5 OPETUSKOKEILU JA SEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 OPETUSKOKEILU JA SEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN"

Transkriptio

1 101 5 OPETUSKOKEILU JA SEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Hahmottava ja mallintava lähestymistapa muodostavat mielenkiintoisen vastakkainasettelun tavasta opettaa fysiikkaa. Edellisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, jälkimmäisellä käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Oleellinen kysymys on, miten empiria ja teoria kytketään yhteen ja millä tavalla niitä käytetään hyväksi mielikuvien ja mielikuvarakenteiden luomisessa. Jos käytetään vuorovaikutteista opetusmallia mutta voimakäsitteen merkitys rakennetaan eri tavalla joko teoriasta selittämisen kautta tai lähtemällä perushahmotuksesta, näkyisikö tämä käsitteellisissä testeissä oppilaiden vastauksien perusteluissa. Kun hahmottava lähestymistapa korostaa käsitteiden käyttöönotossa oikeaa järjestystä, mikä mallintavassa lähestymistavassa ei ole oleellista, joudutaan tämän seurauksena kurssilla esitettävien asioiden järjestystä muuttamaan. Seuraavassa perehdytään tarkemmin kokeilun yksityiskohtiin, käytettyihin testeihin ja niiden tuloksiin. 5.1 Tutkimuksen suorittaminen Luvussa 1 tarkasteltiin fysiikan yleisiä oppimistuloksia ja erityisesti mekaniikan osaamista. Raporttien perusteella voidaan todeta, että fysiikan käsitteiden ja periaatteiden sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen ymmärtäminen ei ole riittävää. Vaikka fysiikan laskutehtävien osaaminen on tärkeää, voidaan kyseenalaistaa, onko oppilaalla riittävää ymmärrystä fysiikasta, jos hän ei käsitä tehtävien taustalla olevien lakien sanomaa. Ymmärryksen osuus korostuu, kun käsitettä on sovellettava uudessa tilanteessa. Tässä tutkimuksessa pyritään arvioimaan opetuksen kokonaistehokkuutta sekä selvittämään, mikä vaikutus voimakäsitteen merkityksen rakentamisella on Newtonin kolmanteen lakiin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa Tutkimusongelmat Tutkimuksen tekijä on pohtinut pitkän, yli kolmekymmentä vuotta jatkuneen työuransa aikana kysymystä opetuksen vaikuttavuudesta tai tehokkuudesta. Perinteiset fysiikan

2 102 kokeet ovat sisältäneet laskuja, vastaa lyhyesti-tyyppisiä tai harvemmin esseenkaltaisia kysymyksiä. Annetut vastaukset kertovat tietynlaisesta osaamisesta, mutta voiko olla varma, että oppilas on ymmärtänyt pääasiat. Mielenkiintoinen havainto on, että pitkällä opettajakokemuksella ei näyttäisi olevan suurtakaan merkitystä lopputulokseen: samat virheet oppilaiden koepapereissa toistuvat vuodesta toiseen, vaikka niiden poistamiseksi on uhrattu aikaa. Samaan johtopäätökseen on tullut myös Hestenes (1996). Virikkeen asian syvällisempään pohtimiseen sain osallistuttuani didaktisen fysiikan koulutusohjelmaan, jonka yhteydessä jouduin laatimaan vertailevan tutkielman mallintavasta ja hahmottavasta lähestymistavasta. Sen yhteydessä selvisi, että vuorovaikutteinen opetusmalli näyttäisi edistävän käsitteellistä ymmärtämistä. Halloun ja Hestenesin (1985a, 1985b) sekä Palmerin (1997) tutkimukset toivat esille oppilaiden vahvat ennakkokäsitykset dynamiikasta ja kinematiikasta sekä kontekstuaalisuuden merkittävän vaikutuksen oppilaiden ajatteluun. Brown korostaa kolmannen lain merkitystä. Newtonin ensimmäisen ja toisen lain yhteydessä voiman alkuperä voi olla tuntematon: vain sen vaikutukset on havaittavissa. Kolmannen lain yhteydessä oppilas joutuu konkreettisesti kuvaamaan vuorovaikutuksista aiheutuvat voimat. (Brown 1989.) Mielikuva on muokattava piirrokseksi, jossa kappaleisiin vaikuttavia voimia kuvataan vektoreilla. Kuviossa pitää näkyä vuorovaikutuksen symmetrisyys ja voimien kohdistuminen eri kappaleisiin. Kokemukseni mukaan Newtonin kolmas laki osataan toistaa ulkoa, mutta sen soveltaminen eri konteksteissa tuottaa vaikeuksia. Perinteinen opetusmalli ei näyttäisi parantavan tilannetta. Koska kontekstin vaikutus on merkittävä, voidaanko sen merkitystä vähentää muuttamalla voiman käsitteen rakennustapaa, ja millaista oppimista erilainen lähestymistapa voi saada aikaan? Karin ja Huttusen mielestä jotakin asiaa kannattaa tutkia, mikäli vaihtoehtoiset tulokset näyttävät yhtä todennäköisiltä (Kari & Huttunen 1981, 17). Näin ollen jos opetusmalli pidetään samana molemmissa ryhmissä mutta lähestymistapa on erilainen, etukäteen on vaikeaa arvioida oppimisen laatua mutta ei sitä, miten käsitteellinen muutos ilmenee eri oppilailla. Seuraavassa edellä oleva voidaan esittää kahtena pääongelmana ja näihin liittyvinä tutkimuskysymyksinä.

3 10 Tutkimusongelma 1 Millainen vaikutus on lähestymistavan valinnalla kinematiikan ja dynamiikan perusteiden opetuksen tuloksellisuuteen? Tutkimuskysymys 1.1 Johtavatko hahmottava ja mallintava lähestymistapa opetuksessa erilaisiin oppimistuloksiin FCI-voimakäsitystestillä mitattuna? Tutkimuskysymys 1.2 Jos kasvutekijäin erot ovat tilastollisesti merkitseviä, niin mistä erot johtuvat? Tutkimusongelma 2 Miten voiman käsitteen merkityksen rakentaminen vaikuttaa Newtonin III:n lain ymmärtämiseen? Tutkimuskysymys 2.1 Millä tavalla molempien ryhmien oppilaiden käyttämät voimien symmetrisyyttä koskevat päättelysäännöt poikkeavat toisistaan? Tutkimuskysymys 2.2 Onko ryhmien välillä eroja, kun tutkitaan kontekstuaalisuuden vaikutusta oppilaiden käsityksiin vuorovaikutuksen symmetrisyydestä? Tutkimuskysymys 2. Millaisia eroja ilmenee voima vastavoima-parin sekä systeemi ympäristö-parin tunnistamisessa? Tutkimuskysymys 2.4 Näkyykö lähestymistavan vaikutus voimakuvioissa? Koehenkilöt Kokeiluun osallistuivat toisen vuosikurssin oppilaat syyslukukaudella Kurssin pituus oli kuusi viikkoa, josta viisi viikkoa opetusta ja kuudes viikko oli ns. koeviikko. Opiskelijoiden ikä oli noin 17 vuotta. Kurssin nimi oli Mekaniikka 1. Normaalikäytännön mukaan oppilaiden lukumäärä kurssilla olisi ollut 29, mutta kokeilua varten ryhmä jaettiin kahteen osaan, joista toisen opetussuunnitelma oli laadittu hahmottavan ja toisen mallintavan lähestymistavan periaatteita noudattaen.

