Suomen ja Norjan välinen kauppa

Transkriptio

1 Ulkomaankauppa 2006:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v (1-10) Milj. e (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain useita maa-, maaryhmä- ja toimialakatsauksia. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 750/2005) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta ( Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.

3 1 KAUPPA NORJAN KANSSA KÄÄNTYNYT KASVUUN Vientiä vauhdittivat viime vuonna öljytuotteet ja tuontia kaasu Suomen vienti Norjaan kääntyi kasvuun vuonna 2004, jolloin vientiä kasvatti etenkin loppuvuonna toimitettu risteilyalus. Viime vuoden tammi-lokakuussa puolestaan öljytuotteiden vienti kohosi edellisvuosia selvästi korkeammalle tasolle. Tuonnin käänsi viime vuonna kasvuun erityisesti kaasu, mutta myös kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi selvästi. Raakaöljyn tuonti Norjasta on supistunut hyvin vähäiseksi. Norjan osuus Suomen koko viennistä oli tammi-lokakuussa 2,6 % eli samaa suuruusluokkaa kahden muun Suomea lähellä sijaitsevan maan Viron ja Tanskan kanssa. Tuonnista Norjan osuus jäi 2,3 %:iin, joka oli miltei prosenttiyksikön pienempi kuin kahden em. maan osuudet. Viennin arvo Norjaan oli tammi-lokakuussa lähes 1,1 mrd. euroa eli 13 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Tuonti kasvoi 9 % ja oli arvoltaan 878 milj. euroa. Kaupan tase oli näin Suomelle 215 milj. euroa ylijäämäinen. Kuvio 2. Norjan, Viron ja Tanskan osuudet Suomen viennistä (1-10) 4 Osuus % 3 2 Norja Viro Tanska (1-10) Kuvio 3. Norjan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-10) Osuus % Tuonti Vienti (1-10) Milj. e Kuvio 4. Suomen ja Norjan välinen kauppatase (1-10) (1-10) Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 2 Taulukko 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v (1-10) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-10) , ,6 215 ÖLJYTUOTTEET VAUHDITTIVAT VIENTIÄ NORJAAN Myös monien muiden tärkeiden tavaroiden vienti lisääntyi Öljytuotteiden vienti Norjaan kohosi tammi-lokakuussa selvästi viime vuosia suuremmaksi. Niiden viennin arvo kohosi 66 milj. euroon eli kolminkertaiseksi viime vuosien keskimääräiseen vientiin verrattuna. Öljytuotteiden osuus koko viennistä Norjaan kasvoi 6 %:iin. Koneet ja laitteet olivat lähes kolmanneksen osuudellaan selvästi tärkein tavararyhmä viennissä Norjaan. Niiden viennin arvo kasvoi 6 % ja kohosi 331 milj. euroon. Eniten lisääntyi voimakoneiden ja moottoreiden vienti, joiden viennin arvo oli 37 milj. euroa eli yli kaksinkertainen edellisvuoden tammi-lokakuuhun verrattuna. Traktoreiden viennin arvo oli 20 milj. euroa (+ 4 %) ja muiden maatalouskoneiden 18 milj. euroa (- 1 %). Maansiirto- ja kaivuukoneita vietiin myös 18 milj. euron arvosta (+ 3 %). Puhelinlaitteiden vienti supistui hieman ja jäi 82 milj. euroon. Matkapuhelinten vienti kuitenkin lähes kaksinkertaistui ja kohosi arvoltaan 40 milj. euroon. Sähkömuuntajia ja muuttajia, sähkönkytkentälaitteita sekä muita sähköteknisiä tuotteita Norjaan vietiin runsaan 38 milj. euron arvosta eli 11 % edellisvuotista enemmän. Kuljetusvälineiden viennin arvo kohosi 110 milj. euroon eli 13 % edellisvuoden tammi-lokakuuta suuremmaksi. Alustoimitusten arvo kasvoi 