Suomen ja Saksan välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-3) 10 Mrd. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 SAKSA NYT SEKÄ SUURIN VIENTI- ETTÄ TUONTIMAAMME Vienti Saksaan kasvoi viime vuonna lähes neljänneksen Suomen tavaraviennin arvo Saksaan nousi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan 24 prosenttia vuonna 2014, ja oli melkein 6,7 miljardia euroa. Vuotuinen viennin arvo oli edellisen kerran yli kuusi miljardia euroa vuonna Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä vienti Saksaan kasvoi edelleen 11 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tuonti Saksasta oli viime vuonna arvoltaan lähes 7,8 miljardia euroa, kasvua kuusi prosenttia edellisvuodesta. Myös tuonnin osalta viime vuosi oli arvoltaan suurin sitten vuoden Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa tuonti on kohonnut prosentin vuoden 2014 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Suomen kauppa Saksan kanssa on ollut yli vuosikymmenen selkeästi alijäämäistä, viime vuonna alijäämä kuitenkin supistui yli 800 miljoonalla eurolla. Vajetta kertyi 1,1 miljardia euroa, kun vuonna 2013 kauppa oli yli 1,9 miljardia euroa alijäämäistä. Suurimmillaan alijäämät ovat olleet vuosina 2008 ja 2012, jolloin vaje oli jopa yli kaksi miljardia euroa. Saksa oli vuosia Suomen toiseksi suurin alijäämämaa Venäjän jälkeen, mutta vuonna 2014 alijäämä Kiinan kaupassa kohosi Saksan kaupan vajetta suuremmaksi. Eri tavararyhmien vienti Saksaan kehittyi vaihtelevasti viime vuonna. Kuljetusvälineiden ja metallien vienti harppasi vauhdikkaasti ylöspäin selittäen kokonaisviennin suuren kasvun, mutta arvoltaan tärkeän paperin ja pahvin vienti oli alamaissa. Muiden metsäteollisuuden tuotteiden vienti oli kuitenkin nousu-uralla. Myös koneiden ja laitteiden viennin kehitys jakaantui: sähkökoneiden ja laitteiden vienti kasvoi, kun taas teollisuuskoneiden vienti laahasi. Öljytuotteiden viennin arvo romahti, mutta muun kemiansektorin vienti suureni. Erityisesti autojen osien ja moottoreiden tuonnin huomattava nousu selittää kokonaistuonnin kasvua. Myös elintarvikkeita ja kemiansektorin tuotteita tuotiin Saksasta edellisvuotta enemmän. Saksa on aina ollut Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita, mutta 2010-luvun alkuvuosina maan osuus oli loivassa laskussa. Vuonna 2012 osuus Suomen viennistä oli alimmillaan Saksojen yhdistymisen jälkeen. Vuoteen 2014 mennessä Saksan osuus oli kuitenkin noussut jo 12 prosenttiin, ja kuluvan vuoden tammimaaliskuussa osuus kipusi edelleen liki prosenttiyksiköllä. Saksa kohosi viime vuonna Ruotsin ohi Suomen suurimmaksi vientimaaksi. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljännekselle Saksa on edelleen kasvattanut osuuttaan Ruotsiin ja Venäjään verrattuna. Saksa on ollut vuosia toiseksi suurin tuontimaamme Venäjän jälkeen, mutta kuluvan vuoden tammimaaliskuussa maa nousi Venäjän ohi yli 14 prosentin osuudella. Saksa on siis nyt sekä suurin vienti- että tuontimaamme. Se oli edellisen kerran ykkössijalla sekä tuonnissa että viennissä vuonna Kuvio 2. Saksan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-3) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Saksan välinen kauppatase Milj. e

