Suomen ja Espanjan välinen kauppa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ja Espanjan välinen kauppa"

Transkriptio

1 Kauppa 2007:M02 Handel Trade Suomen ja Espanjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Espanjan välinen kauppa v (1-10) Milj. e (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain useita maa-, maaryhmä- ja toimialakatsauksia. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 750/2005) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta (www.tulli.fi). Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.

3 1 VIENTI ESPANJAAN KÄÄNTYI SELVÄÄN KASVUUN Etenkin matkapuhelinten vienti lisääntyi Suomen vienti Espanjaan kääntyi selvään kasvuun viime vuonna. Tammi-lokakuussa viennin arvo oli 17 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Vientiä kasvattivat etenkin matkapuhelimet. Lisäksi paperin ja pahvin vienti palasi vuoden 2005 työtaisteluja edeltäneelle tasolle. Vuosina vienti pysytteli miltei samalla tasolla. Tuonti Espanjasta on kasvanut lähes kymmeneksen vuosittain vuodesta 2003 lähtien. Tammilokakuussa tuontia kasvattivat etenkin televisiot ja lääkkeet. Viennin arvo Espanjaan oli tammi-lokakuussa 1,2 mrd. euroa ja tuonnin sieltä 642 milj. euroa. Kauppa oli näin Suomelle 589 milj. euroa ylijäämäistä. Espanjan osuus Suomen viennistä ja tuonnista on supistunut hieman viime vuosina. Tammi-lokakuussa sen osuus viennistä oli 2,4 % ja tuonnista 1,4 %. Espanja oli 12. tärkein vientimaista, ja tuontimaista se oli sijalla 16. Vienti Espanjaan kasvoi tammi-lokakuussa miltei samaa vauhtia kuin Suomen koko vienti ja vienti EU-alueelle. Vienti Italiaan oli myös samassa kasvuvauhdissa, kun vienti Ranskaan lisääntyi puolestaan hieman hitaammin. 250 Milj. e Kuvio 2. Vienti Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan kuukausittain Ranska Italia Espanja Kuvio 3. Espanjan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-10) Osuus % 3 Milj. e 800 Kuvio 4. Suomen ja Espanjan välinen kauppatase (1-10) Tuonti Vienti (1-10) (1-10) Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia. Lisätietoja tilastointiperiaatteista löytyy Tullin Internet-sivuilta (www.tulli.fi) kohdasta Ulkomaankauppatilastot -> Ulkomaankauppatilastojen sisältö -> Laatuseloste. Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 2 Taulukko 1. Suomen ja Espanjan välinen kauppa v (1-10) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-10) , ,4 589 MATKAPUHELINTEN VIENTI ESPANJAAN LISÄÄNTYI KOLMANNEKSEN Paperin ja pahvin vienti palasi työtaisteluja edeltäneelle tasolle Puhelinlaitteiden viennin arvo Espanjaan kohosi viime vuoden tammi-lokakuussa 213 milj. euroon eli runsaan kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi. Matkapuhelinten osuus tästä viennistä oli 196 milj. euroa. Espanja oli kahdeksanneksi tärkein matkapuhelinten vientimaista, ja sinne vietiin runsas miljoona puhelinta. Kaikkiaan Suomesta vietiin 27 miljoonaa matkapuhelinta, josta Ison-Britannian osuus oli 2,9 milj. kpl, Venäjän 2,8 milj. kpl ja Saksan lähes 2,7 milj. kpl. Puhelinlaitteiden osuus koko viennistä Espanjaan kohosi 17 %:iin. Muiden sähkökoneiden ja laitteiden kuten esimerkiksi sähkömuuntajien ja muuttajien, sähkön kytkentälaitteiden, kaapelien ja sähkölääkintälaitteiden viennin arvo Espanjaan kasvoi kymmeneksen ja kohosi 63 milj. euroon. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti pysytteli miltei edellisvuotisella tasolla 130 milj. eurossa. Maansiirto- ja kaivuukoneiden viennin arvo oli 24 milj. euroa (+ 69 %). Nosto- ja lastauskoneiden ja laitteiden vienti jäi puolestaan vajaaseen 20 milj. euroon eli kymmeneksen edellisvuotista pienemmäksi. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti kohosi 24 milj. eurosta 34 milj. euroon. Paperin ja pahvin viennin arvo oli tammi-lokakuussa 448 milj. euroa. Edellisvuoteen verrattuna tämän tavararyhmän vienti lisääntyi viidenneksen eli vienti palasi vuoden 2005 työtaisteluja edeltäneelle tasolle. Espanja oli näiden tuotteiden neljänneksi tärkein vientimaa hieman yli 6 %:n osuudellaan. Saksa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat paperin ja pahvin suurimmat vientimaat. Puutuotteiden viennin arvo kasvoi 12 % ja kohosi 38 milj. euroon. Puutavaran vienti puolestaan pysytteli edellisvuoden tasolla 38 milj. eurossa. Metsäteollisuustuotteiden osuus koko viennistä Espanjaan oli lähes 43 %. Raudan ja teräksen viennin arvo pysytteli edellisvuotisella tasolla 35 milj. eurossa. Nikkelin viennin arvo puolestaan kaksinkertaistui ja kohosi 14 milj. euroon. Kuparin viennin arvo oli 12 milj. euroa eli kolmanneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Kemiallisia aineita ja tuotteita Espanjaan vietiin 61 milj. euron arvosta eli hieman edellisvuotista enemmän. Muovien viennin arvo lisääntyi 16 % ja kohosi lähes 25 milj. euroon. Kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti puolestaan jäi 19 milj. euroon eli lähes viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Tekstiilituotteiden vienti Espanjaan oli kasvussa vuoteen 2002 asti, jolloin viennin arvo kohosi yli 60 milj. euroon. Sen jälkeen vienti kääntyi laskuun, ja vuonna 2005 viennin arvo oli enää vajaat 20 milj. euroa. Viime vuoden tammi-lokakuussa vienti supistui edelleen jääden 12 milj. euroon eli kolmanneksen pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 3 Kuvio 5. Vienti Espanjaan v tammi-lokakuussa Muut tavarat 10,2 % (+ 8 %) Puutavara 3,1 % (+ 1 %) Puutuotteet 3,1 % (+ 12 %) Sähkökoneet ja -laitteet 22,7 % (+ 29 %) Paperi ja pahvi 36,4 % ( + 21 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 10,6 % (- 2 %) Voimakoneet ja moottorit 2,8 % (+ 41 %) Metallit ja metallituotteet 6,1 % (+ 24 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 5,0 % (+ 2 %) Taulukko 2. Vienti Espanjaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 49 3, ,1 1 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 71 5, , Puutuotteet 42 3, , Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , Metallit ja metallituotteet 74 5, , Voimakoneet ja moottorit 29 2, , Teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet , ,7 29 Muut tavarat , ,2 8 Yhteensä , ,0 17 TELEVISIOIDEN JA LÄÄKKEIDEN TUONTI ESPANJASTA KASVUSSA Televisioiden tuonnin arvo Espanjasta kohosi viime vuoden tammi-lokakuussa 82 milj. euroon eli 16 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Espanja on ollut vuodesta 2004 lähtien televisiovastaanottimien tärkein tuontimaa, ja viime vuonna sen osuus näiden laitteiden koko tuonnista oli runsas neljännes. Slovakia kasvatti osuutensa tästä tuonnista jo lähes neljännekseen, ja Korean tasavallan osuus supistui 9 %:iin. Kaikkiaan televisioiden tuonti Suomeen lisääntyi kolmanneksen. Muiden sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Espanjasta supistui. Henkilöautojen tuonti Espanjasta pysytteli miltei edellisvuotisella tasolla 56 milj. eurossa. Espanjasta tuotiin runsaat henkilöautoa, ja Espanjan osuus Suomen koko tuonnista oli hieman yli kaksi prosenttia. Kuorma-, paketti- yms. autojen tuonti puolestaan supistui neljänneksen ja jäi arvoltaan 17 milj. euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö

6 4 Voimakoneiden ja moottoreiden tuonnin arvo kohosi tammi-lokakuussa 37 milj. euroon eli 15 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti lisääntyi lähes viidenneksen ja nousi arvoltaan 39 milj. euroon. Koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä tuotiin Espanjasta kaikkiaan 272 milj. euron arvosta, mikä oli 42 % koko tuonnista sieltä. Raudan ja teräksen tuonnin arvo kohosi 46 milj. euroon eli lähes kolmanneksen edellisvuotista suuremmaksi. Metallituotteiden tuonti kasvoi kymmeneksen ja kohosi arvoltaan 14 milj. euroon. Lääkkeiden tuonti Espanjasta yli kaksinkertaistui ja kohosi arvoltaan 40 milj. euroon. Muovien tuonnin arvo jäi 13 milj. euroon eli viidenneksen pienemmäksi kuin edellisvuonna. Kaikkiaan kemiallisia aineita ja tuotteita tuotiin lähes 71 milj. euron arvosta, mikä nosti tämän tavararyhmän osuuden koko tuonnista Espanjasta jo 11 %:iin. Kasvisten tuonti pysytteli edellisvuoden tasolla 38 milj. eurossa. Tomaatin osuus tästä oli 9 milj. euroa, salaatin samoin 9 milj. euroa ja kurkun lähes 6 milj. euroa. Espanja oli näiden kasvisten selvästi tärkein tuontimaa. Hedelmien tuonti kasvoi 7 % ja kohosi 23 milj. euroon, josta appelsiinien, mandariinien ja klementiinien osuus oli 8 milj. euroa. Espanjasta tuotiin kasviksia ja hedelmiä kaikkiaan 70 milj. euron arvosta. Niiden osuus koko tuonnista Espanjasta oli lähes 11 %. Espanja oli 15 %:n osuudellaan Alankomaiden jälkeen (17 %) toiseksi tärkein näiden tuotteiden tuontimaista. Viinin tuonnin arvo Espanjasta supistui miltei kymmeneksen ja jäi vajaaseen 17 milj. euroon. Espanja menetti asemiaan viinin tuonnissa, sillä viinin tuonti Suomeen kasvoi 4 % kohoten 111 milj. euroon. Ranskan osuus tuonnista oli 21 %, Chilen 15 % ja Espanjan lähes 15 %. Tekstiilituotteiden tuonti supistui hieman edellisvuodesta ja oli arvoltaan 10 milj. euroa. Vaatteiden tuonnin arvo oli 3 milj. euroa (- 19 %) ja jalkineiden 5 milj. euroa (- 8 %). Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tuonti Espanjasta on ollut laskussa viimeisten kolmen vuoden aikana. Kuvio 6. Tuonti Espanjasta v tammi-lokakuussa Hedelmät ja kasvikset 10,9 % (+ 2 %) Muut tavarat 20,4 % (+ 19 %) Juomat 2,6 % (- 9 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 11,0 % (+ 38 %) Moottoriajoneuvot 13,7 % (- 5 %) Sähkökoneet ja -laitteet 16,7 % (+ 7 %) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 2,8 % ( - 7 %) Metallit ja metallituotteet 10,0 % (+ 26 %) Voimakoneet ja moottorit 5,8 % (+ 15 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 6,1 % (+ 19 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

7 5 Taulukko 3. Tuonti Espanjasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 05 Hedelmät ja kasvikset 89 12, , Juomat 24 3, ,6-9 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 63 9, , ,84,85 Tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet 23 3, , Metallit ja metallituotteet 60 8, , Voimakoneet ja moottorit 33 4, , Teollisuuden koneet ja laitteet 42 5, , Sähkökoneet ja laitteet , , Moottoriajoneuvot , ,7-5 Muut tavarat , ,4 19 Yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö

8 VIENTI ESPANJAAN V JA TAMMI-LOKAKUUSSA V (1-10) 2006(1-10) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 19 0, , ,0 81 0, maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 6 0,0 31 0, ,0 4 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 13 0, , ,0 7 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 141 0, , , , rehuaineet 90 0,0 19 0, ,0 9 0, erinäiset elintarvikkeet , , , ,2 1 1 juomat ja tupakka 368 0, , , , juomat 368 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 49 0,0 24 0, ,0 26 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 10 0,0 22 0, ,0 37 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 600 0, ,0 > , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 725 0, , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 102 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 555 0, , ,0 76 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut 765 0, , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , ,0 84 0, vaatteet , , , , jalkineet 40 0,0 49 0, ,0 31 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 380 0,0 74 0, ,0 20 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,5 98 YHTEENSÄ , , , ,0 17

9 TUONTI ESPANJASTA V JA TAMMI-LOKAKUUSSA V (1-10) 2006(1-10) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 9 0,0 x 8 0,0 1 0, liha ja lihatuotteet 558 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 860 0, , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 604 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 9 0,0 x 0 0,0 1 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki 288 0, , , , paperimassa 914 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 23 0,0 30 0, ,0 29 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 7 0,0 0 0, ,0 1 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 408 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms ,1 0 0, ,0 0 0,0 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,2 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 21 0,0 1 0, ,0 2 0, kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , ,0-1 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 45 0, , ,0 44 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,2 9 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 93 0,0 66 0, , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,6 148 YHTEENSÄ , , , ,0 11

10 Kauppa 2007:M02 Handel Trade Suomen ja Espanjan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FI Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: E-post: Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

11 Kauppa 2007:M04 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2005 Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2005; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennissä useita arviointitapoja) 400 Milj. euroa Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Kotitalouskoneet Atk-laitteet Lääkkeet Voiteluvalmisteet Käsityökalut Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

12 LÄHES NELJÄNNES SUOMEN VIENNISTÄ VENÄJÄLLE JÄLLEENVIENTIÄ Suomen vienti Venäjälle oli vuonna 2005 n. 5,7 mrd. euroa. Venäjä oli Suomen tärkein vientimaa miltei 11 %:n osuudella Suomen koko viennistä. Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin, vaan siitä laaditaan oma tilastonsa. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2005 itään suuntautuneen transiton määrä oli miltei 5,6 milj. tonnia. Meritse vietiin lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Vuonna 2005 maantietransiton arvoksi arvioitiin n. 22 mrd. euroa. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOM-luokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa. Tarkasteluajanjaksoksi on valittu vuosi 2005 Tilastokeskuksen tuotantotilaston valmistumisaikataulun vuoksi. Venäjälle suuntautuneen viennin rakenne Kymmenen suurinta tavararyhmää kattoivat selvästi yli puolet Suomen koko Venäjänviennistä vuonna Matkapuhelimilla oli viidenneksen osuus viennistä. Liitteessä 1. on esitelty n. 50 suurta tavararyhmää, joilla on lähes 90 %:n osuus viennistä Venäjälle. Jälleenviennin selvittäminen keskittyy näihin ryhmiin. Tarkastelun ulkopuolelle jäävä kymmenesosa