14 % ja oli 32 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2004 joulukuussa Norjaan toimitettiin lähes 300 milj. euron arvoinen risteilyalus. Moottoriajoneuvojen viennin arvo kasvoi 13 % ja oli 78 milj. euroa. Tästä oli tavarankuljetusautojen osuus 26 milj. euroa (+9 %) ja linja-autojen 25 milj. euroa (+ 30 %). Paperin ja pahvin viennin arvo supistui 11 % ja jäi 85 milj. euroon. Puutuotteiden vienti puolestaan kohosi 46 milj. euroon eli 17 % edellisvuotista suuremmaksi. Puutavaran viennin arvo oli hienoisessa kasvussa ja kohosi 20 milj. euroon. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo oli viidenneksen kasvussa ja kohosi 141 milj. euroon. Raudan ja teräksen osuus tästä viennistä oli 81 milj. euroa (+ 19 %), kuparin 10 milj. euroa (+ 25 %) ja metallituotteiden 46 milj. euroa (+ 17 %). Kemiallisia aineita ja tuotteita Norjaan vietiin tammi-lokakuussa 97 milj. euron arvosta eli viidennes edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Muovien viennin arvo kohosi 55 milj. euroon (+ 16 %). Ajoneuvojen renkaiden viennin arvo kasvoi 8 % ja kohosi 30 milj. euroon. Kojeita, mittareita yms. vietiin 18 milj. euron arvosta eli 12 % edellisvuotista enemmän. Painotuotteiden vienti puolestaan supistui viidenneksen ja jäi 21 milj. euroon. Tevanake-tuotteiden vienti oli myös laskussa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 3 Tekstiilien viennin arvo oli 5 milj. euroa (- 3 %), vaatteiden 10 milj. euroa (- 3 %) ja jalkineiden 5 milj. euroa (- 7 %). Kuvio 5. Vienti Norjaan v tammi-lokakuussa Muut tavarat 18,1 % (+ 0 %) Puutavara 1,8 % (+ 3 %) Puutuotteet 4,2 % (+ 17 %) Paperi ja pahvi 7,8 % (- 11 %) Öljytuotteet 6,0 % (+ 647 %) Kuljetusvälineet 10,1 % (+ 13 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 8,9 % (+ 20 %) Koneet ja laitteet 30,2 % (+ 6 %) Metallit ja metallituotteet 12,9 % (+ 19 %) Taulukko 2. Vienti Norjaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 23 1, , Öljytuotteet 16 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 97 6, , Kumituotteet 35 2, , Puutuotteet 49 3, , Paperi ja pahvi 115 7, , Metallit ja metallituotteet 145 9, , Koneet ja laitteet , ,2 6 78,79 Kuljetusvälineet , , Kojeet, mittarit yms. 20 1, , Painotuotteet 30 2, ,9-21 Muut tavarat 146 9, ,5 0 Yhteensä , ,0 13 RAAKAÖLJYN TUONTI NORJASTA ENÄÄ HYVIN VÄHÄISTÄ Kaasun tuonti puolestaan kasvussa Raakaöljyn tuonti Norjasta on vähentynyt viime vuosien aikana niin, että viime vuoden tammilokakuussa sieltä tuotiin enää hieman yli 2 % Suomessa käytetystä raakaöljystä. Määrältään tuonti supistui puoleen vuoden takaisesta. Tuonnin arvo väheni viidenneksen ja jäi 72 milj. euroon. Venäjän osuus Suomeen tuodusta raakaöljystä oli jo 84 %, Tanskan 9 % ja Kazakstanin vajaat 4 %. Öljyn tuonti Suomeen kääntyi viime vuonna laskuun, ja tuotu määrä jäi 15 % edellisvuotista pienemmäksi. Tuonnin arvo kohosi kuitenkin lähes viidenneksen. Öljytuotteiden tuonti Norjasta väheni määrältään 13 %, mutta tuonnin arvo kasvoi 15 % ja kohosi 170 milj. euroon. Kaasun tuonnin arvo kohosi 45 milj. euroon eli viisinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Sähkön tuonnin arvo oli vajaat 13 milj. euroa. Energiatuotteiden osuus koko tuonnista Norjasta oli runsas kolmannes. Tullihallitus Tilastoyksikkö