3 2 Taulukko 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-3) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-3) , ,9-285 Kuvio 4. Vienti Saksaan, Venäjälle ja Ruotsiin kuukausittain (maaliskuu) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 5. Tuonti Saksasta, Venäjältä ja Ruotsista kuukausittain (maaliskuu) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi HENKILÖAUTOJEN VIENTI SAKSAAN NOUSI JYRKÄSTI Saksa tärkein suomalaisen paperin ostajamaa Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen osuus kokonaisviennistä Saksaan oli viime vuonna yli kolmannes. Tavararyhmän viennin arvo kokonaisuudessaan oli täten lähes 2,3 miljardia euroa. Vienti poikkeuksellisesti melkein kaksinkertaistui vuoteen 2013 verrattuna henkilöautojen viennin 446 prosentin loikan vuoksi. Henkilöautoja toimitettiin viime vuonna Saksaan yli 827 miljoonan euron edestä (noin 47 tuhatta kappaletta), niiden osuus oli yli 12 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Saksaan. Saksa on ylivoimaisesti tärkein Suomesta vietyjen henkilöautojen ostajamaa, sillä noin 87 prosenttia koko henkilöautoviennistä suuntautui sinne. Maahan vietiin myös

4 3 kuorma- ja pakettiautoja yli 28 miljoonan euron (+93 %), linja-autoja yli 12 miljoonan euron (+915 %) ja autojen osia yli 18 miljoonan euron (+18 %) edestä. Kuljetusvälineiden vientiin vaikutti positiivisesti myös toukokuussa toimitettu yli 400 miljoonan euron arvoinen risteilyalus. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa moottoriajoneuvojen vienti on edelleen yli kaksinkertaistunut vuoden 2014 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna ja muodostaa jo yli viidenneksen Suomen kokonaisviennistä Saksaan. Moottoreiden ja teollisuuskoneiden vienti Saksaan väheni viime vuonna kaksi prosenttia ja vajosi 592 miljoonan euron arvoiseksi. Näiden ryhmien osuus kokonaisviennistä oli vajaat yhdeksän prosenttia. Tärkeimmistä tavaroista sähkögeneraattoreita ja moottoreita vietiin 153 miljoonan euron (+34 %) ja nosto- ja lastaamiskoneita 108 miljoonan euron (-15 %) arvosta. Muita merkittäviä tavararyhmiä olivat traktorit, joiden viennin arvo nousi neljä prosenttia yli 37 miljoonaan euroon, muut maansiirto- ja kaivuukoneet (+3 %, arvo 34 milj. e) sekä metsänhoitokoneet, joiden viennin arvo pomppasi 29 miljoonan euron (+85 %). Erilaisten kuumennus- ja jäähdytyskoneiden, kuten esimerkiksi ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen, vienti sen sijaan laski kuusi prosenttia vajaaseen 40 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden koneiden vienti on pudonnut 16 prosenttia erityisesti sähkögeneraattorien ja moottorien viennin 59 prosentin hyytymisestä johtuen. Nosto- ja lastaamiskoneiden vienti oli kuitenkin viiden prosentin kasvussa. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti Saksaan muodosti hieman yli viisi prosenttia kokonaisviennistä, ja oli siis arvoltaan 351 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen tuli seitsemän prosenttia. Lähes kolmasosa viennistä oli erilaisia sähkömuuttajia ja induktoreita, joiden vienti kuitenkin aleni kolme prosenttia. Sähköjohtimien vienti putosi prosentin 53 miljoonaan euroon. Verkko- ja puhelinlaitteiden vienti sen sijaan nousi kahdeksan prosenttia ja oli arvoltaan melkein 28 miljoonaa euroa. Vientiä kasvatti myös röntgenlaitteiden viidenneksen nousu. Niiden arvo kohosi miltei 21 miljoonaan euroon. Tammi-maaliskuussa 2015 sähkötekniikan vienti pieneni kuusi prosenttia. Laskun taustalla oli induktoriviennin vaipuminen neljäsosalla. Viestintäteknologian ja röntgenlaitteiden viennit sen sijaan nousivat. Metsäteollisuuden tuotteet muodostivat hiukan alle 27 prosenttia Suomen viennistä Saksaan viime vuonna. Osuus on säilynyt lähes samana kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa. Koko metsäsektorin Saksaan viennin arvo oli viime vuonna melkein 1,8 miljardia euroa, eli kaksi prosenttia vuotta 2013 vähemmän. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti on laskenut edelleen neljä prosenttia. Sahatavaraa vietiin Saksaan viime vuonna 114 miljoonan euron (+9 %), vaneria 123 miljoonan euron (+7 %) ja paperimassa 344 miljoonan euron (+8 %) arvosta. Koko metsäsektorin viennin arvon lasku johtui yksinomaan paperin ja pahvin viennin seitsemän prosentin supistumisesta (arvo 1,2 mrd. e). Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa paperin ja pahvin vienti on ollut heikossa kasvussa, kun taas muiden metsäteollisuuden tuotteiden vienti on hiipunut. Lievästä viennin laskusta huolimatta Saksa on yhä selvästi suurin suomalaisen paperin ostaja. Sen osuus Suomen koko paperiviennistä oli viime vuonna 17 prosenttia. Toisena olevalla Isolla-Britannialla oli lähes 11 prosentin osuus ryhmän viennistä ja kolmantena tulevalla USA:lla kahdeksan prosentin osuus. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti Saksaan suureni viime vuonna 39 prosenttia, eli sen arvo kohosi liki 1,3 miljardiin euroon. Metallisektorin osuudeksi koko viennistä muodostui täten 19 prosenttia. Vuoden 2015 tammimaaliskuussa vienti vahvistui edelleen kymmeneksen, ja osuus koko viennistä kohosi lähes 21 prosenttiin. Metalleista arvoltaan merkittävimmän, raudan ja teräksen, vienti Saksaan nousi viime vuonna peräti 63 prosenttia, ja oli arvoltaan 610 miljoonaa euroa. Viennin kasvu johtui pääosin teräslevyjen viennin nopeasta noususta. Myös erilaisten rauta- ja terästuotannon välituotteiden vienti kasvoi rivakasti. Lisäksi rauta- ja teräsputkien toimitusten arvo kohosi yli 42 miljoonaan euroon (+5 %). Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa teräslevyjen vienti jatkoi kasvuaan (+19 %), ja välituotteiden vienti moninkertaistui viime vuoteen verrattuna. Muista metalliteollisuuden tuotteista värimetallien vienti kohosi viime vuonna neljänneksen 603 miljoonaan euroon. Kuparin osuus näistä oli yli kaksi kolmannesta. Sen vienti vahvistui 49 prosenttia. Kasvu muodostui vientimäärien 61 prosentin noususta, sillä vientihinnat halpenivat miltei kahdeksan prosenttia. Nikkelin viennin arvo hiipui melkein neljänneksen, mutta alumiinin vienti kasvoi maltillisesti (+3 %). Jalostamattoman sinkin viennin arvo väheni prosentin 128 miljoonaan euroon. Vuoden 2015 alkupuolella värimetallien vienti on laskenut yhdeksän prosenttia vientimäärien laskun takia. Muita metallista valmistettuja tuotteita vietiin viime vuonna seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän (arvo 58 milj. e). Näistä suurin osa oli erilaisia rauta- ja teräsrakenteita, nauloja, pultteja ym. kiinnitystarvikkeita sekä työkaluja. Näiden metallituotteiden vienti aleni vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä seitsemän prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti Saksaan nousi viime vuonna 602 miljoonaan euroon, eli kuusi prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Noin puolet kemiansektorin viennin arvosta muodostui peruskemikaaleista. Niitä toimitettiin yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Muovien osuus oli alle kolmannes; niiden viennin arvo

5 4 lisääntyi 11 prosenttia. Muista kemianteollisuuden tuotteista sekä väriaineiden (-8 %, 27 milj. e), lääkkeiden (-26 %, 24 milj. e), että lannoitteiden (-10 %, 16 milj. e) vienti Saksaan heikkeni viime vuonna. Puuöljyjen ja hartsivalmisteiden vienti sen sijaan kohosi yli 20 miljoonaan euroon, kasvua kuusi prosenttia. Vuoden 2015 tammimaaliskuussa kemianteollisuuden vienti Saksaan on notkahtanut seitsemän prosenttia muovien viennin hiivuttua yli viidenneksen. Alkuvuonna peruskemikaaleja on sen sijaan viety kymmenes viime vuotta enemmän. Öljytuotteiden vienti Saksaan laski 63 prosenttia viime vuonna. Viennin arvo putosi hiukan alle 103 miljoonaan euroon, ja öljytuotteiden osuus kokonaisviennistä supistui puoleentoista prosenttiin. Alkuvuonna vienti on jälleen kasvanut kaksi kolmannesta vientimäärien kohennettua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Muita arvoltaan huomattavia Saksaan vietyjä tavararyhmiä viime vuonna olivat erilaiset kojeet ja mittarit, joiden vienti kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 145 miljoonaa euroa. Näistä 54 prosenttia oli lääkintäkojeita (+6 %) ja 41 prosenttia erilaisia tieteellisiä mittausinstrumentteja (+2 %). Tammi-maaliskuussa 2015 kojeiden ja mittareiden vienti väheni neljä prosenttia. Renkaiden viennin arvo nousi vuonna 2014 kolme prosenttia 58 miljoonaan euroon. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan 68 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lisäksi viime vuonna Saksaan vietiin rakennuslasia yli 30 miljoonan euron edestä. Myös tämän tavararyhmän vienti laski, pudotusta kertyi 11 prosenttia. Kojeet ja mittarit (+5 %) 2,2 % Laivat ja veneet (+>999 %) 6,2 % Kuvio 6. Vienti Saksaan tavararyhmittäin v Muut tavarat (-4 %) 8,9 % Sahatavara (+9 %) 1,7 % Paperimassa (+8 %) 5,1 % Vaneri (+7 %) 1,8 % Paperi ja pahvi (-7 %) 18,0 % Moottoriajoneuvot (+367 %) 13,4 % Sähkökoneet ja -laitteet (+7 %) 5,2 % Teollisuuskoneet ja moottorit (-2 %) 8,9 % Värimetallit (+25 %) 9,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+6 %) 9,0 % Rauta ja teräs (+63 %) 9,1 % Öljytuotteet (-63 %) 1,5 %

6 5 Taulukko 2. Vienti Saksaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 248 Sahatavara 114 1, , Paperimassa 344 5, , Öljytuotteet 103 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 602 9, , Vaneri 123 1, , Paperi ja pahvi , , Rauta ja teräs 610 9, , Värimetallit 603 9, , Teollisuuskoneet ja moottorit 592 8, , Sähkökoneet ja -laitteet 351 5, , Moottoriajoneuvot , , Laivat ja veneet 413 6,2 > , Kojeet ja mittarit 145 2, ,3-4 Muut tavarat 595 8, ,5 1 Yhteensä , ,0 11 AUTOJEN OSIEN JA MOOTTOREIDEN TUONTI SAKSASTA VILKASTA Myös elintarvikkeiden tuonti kasvu-uralla Suomen tuonti Saksasta jakaantuu erittäin monipuolisesti useaan arvoltaan huomattavaan tavararyhmään. Saksa on kauppakumppaneistamme suurin monen tärkeän tavaran kohdalla. Toisin kuin Venäjän ja Ruotsin kanssa käytävässä kaupassa, joissa raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus on huomattava, ei Saksasta tuoda mitään yksittäistä arvoltaan selvästi muita suurempaa nimikettä. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tavararyhmät muodostivat 43 prosenttia koko tuonnista Saksasta vuonna Vuoden 2015 alkukuukausina ryhmän osuus oli noussut jo yli 44 prosenttiin. Koko ryhmän tuonnin arvo oli yli 3,5 miljardia euroa vuonna 2014, kasvua edellisvuoteen tuli seitsemän prosenttia. Tammimaaliskuussa 2015 tuonti kasvoi edelleen kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Erilaisten moottoreiden ja teollisuuskoneiden tuonnin osuus oli viime vuonna 17 prosenttia kokonaistuonnista. Niitä tuotiin yli 1,3 miljardilla eurolla. Laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli prosentti. Erilaisten yleiskäyttöisten teollisuuskoneiden, kuten esimerkiksi suodattimien, pumppujen, tuulettimien, teollisuusuunien, laakereiden, venttiilien, voimansiirtolaitteiden ym. tuonti Saksasta oli arvoltaan 657 miljoonaa euroa viime vuonna, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suomi toi tällaisia koneita viime vuonna yhteensä noin 2,4 miljardin euron edestä, eli saksalaisten koneiden osuus oli yli neljäsosa koneiden kokonaistuonnista. Maa on selkeästi suurin teollisuuskoneiden toimittaja; toisena tulevan Ruotsin osuus Suomen kokonaistuonnista oli viime vuonna vain reilut 13 prosenttia. Erilaisten moottoreiden ja voimakoneiden tuonti kohosi viime vuonna 15 prosenttia 343 miljoonaan euroon. Näistä tavaroista suurin osa oli mäntämoottoreita. Teollisuuden erikoiskoneiden tuonti laski kuusi prosenttia 306 miljoonaan euroon, joissa merkittävimmät yksittäiset tavarat olivat maansiirto- ja kaivuukoneet, sekä erilaiset metsänhoito- ja maanviljelyskoneet. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa teollisuuskoneiden ja moottoreiden tuonti on laskenut 11 prosenttia. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti kipusi viime vuonna kolme prosenttia. Tuonnin arvo oli 669 miljoonaa euroa, eli hiukan alle yhdeksän prosenttia kokonaistuonnista. Osuus säilyi samalla tasolla myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viennin arvo kuitenkin aleni tuolloin prosentin. Viimevuotisen kasvun selittää erilaisten kytkinten, sulakkeiden, sähkönjakelulaitteiden yms. sähkötekniikan tuonti. Tällaisia laitteita tuotiin lähes 187 miljoonan euron arvosta, eli 17 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sähkömuuntajien, muuttajien ja suuntaajien tuonti Saksasta romahti 39 prosenttia 46 miljoonaan euroon. Puhelimia ja muuta viestintäteknologiaa tuotiin viime vuonna Saksasta vajaan 55 miljoonan euron edestä, eli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös tietokoneiden tuonti oli laskussa: tuonnin arvo vaipui 11 prosenttia 61 miljoonaan euroon. Erilaisten lääketieteellisten diagnoosi- ja röntgenlaitteiden tuonti kasvoi peräti 44 prosenttia yli 48 miljoonaan euroon. Muita sähköteknisiä tavaroita, muun muassa akkuja, kondensaattoreita, paristoja ja lamppuja, tuotiin 128 miljoonan euron arvosta (+13 %). Sähkölangan ja -kaapelin tuonti kohosi 42 miljoonaan euroon (+9 %), mutta kotitalouskoneiden (- 2 %, arvo 60 milj. e) tuonti laski. Kotitalouskoneiden tuonnissa Saksa on viime vuosina menettänyt osuuttaan Kiinalle: vielä vuonna 2010 viidennes koneista tuotiin Saksasta ja Kiinan osuus oli vain 15 prosenttia, mutta vuonna 2014 kiinalaisten koneiden osuus oli kasvanut jo 21 prosenttiin ja Saksa oli vaipunut alle 15 prosenttiin.

7 6 Moottoriajoneuvojen tuonti Saksasta kasvoi viime vuonna 18 prosenttia, eli tuonnin arvo saavutti yli 1,3 miljardin euron rajan. Niiden osuus koko Saksasta tuonnin arvosta oli jo 17 prosenttia. Henkilöautojen osuus oli tästä tuonnista noin puolet. Autoja tuotiin Suomeen yli kappaletta, eli arvossa mitattuna kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Saksasta tuodut henkilöautot kattoivat kuitenkin edelleen yli kolmanneksen Suomeen tuoduista henkilöautoista. Moottoriajoneuvojen osien, muun muassa korien, vaihelaatikoiden ja vetoakseleiden, tuonti sen sijaan kaksinkertaistui viime vuonna ja oli arvoltaan lähes 409 miljoonaa euroa. Kuorma- ja pakettiautoja tuotiin Saksasta lähestulkoon 157 miljoonan euron (+3 %) edestä. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa moottoriajoneuvojen yhteenlaskettu tuonti on kasvanut edelleen 12 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Autojen osien tuonti on lisääntynyt alkuvuonna peräti 70 prosenttia. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko tuonnista Saksasta oli viime vuonna hieman alle 17 prosenttia. Tuonti kipusi kaksi prosenttia ja oli arvoltaan moottoriajoneuvojen tavoin hieman yli 1,3 miljardia euroa. Sekä raakamuovien ja muovivalmisteiden että peruskemikaalien osuus tuonnista oli hieman yli neljännes. Muovien tuonti hiipui kolme prosenttia, mutta kemikaalien tuonti kohosi 16 prosenttia. Lääkkeiden tuonnin arvo oli 294 miljoonaa euroa eli noin 22 prosenttia kemianteollisuuden tuonnista. Niiden tuonti kasvoi hiukan (+2 %) viime vuonna. Muita tärkeitä Saksata tuotuja kemianteollisuuden tuotteita olivat maalit ja väriaineet, joiden arvo kohosi seitsemän prosenttia yli 79 miljoonaan euroon, ja erilaiset puhdistus- ja kiillotusaineet sekä kosmeettiset tuotteet, joita tuotiin yhteensä yli 66 miljoonan euron edestä (-4 %). Alkuvuonna 2015 koko kemianteollisuuden tuotteiden yhteenlaskettu tuonti laski prosentin. Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo vahvistui viime vuonna neljä prosenttia 630 miljoonaan euroon. Metallisektorin osuus koko tuonnista Saksasta oli noin kahdeksan prosenttia. Raudan ja teräksen osuus tästä oli hiukan alle kolmannes. Niiden tuonti laski prosentin edellisvuoteen verrattuna. Saksasta erityisesti tuotiin erilaisia rauta- ja terästankoja ja putkia. Värimetallien tuonti Saksasta kasvoi neljänneksen, ja arvo oli 181 miljoonaa euroa. Kuparia, muun muassa kuparilankaa, tuontiin yli 98 miljoonan euron (+48 %) ja alumiinia yli 60 miljoonan euron (+0 %) edestä. Muiden metallista valmistettujen tuotteiden, esimerkiksi työkalujen, kiinnitysvälineiden, teräsrakenteiden, leikkuuterien ja lukkojen, tuonti oli arvoltaan 251 miljoonaa euroa, alenemaa neljä prosenttia edellisvuodesta. Tammi-maaliskuussa 2015 metallisektorin tuonti on kasvanut kaksi prosenttia metallituotteiden tuonnin piristyttyä kymmeneksen, värimetallien ollessa kuitenkin alamaissa. Elintarvikkeiden tuonti Saksasta on viime vuosina ollut reippaassa nousussa. Kun vielä vuonna 2010 elintarvikkeita tuotiin sieltä hieman alle 423 miljoonan euron arvosta, oli viime vuonna tuonti arvoltaan jo yli 620 miljoonaa euroa. Arvo oli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän ja osuus koko Saksasta tuonnista nousi kahdeksaan prosenttiin. Saksalaisten elintarvikkeiden osuus Suomeen tuoduista elintarvikkeista oli viime vuonna jo yli 17 prosenttia, kun vielä vuosikymmenen vaihteen tienoilla osuus pyöri noin 15 prosentin paikkeilla. Toiseksi suurimman elintarviketoimittajan eli Ruotsin osuus vajosi viime vuonna alle 13 prosentin. Maitotuotteita tuotiin Saksasta yli 122 miljoonan euron (+2 %), hedelmiä ja kasviksia lähes 113 miljoonan euron (+17 %) ja viljatuotteita melkein 74 miljoonan euron (-2 %) arvosta. Lisäksi Saksa toimitti Suomeen hieman yli 78 miljoonan euron edestä rehuja, eli viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Alkuvuonna 2015 elintarvikkeiden tuonti Saksasta on laskenut kaksi prosenttia maitotuotteiden tuonnin kymmeneksen hiipumisesta johtuen. Hedelmien ja kasvisten tuonti sen sijaan kohosi tuolloin 19 prosenttia. Muusta viimevuotisesta tuonnista mainittakoon tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet (arvo 179 milj. e), ei muutosta edellisvuoteen sekä erilaisten lääkintäkojeiden ja tieteellisten mittausinstrumenttien tuonti (181 miljoonaa euroa), laskua kymmenes. Saksasta tuotiin myös sekalaisia kumituotteita, muun muassa autonrenkaita, putkia, letkuja, hihnoja ja tiivisteitä, 91 miljoonan euron edestä (+10 %), paperia ja pahvia yli 93 miljoonan euron arvosta (+4 %) sekä eriäviä rakennustarvikkeita, kuten tiiltä ja lasia, liki 100 miljoonalla eurolla (-1 %). Rauta- ja teräsromun tuonnin arvo putosi 14 prosenttia vajaaseen 105 miljoonaan euroon, mutta muun metalliromun tuonti yli kaksinkertaistui yli 38 miljoonaan euroon.