4 104 Edellistä kutsutaan H-ryhmäksi ja jälkimmäistä M-ryhmäksi. Ryhmässä käytettävä lähestymistapa arvottiin. H-ryhmän koko oli 15 ja M-ryhmän 14 oppilasta. Tyttöjä oli molemmissa ryhmissä kolme. Oppilaita ei valittu näihin ryhmiin, vaan sijoittumisen määräsivät lähinnä oppilaan muut ainevalinnat sekä lukujärjestystekniset syyt. Toisaalta nykylukiossa olisikin jokseenkin mahdotonta muodostaa tiettyjä ehtoja täyttäviä ryhmiä, koska oppilas itse laatii oman opinto-ohjelmansa. Kokeilulukio on keskisuuri, noin kolmensadan oppilaan maaseutulukio. Koulun toiminta-ajatus on kiteytetty lauseeseen Älliä päähän ja papereihin Koeasetelma ja -menettely Taulukossa 8 olevan koeasetelman validiteettia arvioidaan erikseen luvussa 5.. Molempien ryhmien opettajana toimi tutkija. Koko ajan pyrittiin tietoisesti välttämään sellaisia tehtäviä, jotka olisivat muistuttaneet testien vastaavia. Newtonin kolmannen lain osalta tämä oli hieman vaikeaa, koska kysymys on kahden kappaleen välisestä vuorovaikutuksesta ja eri tehtävätyypit muistuttavat toisiaan. TAULUKKO 8. Raportoitavan tutkimuksen koeasetelma Ryhmä Esitestit Lähestymistapa Jälkitestit H O FCI, M, I, J Hahmottava O FCI, M, I, J M O FCI, M, I, J Mallintava O FCI, M, I, J Huom. O = havainto; FCI, M, I, J ovat testejä. 5.2 Mekaniikan ensimmäinen kurssi Lukion nykyisissä opetussuunnitelmissa mekaniikan kurssi jaetaan kahteen osaan: Mekaniikka 1 ja 2. Tässä opetuskokeilussa opetetaan kurssi Mekaniikka 1, jossa ei ole mukana statiikka. Opetussuunnitelman ratkaisujen oppimisteoreettiset perustelut ovat luvuissa.1 ja.2, ja näiden pohjalta luvussa esitettiin ratkaisu siitä, miten voiman käsite rakennetaan eri lähestymistavoissa.

5 Kurssin opetussuunnitelmat Taulukoissa 9 ja 10 esitetään kokeilukurssien rakenne ja sisältö. Taulukoihin ei ole merkitty testeihin käytettyä aikaa, vaan oppituntien lukumäärä kuvaa etenevään opetukseen kulunutta aikaa TAULUKKO 9. Mekaniikka 1, hahmottava lähestymistapa, H-ryhmä. Aihepiiri Sisältö Oppitunnit Perushahmotus Vapaa kappale Vuorovaikutuksen symmetrisyys, törmäykset Tasainen vuorovaikutus Kappale, liiketila, vuorovaikutukset, ominaisuudet, Newtonin lakien kvalitatiiviset hahmot Newtonin I laki, tasainen liike, keskinopeus, kuvaajat Hidas massa, liikemäärä, impulssi, liikemäärän säilymislaki, kimmoisa ja kimmoton törmäys Hetkellinen nopeus, keskikiihtyvyys, hetkellinen kiihtyvyys, tasaisesti kiihtyvä liike, liikeopin perusprobleema, laskuharjoitus Hetkellinen vuorovaikutus Voima, Newtonin II laki 2 Vaikutus-vastavaikutus Newtonin III laki, voimien yhteisvaikutus, komponentit, dynamiikan peruslaki liikeyhtälönä, liikemäärä, impulssiperiaate, laskuharjoitus 6 Voimien lait Dynamiikan perusprobleema Voiman mittaaminen, Galilein painovoimalaki, pinnan tukivoima, langan jännitys, kitka, systeemikaavio Kappaleen liikeyhtälö, kytketyt kappaleet, harjoituksia Yhteensä 25 TAULUKKO 10. Mekaniikka 1, mallintava lähestymistapa, M-ryhmä. Aihepiiri Sisältö Oppitunnit Liike Nopeus, keskinopeus, tasaisen liikkeen malli, kuvaajat Muuttuva liike Hetkellinen nopeus, keskikiihtyvyys, liikeopin perusprobleema, laskuharjoitus Voima Newtonin I laki, em. laki tasapainoehtona, pinnan tukivoima, gravitaatiovoiman laki, voimien resultantti, komponentit, Newtonin III laki, Newtonin II laki, dynamiikan peruslaki liikeyhtälönä, pinnan tukivoima, langan jännitysvoima, kitka Liikemäärä ja impulssi Liikemäärä, liikemäärän säilymislaki, kimmoisa ja kimmoton törmäys, impulssiperiaate, systeemikaavio, harjoituksia Dynamiikan perusprobleema Kappaleen liikeyhtälö, kytketyt kappaleet, harjoituksia Yhteensä 24