6 4 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi 11 % ja oli arvoltaan 171 milj. euroa. Orgaanisten aineiden tuonti kaksinkertaistui ja kohosi 42 milj. euroon. Epäorgaanisten aineiden tuonti puolestaan supistui neljänneksen ja jäi 45 milj. euroon. Muovien tuonnin arvo oli 41 milj. euroa eli 41 % edellisvuotista suurempi. Raudan ja teräksen tuonnin arvo supistui 8 % ja oli 88 milj. euroa. Alumiinin tuonnin arvo kohosi 40 milj. euroon (+ 9 %). Kaikkiaan metalleja ja metallituotteita tuotiin Norjasta 147 milj. euron arvosta eli hieman vuoden takaista vähemmän. Malmien ja malmirikasteiden tuonti supistui 43 % ja jäi 17 milj. euroon. Koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä Norjasta tuotiin tammi-lokakuussa 86 milj. euron arvosta eli 2 % edellisvuotista enemmän. Kotitalouskoneiden ja laitteiden osuus tästä tuonnista oli 14 milj. euroa (+ 10 %) ja puhelinlaitteiden 12 milj. euroa (+ 124 %). Maatalouskoneiden ja laitteiden (pl. traktorit) tuonti kasvoi neljänneksen ja kohosi runsaaseen 5 milj. euroon. Moottoreita sekä nostamis- ja lastaamiskoneita tuotiin kumpiakin vajaan 5 milj. euron arvosta. Kalan ja kalavalmisteiden tuonti supistui 4 % ja oli arvoltaan 50 milj. euroa. Tuoreen tai jäähdytetyn lohen tuonti jäi määrältään viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Arvoltaan lohen tuonti väheni 3 % ja oli 35 milj. euroa. Kala-, äyriäis- yms. valmisteiden tuonti kohosi 8 milj. euroon eli 12 % vuoden takaista suuremmaksi. Suomeen tuotiin kalaa ja kalavalmisteita kaikkiaan 124 milj. euron arvosta eli 4 % edellisvuotista enemmän. Norjan osuus tuonnista oli 40 %, Ruotsin 19 %, Tanskan 12 % ja Thaimaan 6 %. Kuvio 6. Tuonti Norjasta v tammi-lokakuussa Muut tavarat 13,5 % (+ 32 %) Kala ja kalavalmisteet 5,7 % (- 4 %) Malmit ja malmirikasteet 1,9 % (- 43 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 9,8 % (+ 2 %) Metallit ja metallituoteet 16,7 % (- 2 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 19,5 % (+ 11 %) Kaasu 5,2 % (+ 434 %) Öljy ja öljytuotteet 27,7 % (+ 2 %) Taulukko 3. Tuonti Norjasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 03 Kala ja kalavalmisteet 63 6, , Malmit ja malmirikasteet 33 3, , Öljy ja öljytuotteet , , Kaasu 14 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Metallit ja metallituotteet , ,7-2 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , ,8 2 Muut tavarat , ,5 32 Yhteensä , ,0 9 Tullihallitus Tilastoyksikkö

7 VIENTI NORJAAN V JA TAMMI-LOKAKUUSSA (1-10) 2005(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 29 0,0 20 0, ,0 37 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 440 0, , , , kala- ja kalavalmisteet 58 0, , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 819 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 391 0, , , , erinäiset elintarvikkeet 771 0, , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 110 0, , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 14 0,0 7 0, ,0 0 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 210 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 294 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 29 0,0 25 0, ,0 39 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 314 0,0 96 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 26 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 22 0,0 0 0, ,0 22 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 4 0, ,0 > , ,3 > valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 803 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,4-14 YHTEENSÄ , , , ,0 13

8 TUONTI NORJASTA V JA TAMMI-LOKAKUUSSA (1-10) 2005(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 78 0,0 21 0, ,0 33 0, liha ja lihatuotteet 7 0,0 14 0, ,0 16 0, maitotaloustuotteet ja munat 160 0,0 35 0, ,0 93 0, kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 88 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 636 0, , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka 277 0, , , , juomat 277 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 9 0,0 x 9 0,0 2 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 263 0, , , ,8 > öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 604 0, , , , puutavara ja korkki 133 0,0 46 0, , , paperimassa 841 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 48 0,0 20 0, ,0 75 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,2-9 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,4 0 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkövirta 3 0,0 0 0, , ,4 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat , , , , kasviöljyt ja -rasvat 2 0,0 0 0, ,0 1 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 291 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,6-9 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 19 0,0 25 0, ,0 42 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 568 0, , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , ,0 29 0, vaatteet , , , , jalkineet 64 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 834 0, , , , muut valmiit tavarat , , , ,7-6 9 muut tavarat , , , ,6-30 YHTEENSÄ , , , ,0 9

9 Ulkomaankauppa 2006:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu A Skillnadsgatan A Erottajankatu A PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

10 Ulkomaankauppa 2006:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Australian välinen kauppa Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Australian välinen kauppa v (1-11) (1-11) Tuonti Vienti 2005 (1-11) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

11 Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain useita maa-, maaryhmä- ja toimialakatsauksia. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 750/2005) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta ( Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.

12 1 KAIVOSTOIMINNAN KONEET KASVATTIVAT VIENTIÄ AUSTRALIAAN Tuonnin jalostusaste hyvin alhainen Vienti Australiaan kasvoi viime vuoden tammi-marraskuussa 12 % ja kohosi 402 milj. euroon. Vienti kasvoi lähinnä erilaisten poraus-, louhinta- ja maansiirtokoneiden ansiosta. Tärkeistä tavararyhmistä paperin vienti oli hienoisessa laskussa. Australiasta tuodaan pääasiassa raaka-aineita ja kivihiiltä. Tuonnin arvo heilahtelee vuosittain voimakkaasti mm. hintojen muutosten vuoksi. Viime vuoden tammi-marraskuussa tuonnin arvo jäi 297 milj. euroon eli 14 % edellisvuotista pienemmäksi, kun nikkelirikasteen tuonnin arvo supistui lähes neljänneksen. Kauppa Australian kanssa on ollut perinteisesti ylijäämäistä. Vuosina ylijäämä supistui selvästi, mutta viime vuonna kauppatase kehittyi edellisiä vuosia suotuisammin ja päätyi tammimarraskuussa 105 milj. euron ylijäämään. Australialla on viime vuosina ollut 0,7-0,9 %:n osuus sekä Suomen viennistä että tuonnista. Näillä osuuksillaan Australia oli viime vuonna Suomen 22. tärkein vientimaa ja 25. tärkein tuontimaa. Euroopan, Kaakkois-Aasian ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisista maista se on kokonaiskauppavaihdoltaan tärkein Arabiemiirikuntien jälkeen. Kuvio 2. Kauppa Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisten maiden kanssa 2005(1-11) Milj. e Tuonti Vienti Arabiemiirikunnat Australia Brasilia Saudi-Arabia Chile Etelä-Afrikka Meksiko Egypti Mauritius Kolumbia Kuvio 3. Australian osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-11) Osuus % 1,5 1,2 0,9 0,6 0, (1- Tuonti Vienti 11) Kuvio 4. Suomen ja Australian välinen kauppatase (1-11) Milj. e (1-11) Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 2 Taulukko 1. Suomen ja Australian välinen kauppa v (1-11) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-11) , ,8 105 KAIVOSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVIEN KONEIDEN JA KULJETUSVÄLINEIDEN VIENTI KOLMINKERTAISTUI Metsäteollisuus menettänyt asemansa viennin tärkeimpänä toimialana Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet ovat kasvattaneet tasaisesti osuuttaan Suomen viennistä Australiaan. Vuonna 2003 ryhmän osuus koko viennistä oli runsaat 39 %, vuotta myöhemmin yli 48 % ja viime vuoden tammi-marraskuussa lähes 53 %. Erilaisia louhinta-, poraus- ja maansiirtokoneita (55 milj. euroa) vietiin 40 % edellisvuotista enemmän. Kaivosten louhintamassojen yms. raskaiden massakuormien kuljetukseen tarkoitettujen työmaa-ajoneuvojen (ns. dumppereiden) vienti viisinkertaistui vuoden 2004 tammi-marraskuusta ja kohosi 17 milj. euroon. Nosto- ja lastauskoneita vietiin 12 milj. euron, paperiteollisuuskoneita yhdeksän miljoonan euron ja sekä moottoreita että ilmapumppuja, kompressoreja yms. seitsemän miljoonan euron arvosta. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti lähes kaksinkertaistui vuonna Viime vuoden tammimarraskuussa viennin kasvu hidastui selvästi ja jäi kuuteen prosenttiin. Puhelin- ja radiolaitteita vietiin 30 milj. euron arvosta eli 12 % edellisvuotista vähemmän. Sähkölääkintälaitteiden vienti (10 milj. euroa) puolitoistakertaistui ja muuntajien vienti (kuusi miljoonaa euroa) yli kaksinkertaistui. Vaikka kone- ja laitevienti on kasvanut, vienti Australiaan on kuitenkin yhä painottunut perinteisiin vientitavararyhmiin (metsäteollisuus, metallien perusteollisuus, teollisuuden koneet ja laitteet), eikä puhelinlaitteiden yms. korkean teknologian tuotteiden osuus ole kehittynyt niin myönteisesti kuin Suomen kokonaisviennissä. Korkean teknologian tuotteiden osuus viennistä Australiaan oli viime vuonna alle 16 %, kun niiden osuus koko viennistä oli yli 21 %. Paperin ja pahvin vienti jäi tammi-marraskuussa 123 milj. euroon eli kolme prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Tällä viennillä Australia oli Suomen tärkeimpiä EU:n ulkopuolisia paperin ostajamaita; sen edellä olivat vain USA ja Venäjä. Muun viennin nopean kasvun vuoksi ryhmän osuus Suomen koko viennistä Australiaan on supistunut jyrkästi. Vielä vuonna 2003 se oli lähes 41 %, mutta putosi seuraavana vuonna 35 %:iin ja viime vuonna 30 %:n tuntumaan. Mekaanisen metsäteollisuuden vienti Australiaan on hyvin vähäistä. Sahatavaraa vietiin tammimarraskuussa vajaan viiden miljoonan euron ja vaneria ym. levytuotteita vajaan neljän miljoonan euron arvosta. Kojeiden ja mittareiden vienti on ollut useiden vuosien ajan selvässä kasvussa. Vienti lisääntyi sekä vuonna 2004 että viime vuoden tammi-marraskuussa %. Ryhmän viennin arvo oli viime vuonna lähes 19 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