13 koostuu monista pienistä tavararyhmistä, joiden osalta kotimaisen tuotannon ja jälleenviennin osuutta ei voi luotettavasti erottaa. Jälleenviennin arvioinnin lähtökohtana voidaan pitää kahta tilastovertailua: 1) tilastoitu vienti tavararyhmässä on suurempi tai ainakin lähes yhtä suuri kuin tilastoitu kotimaisen teollisuuden myymä tuotanto. 2) Jos Venäjälle suuntautuvalla viennillä on jossain tavararyhmässä poikkeuksellisen suuri osuus tavararyhmän koko viennistä, voidaan olettaa kyseisen tavararyhmän vientiin sisältyvän jälleenvientiä. Lisäksi tarkasteltavissa jälleenvientitavararyhmissä on luonnollisesti oltava vastaava määrä tilastoitua tuontia Suomeen. Liitteessä 1. mainituista tavararyhmistä lähes kolmessakymmenessä ryhmässä kotimainen tuotanto on selvästi suurempi kuin Suomen kokonaisvienti, ja vienti suuntautuu suuressa määrin muuallekin kuin Venäjälle. Tällaisia ryhmiä ovat mm. paperi, kartonki ja pahvi, rauta ja teräs, nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet ym. Tällaisissa ryhmissäkin saattaa esiintyä vähäisiä määriä jälleenvientiä, mutta sitä ei voi erottaa tavanomaisesta viennistä. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on selvästi suurempi kuin vienti Venäjälle, mutta jää ryhmän koko vientiä pienemmäksi. Tällöin osa viennistä on ilmeisesti jälleenvientiä, mutta jälleenviennin kohdemaata ei voida määritellä. Tällaisia tavararyhmiä ovat lähinnä: - lankapuhelinlaitteet, mikrofonit yms. - sähkömoottorit, -generaattorit yms. - lingot, suodatuslaitteet - moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet - raskaat tavarankuljetusajoneuvot - alumiini ja alumiinitavarat. Joidenkin ryhmien tuotantotieto on tilastollisen tietosuojan turvaamiseksi joko osaksi tai kokonaan salattu, joten todellinen tuotanto saattaa olla huomattavasti suurempi kuin julkaistujen tuotantonimikkeiden perusteella käy ilmi. Matkapuhelimien sekä muiden puhelin- ja radiolähetinlaitteiden tuotanto on kokonaan salattu, samoin ajoneuvojen renkaiden tuotanto. Lisäksi öljytuotteiden ja alkumuotoisten muovien tuotantonimikkeistä osa on salattu. Muun tilastoaineiston avulla voidaan kuitenkin päätellä jälleenviennin olemassaolo esim. matkapuhelimien viennissä. Kun Suomen viennistä Venäjälle erotetaan edellä mainituilla perusteilla tavararyhmät, joiden vienti on joko selvästi kotimaista tuotantoa tai joiden viennistä kotimaisen tuotannon ja jälleenviennin osuuksia on hyvin vaikea erotella, jäävät selvitettäväksi seuraavat tavararyhmät: - matkapuhelimet - moottoriajoneuvot - kotitalouskoneet - radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet, nauhurit ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaali - atk-laitteet ja niiden osat - lääkkeet, seerumit, rokotteet - voiteluvalmisteet - sähkökäyttöiset käsityövälineet.

14 Jälleenvienti tavararyhmittäin Puhelinlaitteet Erilaisten puhelinlaitteiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli vuonna 2005 yli neljännes. Vienti voidaan jakaa kolmeen ryhmään: matkapuhelimiin, muihin puhelin- ja radiolähetinlaitteisiin sekä lankapuhelinlaitteisiin ja niiden oheistuotteisiin, kuten mikrofoneihin yms. Suomessa on tuotantoa kaikissa näissä ryhmissä, mutta tuotantotilaston salausten vuoksi vain lankapuhelinlaitteiden ja oheislaitteiden tuotannon arvo on käytettävissä. Koska kotimaisista kulutustilastoista ei selviä lähetinlaitteiden, lankapuhelinlaitteiden ja oheistuotteiden kysyntää, niistä ei voida esittää tarkkaa jälleenvientiarviota. Matkapuhelimista voidaan kuitenkin esittää taulukon 1. mukainen arvio: Taulukko 1. Matkapuhelimien kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e salattu Viro Venäjä Unkari Arabiemiirikunnat Kiina Iso Britannia Saksa Saudi Arabia Etelä-Korea Italia Saksa Jos kotimaassa myydyt puhelimet olisivat pelkästään tuontipuhelimia, ja puhelimet vietäisiin tuontihinnoillaan, koko jälleenviennin arvo olisi n. 980 milj. euroa. Toisena ääripäänä on mahdollisuus, että kotimaassa ostetaan vain kotimaista tuotantoa, ja tuontipuhelimet menisivät kokonaisuudessaan jälleenvietäviksi. Tällöin jälleenviennin arvo olisi taulukossa 1. tuontina mainittu 1,3 mrd. euroa. Venäjällä on lähes 18 %:n osuus Suomen koko puhelinviennistä. Jos oletetaan, että matkapuhelimien jälleenvienti tärkeimpiin ostajamaihin jakaantuu suunnilleen samassa suhteessa kuin maiden osuudet Suomen koko puhelinviennistä, Venäjän osuus jälleenviennistä olisi milj. euron paikkeilla. Tämä arvio perustuu kuitenkin pelkästään oletukseen jälleenviennin jakautumisesta vientimaiden välillä, ja oletukseen, että puhelimet vietäisiin edelleen suunnilleen samalla hinnalla, jolla ne on tuotu maahan. On kuitenkin huomattava, että Suomeen tuodun matkapuhelimen keskihinta vuonna 2005 oli n. 70 euroa, mutta Venäjälle viedyn puhelimen keskihinta n. 130 euroa. Venäjälle on tietenkin voitu jälleenviedä lähinnä sellaisia puhelimia, joiden tuontihinnat ovat olleet keskimääräistä korkeampia, mutta sekin on mahdollista, että Venäjälle viedyt puhelimet on tuotu Suomeen 70 euron kappalehinnalla, ja Suomessa tapahtuneen pakkaus- ym. käsittelyn jälkeen viety edelleen 130 euron kappalehinnalla. Tällöin jälleenvietyjen puhelimien arvo olisi ainakin 110 milj. euroa suurempi kuin edellä mainittiin, eli milj. euroa.