6 106 Käsitteellä etenevä opetus tarkoitetaan tässä tutkimuksessa opetusta, jossa oppitunti käytetään joko uuden asian opettamiseen tai laskuharjoitteluun. Koeviikolla tai mahdollisesti kurssin lopussa kertaukseen kulunutta aikaa ei lasketa mukaan. Kurssin oppikirjana oli Fotoni 4 (Eskola, Ketolainen & Stenman 2001). Aihepiirin esittämisjärjestystä ja otsikointia jouduttiin muuttamaan. Molemmat ryhmät suorittivat lähes samat laskuharjoitustehtävät, jotka merkittiin etukäteen opetussuunnitelmaan. Tämä jaettiin oppilaille heti kurssin alussa. Vaikka käytetyn oppikirjan tekijät ilmoittavat käyttävänsä hahmottavaa lähestymistapaa, käytetyt laskuharjoitustehtävät eivät mielestäni poikkea normaaleista monipuolisista kinematiikan ja dynamiikan tehtävistä. Niiden menestyksellinen ratkaiseminen edellytti fysiikan ymmärtämistä, kirjan malliesimerkkeihin perehtymistä ja erilaisten probleemanratkaisutekniikoiden hallintaa. M-ryhmässä oli yksi oppitunti vähemmän. Tämä johtui koulun koeviikkojärjestelmästä, eikä tilannetta ollut mahdollista korjata. Kuitenkin tämän ryhmän oppilailla oli mahdollisuus osallistua H-ryhmän kertaustunneille. Tätä tilaisuutta käytti viisi M-ryhmän oppilasta Testien aikataulu Teoriassa kurssi on 8 oppitunnin mittainen, mutta käytännössä tämä ei toteudu juuri koskaan. Jos käytössä on koeviikkosysteemi, etenevään opetukseen varattu aika on noin 28 oppituntia. Tästä on seurauksena, että oppilaiden osaamisen testaaminen vie aikaa etenevältä opetukselta. Näin ollen testien pitäisi olla toisaalta riittävän lyhyitä mutta olennaiset asiat testaavia. Taulukossa 11 on testien suoritusaikataulu. FCI-voimakäsitystesti pidettiin heti kurssin alussa, koska testiin sisältyi osioita, jotka oli merkitty opetussuunnitelmaan ensimmäisille oppitunneille. Muut esitestit pidettiin ennen voiman käsitteen opettamista. Suoritusajankohta pyrittiin valitsemaan siten, että testi häiritsi mahdollisimman vähän opetusta.

7 107 TAULUKKO 11. Testien suorituksen aikajärjestys Oppitunnin Nro H-ryhmä M-ryhmä 1 M-esitesti J-esitesti 2 FCI-esitesti FCI-esitesti I-esitesti 8 ja 9 M- ja I-esitestit 12 Voiman käsitteen opetus 1 J-esitesti 14 Voiman käsitteen opetus Newtonin III laki 15 Newtonin II laki Newtonin III laki 16 Newtonin III laki Newtonin II laki 17 Newtonin III laki M-jälkitesti 1 26 M-jälkitesti 1 Kertaus 27 Kertaus Kertaus 28 Kertaus 29 I-jälkitesti ja M-jälkitesti 2 0 I-jälkitesti ja M-jälkitesti 2 Koe: FCI- ja J-jälkitestit 1 Koe: muut tehtävät 2 Koe: muut tehtävät Koe: FCI- ja J-jälkitestit 4 Koe: muut tehtävät 5 Koe: muut tehtävät Taulukko 12 tekee selkoa ryhmien lukujärjestyksestä. Opettajalla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa lukujärjestyksiin. TAULUKKO 12. Ryhmien lukujärjestys. Oppitunnin numero(alku) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 1(8:40) H-ryhmä M-ryhmä 2 H-ryhmä Ruokailu 0 min 4(11:55) 5 M-ryhmä H-ryhmä 6 M-ryhmä M-ryhmä 7 H-ryhmä M-ryhmä H-ryhmä M-ryhmä 8(15:15 16) H-ryhmä

8 Newtonin kolmanteen lakiin liittyvien oppituntien kuvaus Newtonin kolmas laki opetettiin molemmissa lähestymistavoissa seuraavalla tavalla: Ensimmäisen oppitunnin alussa oppilaille jaettiin vastauslomake, jossa oli neljä tehtävää. Esimerkki tehtävästä 1 on kuviossa 24. Kahdessa muussa tehtävässä toisessa jousivaaka oli kiinni seinässä ja toisessa se riippui katosta. Viimeisessä tehtävässä seinään kiinnitettyä jousivaaka vedettiin kahdella jousivaa alla. Punnuksen paino oli 1 N, ja tehtävänä oli ilmoittaa jousivaa an lukema ja sen perustelu. Vastaukset kerättiin, minkä jälkeen jokainen ryhmä voi omakohtaisesti käydä toteamassa jousivaakojen lukemat neljässä luokkaan järjestetyssä työpisteessä. Lopuksi keskusteltiin havainnoista. Kuvio 24. Newtonin III lain todentaminen. Newtonin kolmannen lain toinen oppitunti noudatti seuraavaa kaaviota (Laws, Sokoloff & Thornton 1999): 1. Esitellään demonstraatio ja tehdään se kuvitteellisesti. Mittausta ei tässä vaiheessa suoriteta. 2. Oppilaille jaetaan kaksi paperia, joista toiseen merkitään oma ja toiseen ryhmän yhteisesti neuvottelema ennuste kokeen lopputuloksesta.. Jokainen oppilas merkitsee oman ennusteensa paperille, ja paperit kerätään pois. 4. Ryhmät keskustelevat kunkin esittämästä ennusteesta. 5. Ryhmän yhteisesti sopima ennuste palautetaan. 6. Suoritetaan demonstraatio mittausautomaatiota hyväksi käyttäen. 7. Keskustellaan tuloksista demonstraation kontekstissa.

9 109 v A v B F F B A B A t t Kuvio 25. Newtonin III laki. Esimerkki ennen demonstraatiota suoritettavasta tehtävästä, jossa on kuvattava koordinaatistoon voima-anturin antaman pulssin muoto. Kuviossa 25 on esimerkki ennen demonstraatiota suoritettavasta tehtävästä. Ilmatyynyradalla on kaksi liukujaa, joihin on kiinnitetty kalibroidut voima-anturit. Oppilaiden tehtävänä on laatia ennuste törmäyksen kestäessä kummankin liukujan voima-anturin ilmaiseman pulssin muodosta ja korkeudesta vieressä olevaan koordinaatistoon. Tehtävissä liukujien nopeutta vaihdeltiin, kun massa oli vakio ja päinvastoin. Lisäksi toinen liukuja voi olla kiihtyvässä liikkeessä tai liukujat ammutaan jousella erilleen toisistaan. Lopuksi kaikki tehtävät demonstroitiin. Lopputuloksena oli identtiset pulssit, joiden perusteella pääteltiin, että kappaleet kohdistivat toisiinsa yhtä suuret ja vastakkaissuuntaiset voimat jokaisena ajanhetkenä.

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

5.4.3 I-testi, impulsiivinen voima

5.4.3 I-testi, impulsiivinen voima 148 5.4.3 I-testi, impulsiivinen voima Seuraavassa tarkastellaan testin tuloksia ja oppilaiden antamia perusteluja. Kuvioiden lyhenteiden tulkinnassa voi käyttää apuna taulukkoa 31. TAULUKKO 31. Kuvioissa

Lisätiedot

4.1 Vuorovaikutuksen käsite mekaniikan perustana

4.1 Vuorovaikutuksen käsite mekaniikan perustana 91 4 NEWTONIN KOLMS LKI Dynamiikan perusprobleema on kappaleen liikkeen ennustaminen siihen kohdistuvien vuorovaikutusten perusteella. Tämä on mahdollista, jos pystytään määrittämään kuhunkin vuorovaikutukseen

Lisätiedot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä fysiikan peruskäsitteistä

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain

Lisätiedot

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

Tutkimusten mukaan opiskelijoilla on monia

Tutkimusten mukaan opiskelijoilla on monia Vuorovaikutuskaavion käyttö voimakäsitteen opetuksessa Asko Mäkynen, FT, matematiikan ja fysiikan lehtori, apulaisrehtori, Kurikan lukio Kirjoittaja väitteli 25.4.2014 Jyväskylän yliopistolla vuorovaikutuskaavion

Lisätiedot

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta 8 LIIKEMÄÄRÄ, IMPULSSI JA TÖRMÄYKSET Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta Tällöin dynamiikan peruslain F = ma käyttäminen ei ole helppoa tai edes mahdollista Newtonin

Lisätiedot

RAK-31000 Statiikka 4 op

RAK-31000 Statiikka 4 op RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka

Lisätiedot

Dynamiikan peruslaki ja voima

Dynamiikan peruslaki ja voima Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelma Didaktisen fysiikan kokeellisuus I Dynamiikan peruslaki ja voima Kts. myös Fysiikan merkitykset ja rakenteet, s. 213, 216 219. Tasainen vuorovaikutus

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus

Lisätiedot

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = = TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan

Lisätiedot

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,

Lisätiedot

TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät

TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä Milloin ja miksi voimakuvio piirretään? Voimakuvio on keskeinen osa mekaniikan tehtävän ratkaisua, sillä sen avulla hahmotetaan tilanne, esitetään kappaleeseen kohdistuvat

Lisätiedot

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää 3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :

Lisätiedot

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton) Dynamiikka Liike ja sen muutosten selittäminen Miksi esineet liikkuvat? Physics Miksi paikallaan oleva 1 esine lähtee liikkeelle? Miksi liikkuva esine hidastaa ja pysähtyy? Dynamiikka käsittelee liiketilan

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 15.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinematiikka: asema, nopeus ja kiihtyvyys (Kirjan luvut 12.1-12.5, 16.1 ja 16.2) Osaamistavoitteet Ymmärtää

Lisätiedot

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen 4.3 Newtonin II laki Esim. jääkiekko märällä jäällä: pystysuuntaiset voimat kumoavat toisensa: jään kiekkoon kohdistama tukivoima n on yhtäsuuri, mutta vastakkaismerkkinen kuin kiekon paino w: n = w kitka

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

STATIIKKA. TF00BN89 5op

STATIIKKA. TF00BN89 5op STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

5.3 Tiedonhankintamenetelmät ja tietojen analysointi

5.3 Tiedonhankintamenetelmät ja tietojen analysointi 110 5.3 Tiedonhankintamenetelmät ja tietojen analysointi Seuraavassa luvussa on kuvaus käytetyistä testeistä ja analysointimenetelmistä. Lopuksi tarkastellaan tutkimusasetelman sisäistä ja ulkoista validiteettia.

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima Tämän luennon tavoitteet Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat ja binomiapproksimaatio gravitaatio jatkuu viime viikolta Jousivoima: mikä se on ja miten

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka Oppilaan nimi: Pisteet: / 77 p. Päiväys: Koealue: kpl 13-18, s. 91-130 1. SUUREET. Täydennä taulukon tiedot. suure suureen tunnus suureen yksikkö matka aika

Lisätiedot

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096

The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096 This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201212121096 Kustantajan versio

Lisätiedot

Pienryhmäopetuksen soveltuminen fysiikan opetukseen: Tapaustutkimus Oulun normaalikoululta keväältä 2013

Pienryhmäopetuksen soveltuminen fysiikan opetukseen: Tapaustutkimus Oulun normaalikoululta keväältä 2013 Pienryhmäopetuksen soveltuminen fysiikan opetukseen: Tapaustutkimus Oulun normaalikoululta keväältä 2013 11. joulukuuta 2013 Tapio Hansson, Jani Lappalainen ja Otto Mankinen Tausta Perusharjoittelussa

Lisätiedot

Reaalikoe/Fysiikan ja kemian yo-ohjeita 2007

Reaalikoe/Fysiikan ja kemian yo-ohjeita 2007 Reaalikoe/Fysiikan ja kemian yo-ohjeita 2007 Yleisohjeita Laskimien muisti tyhjennettävä. Kun tuot tarkastettavaksi laskimen, jonka muistin tyhjentäminen on monimutkaista laita laskimen mukana muistin

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä Luento 7: Voima ja Liikemäärä Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä 1 / 36 Johdanto Dynamiikka tutkii voimia ja niiden aiheuttamaa liikettä Newtonin liikelait

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

Liikemäärä ja voima 1

Liikemäärä ja voima 1 Liikemäärä ja voima 1 Tällä luennolla tavoitteena Kinematiikan ongelma ja sen ratkaisu: Miten radan ja nopeuden saa selville, jos kappaleen kiihtyvyys tunnetaan? Analyyttinen ratkaisu Liikemäärän, voiman

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Ainedidaktiikan yhteinen INFO Edu PEDAp4: Oman aineryhmän INFO PEDAp4: Vuorovaikutuksesta (luento), Edu244

Ainedidaktiikan yhteinen INFO Edu PEDAp4: Oman aineryhmän INFO PEDAp4: Vuorovaikutuksesta (luento), Edu244 36 Maanantai 4.9. Tiistai 5.9. 9.00 11 Ainedidaktiikan yhteinen INFO Edu1 12.15 13.45 PEDAp4: Oman aineryhmän INFO 14.00-15.30 PEDAp4: Vuorovaikutuksesta (luento), ( PEDAp4: Matemaattisten aineiden opetuksen

Lisätiedot

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä Luento 8: Liikemäärä ja impulssi Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä 1 / 46 Luennon sisältö Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen

Lisätiedot

RAK Statiikka 4 op

RAK Statiikka 4 op RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka

Lisätiedot

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.

Lisätiedot

RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op

RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat Osaamistavoitteet

Lisätiedot

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Luento 7: Voima ja Liikemäärä Luento 7: Voima ja Liikemäärä Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä Ajankohtaista Konseptitesti 1 Kysymys Viereisessä kuvaajassa on kuvattu kappaleen nopeutta

Lisätiedot

1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA. 1.1 Fysiikan yleiset oppimistulokset

1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA. 1.1 Fysiikan yleiset oppimistulokset 9 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA 1.1 Fysiikan yleiset oppimistulokset Kevään 1998 reaalikokeen fysiikan osion ensimmäisen kysymyksen c-kohdassa esitettiin seuraava väite: Vuodenaikojen vaihtelu esim. Suomessa

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

HARJOITUS 4 1. (E 5.29): HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa RTEK-2000 Statiikan perusteet 1. välikoe ke 27.2. LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op 1. välikoealue luennot 21.2. asti harjoitukset

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi Luento 6: Liikemäärä ja impulssi Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 31.3.2016 Susanna Hurme Dynamiikan välikoe 4.4.2016 Ajankohta ma 4.4.2016 klo 16:30 19:30 Salijako Aalto-Sali: A-P (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Massakeskipiste Kosketusvoimat Massakeskipiste Kosketusvoimat Luennon tavoitteet Kosketusvoimia Kitka Tukivoima Jännitys Jousivoima Massakeskipisteen käsite ja sillä laskeminen (Resonanssi tiedottaa tarjoavansa kahvia luentotauolla)

Lisätiedot

Mekaniikkan jatkokurssi

Mekaniikkan jatkokurssi Mekaniikkan jatkokurssi Tapio Hansson 16. joulukuuta 2018 Mekaniikan jatkokurssi Tämä materiaali on suunnattu lukion koulukohtaisen syventävän mekaniikan kurssin materiaaliksi. Kurssilla kerrataan lukion

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38) 'VLTJ,)Ł /Ł 2015-09-21 13:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38) Luento 5: Voima ja Liikemäärä Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä 2015-09-21 13:37:37

Lisätiedot

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Jos kaksi eri kappaletta vaikuttavat toisiinsa jollain tavalla, niiden välillä on vuorovaikutus Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus saa aikaan kaksi vastakkaista voimaa,

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima Lineaarialgebra MATH.1040 / voima 1 Seuraavaksi määrittelemme kaksi vektoreille määriteltyä tuloa; pistetulo ja. Määritelmät ja erilaiset tulojen ominaisuudet saattavat tuntua, sekavalta kokonaisuudelta.

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Vuorovaikutukset ja kappaleet

Vuorovaikutukset ja kappaleet Vuorovaikutukset ja kappaleet 2017 Tervetuloa kurssille! Fysiikan perusopintokokonaisuuden 1. kurssi Tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat vähintään 25 op fysiikkaa Suositellaan samaan aikaa Matemaattiset

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Orientaatio -projektin satoa

Orientaatio -projektin satoa Orientaatio -projektin satoa Jyrki Reunamo IBM Sadonkorjuujuhlat 25.10.2013 http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ 27.10.2013 1 Wolframin demonstraatiot Wolfram Demonstrations: http://demonstrations.wolfram.com/topic.html?topic=fo

Lisätiedot

YipTree.com. hommannimionmatematiikka.com

YipTree.com. hommannimionmatematiikka.com YipTree.com hommannimionmatematiikka.com YipTreen ja Homman nimi on matematiikan plussat Työrauha, työrauha ja työrauha Tuntien aloitus tapahtuu automaattisesti ja nopeasti (edellyttäen että koneet toimii)

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS)

Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS) Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS) Jakson tavoitteena on kielididaktiikan perusteisiin sekä tunnin suunnittelun perusperiaatteisiin tutustuminen.

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava

Lisätiedot

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi Luento 8: Liikemäärä ja impulssi Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä Ajankohtaista Konseptitesti 1 ÄLÄ KOKEILE TÄTÄ KOTONA! Kysymys

Lisätiedot

Perushahmotus Mekaniikan oliot, ilmiöt ja niiden ominaisuudet

Perushahmotus Mekaniikan oliot, ilmiöt ja niiden ominaisuudet Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelma Didaktisen fysiikan kokeellisuus I Dynamiikan perusteet Perushahmotus Mekaniikan oliot, ilmiöt ja niiden ominaisuudet Mekaniikan perushahmot ovat

Lisätiedot

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

Luento 5: Voima ja Liikemäärä Luento 5: Voima ja Liikemäärä Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä Johdanto Dynamiikka tutkii voimia ja niiden aiheuttamaa liikettä Newtonin liikelait (Newton

Lisätiedot

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Anna Kaasinen Itä-Suomen yliopisto Syksy 2016 Anna Kaasinen (Itä-Suomen yliopisto) MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Syksy 2016 0 / 9 MITÄ FLIPPED CLASSROOM ON? Flipped classroom eli

Lisätiedot

Reijo Manninen, fysiikan lehtori. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010

Reijo Manninen, fysiikan lehtori. Tampereen Ammattikorkeakoulu. Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010 Fysiikan laboratoriokurssit sujuvammiksi Reijo Manninen, fysiikan lehtori Sami Suhonen, fysiikan yliopettaja Tampereen Ammattikorkeakoulu Insinöörikoulutuksen foorumi 2010 Hämeenlinna 17-18.3.2010 Laboratoriotyöskentelyn

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Syksy 2016 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia Ajankohtaista Presemokyselyn poimintoja Millä odotuksilla aloitat

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Hestenes (1992): The great game of science is modelling the real world, and each scientific theory lays down a system of rules for

Lisätiedot

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä

Lisätiedot

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike Gravitaatio ja heittoliike Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike KERTAUS Newtonin lait Newtonin I laki Kappale, johon ei vaikuta voimia/voimien summa on nolla, ei muuta liiketilaansa

Lisätiedot