14 3 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti (vajaat 15 milj. euroa) kääntyi parin vuoden laskun jälkeen tammi-marraskuussa 14 %:n kasvuun. Kasvu johtui lääkevalmisteiden viennin (seitsemän miljoonaa euroa) puolitoistakertaistumisesta. Sen sijaan kemian perusteollisuuden vienti (kolme miljoonaa euroa) oli yhdeksän prosentin laskussa. Raudan ja teräksen viennin arvo on kasvanut vauhdikkaasti. Vuonna 2003 viennin arvo oli kaksi miljoonaa euroa. Vuotta myöhemmin hintojen kaksinkertaistuminen nosti viennin arvon vajaaseen neljään miljoonaan euroon, vaikka vientimäärä supistui. Viime vuoden tammi-marraskuussa vientimäärän kaksinkertaistuminen kohotti viennin arvon yli kuuteen miljoonaan euroon, vaikka vientihinnat olivat hienoisessa laskussa. Sekä värimetallien että metallituotteiden vienti supistui selvästi vuonna 2003, mutta kääntyi viime vuoden aikana vahvaan kasvuun. Kuvio 5. Vienti Australiaan v (1-11) Muut tavarat 4,1 % (- 13 %) Kojeet, mittarit 4,6 % (+ 15 %) Moottoriajoneuvot 8,1 % (+ 226 %) Sähkölaitteet 13,6 % (+ 6 %) Kemiall. aineet 3,7 % (+ 14 %) Puutavara 1,2 % (+ 18 %) Paperi ja pahvi 30,5 % (- 3 %) Rauta ja teräs 1,5 % (+ 88 %) Eri toimialojen koneet 29,6 % (+ 9 %) Moottorit 1,8 % (+ 68 %) Metallituotteet 1,4 % (+ 47 %) Taulukko 2. Vienti Australiaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 5 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet 14 3, , Paperi ja pahvi , , Rauta ja teräs 4 0, , Metallituotteet 4 1, , Voimakoneet ja moottorit 5 1, , Eri toimialojen koneet ja laitt , , Sähkökoneet ja -laitteet 60 15, , Moottoriajoneuvot 10 2, , Kojeet, mittarit yms. 20 4, ,6 15 Muut tavarat 21 5, ,1-13 Yhteensä , ,0 12 Tullihallitus Tilastoyksikkö

15 4 ALHAINEN JALOSTUSASTE OMINAISTA TUONNILLE AUSTRALIASTA Tuonti heilahtelee malmirikasteiden tuontimäärien mukaan Nikkelirikasteella on viime vuosina ollut suunnilleen 80 %:n osuus Suomen tuonnista Australiasta. Vuonna 2004 nikkelirikasteen tuonti oli hinnan nousun ansiosta 45 %:n kasvussa ja kohosi 319 milj. euroon. Viime vuoden tammi-marraskuussa tuonti jäi tuontimäärän supistumisen vuoksi vajaaseen 226 milj. euroon eli neljänneksen vuoden takaista vähäisemmäksi. Lähes kolme neljännestä Suomeen tuodusta nikkelirikasteesta oli viime vuonna peräisin Australiasta. Nikkelin lisäksi Australiasta tuodaan vuosittain vähäisiä määriä myös muita malmirikasteita, mm. kuparirikastetta. Rikasteiden ohella Australiasta tuodaan säännöllisesti kivihiiltä. Vuonna 2004 kivihiilen tuonti supistui 17 %, mutta kohosi viime vuoden tammi-marraskuussa lähes 42 milj. euroon eli kolme neljännestä edellisvuotista suuremmaksi. Kasvu johtui suureksi osaksi hinnan noususta; tuontimäärän kasvu jäi seitsemään prosenttiin. Pitkälle jalostettujen investointi- ja kulutustavaroiden osuus tuonnissa Australiasta on pysytellyt kymmeneksen paikkeilla. Alkoholijuomien, lähinnä viinien, tuonti puolitoistakertaistui viime vuonna ja nousi yhdeksään miljoonaan euroon. Nosto- ja lastauskoneiden yms. eri toimialojen erikoiskoneiden tuonnin arvo oli neljä miljoonaa euroa. Lääkkeiden tuonti putosi edellisen vuoden runsaasta seitsemästä miljoonasta vajaaseen neljään miljoonaan euroon. Kojeita ja mittareita, pääasiassa lääkintäkojeita, tuotiin kolmen miljoonan euron arvosta. Kuvio 6. Tuonti Australiasta v (1-11) Kivihiili 14,1 % (+ 76 %) Kemiall. tuotteet 1,5 % (- 43 %) Malmit ja rikasteet 76, 0 % (- 24 %) Koneet yms. 2,3 % (+ 58 %) Kojeet, mittarit 1,1 % (+ 32 %) Muut tavarat 1,9 % (+ 18 %) Juomat 3,1 % (+ 49 %) Taulukko 3. Tuonti Australiasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 11 Juomat 7 1, , Malmit ja rikasteet , , Kivihiili 24 6, , Kemialliset aineet ja tuotteet 8 2, , Koneet, laitteet, kulj.välineet 5 1, , Kojeet, mittarit yms. 3 0, ,1 32 Muut tavarat 5 1, ,9 18 Yhteensä , ,0-14 Tullihallitus Tilastoyksikkö

16 VIENTI AUSTRALIAAN JA TAMMI-MARRASKUUSSA (1-11) 2005(1-11) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 855 0, , , , elävät eläimet 1 0,0 0 0, ,0 1 0,0-01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-02 maitotaloustuotteet ja munat 121 0,0 64 0, ,0 25 0, kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-04 vilja ja viljatuotteet 72 0, , , , hedelmät ja kasvikset 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 516 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 6 0,0 7 0, ,0 71 0, rehuaineet 14 0,0 0 0, ,0 0 0,0-09 erinäiset elintarvikkeet 125 0, , ,0 61 0, juomat ja tupakka 448 0, , , , juomat 448 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-24 puutavara ja korkki , , , , paperimassa 171 0, , ,0 0 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 5 0,0 3 0, ,0 5 0, kivennäisaineet, valmistamattomat 40 0,0 79 0, ,0 90 0, malmit ja metalliromu 0 0, , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 1 0,0-3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 15 0,0 23 0, ,0 32 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 1 0,0 11 0, ,0 30 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 14 0,0 13 0, ,0 3 0, kaasut 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 14 0,0-41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0-0 0,0 14 0,0-5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 106 0, , ,0 74 0, lannoitteet, valmistetut 39 0, , ,1 0 0, muovit, valmistamattomat 350 0, , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet 776 0, , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 1 0,0 0 0, ,0 3 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 323 0, , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet ,4 78 0, ,0 7 0, erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 427 0, , , , huonekalut 275 0, , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 69 0,0 36 0, ,0 57 0, vaatteet 391 0, , , , jalkineet 3 0,0 1 0, ,0 3 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 31 0,0 21 0, ,0 43 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 0 0,0 3 0,0-3 0,0 0 0, erittelemäton 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 0 0,0 3 0,0-3 0,0 0 0, kulta, ei monetaarinen 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0 - YHTEENSÄ , , , ,0 +12

17 TUONTI AUSTRALIASTA JA TAMMI-MARRASKUUSSA (1-11) 2005(1-11) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 13 0,0 15 0, ,0 14 0, liha ja lihatuotteet 451 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat 154 0, , , , kala- ja kalavalmisteet 2 0,0 2 0, ,0 0 0, vilja ja viljatuotteet 39 0,0 33 0, ,0 41 0, hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 3 0,0 85 0,0 > ,0 26 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-08 rehuaineet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-09 erinäiset elintarvikkeet 184 0, , ,0 84 0, juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 709 0, , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 23 0,0 27 0, ,0 33 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-24 puutavara ja korkki 584 0, , , , paperimassa 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 11 0,0-6 0,0 1 0, kivennäisaineet, valmistamattomat 18 0,0 25 0, , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 24 0, ,1 > , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 6 0,0 6 0, ,0 4 0, kaasut 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0-41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0-43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet 39 0,0 2 0, ,0 9 0, epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 32 0,0 15 0, ,0 75 0, väri- ja parkitusaineet 78 0, , ,0 40 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 108 0,0 28 0, ,0 75 0, lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-57 muovit, valmistamattomat 3 0,0 0 0, ,0 16 0,0-58 muovit, valmistetut 11 0,0 17 0, ,0 5 0, erinäiset kemialliset tuotteet 209 0, , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 604 0, , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 23 0,0 18 0, ,0 4 0, kumituotteet 70 0,0 21 0, , ,1 > puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 0 0,0 14 0,0 > ,0 19 0, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 44 0,0 40 0, , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 47 0,0 84 0, , , kivennäisainetuotteet 213 0, , , , rauta ja teräs 3 0,0 1 0, ,0 2 0, muut metallit 10 0, ,1 > ,1 2 0, tuotteet epäjalosta metallista 193 0, , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit 105 0, , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 55 0, , ,1 91 0, yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 455 0, , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet 825 0, , , , moottoriajoneuvot 174 0, , , , muut kuljetusvälineet 41 0,0 9 0, , ,0 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 4 0,0 20 0, ,0 3 0, huonekalut 18 0,0 6 0, ,0 1 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 98 0, , , , vaatteet 48 0,0 54 0, ,0 64 0, jalkineet 5 0,0 10 0, ,0 16 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 101 0, , , , muut valmiit tavarat 935 0, , , , muut tavarat 31 0,0 19 0, ,0 1 0, erittelemäton 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0-96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 9 0,0 19 0, ,0 1 0, kulta, ei monetaarinen 22 0,0 0 0, ,0 0 0,0 - YHTEENSÄ , , , ,0-14

18 Ulkomaankauppa 2006:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Australian välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu Skillnadsgatan Erottajankatu PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

19 Ulkomaankauppa 2006:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2005 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v Mrd. e Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

20 Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain useita maa-, maaryhmä- ja toimialakatsauksia. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 750/2005) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta ( Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.