MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 Anne Lehmijoki Sari Koivunen Nro

2 2 (8) MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. TUTKIMUSTEN TARKOITUS AINEISTO JA MENETELMÄT SÄÄOLOT TUTKIMUSVUONNA KUORMITUS TUTKIMUSTEN TULOKSET Mynäjoki Tarkkailututkimuksen tulokset Ympäristöhallinnon tulokset Mynälahti TIIVISTELMÄ... 8 Liitteet Liite 1. Havaintopaikkakartta Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset, Mynäjoki Liite 3. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuloksia, Mynäjoki Liite 4. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuloksia, Mynälahti Jakelu Mynämäen kunta/kunnanhallitus Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristönvalvontapalvelut Uudenkaupungin kaupunki/ympäristöterveydenhuolto/riitta Laaksonen Varsinais-Suomen ELY-keskus/leena.rannikko@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

3 MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) 3 (8) 1. TUTKIMUSTEN TARKOITUS Mynäjoen veden laatua tutkittiin vuonna 2017 Mynämäen kunnan toimeksiannosta. Mynämäen kunnan Mietoisten jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa vuoden 2007 lopussa, minkä jälkeen Mynäjokeen ei ole enää johdettu jätevesiä. Mietoisten jätevedet on vuoden 2008 aikana johdettu siirtoviemärillä Nousiaisten kunnan viemäriverkostoon ja sieltä edelleen Raision jätevedenpuhdistamolle. Vuoden 2009 lopulla Raision jätevedet johdettiin edelleen Kakolanmäen seudulliseen jätevedenpuhdistamoon Turkuun. Mynäjoen alajuoksulla Mietoisten puhdistamon jälkitarkkailu jatkui vuoden 2008 loppuun, joten sen jälkeen Mynäjoen vedenlaadun seuranta on tapahtunut vapaaehtoisesti. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Mynäjoen vesinäytteitä otettiin vuoden 2017 aikana kaksi kertaa, 7.2. ja 2.8. Näytteitä otettiin kolmesta havaintopaikasta (11, 16 ja 30, liite 1). Vesitutkimusten tulokset on esitetty liitteessä 2. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen seurantanäytteet otettiin havaintopaikoista 16 ja 30 neljästi vuoden aikana 29.3., 17.5., ja Nämä tulokset ovat liitteessä 3. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen seurantanäytteitä otettiin viisi kertaa (1.3., 13.7., 2.8., ja ) Mynälahdella sijaitsevista havaintopaikoista. Näytteitä otettiin havaintopaikoista 315, 317, 320 ja 376. Nämä tulokset on esitetty liitteessä 4. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin vesiviranomaisten hyväksymiä menetelmiä, joista suuri osa on julkaistu SFS-standardeina ja akkreditoitu. Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot." 3. SÄÄOLOT TUTKIMUSVUONNA Talvi 2016/2017 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan joulukuusta 2016 lähtien poikkeuksellisen lauha mutta vähäsateinen. Tammikuu 2017 oli poikkeuksellisen lauha (taulukko 1), sillä kuun alkupuolen jälkeen päivän ylin lämpötila pysytteli pääosin nollan yläpuolella. Tammikuu oli kuitenkin hyvin niukkasateinen. Helmikuussa lämpötila vaihteli paljon, ja pakkasjaksojen välissä oli päiviä, jolloin keskilämpötila jäi nollan yläpuolelle. Kuun puoliväliin saakka sadetta tuli niukalti, mutta kuun lopussa lumisateita tuli muutamana päivänä runsaammin. Sekä tammi- että helmikuussa lämpötila oli 2 3 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampi (vertailujakso ). Maaliskuussa sää jatkui lauhana: keskilämpötila jäi Turussa nollan yläpuolelle ja oli lähes kolme astetta pitkänajan keskiarvoa korkeampi, mutta sademäärä jäi hieman tavanomaista pienemmäksi. Lumet ja jää sulivat pääosin jo maaliskuussa. Huhtikuussa keskilämpötila oli asteen verran vertailuarvoa alempi, ja sademäärä

