Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010

Transkriptio

1 Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 Jälleenvienti Venäjälle v. 2010; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden, voiteluvalmisteiden ja kotitalouskoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa Matkapuhelimet Lääkkeet Radiot, televisiot ym. Atk-laitteet yms. Henkilöautot Voiteluvalmisteet Sähkötyökalut Kotitalouskoneet Pakettiautot Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 JÄLLEENVIENTI VENÄJÄLLE EI PALAUTUNUT TAANTUMAN JÄLKEEN Suomesta Venäjälle vietyjen, mutta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus viennistä Venäjälle on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoteen 2008 asti jälleenviennin osuus pysytteli useina vuosina kolmanneksen tuntumassa. Vuoden 2009 taantuman aikana erityisesti jälleenvientituotteiden kauppa supistui, ja niiden osuus putosi viidenneksen paikkeille. Taantuman jälkeen jälleenvienti ei toipunut samassa suhteessa kuin muu vienti Venäjälle. Erityisesti autojen ja matkapuhelimien vienti pysyi vähäisenä. Jälleenviennin osuus jäi vuonna 2010 laskutavasta riippuen prosenttiin. Sama suuntaus näyttää Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan jatkuneen myös vuonna Jälleenvientitavaroilla oli viime vuonna enää prosentin osuus Venäjälle suuntautuneesta viennistä. Vuonna 2010 jälleenvienti väheni erityisesti henkilöautojen ja matkapuhelimien viennin vähennyttyä. Myös kotitalouskoneiden ja viihde-elektroniikan vienti jäi vuonna 2010 pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Tärkeistä jälleenvientitavaroista vain lääkkeiden vienti kasvoi merkittävästi. Jälleenvienti tavararyhmittäin Matkapuhelimia vietiin Venäjälle 122 miljoonan euron arvosta vuonna Vienti jäi neljänneksen pienemmäksi kuin vuonna Venäjälle vietyjen puhelimien alkuperää ei tiedetä, sillä Suomeen tuodaan paljon puhelimia, jotka eivät jää kotimaan markkinoille. Kotimaista puhelintuotantoa ei ole julkistettu. Jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle ei siis ole selvitettävissä, mutta enimmilläänkin se oli vuonna 2010 vain 122 miljoonaa euroa. Lääkevienti Venäjälle on kasvanut nopeasti. Vuonna 2010 ryhmän vienti nousi 404 miljoonaan euroon, eli neljänneksen suuremmaksi kuin vuonna Monia ryhmän tuotteista valmistetaan Suomessa kotimaan kysyntää enemmän, joten niiden osalta viennissä voi olla kysymys kotimaisesta tuotannosta. Suomessa ei kuitenkaan tuoteta hormoni- ja alkaloidipitoisia lääkkeitä, joten näiden lääkkeiden vienti voidaan laskea jälleenvienniksi. Vuonna 2010 hormoni- ja alkaloidilääkkeiden vienti lähes kaksinkertaistui ja nousi 97 miljoonaan euroon. Viihde-elektroniikan ja kotitalouskoneiden tuotanto Suomessa on niin vähäistä, että suurin osa viennistä Venäjälle on jälleenvientiä. Vuonna 2010 viihde-elektroniikan viennin arvo jäi 85 miljoonaan euroon, eli vajaan viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Kylmäkalusteiden, pesukoneiden ym. kodinkoneiden viennin arvo (26 miljoonaa euroa) putosi puoleen. Osa kodinkoneviennistä saattoi olla kotimaista tuotantoa. Edellisvuotisesta hieman kasvaneesta atk- ja toimistolaiteviennistä (86 miljoonaa euroa) suurin osa oli todennäköisesti jälleenvientiä. Suomessa on kuitenkin ollut sen verran atklaitteiden tuotantoa ja kokoonpanoa, ettei osuutta voi sanoa tarkasti. Sekä viihdeelektroniikka että kodinkoneet ja atk-laitteet on useimmissa tapauksissa tuotu Aasiasta (lähinnä Etelä-Koreasta, Kiinasta ja Japanista). Jonkin verran tuontia on myös EU-maista. Autojen jälleenvienti on romahtanut. Vuonna 2008 henkilöautoja vietiin 1,3 miljardin euron arvosta. Taantuman aikana vienti putosi 234 miljoonaan euroon vuonna Kun muu kauppa alkoi toipua taantumasta, autovienti ei palautunut ennalleen. Vuonna 2010 henkilöautoja vietiin Venäjälle vain 74 miljoonan euron arvosta. Suomessa oli samaan aikaan henkilö-

3 autotuotantoa, mutta nimike- ja hintavertailujen perusteella se suuntautui muualle, joten Venäjälle viedyt autot olivat kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Pakettiautojen jälleenviennin arvo putosi 22 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Autojen jälleenviennin yhteydessä on huomattava, että Suomen kautta transitona viedyt autot eivät sisälly jälleenvientilukuihin. Jälleenvientiin lasketaan vain ne tavarat, jotka on laskettu Suomessa vapaaseen liikkeeseen ennen vientiä eteenpäin. Suurin osa Suomen kautta Venäjälle toimitetuista autoista on kulkenut maantietransitona. Nämä autot on tilastoitu Tullihallituksen julkaisemassa transitotilastossa. Erilaisten voiteluvalmisteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja nousi 88 miljoonaan euroon. Kotimaista tuotantoa oli eri nimikkeissä niin paljon, ettei jälleenviennin tarkkaa osuutta voi laskea, mutta miljoonan euron arvoinen vienti oli ilmeisesti alun perin muualta kuin Suomesta. Porakoneiden yms. käsikäyttöisten sähkötyökalujen 32 miljoonan euron vientiä voidaan pitää kokonaisuudessaan jälleenvientinä. Jälleenvientiä sisältyy moniin muihinkin tavararyhmiin. Tarkkoja jälleenvientilukuja näistä ryhmistä ei kuitenkaan voida laskea. Ongelmana on yleensä se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Niiden arvo voisi enimmillään kohottaa osuutta vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2010 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - matkapuhelimet enintään 122 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 97 milj. euroa - radiot, televisiot ym milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet milj. euroa - henkilöautot 74 milj. euroa - voiteluvalmisteet milj. euroa - sähkötyökalut 32 milj. euroa - kotitalouskoneet milj. euroa - pakettiautot 12 milj. euroa Jos listalla mainitut tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy 593 miljoonaa euroa eli vajaat 13 prosenttia koko viennistä Venäjälle. Kun tähän lisätään todennäköinen jälleenvienti pienemmissä tavararyhmissä, päädytään miljoonaan euroon eli prosenttiin koko viennistä. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)

4 Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2010; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Paperi, kartonki, pahvi (**) 9, ,1 Rauta ja teräs , ,3 Lääkkeet, seerumit, rokotteet , ,9 Öljytuotteet (*) , ,8 Muovit alkumuodossa (*) (**) 4, ,8 Meijerituotteet , ,4 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet , ,2 Värit, maalit, kitit yms (**) 2, ,4 Matkapuhelimet ei julkinen tieto , ,7 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) (*) , ,5 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym , ,2 Voiteluvalmisteet , ,7 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat , ,8 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , ,6 Henkilöautot , ,7 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet , ,6 Hanat ja venttiilit , ,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms , ,1 Sähkökytkentälaitteet , ,0 Kivennäisainesten käsittelykoneet , ,4 Painotuotteet , ,8 Lentokoneet ym. ilma-alukset , ,5 Maa- ja metsätalouskoneet , ,8 Sähkölanka ja -kaapeli , ,7 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet , ,9 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms , ,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , ,1 Sähkökäyttöiset käsityövälineet , ,3 Turkisnahat , ,6 Huonekalut , ,4 Työstökoneet , ,8 Ajoneuvojen renkaat ei julkinen tieto , ,0 Kotitalouskoneet , ,7 Mäntä- ja dieselmoottorit , ,1 Lingot, suodatuslaitteet , ,0 Tehdasvalmisteiset rakennukset , ,8 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , ,4 Puu ja puutavarat , ,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat (**) 0, ,4 Liha , ,2 Suuret tavararyhmät yhteensä , ,8 Muu vienti , ,4 Koko vienti , ,0 (*) Osa tuotannosta ei ole julkista tietoa. (**) Muutamien paperi-, muovi-, väri- ja viljatuotteiden vienti ei ole julkista tietoa. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on käytössä uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuotta 2008 aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin. Nahkojen myyntitieto koskee myyntikautta 2009/2010, eikä vastaa täysin kalenterivuotta.

5 Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Paperi, kartonki, pahvi Rauta ja teräs Lääkkeet, seerumit, rokotteet Öljytuotteet (paitsi ja ) Muovit alkumuodossa Meijerituotteet Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet Värit, maalit, kitit yms , 2030 Matkapuhelimet Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) , , , 8526, , , 4051 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym Voiteluvalmisteet Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, , Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym , 8527, 8528 (paitsi , -51 ja -61) Henkilöautot Kuivaus- ja kuumennuslaitteet , , Hanat ja venttiilit Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms Sähkökytkentälaitteet Kivennäisainesten käsittelykoneet , , 3953 Painotuotteet Lentokoneet ym. ilma-alukset Maa- ja metsätalouskoneet Sähkölanka ja -kaapeli Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet (paitsi ) Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen , Sähkökäyttöiset käsityövälineet Turkisnahat , , Huonekalut Työstökoneet , Ajoneuvojen renkaat Kotitalouskoneet 8418, , 8450, , , 2752, , Mäntä- ja dieselmoottorit , , 3999 Lingot, suodatuslaitteet , , , Tehdasvalmisteiset rakennukset , , Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet , Puu ja puutavarat (paitsi ) Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat , 1106 Liha

6 Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti 2000-luvulla, ja transitokuljetusten arvo on ollut moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOM-luokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.

7 Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna :M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Christina Telasuo p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service