisääteiset vai myös vapaaehtoinen sairaanhoito. Lisäksi tarvitaan kuvaus siitä, minkälaisia yhteistyökäytäntöjä ja yhteydenottokanavia palveluiden tarjoaja tarjoaa ja millainen saatavuus palveluilla on yrityksen toimipaikkojen suhteen. Perussääntönä voidaan pitää niin kuin kaikessa ammattimaisessa ostamisessa, että mitä tarkemmin pystyy kuvailemaan haluamansa palvelun, sitä tarkemman tarjouksen saa ja pääsee keskustelemaan konkreettisista palvelun toteuttamisen tavoista. Palveluntarjonnan osalta pyydetään kuvaus erilaisista osa-alueista: Kuinka palveluntarjoaja hoitaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon? Miten tunnistetaan kuntoutusta tarvitsevat henkilöt ja miten kuntoutusasioissa edetään? Millaista tietoa yritykselle tuotetaan työkyvyn hallinnan tueksi? Kuinka työterveyshuolto tukee elintapariskien vähentämistä? Miten sairaanhoito järjestetään ja hankitaanko osa palveluista alihankintana? Työterveyshuoltopalvelujen kuvaus laadunvalvonta- ja seurantaprosessista on myös olennainen. Lisäksi on pyydettävä hinnoitteluperiaatteet: mitä perusmaksu/yleismaksu sisältää, käytetäänkö käyntitaksoja, tuotekohtaista hinnoittelua, ajankäyttöön perustuvaa hinnoittelua vai peräti kuukausitaksaa? On hyvä keskustella tarjousvaiheessa myös siitä, mitä keinoja työterveyshuollolla on vastata työpaikkojen nykyisiin haasteisiin eli työssä jaksamiseen, työhyvinvoinnin kehittämiseen, monimuotoistuvaan ja pirstaleisimpaan työn hallintaan ja itsensä johtamisen taitoihin. Ongelmat työpaikoilla eivät enää nykyisin ole läheskään aina lääketieteellisiä eivätkä ratkea perinteisin keinoin. 11. NYKYISEN TYÖTERVEYSHUOLTOKUMPPANIN ARVIOINTIA Aika ajoin on hyvä tarkistaa nykyisen työterveyshuollon palveluntarjoajan toimintaa seuraavien kysymysten avulla: Kuinka hyvin työterveyshuolto tuntee liiketoimintaanne? Kuinka sitoutunut työterveyshuoltonne on työterveys- ja turvallisuustavoitteisiinne? Kuinka ennakkoluulottomasti haette ratkaisuja yhdessä? Onko molempien osapuolten vastuut määritelty selkeästi? Seuraatteko tavoitteiden toteutumista yhdessä? Kehitättekö yhteistyötä tulosten perusteella? Nämä asiat ratkaisevat, onko työterveyshuolto toimiva kumppani vai kallis muodollisuus! (K-P Martimo, 2007) 10

11 LÄHTEET: Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Toim. Manninen Pirjo ym. Työterveyslaitos, Sairausvakuutuslaki 1224/2004, muutokset 1056/2010, voimaantulo , muutokset 19/2012, voimaantulo Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö Tilaa taiten - työterveyshuoltopalvelujen hankintaopas. Rautio Maria. Työterveyslaitos, Työterveys 2.0 järjestelmämme on muututtava. Markku Seuri. Docendo Oy Työterveyshuoltolaki. Opas työterveyshuoltolain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:12. > Julkaisut. Työterveyshuolto. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 6. Sosiaali- ja terveysministeriö ww.tyosuojelu.fi > Työterveyshuolto. 11

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri HUS-Työterveys Henkilöstötoimikunta 13.6.2013

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN. Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 01.01.2015 ALKAEN Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynti,

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä 9-12/2010 Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Hakumenettely uudistuu 2011 Uudistamisen tavoitteena on tukea ja ohjata

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Tunne perusturvasi 3c. Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista

Tunne perusturvasi 3c. Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista Tunne perusturvasi 3c 2006 Työterveyshuolto Tietoa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon korvauksista Lukijalle Lukijalle Työterveyshuoltolain tarkoitus on edistää työhön liittyvien sairauksien

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA 1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen

Lisätiedot

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9. Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.12 12.9.2012 Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Onko työterveyshuoltoa?

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

SV 101a TTH. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä.

SV 101a TTH. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto

Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto Työnantajan tehtäviä Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestäminen heti sosiaalisen yrityksen toiminnan alusta alkaen on sekä yrittäjälle että koko työyhteisölle tarpeellinen ja kannattava sijoitus.

Lisätiedot

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö:

Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: _ Työterveyshuollon palvelusopimuksen sisältö: Yritysnumero: YRITYKSEN NIMI: Osoite: Laskutus-os: Puhelin: Toimiala: Toimipaikat: Tilikausi: Hallinto/Talous-os: Yhdyshenkilö ja e-mail: Tapaturmavakuutus:

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

Kirkon työterveyshuoltotutkimus 2012. Toni Pekka Keva

Kirkon työterveyshuoltotutkimus 2012. Toni Pekka Keva Kirkon työterveyshuoltotutkimus 2012 Toni Pekka Keva Tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seurakuntien ja -kuntayhtymien työterveyshuollon järjestämiseen, työterveysyhteistyön onnistumiseen

Lisätiedot

Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi

Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi Terveysosasto I Työterveyshuoltoryhmä Sähköinen hakeminen työterveysyhteistyön tueksi Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Korvauksen hakeminen Työnantaja hakee korvauksen työterveyshuollon järjestämisestä

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. 1 of 9 27/05/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 21.12.2001/1383 21.12.2001/1383 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Arto Laine Kela 1 Arjen haasteita työterveydessä Sairausvakuutuslain muutokset 1.1.2011 ja 1.6.2012 alkaen Yhteistyössä sovittu

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi.

täyttää hakemuksen tai täydentää työterveyshuollon palveluntuottajan lähettämät tiedot hakemukseksi. Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen täyttöohje Ohje etenee lomakkeen SV 98a TTH kohtia vastaavassa järjestyksessä. SV 101a TTH Työnantajalla on oikeus saada korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista

Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä Ajankohtaista korvauskäytännön muutoksista - mitä hakemisen uudistaminen ja sähköinen asiointi edellyttää palvelujen tuottajalta - korvauslainsäädäntö muuttuu työkyvyn

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUHINNASTO VOIMASSA 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksessa x.x.2015 TERVEYDEN JA TYÖKYVYN EDISTÄMINEN JA TUKEMINEN, KELAN KORVAUSLUOKKA I Työpaikkaselvitys,

Lisätiedot

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Lakiklinikka Kuntamarkkinat 11.9.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Yhtiöittämisvelvollisuutta

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

TYÖNANTAJALLE JA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TUOTTAJALLE

TYÖNANTAJALLE JA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TUOTTAJALLE Kansaneläkelaitos Terveys- ja toimeentuloturvaosasto 8.4.2005 Kirje pyydetään välittämään tiedoksi työnantajan työterveyshuoltoa toteuttavalle henkilöstölle sekä työpaikan henkilöstö- ja taloushallinnosta

Lisätiedot