klo 18.30, kahvi klo Kahvin aikana mahdollisuus tutustua päiväkerhotilaan ja -materiaaleihin Olarin kirkon kerhosiivessä.

Transkriptio

1 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2015 Aika klo 18.30, kahvi klo Kahvin aikana mahdollisuus tutustua päiväkerhotilaan ja -materiaaleihin Olarin kirkon kerhosiivessä. Perehdyttäminen klo : Varhaiskasvatus: lastenohjaajat Henna Sadonkorpi ja Tarja Jokela-Liias sekä perhetyöntekijä Mia Silvola, tytöt ja pojat sekä partio: pastori Antti Malinen. Kokous alkaa perehdyttämisen jälkeen noin klo Paikka Olarin kirkon kerhosiiven kokoushuone Läsnä Viitapohja, Salla-Maria puheenjohtaja Janhunen, Panu varapuheenjohtaja Finskas, Matti Grönholm, Bo Hiltunen, Leo Järvenpää, Pertti Järves, Kira Luukkonen, Elsa Meriläinen, Raija Peltokorpi, Mikko Repo, Simo Rostamo, Kirsi Salli, Päivi Saloheimo, Raisa Snygg, Maija Tallqvist, Tarja Soini, Virve vara Nurmi, Mari sihteeri Poissa Ervamaa, Katariina KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Vuorossa ovat Kirsi Rostamo ja Simo Repo. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN SIVU 1. ILMOITUSASIAT KIRKKOHERRAN PÄÄTÖKSET LAUSUNNON ANTAMINEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOSTA JA VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUOHJEESTA VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN KESKEISET LINJAUKSET ANSIOMERKKIESITYKSET KASTETTUJEN PUU -TEOKSEN HANKINTA OLARIN SEURAKUNNAN ARKISTOSÄÄNNÖN PÄIVITTÄMINEN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TERVEISET...14 Espoo Puheenjohtaja Salla-Maria Viitapohja 2

3 1. ILMOITUSASIAT Espoon seurakuntien strategiafoorum järjestetään 3.6. (liite). Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Merkitään tiedoksi. 2. KIRKKOHERRAN PÄÄTÖKSET Kirkkoherran päätökset /2015 ovat liitteenä. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): lapsivaikutusten arviointi on tehty jokaisen päätöksen kohdalla erikseen. Merkitään tiedoksi. 3. LAUSUNNON ANTAMINEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOSTA JA VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUOHJEESTA Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto (YKN) on kokouksessaan hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohjeen. Samassa yhteydessä YKN päätti pyytää seurakuntaneuvostoilta lausunnot vuoden 2016 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohjeesta mennessä. Talouspäällikkö Harri Hakulinen esitteli asian YKN:ssä näin: Tiivistelmä: 3

4 Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy periaatteet, joiden mukaisesti seuraavaa talousarviota ja toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmistellaan Espoon seurakuntayhtymän voimassaoleva strategia ei kata seuraava suunnittelukautta ja uutta strategiaa vasta valmistellaan, joten suunnittelu perustuu osittain voimassa oleviin strategisiin linjauksiin sekä tiedossa oleviin taloudellisiin reunaehtoihin. Verotulokertymässä on tulevalla suunnittelukaudella merkittävä muutos, kun yhteisövero-osuudesta luovutaan ja tilalle tulee budjettiperusteinen korvaus. Tämä tarkoittaa Espoon seurakuntayhtymän osalta n. 2 miljoonan euron vuosittaista menetystä. Käyttötalouden määrärahoja tulee merkittävästi laskea suunnittelukauden loppuun mennessä(4 milj euroa vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna), jotta investointien tulorahoituksen osuutta voidaan kasvattaa. Investointien määrärahoja tulee laskea merkittävästi, jotta kassavarat eivät loppuisi. Seurakunnan määrärahaperuste esitetään pudotettavaksi talousarviossa 126,5 euroon / seurakunta (129 euroa 2015). Suunnittelukauden lopussa määräraha esitetään olevan 117,50 euroa/seurakunta. Muissa pääluokissa määrärahoja esitetään pudotettavaksi samassa suhteessa kuin seurakunnissa. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy periaatteet, joiden mukaisesti seuraavaa talousarviota ja toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmistellaan. Periaatteet on kirjattu valmisteluohjeeseen. Espoon seurakuntayhtymän voimassa oleva strategia ei kata seuraavaa suunnittelukautta. Suunnittelu perustuu osittain olemassa oleviin linjauksiin. Tulevan suunnittelukauden valmistelun lähtökohdat ovat hankalammat kuin edellisinä vuosina. Suomen talouden kasvu on hidasta ja Espoon kaupungin työttömyys on viimeisten vuosien aikana noussut 10 %:iin. Kun samaan aikaan myös seurakunnan määrä on pudonnut, ei kirkollisveron määrässä ole odotettavissa nousua. Yhteisövero-osuudesta luovutaan ensi vuoden alusta alkaen. Kun se muuttuu osaksi valtion talousarviota, vaikutus on Espoon seurakuntayhtymälle n. 2 miljoonaa euroa negatiivinen. Kirkollisveroon perustuva eläkerahastomaksu nousee myös tulevan suunnittelukauden alusta lähtien. Sen vaikutus on n euroa. 4

5 Kirkolliskokouksessa on myös esitys, joka alentaisi palkkaperusteista eläkemaksuprosenttia 28 prosentista 24 prosenttiin ja samalla nostaisi eläkerahastomaksua prosentilla. Näiden vaikutusta ei tässä esityksessä ole vielä otettu huomioon. Väkilukuennusteet ohjeen lopussa osoittavat, että väestömäärä Espoossa kasvaa. Kasvusta merkittävä osa on maahanmuuttotaustaista, joten lähtökohtaisesti seurakunnan määrärahoissa on suunnittelukaudella oletettu 1 prosentin vuosittainen lasku määrässä. Kehitys on ollut samansuuntainen viime vuosina. Investointiohjelmaan ei tässä ohjeessa ole otettu tarkkaa kantaa, vaan se on tehtävä kesän aikana. Investointeihin on tehtävä karsintaa ja priorisointia, koska likvidit varat eivät riitä. Espoon seurakuntayhtymän uutta strategiaa valmistellaan ja sen linjaukset ovat käytössä talousarviovuonna Uusi strategia tulee tukemaan Espoon seurakuntayhtymän talouden tervehdyttämistä myös suunnittelukauden jälkeen mm. käyttötalouden menojen supistamisessa edelleen, omaisuuden realisoinnilla ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla. Sisäisiä vuokria ei vielä tässä vaiheessa oteta osaksi talousarviosuunnittelua vaan valmistelua jatketaan edelleen. Tarkoitus on ottaa sisäiset vuokrat käyttöön talousarviovuonna 2017, kun järjestelmät on saatettu riittävälle tasolle sen toteuttamiseen. Talousarvion valmistelun perusteet vuodelle 2016: Talousarvio-ohjeessa on esitetty laskelmat käyttötalouden pääluokkatasolle. Siinä on määritelty kullekin pääluokalle kulukehys. Käyttötalouden kokonaissopeuttamistarve on noin 4 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2014 tilinpäätökseen. Käyttötaloutta on merkittävästi sopeutettava jo vuonna 2016, jotta tuohon 2018 tavoitteiseen päästään. Käyttötalousmenojen sopeuttamistavoite jakautuu tasan seurakuntien ja yhtymän viraston yksiköiden kesken. Seurakuntien kesken tavoite jaetaan määrien suhteessa ja viraston yksiköiden kesken pääsääntöisesti pääluokkien mukaisessa suhteessa. Tuottojen ei oleteta kasvavan merkittävästi, koska suuriin maksujen korotuksiin ei mahdollista mennä. Käyttötalousmenojen supistamiseksi käytettävissä olevat keinot ovat: - henkilöstömenojen karsiminen (58 % menoista) - palveluiden ostot (24 %) - kiinteistöjen ja toimitilojen ylläpitokulut Tuloslaskelma-arvio on laadittu koko suunnittelukaudelle. Vaikka käyttötalousmenoja supistetaan merkittävästi, tulee talousarvio olemaan alijäämäinen koko suunnittelukaudella, elleivät menot jää selvästi alle talousarvioiden. Tärkeää on saada vuosikate nousemaan myös tulorahoituksen vuoksi. Myös vuonna 2016 on tärkeää, että toteutuneet menomäärärahat 5

6 jäisivät merkittävästi alle talousarvion. Se auttaa vuoden 2018 tason saavuttamisessa ja tuo myös tulorahoitusta. Rahoituslaskelma-arviot osoittavat sen, että ellei investointeja karsita, kuluvat likvidit varat loppuun jo suunnittelukauden aikana. Lisäksi tulorahoitus eli vuosikate on saatava nousemaan, jotta seurakuntayhtymän talous olisi turvattu myös suunnittelukauden jälkeen. a) Seurakuntatyön määrärahat Jäsenkohtainen summa 126,50 euroa on 2,5 euroa pienempi kuin vuoden 2015 talousarviossa. Määräraha vuodelle 2016 lasketaan läsnä olleen väkiluvun suhteessa. Vuosina 2017 ja 2018 määrärahat ovat 122 ja 117,50 euroa. Lisäksi oletetaan seurakuntien väkiluvun putoavan 1 % vuodessa. Esbo svenska församling saa 5 %:n lisän vaikeahoitoisuuden vuoksi. Espoon tuomiokirkkoseurakunta saa lisäksi euroa muille seurakunnille tarjoamistaan vahtimestaripalveluista. b) Verotulot Kirkollisverotulon arvioidaan olevan 41,5 miljoonaa euroa vuosittain koko suunnittelukauden. Verotulojen nousu nykyisessä taloustilanteessa ja määrän kehityksessä ei ole realistinen vaihtoehto. Yhteisövero-osuuden muuttuminen valtionosuudeksi vuoden 2016 alussa aiheuttaa n. 2 miljoonan euron vuotuisen pudotuksen tuloissa. c) Keskusrahastomaksut Keskusrahastomaksua peritään verotuksessa vahvistetun laskennallisen kirkollisveromäärän perusteella. Laskelmat on laskettu alkuperäisen suunnitelman mukaan eli perusmaksu on 8,2 % ja eläkerahastomaksu nousee 1,2 %:sta 2 %:iin vuonna 2016 ja suunnittelun loppukaudella se on 3 %. Kevään 2015 Kirkolliskokouksessa on esitys, jonka päätös ei valmisteluvaiheessa ole tiedossa, että perusmaksu putoaa 7,5 %:iin ja eläkerahastomaksu nousee 4 %:iin. Mikäli tuo esitys hyväksytään, huomioidaan se talousarviossa. Seurakuntatyölle esitetään seuraavia määrärahoja: Seurakuntien nettomäärärahat talousarvioon 2016 ja suunnitteluvuosille 2017 ja TP 2015 ta Esbo svenska församling Espoonlahti Espoon tuomiokirkkoseurakunta Leppävaara Olari Tapiola YHTEENSÄ

7 Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. ESITTELYN TTS-ohje sähköpostin liitteenä LIITTEET Seurakuntaneuvosto a) antaa Espoon seurakuntayhtymän TTS-ehdotuksesta seuraavan lausunnon: Olarin seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää lausuntonaan Espoon seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotuksesta ja ehdotuksesta vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi seuraavaa: Espoon seurakuntayhtymän talouden näkymien heikentyessä vuosi vuodelta useammasta eri syystä johtuen (lähivuosien investointiohjelma, eläkemaksun korotukset, kirkosta eroaminen, yhteisöveron poistuminen ja tilalle tuleva kustannusten korvaaminen, Kirkon palvelukeskukseen liittyminen) on koko yhtymän tasolla tehtävä entistä tarkempaa yhteistä suunnittelua ja toimintojen priorisoimista ja karsimista. Seurakuntaneuvosto on huolissaan seurakuntayhtymän ja paikallisseurakuntien talouden kehittymisestä näiden näkymien valossa. Talouden suunnittelussa tulisi mahdollistaa kestävä kehitys siten, että vuosikate riittää poistoihin. Seurakuntatyön määrärahojen pienentyminen vuosi vuodelta ( ,50, ja ,50 ) sekä seurakunnan määrän ennustettu 1 % vuosittainen väheneminen luovat merkittävän paineen kustannusten karsimiseen. Seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että myös yhtymän yksiköiden määrärahaan tulee kohdistaa samansuuruinen vähennys, joka seurakunnissa aiheutuu määrän vähenemisestä. Myös siitä on voitava keskustella, kohdistetaanko määrärahojen vähennys 50/50 suhteessa seurakuntiin ja yhtymän yksiköihin vai onko tähän mahdollista tehdä erilaisia ratkaisuja eri vuosina. Seurakuntien määrän väheneminen, inflaation vaikutus sekä henkilöstökustannusten ja muiden kustannusten nousu merkitsevät sitä, että seurakuntatyöhön käytettävä määräraha pienenee huomattavasti tulevina vuosina. Tämä edellyttää säästökohteiden etsimistä aikana, jolloin seurakuntatyön haasteet lisääntyvät, kun monet seurakuntalaiset ovat ahdingossa ja tarvitsevat seurakunnan tukea entistä enemmän. Seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota myös siihen, että kustannusten karsiminen seurakuntayhtymän toiminnoista aiheuttaa heijastusvaikutuksena tiettyjen työtehtävien ja työvaiheiden siirtymisen paikallisseurakuntaan. Säästötavoitteiden asettaminen ja yhä enenevä kulujen karsiminen ja säästöjen saavuttaminen edellyttää avointa yhteistä arvokeskustelua eri 7

8 tahoilla. Säästötavoitteiden jakaminen useammalle eri vuodelle tekee mahdolliseksi toteuttaa karsimiset hallitusti ja suunnitellusti. Paikallisseurakuntien seurakuntatyön jatkuminen ja kehittyminen on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Vapaaehtoistoiminnan entistä suunnitelmallisempi kehittäminen tulee olla eri tahojen yhteisenä tavoitteena. Jäsen 360 -aineiston hyödyntämisen uudenlaisten toimintamallien luomiseksi tulee saada hyvään vauhtiin seuraavana talousarviovuonna. Suurimmat säästöt saavutetaan henkilöstökuluja pienentämällä. Tämä vaikuttaa suoraan seurakuntatyön määrään ja laatuun. Henkilöstörakenteen kehitystä on kuitenkin seurattava pidemmällä aikavälillä, jotta rakenne pystytään säilyttämään mahdollisimman hyvin toiminnan tarpeita vastaavana. Jokaisen vapautuvan viran tai työsuhteen täyttämistä on harkittava tästä näkökulmasta tarkastellen. Olarin seurakunnassa henkilöstön ikärakenne on sellainen, että ns. luonnollinen poistuma ei suunnittelujaksolla tuo riittävää henkilöstökulujen vähentämistä, vaan useita virkoja ja työsuhteita on jätettävä täyttämättä tämän suunnittelukauden aikana. On myös mahdollista, että suunnittelukaudella voidaan joutua turvautumaan irtisanomisiin. Seurakunnissa laadittujen toimitilojen tarveselvityksen esille nostamat tilatarpeet on otettava huomioon tulevien vuosien toimitilasuunnittelussa. Toimitilojen määrän vähentyessä on erityisesti otettava huomioon se, että toimitilat sijaitsevat toiminnan kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisissa paikoissa ja toimitilat palvelevat mahdollisimman hyvin uusiakin toimintamuotoja. Kaikessa strategisessa suunnittelussa tulee entistä enemmän ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, niistä laaditut erilaiset selvitykset ja raportit sekä seurakuntien toiminta-alueiden erilaisuus. Seurakunnilla tulee myös tulevaisuudessa olla mahdollisuus painottaa toimintaansa ja henkilöstörakennettaan tästä lähtökohdasta käsin. b) tarkastaa tämän pykälän kokouksessa. 4. VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN KESKEISET LINJAUKSET Seurakuntaneuvoston tehtävänä on laatia vuosittain mennessä seuraavan kolmivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelman keskeiset linjaukset annettujen ohjeiden mukaisesti. Tarkoitus on, että linjauksia tarkennetaan kolmivuotisen suunnittelukauden aikana edellisten linjausten pohjalta. Olarin seurakunnan johtoryhmä on valmistellut linjauksia yhdessä puheenjohtajan kanssa. 8

9 Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. ESITTELYN LUONNOS: OLARIN SEURAKUNTA VUOSIEN TOIMINTA JA LIITE TALOUSSUUNNITELMAN KESKEISET LINJAUKSET Seurakuntaneuvosto tekee päätöksen vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman keskeisistä linjauksista 5. ANSIOMERKKIESITYKSET Kirkkopalvelut ry myöntää seurakuntatyön ansiomerkkejä pitkäaikaisesta toiminnasta Suomen kirkon, sen seurakuntien tai kirkon hengessä toimivien yhteisöjen hyväksi tehdystä työstä. Ansiomerkkiin liittyy kunniakirja. Luottamushenkilömerkki annetaan tunnustukseksi seurakuntien kirkkovaltuustojen, kirkkoneuvostojen ja seurakuntaneuvostojen sekä johto-, lauta- ja toimikuntien ille. Luottamushenkilömerkin jakamisesta päättää seurakunta. Ansiomerkki myönnetään kultaisena (30 vuoden palvelu), hopeisena (20 vuoden palvelu) tai pronssisena (10 vuoden palvelu). Vuosimääräperusteista voidaan anojan esittämien erityisperustelujen nojalla poiketa myöntäjän harkinnan mukaan. Ansiomerkki annetaan seurakunnan esityksestä. Esitykseen on liitettävä perustelut merkin myöntämiseen. Olarin seurakuntaneuvosto on helmikuussa 2014 alustavasti sopinut, että seurakuntaneuvosto anoo ansiomerkkejä Olarin seurakunta 40-vuotta juhlavuoden kunniaksi. Ansiomerkit jaetaan piispantarkastuksen päättävän piispanmessun jälkeisessä seurakuntatilaisuudessa Olarin kirkossa Ansiomerkkianomus on valmisteltava huolellisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa. ESITTELYN Kirkkopalveluiden Seurakuntatyön ansio- ja LIITE luottamushenkilömerkkisääntö/ Seurakuntaneuvosto käy keskustelun henkilöistä, joille ansiomerkki tulisi anoa. 9

10 KASTETTUJEN PUU -TEOKSEN HANKINTA Olarin seurakunnan seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan 1/2015 käynnistää Kastettujen puu hankeen toteutuksen Espoon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston myöntämän talousarviomäärärahan turvin. Samassa kokouksessa hyväksyttiin lopullisesti kutsukilpailun palkintolautakunnan täydentämä kilpailuohjelma ja aikataulu. Kilpailun palkintolautakuntaan kuuluivat kappalainen Antti Kruus, arkkitehti Simo Paavilainen, seurakuntaneuvoston Bo Grönholm, taiteilijaedustajat Vesa-Pekka Rannikko ja Marko Vuokola sekä sihteerinä Päivi Korppi. Kilpailuaika päättyi kello 12 ja kilpailun voittaja julkistettiin Olarin kirkossa klo Kilpailun tavoitteena oli saada kirkkotilaan sopiva ja toteuttamiskelpoinen luonnos Olarin kirkon kirkkosaliin sijoitettavalle uudelle Kastettujen puu - taideteokselle. Kilpailuun oli kutsuttu neljä taiteilijaa: Jukka Mäkelä, Petri Eskelinen, Kirsi Kaulanen sekä työryhmä Jaakko Niemelä ja Helena Hietanen. Kaikki taiteilijat palauttivat teosluonnokset ajoissa ja ehdotukset olivat kilpailuohjeistuksen mukaisesti tehdyt. Palkintolautakunta totesi, että ehdotukset ovat hyvin korkeatasoisia, huolella toteutettuja ja mietittyjä. Teosten arvioinnissa otettiin huomioon taiteellisten ansioiden lisäksi mm. tila, kastesymboliikka, budjetti, teoksen huolto ja kestävyys sekä nimilaattojen tilaamisen vaivattomuus ja edullisuus tulevaisuudessa. 10

11 Kastettujen puu - taideteoksen sisällöstä ja käytöstä oli annettu taiteilijoille seuraavat ohjeet: Kastettujen puu on kirkkosalissa oleva taideteos, johon jokainen seurakunnassa kastettu merkitään nimilaatalla. Laattaan on kirjoitettu kastetun etunimet sekä kastepäivä. Nimilaatta on osa taideteosta. Kastettujen puu viittaa Elämän puuhun, jonka raamatullinen tausta on 1. Mooseksen kirjassa. Tämä myyttinen puu lahjoittaa kuolemattomuuden, samoin kuin kaste kantaa iankaikkiseen elämään. Elämän puu kuvaa myös Jeesuksen Ristin puuta. Pyhässä kasteessa Jumala liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen (kirkkomme Katekismus). Edelleen Kastettujen puu viittaa Uuden testamentin vertaukseen, jossa Kristus sanoo: Minä olen viinipuu ja te olette oksat. Kastettu kutsutaan elämään Kristuksen, todellisen Viinipuun yhteydessä. Tämän elämän hedelmänä on rakkaus. Puuhun tulisi 200 naulaa tms., joihin nimilaatat ripustetaan. Puun lehvästö kasvaisi viikosta viikkoon, herättäisi kiinnostusta ja muistuttaisi kasteesta. Kaksi kertaa vuodessa olisi kastettujen kutsumessu, jossa nimilaatat jaetaan kastetuille. Nimilaatta voi olla lehden, linnun tms. muotoinen taideteokseen sopiva osa. Taideteos sijoitetaan kirkkosalin takaseinälle, alttaritaulua vastapäätä, läntisen sisäänkäynnin viereen. Taideteos on kirkkosalin toisen sisäänkäynnin vieressä, joten se saa ulota seinäpinnasta noin 15 cm. Taideteoksen tulee kestää koskettelua, jotta siihen voidaan kiinnittää ja poistaa kastettujen lasten nimiä. Ylimmät nimet voidaan kiinnittää noin korkeuteen h=2500. Taideteos voi olla tätä korkeampi. Ehdotuksessa tulee esittää myös, miten kastettujen nimilaatat tehdään ja kiinnitetään taideteokseen. Nimilaattojen tulee olla säilyttämisen arvoisia, mutta silti helposti toteutettavia, koska seurakunta teettää niitä vuosittain kpl. Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti voittajaksi seuraavan teoksen ja esittää, että teos toteutetaan: Nimimerkki: Te olette oksat Taiteilija: työryhmä Helena Hietanen ja Jaakko Niemelä Kuvaus: Valkoiseksi maalattu reliefimäinen puu, nimilaatat oksina Puun muodossa on mystisyyttä, koska se ei ole selkeästi mikään tietty puu ja vain osa puusta on kuvattuna. Teoksessa on positiivista herkkyys, millä kirkkotila on otettu huomioon. Teos keskustelee hyvin materiaaliensa ja toteutustavan kautta kirkon arkkitehtuurin ja alttaritaulun muotomaailman kanssa. Ehdotuksessa yhdistyvät moderni geometrisyys ja orgaanisuus. Oksiston sijoittuminen osin ikkunan päälle on kaunis ratkaisu, joka vie ajatukset ikkunoista näkyvään maisemaan. Teos on monella tapaa tilaan sopiva. Puumateriaali ja valkoisen sävy sopivat tilaan. Maalin tulisi olla kuitenkin peittävä kuten muissa tilan pinnoissa. Kultausta ja taustan vihreää sävyä on 11

12 syytä harkita. Valaistusta voidaan käyttää haluttaessa korostamaan teosta, jolloin se tulee paremmin esille seinästä. Nimilaattana oksa on hieno esine. Vanhemman tai kummin mahdollisuutta kirjoittaa kastetun nimi ja kastepäivämäärä kastetilaisuudessa, pidettiin hyvänä. Nimen kirjoittaminen oksan pintaan tussilla nähtiin parempana vaihtoehtona kuin tarralappu. Oksan kiinnitystä teokseen tulisi vielä kehitellä. Oksa-aiheen hyödyntämistä laajemmin graafisena elementtinä pidettiin hyvänä ajatuksena. Palkintolautakunta totesi teoksen olevan ehdotuksista teologisesti vahvimmin kasteeseen liittyvä sekä taiteellisesti ja tilallisesti tasokkain ratkaisu. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ) Kastettujen määrä seurakunnan alueella on ollut laskussa jo muutamia vuosia. Seuraavien vuosien painopisteeksi on asetettu kasteen, kasteopetuksen ja kummiuden aseman vahvistaminen. Ympäri Suomea on viime vuosina toteutettu ideaa Kastettujen puu. Kastettujen puu on kirkkosalissa oleva taideteos, johon jokainen seurakunnan eksi kastettu merkitään nimilaatalla, johon on kirjoitettu kastetun etunimet sekä kastepäivä. Nimilaatta on osa taideteosta. (Kilpailuohjelma). Kastettujen puu- hankkeen toteuttaminen tukee lasten vanhempia ja kummeja kristillisessä kasvatuksessa ja korostaa lapsille kasteen ainutkertaista merkitystä., kappalainen Antti Kruus ja seurakuntasihteeri Päivi Korppi. ESITTELYN LIITTEET: Palkintolautakunnan lausunto kastettujen puu -taideteoskilpailuun osallistuneista taideteoksista Seurakuntaneuvosto a) valitsee kutsukilpailun voittaneen taiteilijatyöryhmä Helena Hietanen ja Jaakko Niemelän teoksen Te olette oksat Olarin kirkkoon toteutettavaksi Kastettujen puu -teokseksi b) päättää tilata Te olette oksat -teoksen taiteilijaryhmä Helena Hietaselta ja Jaakko Niemelältä viimeisteltynä ja paikalleen asennettuna c) päättää, että teoksen kokonaishinta toteutuksineen, asennuksineen ja nimilaattoineen ei saa ylittää hintakattoa 12

13 d) edellyttää, että taiteilijaryhmä Helena Hietanen ja Jaakko Niemelä ottaa teosta toteuttaessaan huomioon palkintolautakunnan suositukset ja muut ehdotukset ja neuvottelee teoksen lopullisesta muodosta seurakunnan edustajien kanssa e) päättää, että teoksen tulee olla valmiina käyttöön siunattavaksi 1. adventin messussa OLARIN SEURAKUNNAN ARKISTOSÄÄNNÖN PÄIVITTÄMINEN Olarin seurakunnan arkistosääntö on hyväksytty vuonna Vuosien kuluessa arkistointia koskevat kirkkolain ja -järjestyksen pykälät ovat muuttuneet. Keskusrekisterin perustaminen on myös tuonut omat muutostarpeensa sääntöön. Espoon seurakuntayhtymän arkistotoimen uudistukset eivät ole edenneet aikataulusuunnitelmien mukaan, joten nyt ennen piispantarkastukseen liittyvää hallinnon ja talouden tarkastusta on syytä tehdä arkistosääntöön välttämättömät päivitykset. Säännön sisältöä ei ole muilta osin muutettu, vaan tarkoitus on tehdä isommat muutokset yhtä aikaa koko Espoon seurakuntayhtymässä. Olarin seurakunnan arkistosäännön ja siihen tehtävät mahdolliset muutokset hyväksyy Olarin seurakunnan seurakuntaneuvosto. Arkistonmuodostussuunnitelmaan ja liitteisiin tehtävät muutokset ja tarkistukset tekevät arkistovastaavat. Seurakuntaneuvostolle tuodaan AMS tiedoksi. ESITTELYN LIITTEET: Olarin seurakunnan arkistosääntö ja Olarin seurakunnan arkistonmuodostussuunnitelma Seurakuntaneuvosto a) hyväksyy Olarin seurakunnan arkistosäännön, joka tulee voimaan b) merkitsee tiedoksi Olarin seurakunnan arkistonmuodostussuunnitelman 13

14 Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. 9. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TERVEISET Luottamushenkilöillä on mahdollisuus tuoda terveisiään seurakuntaneuvoston kokoukseen. Asiat kirjataan ilmoitusluontoisesti. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Merkitään tiedoksi. ILTAHARTAUS Vuorossa on Pertti Järvenpää. 14