15 Vaikka jälleenvietyjen matkapuhelimien arvosta ei voidakaan antaa tarkempaa arviota, Suomen puhelintuonnin keskittymisen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että täältä jälleenviedyt puhelimet on valmistettu lähes yksinomaan Virossa, Unkarissa, Kiinassa, Saksassa ja Etelä-Koreassa. Moottoriajoneuvot Tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että Suomen henkilöautovienti Venäjälle sisältyy normaaliin tuotantotilastoon. Suomi vei kuitenkin henkilöautoja myös muualle kuin Venäjälle, kuten käy ilmi taulukosta 2.: Taulukko 2. Henkilöautojen kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e Saksa Saksa Iso Venäjä Britannia Japani Viro Ranska Henkilöautojen CN-nimikkeiden ja kappalehintojen perusteella suomalainen tuotanto suuntautui lähinnä Saksaan, kun taas Venäjälle ja Baltiaan myydyt autot näyttäisivät olleen Suomen ulkopuolella tuotettuja, joten Venäjälle suuntautunutta CN8703-ryhmän vientiä voidaan pitää jälleenvientinä. Siten 353 milj. euron arvoinen henkilöautojen vienti Venäjälle oli muualla tuotettujen autojen jälleenvientiä. Tavarankuljetukseen tarkoitettuja moottoriajoneuvoja koskevista tilastoista ei voi suoraan päätellä jälleenviennin esiintymistä, sillä Suomessa valmistetaan sekä kuorma-autoja että raskaita työmaa-ajoneuvoja (ns. dumppereita), mutta ei pakettiautoja. Taulukkoon 3. on kerätty pelkästään ne CN-nimikkeet, joihin sisältyy alle viiden tonnin painoisia ajoneuvoja eli lähinnä pakettiautoja: Taulukko 3. Pakettiautojen kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e Saksa Venäjä Italia Viro Espanja Koko lähes kymmenen miljoonan arvoinen pakettiautovienti Venäjälle on selvästi jälleenvientiä. Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen viennistäkin osa saattaa olla jälleenvientiä, mutta koska kotimaan tuotanto, 126 milj. euroa, on selvästi suurempi kuin Venäjälle suuntautuneen viennin arvo, raskaista ajoneuvoista jälleenvientiä ei voi erottaa.

16 Kotitalouskoneet Suomessa on viime vuosina tuotettu hyvin vähän kotitalouskoneita. Suomessa valmistetaan lähinnä liesiä ja uuneja sekä jonkin verran jääkaappeja, mutta tuotanto ei kata edes kymmenesosaa kotimaan myynnistä. Taulukossa 4. on esitetty kotitalouskoneiden tuonti, tuotanto, myynti ja vienti: Taulukko 4. Kotitalouskoneiden kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e Italia Venäjä Saksa Ruotsi Kiina Unkari Vaikka Suomen koko kotitalouskoneiden tuotanto olisi viety Venäjälle vuonna 2005, jälleenviennin osuus Venäjän-viennistä olisi silti 180 milj. euron tuntumassa. Koska kodinkoneiden tuonti Suomeen on peräisin hyvin monesta maasta, jälleenvietyjen tavaroiden alkuperää ei voi sanoa varmuudella, mutta huomattava osa on ilmeisesti peräisin Italiasta, Saksasta, Ruotsista, Kiinasta ja Unkarista. Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet, nauhurit ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaali Suomessa valmistetaan hyvin vähäisiä määriä televisiovastaanottimia sekä joitain äänentallennuslaitteita. Myydyn teollisuustuotannon arvo jäi yhteen prosenttiin vastaavasta kotimaan kysynnästä, joten Suomen vientiä voidaan pitää käytännöllisesti katsoen kokonaisuudessaan muualla tuotettujen tavaroiden jälleenvientinä. Taulukko 5. Radio- ja tv-vastaanottimien, videolaitteiden, nauhureiden ym. kuvan ja äänen tallennus- ja esitysmateriaalin kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e Etelä-Korea Venäjä Kiina Ruotsi Espanja Saksa Japani Slovakia

17 Suomeen tuodaan kuvan ja äänen tallennus- ja esityslaitteita useista maista. Vuonna 2005 ryhmän tuotteita tuotiin yli kymmenen miljoonan euron arvosta kaikkiaan 19 maasta, joten Suomen tuontitilastojen perusteella ei voida päätellä, mitkä olivat jälleenvietyjen tavaroiden tärkeimmät alkuperämaat. Atk-laitteet ja niiden osat Atk-laitteiden viennissä tilanne on samankaltainen kuin puhelinlaitteiden viennissä: kotimainen tuotanto on merkittävää, mutta kokonaisuudessaankin se kattaa vain 40 % Suomen Venäjälle suuntautuneesta atk-viennistä, joten ainakin 60 % ryhmän Venäjän-viennistä on jälleenvientiä. Taulukko 6. Atk-laitteiden ja niiden osien kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e Kiina Venäjä Saksa Ruotsi USA Hieman yli puolet Suomeen tuoduista atk-laitteista oli aasialaista alkuperää (esim. Kiinasta, Taiwanista, Japanista ja Singaporesta), mutta varmuudella ei voida sanoa, että Venäjälle suuntautunut jälleenvienti jakautuisi alkuperältään samalla tavoin kuin tuonti Suomeen. Lääkkeet, seerumit, rokotteet Suomessa on runsaasti lääketeollisuuden tuotantoa. Koko teollisuudenalan myyty tuotanto on selvästi suurempi kuin Suomen koko lääkevienti ja yli kolminkertainen Venäjälle suuntautuneeseen lääkevientiin verrattuna. Tuotanto keskittyy kuitenkin vain osaan lääkkeiden tavaranimikkeistä. Esim. monia sellaisia lääkkeitä, jotka sisältävät hormoneja tai alkaloideja, ei valmisteta Suomessa lainkaan. Tällaiset insuliini- yms. valmisteet ovat kuitenkin tärkeitä tuotteita viennissä Venäjälle. Taulukkoon 7. on koottu ne hormoni- yms. lääkenimikkeet, joita ei valmisteta Suomessa, mutta joita viedään Suomesta: Taulukko 7. Hormoni-, alkaloidi- yms. lääkkeiden kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e Saksa Venäjä Tanska Iso- Britannia

18 Hormoneja, alkaloideja yms. lääkeaineita sisältävien valmisteiden vienti Venäjälle on siis kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Ainakin osa tuotannosta on peräisin Saksasta, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta, joilla on yli 70 %:n osuus vastaavasta tuonnista Suomeen. Voiteluvalmisteet Voiteluvalmisteet ovat yleensä öljy- tai rasvapohjaisia tuotteita, joita käytetään mm. ruosteenestoaineina, tekstiilien muokkauksessa, muoviteollisuudessa jne. Niitä valmistetaan Suomessa vähäisessä määrin. Suurin osa Suomesta viedyistä voiteluvalmisteista on jälleenvientiä. Taulukko 8. Voiteluvalmisteiden kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e Ruotsi Venäjä Saksa USA Sähkökäyttöiset käsityövälineet Suomessa tuotetaan jonkin verran käsityökäyttöön tarkoitettuja saha- ja porakoneita. Vuonna 2005 myydyn tuotannon arvo jäi kuitenkin kuuteen prosenttiin Venäjälle suuntautuneen viennin arvosta, joten vähintään 94 % Venäjän-viennistä on jälleenvientiä. Taulukko 9. Sähkökäyttöisten käsityövälineiden kauppa ja tuotanto v Tuonti Suomeen, 1000 e Suuret tuontimaat Tuonti suurimmista maista, 1000 e Tuotanto Suomessa, 1000 e Myynti Suomessa, 1000 e Vienti, 1000 e Suuret vientimaat Vienti suurimpiin maihin, 1000 e Ruotsi Venäjä Saksa Ruotsi Kiina Koska sähkötyökalujen tuonti Suomeen on peräisin hyvin monesta merkittävästä alkuperämaasta, Venäjälle suuntautuneen jälleenviennin alkuperää ei voida varmuudella määritellä. Muut tavararyhmät, joiden vienti saattaa sisältää jälleenvientiä Aiemmin on lueteltu muutamia sellaisia tavararyhmiä, joiden vientiin saattaa sisältyä jälleenvientiä. Kyseiset tavararyhmät on esitetty uudelleen taulukossa 10.:

19 Taulukko 10. Tavararyhmiä, joista jälleenvientiä ei voi erottaa Tavararyhmä Vienti Venäjälle, 1000 e Osuus viennistä Venäjälle, % Lisätietoja Puhelin- ja radiolähetinlaitteet ,7 Osa tuotantotiedoista salattu Lankapuhelinlaitteet, mikrofonit ym ,6 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Öljytuotteet ,0 Osa tuotantotiedoista salattu Muovit alkumuodossa ,5 Osa tuotantotiedoista salattu Sähkömoottorit, ja generaattorit ym ,8 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Ajoneuvojen renkaat ,7 Tuotanto salattu Lingot, suodatuslaitteet ,7 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Raskaat tavarankuljetusajoneuvot ,4 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet ,4 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Alumiini ja alumiinitavarat ,3 Runsaasti tuontia, tuotantoa ja vientiä samoissa CN-nimikkeissä Suomessa on paljon puhelin- ja radiolähetinlaitteiden, öljytuotteiden, muovien ja ajoneuvojen renkaiden tuotantoa, mutta salausten vuoksi tarkkoja lukuja ei ole tiedossa. Kaikkien näiden tavararyhmien osalta on mahdollista, että kotimainen tuotanto kattaa viennin täysin. Sen sijaan lankapuhelinlaitteiden, sähkömoottoreiden, suodatuslaitteiden, moottoriajoneuvojen osien, tavarankuljetusajoneuvojen ja alumiinin osalta voidaan pitää todennäköisenä, että vientiin sisältyy myös jälleenvientiä, sillä suomalainen tuotanto on liitteen 1. mukaisesti pienempi kuin Suomen koko vienti kyseisissä ryhmissä. Venäjän osuus Suomen viennistä näissä ryhmissä on kuitenkin pienehkö, joten on mahdotonta sanoa, onko näiden tavaroiden Venäjälle suuntautuneessa viennissä ollut mukana jälleenvientiä. Yhteenveto Edellä esitetyn aineiston perusteella jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle voidaan arvioida ainakin hieman yli viidenneksen suuruiseksi seuraavasti: - matkapuhelimet milj. euroa (arvio) - henkilöautot 353 milj. euroa - pakettiautot 10 milj. euroa - kotitalouskoneet 180 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 210 milj. euroa - atk-laitteet 108 milj. euroa - lääkkeet 81 milj. euroa - voiteluvalmisteet 40 milj. euroa - käsityökalut 33 milj. euroa Näiden vientimäärien osuus Venäjälle suuntautuneesta vajaan 5,7 mrd. euron viennistä on vajaasta 21 prosentista yli 23 prosenttiin, riippuen siitä, mitä arviota käytetään matkapuhelimien jälleenviennin arvona. Todellinen matkapuhelimien jälleenvienti saattaa poiketa mainituista arvioista huomattavasti, mutta tarkempaa tietoa ei ole käytettävissä.

20 Taulukossa 10. mainittujen tavaroiden vientiin voi sisältyä huomattavia määriä jälleenvientiä lähinnä yhdessä tavararyhmässä: lankapuhelinlaitteiden, mikrofonien, kaiuttimien yms. viennissä. Niiden kokonaistuotanto oli vuonna 2005 yli 360 milj. euroa, vienti Venäjälle alle puolet tästä, eli vajaat 146 milj. euroa, mutta kokonaisvienti miltei 1,6 mrd. euroa. Koska ryhmällä oli 2,6 %:n osuus koko viennistä Venäjälle, se saattaisi nostaa jälleenviennin osuuden %:iin, jos Venäjälle olisi viety pääasiassa muualla kuin Suomessa valmistettuja laitteita. Pieniä määriä jälleenvientiä saattaa sisältyä myös sellaisiin tavararyhmiin, joita ei ole vähäisen merkityksensä vuoksi erikseen käsitelty. Tällaisia ryhmiä ovat mm. kosmetiikka ja urheiluvälineet, joissa Suomen tuotanto on selvästi vastaavaa kokonaisvientiä suurempi. Kun otetaan huomioon matkapuhelinvientiin liittyvä epävarmuus, osa lankapuhelinlaitteista ja niihin liittyvistä tuotteista sekä pienet osuudet muista, vähäisemmistä tavararyhmistä, jälleenviennin osuudeksi Suomen viennistä Venäjälle vuonna 2005 voidaan arvioida vähintään 21 %, mutta on mahdollista, että osuus on ollut %. Jälleenvietävien tavaroiden alkuperää ei voi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta selvittää, koska käytettävissä ei ole Venäjän alkuperä-/lähetysmaatilastoa. Tavarakohtaisesti voidaan kyllä päätellä muutamia todennäköisimpiä alkuperämaita, mutta yksityiskohtaisempaa erittelyä ei voida tehdä ilman määrämaan tilastoja. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Turkistuottajat Oyj Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Milj. euroa 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2008; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 2002-2011(1-11) Milj. e 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Ulkomaankauppa 2005:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 1995-2004(1-10) 2000 Milj. e 1500 1000 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2002-2012 (1-2) 8000 Milj. e 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa Ulkomaankauppa 2006:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 1996-2005(1-10) Milj. e 1500 1000 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 Kauppa 2011 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2009 Jälleenvienti Venäjälle v. 2009; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 22-211(1-1) 2 Milj. e 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 211 (1-1) (1-1) Tuonti Vienti Helsinki 17.1.212

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 21-21 (1-3) Milj. e 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-3) Tuonti Vienti 21 (1-3)

Lisätiedot

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010

Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 Jälleenvienti Venäjälle v. 2010; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden,

Lisätiedot

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa v. 2000-2009 Milj. e 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Suomen tevanake-kauppa

Suomen tevanake-kauppa SVT Ulkomaankauppa 2003:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen tevanake-kauppa Kuvio 1. Suomen tevanake-kauppa v. 1992-2002 (I-IX) Milj. euroa 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1992 1993

Lisätiedot

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa v. 2003-2013(1-9) 2500 Milj. e 2000 1500 1000 500 0 2003

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 0 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kuvio. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 00-0 (-) 700 Milj. e 600 00 00 00 00 0 0 00 00 00 00 00 006 007 008 009 0 0 (-) Tuonti Vienti 0 (-) Helsinki

Lisätiedot

Suomen ja Intian välinen kauppa

Suomen ja Intian välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Intian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Intian välinen kauppa v. 2003-2012 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuonti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2004-2014 (1-8) 8 000 Milj. e 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2003-2013 (1-7) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin vuonna 2010 (1000 tonnia) Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet; 155; 8 % Autot;

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2004 2014 (1-7) 5 000 Milj. e 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2005 2015 (1-6) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 8000 Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 2005 2015 (1-8) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2002-2011(1-10) 2000 Milj. e 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010 2011 (1-10)

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 2004-2014(1-9) 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2004

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Suomen venevienti ja -tuonti

Suomen venevienti ja -tuonti Ulkomaankauppa 2004:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen venevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen venevienti ja tuonti v. 1997-2003(I-X) 1000 euroa 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011 Kauppa 2011 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011 Kuvio 1. Maantietransito; vienti itään tavararyhmittäin huhti-kesäkuussa 2011 (1000 tonnia) Erittelemätön; 14; 3 Tekstiilit,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Kauppa 2008 Handel Trade Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008 Maantietransito; vienti itään v. 2008 (I-III) toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön; 160; 19 Muut; 204; 24 Elintarvikkeet;

Lisätiedot

Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa

Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa Milj. e 2 000 Kuvio 1. Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa v. 2002 2015 (1-10) 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Tuonti Vienti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Itään suuntautuva maantietransito v.2002 SVT Ulkomaankauppa 2003:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Itään suuntautuva maantietransito v.2002 Maantietransito; vienti itään v. 2002 toimialoittain (1000 tonnia) Erittelemätön 447 (30 %) Elintarvikkeet

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002 2015 (1-3) 10 Mrd. e 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Tuonti Vienti Helsinki 17.6.2015 Tietoja lainattaessa

Lisätiedot

Suomen ja Brasilian välinen kauppa

Suomen ja Brasilian välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Brasilian välinen kauppa 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Brasilian välinen kauppa v. 2002 2015 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Lisätiedot

Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa

Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa Kauppa 2011 Handel Trade Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa v. 2000-2010 Milj. e 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Suomen ja Kreikan välinen kauppa

Suomen ja Kreikan välinen kauppa Kauppa 2009 Handel Trade Suomen ja Kreikan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kreikan välinen kauppa v. 1999-2008(1-11) 500 Milj. e 400 300 200 100 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2007 (1-11)

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa

Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa v. 2005 2015 (1-6) 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Milj. e 2005

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Tammi-maaliskuu Januari-mars

Lisätiedot

Jälleenvienti vuonna 2013

Jälleenvienti vuonna 2013 Kauppa 2014 Handel Trade Jälleenvienti vuonna 2013 12 Mrd Jälleenvienti vuosina 2007-2013, mrd euroa 60,0 % 10 50,0 % 8 40,0 % 6 30,0 % 4 20,0 % 2 10,0 % 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suomen jälleenvienti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 21 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 22-29 Milj. euroa 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 Tuonti Vienti Helsinki 5.8.21 Tietoja

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Suomen ja Kreikan välinen kauppa

Suomen ja Kreikan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kreikan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kreikan välinen kauppa v. 2004 2014 (1-11) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa

Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Globalisaatio ja tavaroiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Vientiä harjoittaneiden konsernien emomaat, osuudet Suomen kokonaisviennistä v. 2009, % Italia Norja Ranska Alankomaat Venäjä

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 215 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 24 215 (1-2) 16 Mrd. e 14 12 1 8 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 214 (1-2) Tuonti Vienti

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kuvio 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Milj. e 2003 2004 2005

Lisätiedot

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti

Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kauppa 2015 Handel Trade Suomen elintarvikevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen elintarvikevienti ja -tuonti v. 2005 2015 (1-6) Milj. e 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2014

Rajaliikennetilasto 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2005 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1, CD-ROM Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA 2004. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA 2004. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2004 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa Osa 2 Keskeisimmät

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA 2003. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2003 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain Ulkomaankauppa Osa 2 Keskeisimmät

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

EU-jäsenyys ja Suomen kauppavaihdon rakenne

EU-jäsenyys ja Suomen kauppavaihdon rakenne Kauppa 2013 Handel Trade EU-jäsenyys ja Suomen kauppavaihdon rakenne Ristikkäiskaupan osuus eri maiden kanssa käydystä kaupasta v. 2011, tärkeimmät ristikkäiskauppakumppanit 20 % 15 10 5 0 Ruotsi Tanska

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2012 Figur 1. Export och import efter landskap år 2012 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2010

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2010 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2010 14 12 10 8 6 4 2 0 Mrd. e 1995 1996 Tuonti Helsinki 21.3.2011

Lisätiedot

9.2.2015 Julkaisuvapaa klo 9.00. VUOSIJULKAISU: VIENTI LÄHES SAMALLA TASOLLA VUONNA 2014 KUIN VUOTTA AIEMMIN Venäjänkauppa alamaissa

9.2.2015 Julkaisuvapaa klo 9.00. VUOSIJULKAISU: VIENTI LÄHES SAMALLA TASOLLA VUONNA 2014 KUIN VUOTTA AIEMMIN Venäjänkauppa alamaissa 9..5 Julkaisuvapaa klo 9. VUOSIJULKAISU: VIENTI LÄHES SAMALLA TASOLLA VUONNA 4 KUIN VUOTTA AIEMMIN Venäjänkauppa alamaissa Suomen tavaraviennin arvo pysyi lähes edellisvuoden tasolla vuonna 4 Tullin ennakkotietojen

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2011 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Tavaroiden ulkomaankauppa, CD-ROM Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan maittain, SITC-luokituksen mukaiset

Lisätiedot

Suomen ja Liettuan välinen kauppa

Suomen ja Liettuan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Liettuan välinen kauppa 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Liettuan välinen kauppa v. 2005-2015(1-8) 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2009

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2009 Kauppa 2010 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2009 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2009 14 12 10 8 6 4 2 Mrd. e Tuonti Vienti 0 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2008

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2008 Kauppa 2009 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2008 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2008 14 12 10 8 6 4 2 Mrd. e Tuonti Vienti 0 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Liite 8 FRISBEE-mallinnus. Yleistä

Liite 8 FRISBEE-mallinnus. Yleistä 104 Liite 8 FRISBEE-mallinnus Yleistä Frisbee-projektin tarkoituksena oli tuottaa olevaa tietoaineistoa käyttäen ja sitä täydentäen strategisen tason tavaraliikenteen ja logistiikan tietojärjestelmä, jota

Lisätiedot

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2012

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2012 Suomen virallinen tilasto Finlands offi ciella statistik Offi cial Statistics of Finland Kauppa 2013 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2012 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden

Lisätiedot

ULKOMAANKAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAANKAUPPA. Taskutilasto ULKOMAANKAUPPA 2014 Taskutilasto Tullin tilastojulkaisut Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto ja kuukausitilasto Ennakkotilasto, kuukausitilasto ja indeksit. Maa- ja toimialakatsaukset ym. erityiskatsaukset

Lisätiedot

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2011

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2011 12 10 8 6 4 2 0 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2011 Mrd. e 1995 1996 Tuonti Helsinki 21.3.2012

Lisätiedot

Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa vuonna 2014

Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa vuonna 2014 600 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja vähiten kehittyneiden maiden välinen kauppa 2002-2014 500 400 300 200 100 0 Tuonti

Lisätiedot

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2013

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2013 Suomen virallinen tilasto Finlands offi ciella statistik Offi cial Statistics of Finland Kauppa 2013 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2013 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2015

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2015 12 Mrd. e Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2015 10 8 6 4 2 0 Tuonti Vienti Helsinki 14.3.2016 Tietoja

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot