VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia

Transkriptio

1 Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen tavaraviennin arvo nousi 15 prosenttia vuonna 217 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 59,6 miljardia euroa. Viennin arvon kasvu johtui sekä viennin volyymin että vientihintojen noususta. Vientihinnat nousivat 5,2 prosenttia ja viennin volyymi 9,4 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi 13 prosenttia vuonna 217 ja oli arvoltaan 62,2 miljardia euroa. Tuonnin volyymi kasvoi 8,2 prosenttia ja tuontihinnat kohosivat 5, prosenttia. Vuonna 216 viennin arvo laski neljä prosenttia ja viennin volyymi väheni 4, prosenttia. Vientihinnat nousivat tuolloin,4 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi yhden prosenttia, mikä johtui volyymin,1 ja hintojen,5 prosentin noususta. Kauppataseeseen kertyi alijäämää viime vuonna jonkin verran vähemmän kuin edeltävä vuotena. Kauppatase jäi lähes 2,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 217. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa oli lähes kaksi miljardia euroa. EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävä kauppa oli puolestaan alijäämäistä 623 miljoonaa euroa. Vuonna 216 vajetta kertyi 3,1 miljardia euroa. EU-kauppa oli tuolloin 3,6 miljardia euroa alijäämäinen, mutta muiden maiden kanssa käytävä kauppa oli 434 miljoonaan euroa ylijäämäistä. Vuonna 215 kauppataseen alijäämä oli vain 613 miljoonaa euroa, EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa vajetta kertyi tuolloin 2,3 miljardia euroa, mutta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käyty kauppa oli lähes 1,7 miljardia euroa ylijäämäistä. Lähes kaikkien päätoimialojen vienti kääntyi selkeään kasvuun vuonna 217. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti nousi viisi prosenttia. Koneiden ja laitteiden vienti suureni 12 prosenttia. Kuljetusvälineiden vienti kasvoi päätoimialoista eniten, 7 prosenttia ja myös metalliteollisuuden tuotteiden viennin kasvu oli ripeää. Kasvua kertyi 18 prosenttia. Öljytuotteiden viennin arvo kasvoi 19 prosenttia, mutta muun kemianteollisuuden vienti suureni kuusi prosenttia. Kojeiden ja mittareiden vienti nousi kymmenen prosenttia ja elintarvikkeiden vienti 12 prosenttia. Vuonna 217 tavaroiden tuonnin kokonaisarvo kasvoi 13 prosenttia. Investointitavaroiden tuonti kasvoi kuusi prosenttia. Polttoja voiteluaineiden tuonti suureni viidenneksen sekä teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti nousi 24 prosenttia. Kuljetusvälineiden ja niiden osien ja tarvikkeiden tuonti kasvoi 23 prosenttia, mutta elintarvikkeiden ja juomien tuonti vain neljä prosenttia. Kulutustavaroiden tuonti sen sijaan laski viisi prosenttia. EU-maihin suuntautuneen viennin arvo kasvoi 17 prosenttia vuonna 217. Vienti euroalueelle nousi viidenneksen. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin kasvoi 12 prosenttia. Vuonna 216 vienti sekä EU-maihin että EU:n ulkopuolisiin maihin väheni neljä prosenttia. Tuonti kaikista EU-maista oli vuonna 217 nousi kymmeneksen. Vuonna 216 EU-tuonti oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Tuonti EU-maiden ulkopuolelta kasvoi 17 prosenttia vuonna 217. Vuotta aiemmin ulkokaupan tuonti nousi kaksi prosenttia. EU-maiden osuus Suomen viennistä kasvoi hieman vuonna 217 edeltävän vuoden 59,1 prosentista 6,1 prosenttiin. Tuonnissa EU-maiden osuus väheni aavistuksen edeltävän vuoden 62,2 prosentista 6,8 prosenttiin. EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet muuttuivat vastaavasti. Viime vuonna ulkokaupan osuus viennistä oli 39,9 prosenttia ja tuonnista 39,2 prosenttia, kun vastaavat osuudet vuonna 216 olivat viennissä 4,9 prosenttia ja tuonnissa 37,8 prosenttia.

2 Ulkomaankaupan kokonaiskehitys, miljoonaa euroa Muutos Vienti (fob) Tuonti (cif) Kauppatase Ulkomaankaupan indeksit Pisteluku* 216 Pisteluku* 217 Muutos Volyymi-indeksi Vienti 9,9 99,5 +9,4 Tuonti 98,4 16,4 +8,2 Yksikköarvoindeksi Vienti 17, 112,5 +5,2 Tuonti 15,6 11,9 +5, * Kahdentoista kuukauden liukuva keskiarvo, muutokset laskettu käyttäen kaikkia desimaaleja Kuvio 1. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase kuukausittain, , miljoonaa euroa. Milj. e Kauppatase Vienti Tuonti

3 Kuvio 2. Suomen vienti, tuonti ja kauppatase vuosittain , miljardia euroa mrd e Kauppatase Tuonti Vienti Kone- ja kulkuneuvoteollisuudella suurin osuus kokonaisviennistä Metsäteollisuuden tuotteiden osuus kokonaisviennistä CPA-luokituksen mukaan laski viime vuonna 2 prosenttiin edellisen vuoden 21,9 prosentista. Metsäteollisuus oli suurin viennin toimialamme parin edeltävän vuoden ajan, mutta viime vuonna se putosi toiseksi suurimmaksi. Kone- ja kulkuneuvoteollisuus nousi vuonna 217 suurimmaksi viennin toimialaksi 22,1 prosentin osuudella koko tavaraviennistä. Edeltävänä vuotena osuus oli 19,7 prosenttia. Vuonna 217 kemianteollisuuden osuus oli 19,1 prosenttia ja metalliteollisuuden 14,9 prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuudeksi muodostui 11,9 prosenttia. Eri toimialojen osuuksien muutokset olivat sangen pieniä edeltäviin vuosiin verrattuna. Kuvio 3. Eri toimialojen tuotteiden (CPA) osuudet koko viennistä 2 217, prosenttia Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Kemianteollisuuden tuotteet Metalliteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet Muut tuotteet

4 Vienti kääntyi pirteään kasvuun lähes kaikilla päätoimialoilla viime vuonna Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti kääntyi 24 prosentin kasvuun viime vuonna. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti nousi 12 prosenttia ja niiden osuus kokonaisviennistä oli 15,5 prosenttia viime vuonna. Eniten suureni voimakoneiden ja moottorien vienti, 2 prosenttia sekä erikoiskoneiden vienti, 13 prosenttia. Yleiskäyttöisten teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti kasvoi kuusi prosenttia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden suurin vientimaa oli Venäjä 8,6 prosentin osuudella, vienti kasvoi 38 prosenttia viime vuonna. Toisena oli Yhdysvallat 8,5 prosentin osuudella. Tavararyhmän vienti maahan nousi 18 prosenttia viime vuonna. Kolmannella sijalla on Ruotsi 6,9 prosentin osuudella. Tavararyhmän vienti Kiinaan viime vuonna oli samalla tasolla kuin edeltävänä vuotena. Vienti Saksaan nousi yhdeksän prosenttia. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti yhteensä lisääntyi kymmeneksen viime vuonna. Mobiiliteknologian verkkolaitteiden 21 prosentin viennin kasvu oli tavaraluokan korkein, mutta myös puhelinlaitteiden viennin kasvu oli lähes yhtä ripeää. Mobiiliteknologian verkkolaitteita vietiin eniten Alankomaihin, maalla oli 26 prosentin osuus kokonaisviennistä. Vienti toisella sijalla olevaan Kiinaan yli kaksinkertaistui viime vuonna ja sen osuus oli 21 prosenttia. Tavararyhmän vienti Yhdysvaltoihin moninkertaistui viime vuonna. Kuljetusvälineiden vienti kääntyi 7 prosentin kasvuun viime vuonna. Viennin reipas kasvu johtui sekä henkilöautojen viennin arvon 115 prosentin ja alusten 95 prosentin noususta. Vuonna 216 henkilöautojen vienti laski lähes kolmanneksen ja alusten vienti oli edellisvuoden tasolla. Henkilöautojen viennistä meni 82,8 prosenttia viime vuonna Saksaan. Henkilöautojen vienti maahan nousi viime vuonna 138 prosenttia. Venäjä oli toisella sijalla 5,1 prosentin osuudella. Kuorma- ja pakettiautojen vienti kasvoi 22 prosenttia sekä moottoriajoneuvojen osien ja alustojen vienti 16 prosenttia. Metsäteollisuussektorin tavaroiden vienti nousi kokonaisuudessaan viisi prosenttia vuonna 217. Vuonna 216 metsäteollisuuden tuotteiden vienti laski kaksi prosenttia. Paperin ja pahvin osuus tavaroiden kokonaisviennistä oli viime vuonna 11,9 prosenttia ja se oli ylivoimaisesti suurin metsäteollisuuden vientituotteista. Paperin ja pahvin vienti suureni yhden prosentin viime vuonna. Tavararyhmän vienti Saksaan, joka oli suurin vientimaa 17,5 prosentin osuudella, väheni viisi prosenttia viime vuonna. Yhdysvallat oli toisella sijalle 9,3 prosentin osuudella. Paperin ja pahvin vienti väheni kuitenkin yhdeksän prosenttia. Vienti Iso-Britanniaan laski 12 prosenttia viime vuonna ja maa oli kolmanneksi suurin paperin ja pahvin ostajamme 8,4 prosentin osuudella. Paperimassan viennin arvo kasvoi 11 prosenttia ja sen osuus tavaroiden kokonaisviennistä oli 3,3 prosenttia. Viennin arvon kasvu johtui paperimassan vientihintojen 6,7 prosentin ja vientimäärien neljän prosentin noususta. Kiina oli viime vuonna ylivoimaisesti suurin paperimassan ostajamaa 35 prosentin osuudella edellisvuoden tapaan. Paperimassan vienti maahan kasvoi 27 prosenttia viime vuonna. Saksa on toiseksi suurin massan vientimaa 13,2 prosentin osuudella. Vienti Saksaan pieneni 18 prosenttia viime vuonna. Italia on kolmannella sijalla. Sen osuus oli 9,2 prosenttia ja paperimassan vienti pieneni neljä prosenttia viime vuonna. Puutavaran vienti nousi 11 prosenttia ja sen osuus kokonaisviennistä oli yhtä suuri kuin paperimassan. Suurimmat puutavaran ostajamaat olivat Kiina (16,8) ja Japani (11,9) ja noin 1 prosentin osuuksilla Iso-Britannia ja Egypti. Puutavaran vienti Kiinaan nousi eniten, 55 prosenttia ja Japaniinkin lähes kymmeneksen. Vienti Iso-Britanniaan nousi kuusi prosenttia, mutta vienti Egyptiin laski prosentin. Puutuotteiden vienti nousi kymmeneksen, ja ryhmän osuus tavaroiden kokonaisviennistä oli 1,5 prosenttia. Vuonna 217 öljytuotteiden viennin arvo suureni 19 prosenttia. Vuotta aiemmin öljytuotteiden viennin arvo kasvoi 11 prosenttia. Öljytuotteiden vientihinnat kohosivat viime vuonna 22 prosenttia, mutta vientimäärät laskivat samaan aikaan kolme prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Öljytuotteiden osuus kokonaisviennistä nousi hieman 7,7 prosenttiin. Ruotsi oli öljytuotteiden suurin ostajamaa viime vuonna 24,1 prosentin osuudella. Alankomaiden osuus oli 13,8 prosenttia ja Iso-Britannian 11,6 prosenttia. Muun kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia. Kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti suureni lähes viidenneksen ja muovien vienti seitsemän prosenttia. Lääketeollisuuden tuotteiden vienti pieneni 11 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti kokonaisuudessaan kasvoi 18 prosenttia vuonna 217 ja tavararyhmän osuus tavaroiden kokonaisviennistä oli 13 prosenttia. Raudan ja teräksen vienti lisääntyi 16 prosenttia. Rautaa ja terästä vientiin eniten Alankomaihin ja Saksaan, joiden osuudet koko rauta- ja teräsviennistä oli 28,8 ja 16,3 prosenttia. Vienti Alankomaihin nousi lähes kymmeneksen ja Saksaan reilun viidenneksen. Vienti kolmannella sijalla olevaan Ruotsiin nousi 28 prosenttia. Ruotsin osuus oli 15,4 prosenttia. Värimetallien vienti lisääntyi 29 prosenttia. Myös värimetalleja vietiin eniten Alankomaihin ja Saksaan, Saksan osuus oli peräti 31 prosenttia. Kuparia vietiin värimetalleista eniten, sen vienti kasvoi 28 prosenttia. Kuparin vientihinnat kohosivat yli viidenneksen samaan aikaan kun vientimäärät nousivat kuusi prosenttia. Sinkin vienti suureni kolmanneksen ja nikkelin 13 prosenttia. Metallituotteiden vienti lisääntyi neljä prosenttia viime vuonna. Kojeita ja mittareita vietiin kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän viime vuonna ja niiden osuus kokonaisviennistä oli 3,5 prosenttia. Yhdysvallat oli kojeiden ja mittareiden ylivoimaisesti suurin vientimarkkina-alue lähes 34 prosentin osuudella tavararyhmän kokonaisviennistä. Vienti kasvoi kolme prosenttia viime vuonna. Kiina oli toiseksi suurin kojeiden ja mittareiden vientimaa 7,2 prosentin osuudella. Vienti nousi 19 prosenttia viime vuonna. Tavararyhmän vienti Saksaa nousi kuusi prosenttia ja

5 maa oli kolmannella sijalla. Lääkintäkojeiden ja laitteiden vienti kasvoi yhdeksän prosenttia sekä mittaus-, tarkkailu- ja analyysikojeiden vienti kymmeneksen. Kuvio 4. Päävientialojen viennin muutos , prosenttia Metsäteollisuuden tuotteet Öljytuotteet Kemialliset aineet ja tuotteet Metallit ja metallituotteet Teollisuuden koneet ja laitteet Sähkökoneet ja -laitteet Kuljetusvälineet Kojeet ja mittarit Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti yhä nousussa Tuonnissa suurin tavararyhmä oli koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 32,5 prosentin osuudella kokonaistuonnista. Tavaratuonti nousi kokonaisuudessaan 13 prosenttia vuonna 217. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti kasvoi seitsemän prosenttia ja sähkökoneiden ja laitteiden tuonti 11 prosenttia. Kuljetusvälineiden tuonti suureni 19 prosenttia viime vuonna. Henkilöautojen tuonti kasvoi 1 prosenttia ja tavarankuljetusautojen 21 prosenttia. Autojen alustojen ja osien tuonti suureni 7 prosenttia. Koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä tuotiin eniten Saksasta, maan osuus ryhmän kokonaistuonnista oli viime vuonna 23,7 prosenttia. Toiseksi eniten niitä tuotiin Kiinasta, jonka osuus oli 12,2 prosenttia ja kolmanneksi eniten Ruotsista. Sen osuus oli 8,9 prosenttia. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti suureni seitsemän prosenttia. Ryhmän osuus kokonaistuonnista oli 11,2 prosenttia viime vuonna. Kemian perusteollisuuden tuotteiden tuonti nousi eniten, 28 prosenttia ja muovien kymmeneksen. Lääkkeiden tuonti sen sijaan pienentyi edellisvuodesta viisi prosenttia. Saksa oli myös kemiallisten aineiden ja tuotteiden suurin toimittajamaa 19,7 prosentin osuudella. Seuraavina tulivat Venäjä yhdeksän prosentin ja Alankomaat kahdeksan prosentin osuudellaan. Raakaöljyn tuonnin arvo kasvoi 27 prosenttia. Se johtui tuontihintojen lähes neljänneksen noususta. Tuontimäärät nousivat samaan aikaan ainoastaan kaksi prosenttia. Raakaöljy tuotiin pääosin Venäjältä, maan osuus oli 82,4 prosenttia koko raakaöljyn tuonnista. Tuonti Norjasta kattoi 13,2 prosenttia. Öljytuotteiden tuonnin arvo kasvoi seitsemän prosenttia tuontihintojen kohottua lähes 28 prosenttia ja tuontimäärien vähennyttyä 16 prosenttia. Ruotsi oli öljytuotteiden suurin toimittajamaa 45,2 prosentin osuudella ja Venäjä toiseksi suurin 25,6 prosentin osuudella. Metallien ja metallituotteiden tuonti kasvoi 43 prosenttia edeltävästä vuodesta. Raudan ja teräksen tuonti suurentui 87 prosenttia, värimetallien tuonti 38 prosenttia ja metallituotteiden seitsemän prosenttia. Venäjä ja Saksa olivat ryhmän suurimmat tuontimaat. Elintarvikkeiden osuus kokonaistuonnista oli 6,4 prosenttia vuonna 217, kasvua kertyi viiden prosentin verran. Maitotaloustuotteiden tuonti suureni kolme prosenttia, mutta hedelmien ja kasvisten tuonti pysyi edellisvuoden tasolla. Saksa oli myös elintarvikkeiden suurin tuontimaa 14,6 prosentin osuudella. Ruotsi oli toisella sijalla 12,8 prosentin osuudella ja Alankomaat kolmannella sijalla (9,). Metsäteollisuuden tuotteiden osuus kokonaistuonnista oli vain 2,5 prosenttia. Niiden tuonti oli kolmen prosentin kasvussa viime vuonna. Metsäteollisuuden tuotteita tuotiin eniten Venäjältä ja Ruotsista.

6 Kuvio 5. Päätuontialojen tuonnin muutos , prosenttia Elintarvikkeet Öljytuotteet Kemialliset aineet ja tuotteet Metallit ja metallituotteet Koneet ja laitteet Kuljetusvälineet Saksa suurin kauppakumppanimme Ruotsi oli usean vuoden ajan suurin vientimaamme ja Venäjä suurin kauppakumppanimme kokonaiskauppavaihdolla mitattuna. Tämä järjestys muuttui vuonna 214. Saksa nousi sekä suurimmaksi vientimaaksemme että suurimmaksi kauppakumppaniksemme. Saksa säilytti asemansa myös vuonna 217, sen osuus kokonaisviennistä nousi prosenttiyksikön 14,2 prosenttiin. Ruotsi oli yhä toiseksi suurin vientimaamme 1,3 prosentin osuudella ja myös toiseksi suurin kauppakumppanimme. Yhdysvallat tippui neljänneksi suurimmaksi vientimaanamme 6,8 prosentin osuudella viime vuonna ja Alankomaat nousi kolmanneksi suurimmaksi 6,9 prosentin osuudella. Eroa oli vain prosentinyksikön kymmenes. Venäjä oli viime vuonna yhä viidenneksi suurin vientimaa, sen osuus oli viime vuonna 5,7 prosenttia. Kuvio 6. Saksan, Alankomaiden, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ruotsin osuus Suomen kokonaisviennistä , prosenttia. 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Saksa Alankomaat Venäjä Ruotsi USA

7 Venäjä oli suurin tuontimaamme vuodesta 23 lähtien vuoteen 215, jolloin maa putosi kolmanneksi suurimmaksi tuontimaaksi 11 prosentin osuudella. Sija pysyi myös vuonna 216, jolloin osuus oli 11,2 prosenttia. Vuonna 214 Venäjän osuus kokonaistuonnista oli lähes 15 prosenttia ja vuonna 213 peräti 18 prosenttia. Viime vuonna Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi tuontimaaksi 13,2 prosentin osuudella. Saksa pysyi suurimpana tuontimaana myös vuonna 217 ja sen osuus kokonaistuonnista oli 15,5 prosenttia. Ruotsi oli kolmannella sijalla 11, prosentin osuudella. Kiina oli neljänneksi suurin tuontimaa 7,4 prosentin osuudella ja Alankomaat oli viides, osuus oli viime vuonna 5,6 prosenttia. Kuvio 7. Saksan, Alankomaiden, Kiinan, Venäjän ja Ruotsin osuus Suomen kokonaistuonnista , prosenttia. 2, 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, Saksa Ruotsi Venäjä Kiina Alankomaat Vuonna 216 vienti Saksaan väheni yhdeksän prosenttia, mutta vienti kääntyi 24 prosentin kasvuun vuonna 217. Vienti Ruotsiin nousi kymmeneksen vuonna 217 edellisvuoteen verrattuna. Vienti Yhdysvaltoihin kasvoi kolme prosenttia samaan aikaan ja vienti Alankomaihin 18 prosenttia. Vienti Venäjälle kääntyi 15 prosentin nousuun. Kuvio 8. Suomen viennin arvon muutos Saksaan, Alankomaihin, Yhdysvaltoihin, Venäjälle, ja Ruotsiin , prosenttia Saksa Alankomaat Venäjä Ruotsi USA

8 Tuonti Venäjältä kasvoi viime vuonna kolmanneksen, johtuen lähinnä kaasuputkien tuonnista ja raakaöljyn hintojen noususta. Tuonti Ruotsista suureni samaan aikaan 11 prosenttia. Tuonti Saksasta nousi 18 prosenttia. Tuonti Kiinasta suureni 13 prosenttia, ja tuonti Alankomaista kolme prosenttia. Tuonti Yhdysvalloista väheni kahdeksan prosenttia. Kuvio 9. Suomen tuonnin arvon muutos Saksasta, Alankomaista, Yhdysvalloista, Venäjältä, ja Ruotsista , prosenttia Saksa Ruotsi Venäjä Kiina Alankomaat Tiedustelut Telasuo Christina, puh Kaarna Anssi, puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi