1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA. 1.1 Fysiikan yleiset oppimistulokset
|
|
- Elisabet Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 9 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA 1.1 Fysiikan yleiset oppimistulokset Kevään 1998 reaalikokeen fysiikan osion ensimmäisen kysymyksen c-kohdassa esitettiin seuraava väite: Vuodenaikojen vaihtelu esim. Suomessa johtuu siitä, että Maan etäisyys Auringosta vaihtelee ellipsinmuotoisen kiertoradan eri kohdissa. Oppilas vastasi suunnilleen seuraavasti: Aurinko kiertää Maata. Välistä on kesä välistä talvi. Onko yhdeksäntoistavuotiaan, kaksitoista vuotta koulua käyneen opiskelijan maailmankuva vielä antiikin Kreikan ajattelun tasolla, vai onko fysiikan peruskurssin opetus epäonnistunut? Jääkö muistakin luonnonilmiöistä vääriä mielikuvia, ja voidaanko näitä opetuksella muuttaa? Edellä kuvatun kaltaiset oppilaat eivät juurikaan vastaa tehtäviin, joissa edellytettäisiin newtonilaisen mekaniikan lakien soveltamista. Mutta mittaako reaalikoe todella fysiikan käsitteiden osaamista, vai voiko saada kohtuullisen pistemäärän valitsemalla taulukkokirjasta sopivan kaavan ja sijoittamalla annetut arvot siihen? Paljastuuko todellinen osaaminen tämänkaltaisella kokeella, vai onko osaamisen mittaamisessa käytettävä erilaisia mittareita? Huoli osaamisen tasosta on yleismaailmallinen. Suomessa asiasta ovat kirjoittaneet Kurki-Suoniot, joiden mukaan OECD:n tutkijaryhmä piti Suomen lukioiden kieliohjelmaa ainutlaatuisen raskaana ja luonnontieteiden osuutta ainutlaatuisen suppeana. Fysiikan opiskelu ei kiinnostanut; tämä näkyi jo 1980-luvulla, jolloin fysiikan opiskelijoiden määrä eri korkeakouluissa väheni ja oman havaintoni mukaan laatutaso ei vastannut kiristyviä vaatimuksia. Opetussuunnitelmissa oppiainetta yritettiin pakolliseksi, mutta Kurki-Suonioiden mukaan opettajat vastustivat ehdotusta jopa lakon uhalla. (Kurki-Suonio, K. & Kurki-Suonio, R. 1994, ) Suomi sekä parikymmentä muuta maata eri puolilta maailmaa osallistuivat vuosina 1970 ja luonnontieteiden kansainvälisiin koulusaavutustutkimuksiin. Tänä ajanjaksona siirryttiin maassamme 9-vuotiseen peruskouluun. Lukiossa luovuttiin tiukasta linjajakoisuudesta, joka korvattiin yksittäisten oppiaineiden valinnaisuutta lisäämällä. Koko 14-, 15- ja 16-vuotiaiden ikäluokka pääsi peruskoulun yläasteella systemaattisen ja ainakin osittain kokeellisen luonnontieteen opetuksen piiriin sekä fysiikassa että kemiassa. Laurénin esiraportin perusteella suomalaisten saavutukset
2 10 olivat huippuluokkaa 10-vuotiailla, hieman keskitason yläpuolella 14-vuotiailla ja selvästi keskitason alapuolella abiturienteilla. Fysiikassa abiturienttivaiheen kokeiden ratkaisuprosentti oli noin 40 %, kun se Hongkongissa oli 70 %. Tässä yhteydessä on huomattava, että abiturienttien tuntimäärät olivat vertailumaiden pienimpiä eikä siihen aikaan Suomen lukioissa juurikaan tehty kokeellista luonnontiedettä. Sitä vastoin samanaikaisesti suoritetussa matematiikan koulusaavutustutkimuksessa (IEA/SIMS) suomalaisten abiturienttien suoritustaso oli korkea, vaikka tuntimäärät olivat osallistujamaiden alhaisimpia. Laurénin hypoteesi on, että oppikirja- ja liitutaulusidonnainen lukio-opetus tukee pikemminkin matematiikan opiskelua kuin oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. (Laurén 1990, ) Peruskoulun ala-asteella fysiikka sekoittuu muihin luonnontieteisiin, joten fysikaalisten käsitteiden hahmottuminen jää puutteelliseksi. Ala-asteiden opettajat ovat erikoistuneet taito- ja taideaineisiin, ja heidän viimeinen kosketuksensa fysiikkaan on ollut oppikoulun tai peruskoulun fysiikan kurssi, viime aikoina lukion pakollinen kurssi (Sarjala 1996, 23). Nähdäkseni fysiikkaa opettavan pääaineella on merkitystä opetustapaan. Johtuneeko edellisestä, että oppiaine koetaan matematiikan sanallisten esimerkkien kokoelmaksi, kuten Laurén olettaa, ja opetus johtaa lukiossa ns. TKKfysiikkaan, missä harjoittelu tähtää Teknillisen korkeakoulun pääsykokeeseen: etsitään sopiva kaava, sijoitetaan arvot kaavaan ja lasketaan tulos. Wells, Hestenes ja Swackhamer (1995) kutsuvat edellistä plug-and- chug probleemanratkaisutekniikaksi. Samaan viittaa Meltzer, jonka mukaan fysikaalisen tehtävän ratkaisu aloitetaan ilman kvalitatiivista tarkastelua ja eri esitysmuotojen kuten piirrosten, kuvaajien ym. käyttö on puutteellista. Fysiikan käsitteiden ja lakien ymmärtämiseen ei kiinnitetä huomiota. (Meltzer 1998.) Suomessa ja 1970-luvuilla käytetyssä lukion oppikirjassa lähtökohtana oli teoria eivätkä havainnot (Kattainen 1968, 22 ). Aronsin mukaan kouluissa ei panosteta operatiiviseen tietoon eli tietoon faktojen alkuperästä. Faktatiedon lukeminen ja mieleen painaminen ei ole fysiikan ymmärtämistä. (Arons 1997, ) USA: ssa on tehty kansallinen selvitys (Glenn 2000) A Report to the Nation from the National Commission on Mathematics and Science Teaching for the 21st Century, jossa viitataan TIMSS-tutkimukseen. Siihen osallistui 41 kansakuntaa, ja USA:n lukiolaiset olivat matematiikan ja luonnontieteiden osaajien joukossa lähes viimeisellä sijalla. Raportin mukaan tulevaisuuden globaali kilpailu, kansakunnan strateginen turvallisuus ja tulevien työtehtävien vaativuus edellyttävät parempaa osaamisen tasoa. Koululaitos ei ole pystynyt antamaan sellaisia
3 11 älyllisiä haasteita, että luonnontieteelliset aineet olisivat kiinnostaneet oppilaita. Samaan viittaavat Laws, Sokoloff ja Thornton (1999). Raportin mukaan opetuksen tason nostamiseen liittyy kolme tavoitetta, joista yksi on opettajien koulutustason kohottaminen. Välijärvi on koonnut korkeakoulujen opettajien arviointeja lukiolaisten opiskeluvalmiuksista. Fysiikan opiskelijoiden perustiedoissa on vakavia puutteita, mutta tämä riippuu korkeakoulusta. Oppilasaines on polaroitunut. Tässä yhteydessä viitataan opettajan taitojen ja persoonan vaikutukseen oppimistuloksiin. Ongelmaksi koetaan myös opiskelijoiden kehittymätön käsiala, merkintöjen epäselvyys ja puutteelliset kuviot. Oppisisältöjä voitaisiin huoletta karsia. Opiskelua vaivaa pinnallisuus: ongelmat pyritään ratkaisemaan kaavamaisesti, ja tehtävät pyritään opettelemaan ulkoa. Osa arvioitsijoista pitää opiskelijoita motivoituneina, toiset puolestaan katsovat, että puuttuu halua ponnistella. Asenteet fysiikan opiskeluun ovat kehittyneet kielteisesti jo 80- luvulta saakka. Vielä 1970-luvulla kiinnostus oli suurta ja näyttäisi siltä, että opiskelu on muuttunut innottomaksi puurtamiseksi. (Välijärvi 1997, 23, 33, 44, 50.) Kuusen mukaan riittämätön perustieto matematiikassa ja luonnontieteissä syö pohjaa koko koulujärjestelmältä ja korkeakoulutasolla joudutaan kompensoimaan matemaattisluonnontieteellistä tasoa, joka on kansainvälisen mittapuun mukaan jälkeenjäänyttä (Kuusi 1999, 3). Asiaan kiinnitettiin huomiota vuonna 1996 mm. Dimensiossa, Matemaattisten Aineiden Aikakausilehdessä. Sarjalan mukaan 1980-luvun alussa suoritetussa vertailussa vain yksi maa oli huonompi fysiikassa kuin Suomi. Hän jatkaa, että pakollisessa reaalikokeessa vastaajien määrä oli jäänyt fysiikassa ja kemiassa alle tuhannen, mutta ylimääräisessä kokeessa tilanne fysiikan osalta oli hieman parempi: osallistujia oli ollut Huolestuttavaa kehityksessä on ollut se, että lukion päättövaiheessa viimeisillä kursseilla oli vain 20 % abiturienttien kokonaismäärästä. Mitä sitten osattiin? Sellaiset tehtävät, jotka edellyttivät vain vastauksena tiettyä lukua, hallittiin kohtuullisen hyvin. Jos vaadittiin perusteluja ja yleistämistä, tulokset olivat huonommat. (Sarjala 1996, ) Omat kokemukseni ovat samansuuntaisia: on erittäin vaikeaa saada oppilaat kertomaan, miten he ovat ajatelleet ja päätyneet esittämäänsä johtopäätökseen. Matemaattisten aineiden osaamisen tason kohottamiseksi käynnistettiin LUMAprojekti. Opetushallitus valitsi 25 pilottikuntaa, joiden tehtävänä oli matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittäminen. Hietamäen mukaan näyttäisi siltä, että
4 12 LUMA-projekti ei ole aiheuttanut merkittävää lisäystä reaalikokeen vastanneiden lukumäärään varsinkaan parina viimeisenä vuotena. Sama koskee fysiikan kurssien valintaa. Pikemminkin voisi kuvaajista päätellä laskevan trendin. Tosin aikajakso on niin lyhyt, että kehitystä ei voi ennakoida kovinkaan luotettavasti. (Hietamäki 2003, ) Eräänä ratkaisuna pidetään ainereaalia. Maalampi epäilee ainereaalin vaikutusta fysiikan suosioon ja kirjoittajien määrään ja pitää ongelmana sitä, miten fysiikka saataisiin houkuttelevammaksi aikaisempaa suuremmalle osalle lukion oppilaista. Avainasemassa hän pitää yläasteen opettajia, opinto-ohjaajia sekä oppilaiden asenteisiin vaikuttamista ala-asteella. (Maalampi 2002, 3.) Osaamisen tason nousun tai laskun päätteleminen pelkästään reaalikokeen perusteella ei ole mielestäni riittävää. Koe ehkä antaa tietoa siitä, kuinka oppimäärä ylimalkaan osataan, mutta käsitteellisellä tasolla tapahtuvaa asioiden hallintaa tämän tyyppinen koe ei merkittävässä määrin mittaa. Fysiikan perusteet liittyvät läheisesti mekaniikan kursseihin. Newtonilaisen mekaniikan puutteellinen osaaminen aiheuttaa vaikeuksia muiden kurssien sisältämien asioiden ymmärtämisessä. 1.2 Mekaniikan osaaminen Tarkastelen tässä yhteydessä lähinnä kinematiikkaan ja dynamiikkaan liittyvää osaamista. Jos tulokset osoittavat, että mekaniikan tärkeiden käsitteiden ymmärtäminen on puutteellista, niin miten matemaattisten aineiden opettajien oma ammattilehti on käsitellyt mekaniikan opetuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Kävin läpi lähes kaikki Dimension numerot 1980-luvun lopusta aina vuoteen 2003 asti. Jos ei oteta huomioon Kurki-Suonioiden artikkeleita, joista osa käsitteli fysiikan opetusta yleensä, kinematiikkaa ja dynamiikkaa koskevia artikkeleita oli kymmenkunta. Erityisesti Viiri on kiinnittänyt huomiota voimaan ja siihen liittyviin käsityksiin. Dimension numerossa 5/94 vs.apul.prof. Manninen esittää luettelon niistä seikoista, joita hyvä fysiikan vastaus sisältää (Manninen 1994, 49-51). Lisäksi Lavosen väitöskirja (Lavonen 1996) Fysiikan opetuksen kokeellisuus ja mittausautomaatio on jaettu joka lukioon. Näyttäisi kuitenkin siltä, että jostakin syystä annetut ohjeet eivät ole tavoittaneet fysiikan opettajia.
5 luvun lopussa Ylioppilastutkintolautakunta kiinnitti huomiota reaalikokeen fysiikan tehtävien ratkaisuissa esiintyneisiin puutteellisiin voimakuvioihin, fysikaalisen tarkastelun puuttumiseen ja lakien nimeämiseen. Merkillepantavaa on samojen puutteiden esiintyminen vuodesta toiseen. Olkoon esimerkkinä kevään 2001 tehtävä 3. Arminen kirjoittaa:...todettakoon taas kerran, että keskeisin asia dynamiikan tehtävän ratkaisussa on liikkeessä olevaan kappaleeseen vaikuttavien voimien päättely kappaleen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia tarkastelemalla ja jatkaa... ratkaisu täytyi siis tässäkin tapauksessa aloittaa voimien päättelyllä ja voimakuvion piirtämisellä. Tämän ei olisi pitänyt olla kovin vaikeaa, sillä tehtävän yksinkertaisessa tilanteessa palomieheen vaikutti vain kaksi liikkeen kannalta merkityksellistä voimaa: painovoima ja ylöspäin vaikuttava liukukitkavoima. (Arminen 2002, 18.) Missä on vika, kun samat virheet toistuvat vuodesta toiseen erityisesti dynamiikan tehtävissä? Kokemukseni mukaan on vaikeaa saada oppilaat ymmärtämään, mikä merkitys fysiikan tehtävässä on fysikaalisen tilanteen tarkastelulla ja hyvällä kuviolla, kun tarkoituksena on osoittaa fysiikan osaamista. Tähän liittyy lisäksi sellaisten tehtävien karttaminen, jotka edellyttäisivät selittämistä. Syynä lienee, että niistä ei saa helposti täysiä pisteitä. Halkkan tutkimuksessa vuonna 2001 luonnontieteellistä perussivistystä mittaavista tehtävistä parhaiten osattiin ne, jotka edellyttivät vain ilmiön tai käsitteen tunnistamista( oikein/väärin -väitteet).tulos oli keskimäärin 83 % maksimipistemäärästä. Kun kysymyksessä oli erikoistietoja vaativat tehtävät, ratkaisuprosentti oli 35 %. Mekaniikan monivalintatehtävissä lähes kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että äkillisessä jarrutuksessa bussissa istuvaan henkilöön kohdistuu eteenpäin suuntautuva voima. 44 % vastaajista väitti, että avaruudessa oleva astronautti vetää itsensä aluksen luokse aluksen pysyessä paikallaan. Eräässä tehtävässä oli tarkoituksena piirtää mittaustuloksista kuvaaja ja sen perusteella antaa vastaus, joka edellytti arvojen lukemista kuvaajasta. Vain 34 % vastaajista kykeni vastaamaan oikein, ja lähes viidesosa jäi ilman pisteitä. (Halkka 2003b, ) Oppilaiden asenteissa on toivomisen varaa. Kun vertailtavina olivat luonnontieteellisten aineiden lisäksi matematiikka ja kielet, fysiikasta ja kemiasta pidettiin vähiten (Halkka 2003a). Samansuuntaisia tuloksia lukiolaisten poikien ja tyttöjen asenteista on saatu myös Häkkilän tutkimuksessa (Häkkilä, Kärkäs, Aksela,
6 14 Sunnari & Kylli 1998). Kokemukseni mukaan myönteisellä asenteella on merkittävä vaikutus fysiikan opiskelussa menestymiseen. 1.3 Perinteisten opetusmenetelmien tehottomuus mekaniikan opetuksessa Edellä olevan perusteella on ilmeistä, että opetussuunnitelmien muutoksista huolimatta kinematiikan ja dynamiikan oppimistulokset eivät vastaa odotuksia. Tähän samaan seikkaan ovat kiinnittäneet huomiota mm. Halloun ja Hestenes (1985a, 1985b), McDermott, Shaffer ja Somers (1994, 46) sekä Hake (1998a). Halloun ja Hestenes ovat erityisesti tutkineet oppilaiden ennakkokäsityksiä ja laatineet niistä taksonomian. Sen perusteella laadittua FCI-voimakäsitystestiä käytetään ennakkokäsitysten selvittämiseen sekä opetuksen vaikuttavuuden tutkimiseen. Hake puolestaan on tehnyt yhteenvedon sekä perinteisellä tavalla opetettujen kurssien että vuorovaikutteisia opetusmalleja käyttäneiden kurssien tuloksista. Perinteisillä menetelmillä hän tarkoittaa opetusmalleja, joissa opettaja esittää yleiset periaatteet ja suorittaa tarvittavat demonstraatiot. Oppilaan rooli on jokseenkin passiivinen: ajattelua ei juurikaan tarvita, ja kokeet keskittyvät pääasiassa laskutehtävien ratkaisemiseen. Vuorovaikutteisissa opetusmalleissa paino on asian ymmärtämisessä, eri osapuolten välisissä keskusteluissa ja yleensäkin aktiivisessa toiminnassa. Edellä mainittujen selvitysten sekä ylioppilastutkinnon reaalikokeen tulosten valossa näyttäisi siltä, että uudet lähestymistavat ja opetusmenetelmät eivät ole levinneet kovinkaan laajasti. Muuten ehkä on vaikea selittää vuodesta toiseen samanlaisten virheiden toistumista reaalikokeessa erityisesti Newtonin mekaniikkaa koskevissa tehtävissä. Vastauksissa korostuu pelkkä algebra. Liian usein turvaudutaan taulukkokirjassa oleviin kaavoihin ja yritetään arvata, mikä kaava sopisi kuhunkin tilanteeseen. Ääriesimerkkinä voin mainita tehtäväpaperissa olleen potentiaalienergian lausekkeen, jossa korkeudelle h annetaan Planckin vakion arvo. Jos perinteiset menetelmät eivät paranna tuloksia, onko olemassa opetusmalli, jonka voisi olettaa edistävän oppimista, ja menetelmä, jolla tämä oppiminen voitaisiin mitata?
7 Tutkimuksen kohteen rajaaminen Vuosien varrella olin havainnut, että Newtonin kolmanteen lakiin liittyvä vuorovaikutuksen symmetrisyys, systeemin erottaminen ympäristöstä ja systeemiin vaikuttavien voimien tunnistaminen tuottivat vaikeuksia. Motivaatio tutkimuksen tekemiseen syntyi DFCL3-kurssin yhteydessä, jolloin jouduin vertailemaan hahmottavaa ja mallintavaa lähestymistapaa toisiinsa. Lähestymistavat muodostivat mielenkiintoisen vastakkainasettelun, joka näkyy kuviossa 1. Kokeellisuuden eli empirian rooli oli erilainen. Mallintava lähestymistapa lähtee teorian tasolta, johtaa sieltä malleja mallintamisprosessilla. Kokeellisuus on todentavassa ja testaavassa roolissa. Hahmottavassa lähestymistavassa empiria liittyy käsitteen muodostamiseen ja merkitysten hahmottamiseen. Jos voiman käsitteen merkitys rakennettaisiin eri lähtökohdista, vaikuttaisiko se edellä mainitun lain ymmärtämiseen? KIELI OLIOT, ILMIÖT SUUREET Lähtökohta: Merkitykset ensin, käsitteen muodostuminen LAIT Lähtökohta: teorian ilmaisema käsite, malleja testaava TEORIAT PERUSLAIT SELITTÄVÄ T MALLIT Kuvio 1. Kokeellisuus lähestymistavoissa.
6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin
173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotRomanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen
Romanikielen oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Mari Huhtanen Arvioinnin toteuttaminen Romanikielen arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki romanikieltä
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotElina Harjunen Elina Harjunen
Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys
LisätiedotTIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus
TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten
LisätiedotKUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?
KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotLukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka
Mertalan koulun LuMa-luokka Lukuvuosi 2017-2018 Luonnontiede- ja matematiikkaluokka LuMa-luokka tarjoaa ylöspäin eriyttävää opetusta matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa vahvan pohjan perusopinnoissa
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
LisätiedotDia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu
Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia
LisätiedotKevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe
120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotOPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI
OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotKemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,
LisätiedotPeruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?
Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku? Jarkko Hautamäki & Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen, Mari- Pauliina Vainikainen ja Risto Hotulainen Koulutuksen arviointikeskus Helsingin yliopisto 4.4.2014 Peruskoulu
Lisätiedot5 OPETUSKOKEILU JA SEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN
101 5 OPETUSKOKEILU JA SEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Hahmottava ja mallintava lähestymistapa muodostavat mielenkiintoisen vastakkainasettelun tavasta opettaa fysiikkaa. Edellisen lähtökohtana ovat havainnot
LisätiedotFysikaaliset tieteet, kemia ja matemaattiset tieteet
Fysikaaliset tieteet, kemia ja matemaattiset tieteet LUONNONTIETEET 2013-15 Tarkastellaan kokonaiskuvan saamiseksi ensin luonnontieteitä kokonaisuutena. Luonnontieteissä pitkän matematiikan paino on suuri
LisätiedotTUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät
TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja
LisätiedotKemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori
Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotDigitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015
Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa
LisätiedotTehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.
Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotPitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)
Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4) Tiina Tähkä, Mikko Hartikainen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus Kysymyksiä Miten arviointi vahvistaa opiskelijan
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotNro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
FYSIIKKA Oppiaineen tehtävä Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkitystä
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotSuomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot
Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot Jyväskylä 9.2.2018 klo 13 (B 103 Minna) Marko van den Berg & Najat Ouakrim-Soivio 1 Tiedonalalalähtöiset tekstitaidot lukion historian
LisätiedotMATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN
MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN Matematiikka ja matematiikan soveltaminen, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa osaa tehdä peruslaskutoimitukset, toteuttaa mittayksiköiden muunnokset ja soveltaa talousmatematiikkaa
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Hestenes (1992): The great game of science is modelling the real world, and each scientific theory lays down a system of rules for
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotLUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014
rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotTUTKINTO MUODOSTUU kolme
YLIOPPILASTUTKINTO TUTKINTO MUODOSTUU: 1) PAKOLLISISTA kokeista, joita on NELJÄ Äidinkieli / suomi toisena kielenä JA kolme seuraavista: - vieras kieli A- tai C-taso - ruotsi A- tai B-taso - matematiikka
LisätiedotSuomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen 7. luokalle hakeminen. Lukuvuosi
Matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen 7. luokalle hakeminen Lukuvuosi 2019-2020 Opetusta tarjoavat koulut ja opetukseen valittavien enimmäismäärä 2019-2020 Espoonlahden koulu 24 Järvenperän koulu
LisätiedotKohti abivuotta. 2. vk Vanhempainilta ke
Kohti abivuotta 2. vk Vanhempainilta ke 20.3.2019 MSX 23.4.2018 Lukio-opintojen päättäminen YLIOPPILASTODISTUS: Kirjoitukset suoritettuna Vähintään pakolliset neljä ainetta, jotka tulleet hyväksytysti
LisätiedotYksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville
Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 26..208 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotYlioppilastutkinnon digitalisaatio. ylioppilastutkinto.fi
Ylioppilastutkinnon digitalisaatio ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Onko ylioppilastutkinto menneisyyden jäänne, jonka voisi lopettaa? vai Voisiko siitä virittää entistä toimivamman instrumentin sekä opiskelija,
LisätiedotPROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen
PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotDigitaaliset kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen
Digitaaliset kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 19.3.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa ympäristössä
LisätiedotVuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa
Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa Erja Vitikka & Eija Kauppinen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
Lisätiedotmaija.aksela@helsinki.fi
Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden
LisätiedotSisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan
Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä
LisätiedotOhjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotÄidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka
Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen linja
Luku 1 Matemaattis-luonnontieteellinen linja Erikoislukiolinja on tarkoitettu lähinnä niille, joiden jatkosuunnitelmat edellyttävät matemaattis-luonnontieteellistä tietoa ja osaamista. Erikoislinjalla
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotYLIOPPILAS KEVÄT 2020
YLIOPPILAS KEVÄT 2020 LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS) YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu
LisätiedotO L A R I N K O U L U
Tervetuloa! Olarin koulun matematiikka- ja luonnontiedeluokan tiedotustilaisuuteen Olarin koulu Olarin lukion ja Olarin matematiikkaja luonnontiede lukion yhteydessä luokat 7-9 yksi pienluokka 8lk:lla
LisätiedotTervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan
Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Kevään tapahtumia Huoltajakyselyn tuloksia Ylioppilaskirjoitukset ja hajauttaminen Opinto-ohjaajan katsaus Ryhmänohjaajan tapaaminen 16.4.2019 Toisen vuosikurssin
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotPorkkalan lukion kakkosten ja abien vanhempainilta
Porkkalan lukion kakkosten ja abien vanhempainilta 10.9.2019 Toinen lukiovuosi Pakolliset kurssit loppuun Syventyminen itselle merkityksellisiin oppiaineisiin: yo-kokeet, jatko-opinnot, lukiodiplomiaineet
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE
HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE kykenee keskittymään matematiikan opiskeluun kykenee kertomaan suullisesti matemaattisesta ajattelustaan
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti
LisätiedotLukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022
Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022 Uusi lukio uskalla kokeilla Tavoitteena on uudistaa lukiokoulutusta niin, että se kykenee vastaamaan myös tulevaisuudessa
Lisätiedot