4 4 (8) MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) oli lähellä ajankohdan keskiarvoa. Toukokuussa sademäärä oli vain noin puolet tavanomaisesta ja lämpötila edelleen asteen normaalia kylmempi. Vappuna satoi monin paikoin lunta, ja vielä toukokuun puolivälin tienoilla oli yöpakkasia. Kesäkuun alun sää oli varsin viileä. Vähän ennen kuun puoliväliä ilma lämpeni hieman, mutta juhannukseksi sää viileni uudelleen. Kuun viimeiset päivät olivat lämpimiä, mutta hellelukemiin ei päästy, ja Turussa kuukausikeskiarvo jäi hieman keskimääräistä alemmaksi. Noin puolet kesäkuun sademäärästä tuli muutamana päivänä puolenkuun tienoilla. Sademäärä vaihteli Turun seudulla: Turussa sademäärä oli lähellä keskimääräistä, mutta Kaarinan Yltöisten tietojen mukaan kesäkuu oli tavallista sateisempi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, mutta lämpötila nousi hellerajan yli vain parina päivänä loppukuussa. Turun ja Yltöisten tietojen mukaan heinäkuu olikin keskimääräistä viileämpi, mutta sademäärä jäi alle kolmannekseen pitkänajan keskiarvosta. Elokuun lämpötila oli lähellä vertailujakson keskiarvoa, eikä hellepäiviä ollut lainkaan. Sademäärä oli hieman keskimääräistä suurempi, mikä johtui alkukuun yhden päivän runsaista sateista. Syyskuun keskilämpötila oli lähellä vertailujakson keskiarvoa. Kuun loppupuolella oli lämmin jakso, ja Turussa mitattiin ºC lämpötiloja; Yltöisissä korkein lämpötila oli jopa 19,6 ºC. Sademäärä jäi vertailujakson keskiarvoa pienemmäksi. Lokakuu oli lämpötilaltaan lähellä vertailujakson keskiarvoa. Kuun loppupuolella oli Turussa yöpakkasia, mutta päivällä oli yhä lämpöasteita. Maan etelä- ja länsiosassa oli tavanomaista sateisempaa, ja Turun seudulla satoi noin 30 mm tavallista enemmän. Marraskuu oli noin 3 ºC tavanomaista lämpimämpi mutta sademäärä varsin keskimääräinen. Kuun lopulla oli viileämpi jakso, ja Turun seudulla satoi hieman lunta, joka kuitenkin suli pois nopeasti. Joulukuu oli Turun seudulla selvästi tavanomaista lauhempi eikä kokonaisia pakkaspäiviä ollut, ja kuun keskilämpötila jäin nollan yläpuolelle. Joulukuun sademäärä oli noin 60 mm korkeampi kuin vertailujaksolla. Pääosa sateista tuli vetenä, ja muutamaan otteeseen kertynyt lumipeite suli pois nopeasti, ja vuoden päättyessä maaperä oli sula ja lumeton. Vuosi 2017 oli Turun säätietojen perusteella keskilämpötilaltaan tavallista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Vaikka kesäkuukaudet olivat viileitä, sekä alku- että loppuvuosi olivat leutoja. Sademäärä jäi usean keskimääräistä vähäsateisemman kuukauden johdosta tavallista pienemmäksi, vaikka loka- ja joulukuussa satoi poikkeuksellisen paljon. Mynäjoen virtaamaa ei seurata, mutta Lounais-Suomen muiden jokien virtaamaarvojen perusteella helmikuun näytteenottokerralla virtaamat olivat paikoittain huomattavasti ajankohdan keskiarvoja alhaisempia. Myös elokuun näytteenotto ajoittui kauteen, jolloin virtaamat olivat pitkään hyvin pieniä ja selvästi keskiarvoja alhaisempia. Joitakin virtaamahuippuja mitattiin paikoitellen maalis- ja kesäkuussa, mutta tällä välillä virtaamat olivat tavanomaisia keväitä pienempiä. Syksyllä virtaamat nousivat merkittävämmin vasta lokakuussa, ja pääosin virtaamat pysyttelivät loppuvuoden keskimääräistä suurempina.

5 MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) 5 (8) TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 2017 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Lämpötila ,1-2,2 1,2 3,0 9,6 13,9 16,5 16,2 11,9 5,5 3,6 1,3 6,5* (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17, ,9 5,9 0,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # * lämpötilojen keskiarvo, # sademäärien summa 4. KUORMITUS Mynäjokeen ei johdettu jätevesiä kunnallisilta jätevedenpuhdistamoilta tai teollisuuslaitoksista. Mynäjoen viimeinen pistekuormittaja, Mynämäen kunnan Mietoisten jätevedenpuhdistamo, lopetti toimintansa vuoden 2007 lopulla (taulukko 2). Mietoisten puhdistamon jätevedet on sen jälkeen johdettu Raision keskuspuhdistamoon ja nykyään edelleen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon Turkuun. Mynäjoen vuotuisesta kokonaisravinnevirtaamasta pääosa on hajakuormitusta, mikä vaikuttaa Mynäjoen ja Mynälahden veden laatuun merkittävästi. Hajakuormituksen suuruus vaihtelee vuosittain ja vuodenajoittain voimakkaasti lähinnä sääoloista riippuen. Saaristomeren valuma-alueen pintavesien vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille arvioi Mynäjoen kokonaiskuormitukseksi 11 t/a fosforin osalta ja 210 t/a typen osalta. Pääosa kuormituksesta on peräisin maataloudesta (Kipinä- Salokannel 2015). TAULUKKO 2. Mynämäen kunnan Mietoisten jätevedenpuhdistamon aiheuttama kuormitus (keskihajonnat on esitetty suluissa). Puhdistamon toiminta loppui vuoden 2007 lopulla BHK 7 kg/d 20(9,4) 15(20) 1,6(0,8) 2,1 1,5 1,5 0,84 1,0 0,63 2,0 1,9 Fosfori kg/d 0,8(0,4) 0,7(0,8) 0,1(0,04) 0,18 0,16 0,10 0,05 0,08 0,05 0,21 0,16 Typpi kg/d 3,3(1,5) 3,9(2,0) 3,4(1,1) 4,6 3,2 6,4 5,5 6,2 3,3 4,0 3,5 5. TUTKIMUSTEN TULOKSET 5.1. Mynäjoki Tarkkailututkimuksen tulokset Helmikuun tutkimuskerralla ( ) havaintopaikoista 11 ja 30 näytteet otettiin sulasta. Havaintopaikka 16 oli jäässä. Mynäjoen yläjuoksun havaintopaikassa 11 veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman muita paikkoja pienempiä. Bakteereita havaittiin selvästi muita paikkoja vähemmän, ja hygieeninen tila oli erinomainen. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhtaille jokivesille tyypillistä. Happitilanne oli hyvä. Väriarvo oli muuta jokea suurempi.

6 6 (8) MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Alempana havaintopaikassa 16 vesi oli ammoniumtypen osalta puhtaille jokivesille tyypillistä. Vedessä havaittiin kohtalaisen runsaasti bakteereita; hygieeninen tila oli välttävä. Happitilanne oli hyvä. Alajuoksun havaintopaikassa 30 kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat ylä- ja keskijuoksua suurempia. Lisäksi bakteereita havaittiin muita paikkoja runsaammin ja hygieeninen tila oli välttävä. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhtaille jokivesille ominaista. Happitilanne oli hyvä. Helmikuun tutkimuskerralla Mynäjoen ravinnepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä havaintopaikoissa 16 ja 30. Myös yläjuoksulla typpipitoisuudet jäivät tavanomaista pienemmiksi. Talvi oli vähäsateinen ja valumat jokeen olivat vähäisiä. Elokuun tutkimuskerralla ( ) Mynäjoen yläjuoksulla (11) veden kokonaistypen pitoisuus sekä sameus- ja väriarvot olivat muita paikkoja suurempia. Ammoniumtypen osalta vesi oli puhtaille jokivesille tyypillistä. Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien perusteella hygieeninen tila oli välttävä. Veden happitilanne oli kohtalainen. Keskijuoksulla (16) ammoniumtyppipitoisuus oli puhtaille vesille ominainen. Bakteerimäärän perusteella hygieeninen tila oli välttävä. Vedessä oli hapenvajausta. Joen alajuoksulla (30) ravinnepitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin keskijuoksullakin. Ammoniumtyppipitoisuus oli edelleen puhtaille jokivesille ominainen. Bakteerimäärä oli kuitenkin muita paikkoja alhaisempi ja hygieeninen tila oli erinomainen. Myös alajuoksun vedessä oli hapenvajausta Ympäristöhallinnon tulokset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen seurantanäytteitä otettiin havaintopaikoista 16 ja 30 neljästi vuoden aikana: 29.3., 17.5., ja Ympäristöhallinnon näytteiden perusteella valunnat olivat suurimmat lokakuun lopussa. Tällöin joen sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat suurimmillaan runsaista sateista johtuen. Alajuoksulla (30) korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin niin ikään lokakuussa (Kok. N 2500 µg/l, NO 23 -N+NH 4 -N µg/l, Kok. P 120 µg/l, PO 4 -P 53 µg/l). Happitilanne oli elokuussa heikentynyt, mutta muulloin hyvä, ja ph-arvo oli 6,5 7,1. Ammoniumtyppipitoisuuden perusteella Mynäjoen vesi oli puhtaille jokivesille tyypillistä kaikilla tutkimuskerroilla Mynälahti Maaliskuussa ( , Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tutkimus) lahden pintavesi oli kaikissa havaintopaikoissa hieman pohjanläheistä vettä vähäsuolaisempaa jokivesien vaikutuksesta johtuen. Typpipitoisuudet olivat koko vuoden korkeimmat ja ph-arvot koko vuoden alhaisimmat. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella lahden vesi oli lievästi reheville tai reheville merialueille tyypillistä. Lämpötilaerot

7 MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) 7 (8) pinnan ja pohjanläheisessä vedessä olivat pieniä, mutta vedessä oli silti hapenvajausta lukuun ottamatta havaintopaikkaa 376. Ammoniumtyppipitoisuus oli koholla pohjan tuntumassa havaintopaikalla 320 mahdollisesti huonosta happitilanteesta johtuen. Heinä-elokuussa ( , Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tutkimukset) Mynälahden vesi oli käytännössä tasalämpöistä lähes kaikilla havaintopaikoilla ja kerroilla. Heinäkuussa pohjan tuntumassa oli happivajetta ainoastaan havaintopaikalla 320, jonka seurauksena ammoniumtyppipitoisuus oli koholla pohjan tuntumassa. Muutoin happitilanne oli pohjaan saakka hyvä, eikä ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä havaittu. Myös muiden muuttujien suhteen vesi oli hyvin tasalaatuista pinnasta pohjaan. Kokonaisfosfori- sekä a-klorofyllipitoisuudet olivat reheville rannikkovesille tyypillisiä. Pinnassa ei myöskään havaittu kesäkaudelle tyypillistä kasviplanktontuotannon aiheuttamaa hapen ylikyllästystä. Korkeimmat kokonaisravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet havaittiin pääosin havaintopaikalla 315. Kesän edetessä havaintopaikkakohtaiset kokonaisravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet enimmäkseen nousivat hieman. Lokakuussa ( , Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tutkimus) Mynälahden havaintopaikkojen vesi oli viilennyt ja oli hyvin tasalämpöistä ja laatuista pinnasta pohjan lähelle. Happitilanne oli kauttaaltaan erinomainen. Kokonaistyppipitoisuudet olivat koko vuoden alhaisimpia. Uloimmalla havaintopaikalla 376 havaittiin alhaisimmat kokonaisravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä sameusarvot, kuten vuoden aikana monesti aiemminkin. Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat edelleen reheville rannikkovesille tyypillisiä.

8 8 (8) MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) 6. TIIVISTELMÄ Mynäjoen veden laatua tutkittiin vuonna 2017 kaksi kertaa Mynämäen kunnan toimeksiannosta. Lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus tutki sekä Mynäjoen että Mynälahden veden laatua. Mynäjoen vesi oli kaikissa havaintopaikoissa ammoniumtyppipitoisuuksien osalta puhtaille jokivesille tyypillistä molemmilla tutkimuskerroilla. Kokonaisravinnepitoisuudet sekä bakteerimäärät kasvoivat helmikuussa yläjuoksulta alajuoksulle päin. Elokuussa ravinnepitoisuudet, sameus- ja väriarvo sekä bakteerimäärät olivat kuitenkin suurimmat yläjuoksulla. Hygieeninen tila oli helmikuussa erinomainen välttävä ja elokuussa välttävä erinomainen. Happitilanne oli helmikuussa hyvä, mutta elokuussa vedessä oli hapenvajausta. Ympäristöhallinnon tutkimusten mukaan alajuoksulla korkeimmat ravinnepitoisuudet mitattiin lokakuussa, jolloin myös sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat suurimmillaan runsaista sateista johtuen. Keväällä Mynälahden pintavesi oli kaikissa havaintopaikoissa pohjanläheistä vettä vähäsuolaisempaa jokivesien vaikutuksesta johtuen. Typpipitoisuudet olivat koko vuoden korkeimmat ja ph-arvot koko vuoden alhaisimmat. Lämpötilaerot pinnan ja pohjanläheisessä vedessä olivat pieniä, mutta vedessä oli hapenvajausta lukuun ottamatta ulointa havaintopaikkaa. Ammoniumtyppipitoisuus oli koholla pohjan tuntumassa yhdellä havaintopaikalla mahdollisesti huonosta happitilanteesta johtuen. Kesän edetessä kokonaisravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet enimmäkseen nousivat hieman. Kesällä ja syksyllä vesi oli käytännössä tasalämpöistä kaikilla havaintopaikoilla ja kerroilla, jonka seurauksena vesi oli myös muiden muuttujien suhteen hyvin tasalaatuista pinnasta pohjaan. Hapenvajausta tai siitä aiheutuvaa ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä havaittiin ainoastaan heinäkuussa yhdellä havaintopaikalla. Alhaisimmat kokonaisravinnepitoisuudet, sameusarvot ja a-klorofyllipitoisuudet havaittiin useimmiten uloimmalla havaintopaikalla. Keväällä lahden vesi oli kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella lievästi reheville tai reheville merialueille tyypillistä. Muilla tutkimuskerroilla kokonaisfosfori- sekä a-klorofyllipitoisuudet olivat reheville merialueille tyypillisiä. Turussa 31. tammikuuta 2018 Anne Lehmijoki biologi Sari Koivunen biologi Lähteet: Kipinä-Salokannel, S. (toim.) Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja.

9 LIITE 1. Mynäjoen ja Mynälahden tarkkailututkimuksen havaintopaikat. YLÄNE Raasinjoki Raasinjärvi 11 4km Mynäjoki 16 MYNÄMÄKI Laajoki 30 MIETOINEN Saarenaukko 315 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ LIVON- SAARI HAVAINTOPAIKKA Koordinaatit 11 Mynäjoki, Raasinjoen ap Tku-Rauma mts (L95) Tku-Kustavi mts (L30) V-S ELY-KESKUKSEN HAVAINTOPAIKKA 315 Myla 315 Sikaluod it (L14) Myla 317 Saarninen loun Myla 376 Kaukosten letto Myla 320 Puttanjoki suu

10 Vesinäytteiden tutkimustuloksia Mynäjoki (MYJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml MYJO / 11 Mynäjoki, Raasinjoen ap Kok.syv. 0,20 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Ilm.lt. -15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 0,1 0,0 13, ,3 6, < MYJO / 16 Tku-Rauma mts 16 (L 95) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 1 cm; Jää 40 cm; Klo 9:30; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; 0,6 0,0 13, , MYJO / 30 Tku-Kustavi mts 30 (L30) Kok.syv. 0,30 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:17; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; 0,1 0,0 11, , MYJO / 11 Mynäjoki, Raasinjoen ap Kok.syv. 0,10 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 10:33; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström,Kivimäki; 0,05 16,0 7, ,5 6, MYJO / 16 Tku-Rauma mts 16 (L 95) Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström,Kivimäki; 0,6 18,3 5,7 60 6,8 12 7, MYJO / 30 Tku-Kustavi mts 30 (L30) Kok.syv. 0,7 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Hellström,Kivimäki; 0,3 19,2 5,1 55 9,2 20 7, <10 LIITE 2, sivu 1/1

11 Vesinäytteiden tutkimustuloksia VARELY:n seurantatutkimus Mynäjoki (MYJO_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N Sähk.joht ph Väri CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fe Gran alk Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mmol/l MYJO_LOS / 16 Tku-Rauma mts 16 (L 95) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 9:20; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,5 0,4 13, ,9 6, , MYJO_LOS / 30 Myjo 30 Tku-Kustavi Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,5 0,4 12, , , MYJO_LOS / 16 Tku-Rauma mts 16 (L 95) Klo 12:30; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,5 10,4 9,7 87 8,3 8 8,5 6, , , MYJO_LOS / 30 Myjo 30 Tku-Kustavi Klo 9:55; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,5 11,5 9, <4 36 9, , MYJO_LOS / 16 Tku-Rauma mts 16 (L 95) Klo 10:30; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 1,0 15 6,7 66 9, , , MYJO_LOS / 30 Myjo 30 Tku-Kustavi Klo 8:20; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 0,3 15 6, , , MYJO_LOS / 16 Tku-Rauma mts 16 (L 95) Klo 11:30; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,1 3,5 11, , , MYJO_LOS / 30 Myjo 30 Tku-Kustavi Klo 9:55; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,1 3, , ,39 LIITE 3, sivu 1/1

12 Vesinäytteiden tutkimustuloksia VARELY:n seurantatutkimus (Mynälahti) (MYLA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Klorof. Fe suod Saliniteet TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l o/oo mg/l MYLA_LOS / 315 Sikaluod it 315 (L 14) Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 1 m; Lumi 0 cm; Jää 38 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 1,0 0,9 9,9 71 1,6 <1 7, ,8 2,5 5,6 6,5 1,7 1, ,9 2,3 7, , , MYLA_LOS / 317 Saarninen loun 317 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 1,0 0,8 10,2 73 1,7 2 7, ,8 2,2 5,7 6,6 3,5 1,3 7, ,5 7, < MYLA_LOS / 320 Puttanojan suu Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 0 cm; Jää 35 cm; Klo 15:00; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 1,0 0,8 8,5 61 5,3 5 7, ,2 6,3 5,3 6,3 9,0 1,7 6,4 47 8,8 9,6 7, ,9 < MYLA_LOS / 376 Kaukosten letto 376 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 2 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 9:30; Näytt.ottaja Ramboll Finland Oy, Lahti; 1,0 0,1 12,6 89 2,3 2,7 7, <2 5,8 5,9 4,5 0,5 12,4 90 1,6 2,5 7, ,9 2,1 < MYLA_LOS / 315 Sikaluod it 315 (L 14) Kok.syv. 3 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 13 1,0 19,5 8, <4 <4 46 <2 2,5 5,5 5,3 2,0 19,4 8, ,1 440 <4 <4 45 <2 2,6 <10 5, MYLA_LOS / 317 Saarninen loun 317 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 9,8 1,0 19 8, < <2 2,5 5,6 5,9 3,0 19 8, < ,5 <10 5,6 LIITE 4, sivu 1/4

13 Vesinäytteiden tutkimustuloksia VARELY:n seurantatutkimus (Mynälahti) (MYLA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Klorof. Fe suod Saliniteet TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l o/oo mg/l MYLA_LOS / 320 Puttanojan suu Kok.syv. 10,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 10 1,0 19,2 8, < <2 2,1 5,5 6,4 9,2 17,4 5, , ,8 5,9 <10 5, MYLA_LOS / 376 Kaukosten letto 376 Kok.syv. 6 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 8:40; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 7,2 1,0 18,7 8,3 91 9,1 9, < ,7 2,9 5,8 3,9 5,0 18, ,9 340 < ,7 3,5 <10 5, MYLA_LOS / 315 Sikaluod it 315 (L 14) Kok.syv. 2,9 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 16 1,0 20,3 7, , <2 2,7 5,6 7,3 1,9 20,1 7, <2 <2 <10 5, MYLA_LOS / 317 Saarninen loun 317 Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 16 1,0 20 8, , <2 <2 5,7 6,3 2,9 19,6 8, <2 2,7 <10 5, MYLA_LOS / 320 Puttanojan suu Kok.syv. 10 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 15 1,0 20,1 8, <2 2,5 5,6 6,7 9,0 19,8 7, , <2 2,7 <10 5, MYLA_LOS / 376 Kaukosten letto 376 Kok.syv. 5,3 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 9,6 1,0 19,8 8,1 91 8,4 8, <4 <4 31 2,1 2,3 5,8 5,6 4,3 19,7 7, < ,6 3,1 <10 5,8 LIITE 4, sivu 2/4

14 Vesinäytteiden tutkimustuloksia VARELY:n seurantatutkimus (Mynälahti) (MYLA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Klorof. Fe suod Saliniteet TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l o/oo mg/l MYLA_LOS / 315 Sikaluod it 315 (L 14) Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 1,0 19 9, ,1 490 <4 <4 45 3,9 2,6 5,8 6,6 1,6 19 9, ,1 690 < ,1 2,8 <10 5, MYLA_LOS / 317 Saarninen loun 317 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 18 1,0 19, ,1 500 <4 < ,9 6,3 2,8 19, ,1 500 <4 <4 48 2,7 2,3 <10 5, MYLA_LOS / 320 Puttanojan suu Kok.syv. 7 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 17 1,0 19,4 9, ,1 470 < ,6 2,8 5,8 6,2 6,0 19,2 8, < ,8 2,4 <10 5, MYLA_LOS / 376 Kaukosten letto 376 Kok.syv. 5,3 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 13 1,0 19, ,1 400 <4 <4 38 4,6 2,8 5,9 5,7 4,3 19,2 8, <4 <4 38 3,9 3,1 <10 5, MYLA_LOS / 315 Sikaluod it 315 (L 14) Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 14 1,0 11,1 9, ,9 380 <4 < <2 5,8 6,3 1,7 10,8 10, ,9 390 < ,8 3,2 <10 5, MYLA_LOS / 317 Saarninen loun 317 Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 16 1,0 11, ,9 360 <4 <4 40 5,7 2,4 5,9 5,9 2,7 11,2 9,9 93 9,5 7,9 350 <4 <4 37 5,1 2,4 <10 5,9 LIITE 4, sivu 3/4

15 Vesinäytteiden tutkimustuloksia VARELY:n seurantatutkimus (Mynälahti) (MYLA_LOS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Happi Happik. Sameus Ka 0.4N ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P PO4-P.Liuk Klorof. Fe suod Saliniteet TOC Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l o/oo mg/l MYLA_LOS / 320 Puttanojan suu Kok.syv. 10,2 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 15 1,0 11 9, ,9 370 <4 <4 44 7,4 2,8 5,8 6,3 9,2 11 9, , <4 42 6,9 3,4 <10 5, MYLA_LOS / 376 Kaukosten letto 376 Kok.syv. 5,6 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Eurofins Environment Testing F; 0,0-2,0 8,6 1,0 12,4 9,6 93 6,4 7, ,6 4,9 6,1 4,9 4,6 12,4 9,4 91 7,6 7, ,6 5,6 <10 6,1 LIITE 4, sivu 4/4