8 7 Kuvio 6. Tuonti Saksasta tavararyhmittäin v Muut tavarat (+12 %) 17,9 % Elintarvikkeet (+7 %) 8,0 % Malmit ja metalliromu (+4 %) 1,9 % Kojeet ja mittarit (-10 %) 2,3 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+2 %) 16,9 % Moottoriajoneuvot (+18 %) 17,0 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-0 %) 2,3 % Rauta ja teräs (-1 %) 2,6 % Sähkökoneet ja - laitteet (+3 %) 8,6 % Teollisuuskoneet ja moottorit (-1 %) 17,1 % Värimetallit (+25 %) 2,3 % Metallituotteet (-4 %) 3,2 % Taulukko 3. Tuonti Saksasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 620 8, , Malmit ja metalliromu 148 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet , ,9-1 65, Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 179 2, , Rauta ja teräs 199 2, , Värimetallit 181 2, , Metallituotteet 251 3, , Teollisuuskoneet ja moottorit , , Sähkökoneet ja -laitteet 669 8, , Moottoriajoneuvot , , Kojeet ja mittarit 181 2, ,5 6 Muut tavarat , ,3 17 Yhteensä , ,0 1

9 VIENTI SAKSAAN V (1-3) (1-3) 2015 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 26 0,0 15 0, ,0 0 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuott , , , , rehuaineet 307 0, , ,0 81 0, erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , ,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät j , ,0-23 luonnonkumi, synteettinen ja regen , , ,0 3 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 30 0,0 0 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 723 0, , ,0 95 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotte , , , , kaasut 40 0, sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 13 0,0 30 0, , kasviöljyt ja -rasvat 151 0, , ,0 30 0, valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , ,0 7 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaine , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset t , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 805 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,7 4 6 valmistetut tavarat valmistusaineen , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut tu , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekal , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,8-7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , ,3 > , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja vala , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms 968 0, , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kel , , , , muut valmiit tavarat , , , ,6 8 9 muut tavarat , , , ,2 15 YHTEENSÄ , , , ,0 11

10 TUONTI SAKSASTA V (1-3) (1-3) 2015 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 728 0, , ,0 63 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuott , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,6 5 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , ,1 2 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät j , , , ,1 > luonnonkumi, synteettinen ja regen , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,2 5 0,0 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 1 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotte , , , , kaasut 393 0, , ,0 71 0, sähkövirta eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 9 0,0 2 0, ,0 24 0,0 > kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , ,0 9 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaine , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset t , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,2 6 6 valmistetut tavarat valmistusaineen , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut tu , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekal , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja vala , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kel , , , , muut valmiit tavarat , , , ,0-5 9 muut tavarat , , , ,7 27 YHTEENSÄ , , , ,0 1

11 Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa 2015:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Telasuo, Christina p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi