Suomen venevienti ja -tuonti

Transkriptio

1 Ulkomaankauppa 2004:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen venevienti ja -tuonti Kuvio 1. Suomen venevienti ja tuonti v (I-X) 1000 euroa (I-X) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 PURJEVENEVIENNIN ARVO VOIMAKKAASSA KASVUSSA Myös moottoriveneiden tuonti lisääntynyt selvästi Veneiden vienti ja tuonti on 1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa kehittynyt hyvin epätasaisesti. Veneiden viennin arvo on ollut kasvussa vuodesta 1999 lähtien, mutta kasvu on perustunut osittain muutamiin yksittäisiin arvokkaisiin venetoimituksiin. Vuotuinen vietyjen veneiden kappalemäärä on vaihdellut vajaasta kahdeksasta tuhannesta lähes yhdeksään ja puoleen tuhanteen. Myös venetuonnissa on tapahtunut huomattavia heilahteluja. Suurin muutos tapahtui vuonna 2000, jolloin tuonnin arvo kohosi 12 milj. eurosta lähes 20 milj. euroon. Seuraavana vuonna tuonti palautui lähelle entistä tasoaan, mutta on sen jälkeen kääntynyt uudelleen selvään kasvuun. Viime vuoden tammi-lokakuussa veneviennin arvo kohosi 196 milj. euroon eli 42 % edellisen vuoden vastaavan ajanjakson vientiä suuremmaksi. Tuonnin arvo oli samaan aikaan runsaat 23 milj. euroa, mikä oli 43 % enemmän kuin vuoden 2002 tammi-lokakuussa. Taulukko 1. Suomen venetuonti ja vienti (I-X) Vuosi Tuonti 1000 e Muutos % Tuonti kpl Muutos % Vienti 1000 e Muutos % Vienti kpl Muutos % (I-X) Vienti Norjaan ja Saksaan kasvatti purjevenevientiä Vuoden 2003 tammi-lokakuussa Suomesta vietiin 147 purjevenettä, arvoltaan lähes 131 milj. euroa. Venemäärä kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta neljänneksen, ja viennin arvo miltei kaksinkertaistui. Vuonna 2002 viennin arvo puolitoistakertaistui edellisvuotisesta, vaikka veneiden määrä supistui, joten vienti on parin viime vuoden aikana siirtynyt selvästi arvokkaampiin aluksiin. Tärkeimmäksi purjeveneiden ostajaksi kohosi viime vuonna Norja kahdellatoista veneellä, joiden arvo kohosi 26 milj. euroon. Edellisinä vuosina Norjan osuus on pysytellyt muutaman sadan tuhannen euron tasolla. Myös vienti Saksaan (24 milj. euroa) kasvoi viime vuonna selvästi. Kolme seuraavaa maata, Iso-Britannia, USA ja Kreikka, olivat kukin 14 milj. euron tuntumassa. Moottoriveneiden (muiden kuin perämoottoriveneiden) viennin arvo jäi tammi-lokakuussa 39 milj. euroon eli 12 % vuoden 2002 vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Vietyjen veneiden määrä, 1549 kpl, kasvoi kymmeneksen, joten alusten keskihinta laski selvästi. Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 Moottoriveneviennin maajakauma on pysynyt viime vuosina jokseenkin muuttumattomana. Ruotsi on tärkein ostaja: viime vuoden tammi-lokakuussa 717 venettä, yhteisarvoltaan 15 milj. euroa. Norja on pysytellyt yhtä selvänä kakkosena (viime vuonna runsaat 9 milj. euroa ja 473 kpl). Myös muut suuret ostajamaat ovat pysyneet vuodesta toiseen ennallaan: Iso-Britannia (3,6 milj. euroa), Venäjä (2,6 milj. euroa) ja Saksa (1,6 milj. euroa). Moottorivenetuonnin vahva kasvu jatkui Viime vuoden tammi-lokakuussa sekä purjeveneiden että moottoriveneiden tuonnin arvo kohosi selvästi edellisvuotista suuremmaksi. Purjeveneitä tuotiin yli viiden miljoonan euron arvosta. Tuotujen veneiden kappalemäärä jäi 192:een eli palautui suunnilleen vuotta 2002 edeltäneelle tasolle. Tuontimäärä oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2002, kun USA:sta tuotiin yli 400 purjevenettä, joiden keskihinta jäi selvästi tavanomaista alemmaksi. Tärkein purjeveneiden tuontimaa oli viime vuonna edellisen vuoden tapaan Saksa 2,4 milj. euron osuudellaan. Miljoonan euron rajan ylittivät myös Ranska ja Viro. Isojen moottoriveneiden, siis muiden kuin perämoottoriveneiden, tuonti lähes puolitoistakertaistui tammi-lokakuussa. Tuonnin arvo oli vajaat 13 milj. euroa. Veneitä tuotiin 704 kappaletta. Ruotsi palasi jälleen tärkeimmäksi tuontimaaksi yli neljän miljoonan euron tuonnilla. Tuonnin arvo yli kaksinkertaistui, vaikka kappalemäärä (221 venettä) jäikin edellisvuotista pienemmäksi. Iso- Britannia jäi viime vuonna toiseksi vajaan 2,5 miljoonan euron osuudellaan. Brittiläiset veneet kuuluivat kalleimpiin viime vuonna tuotuihin moottoriveneisiin, joten tuontimäärä oli vain 12 kappaletta. Tuonti Kanadasta kaksinkertaistui ja kohosi vajaaseen kahteen miljoonaan euroon. Hieman yli miljoonan euron kohosivat USA ja Saksa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 Veneiden vienti (I-X) Ilmatäytteiset alukset (CN890310) Purjeveneet (CN890391) Moottoriveneet, muut kuin Muut (CN890399) perämoottoriveneet (CN890392) 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % (I-X) Ryhmään "Muut" kuuluvat mm. perämoottoriveneet, soutuveneet, vesiskootterit ym.

5 Veneiden tuonti (I-X) Ilmatäytteiset alukset (CN890310) Purjeveneet (CN890391) Moottoriveneet, muut kuin Muut (CN890399) perämoottoriveneet (CN890392) 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % 1000 e Muutos % kpl Muutos % (I-X) Ryhmään "Muut" kuuluvat mm. perämoottoriveneet, soutuveneet, vesiskootterit ym.

6 Purjeveneiden vienti maittain (I-X) (v suuruusjärjestyksessä) (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl NO Norja DE Saksa GB Iso-Britannia US USA GR Kreikka IT Italia KY Caymansaaret VG Britt. Neitsytsaaret CA Kanada JP Japani AU Australia NL Alankomaat SE Ruotsi CL Chile PT Portugali HR Kroatia DK Tanska FR Ranska CZ Tsekin tasavalta EE Viro RU Venäjä FO Färsaaret 76 1 AG Antigua ja Barbuda CH Sveitsi HU Unkari 11 6 PL Puola VC St. Vincent ja Grenadiinit BM Bermuda HK Hongkong SI Slovenia SG Singapore 17 2 VI Yhdysv. Neitsytsaaret CI Norsunluurannikko TR Turkki PH Filippiinit BE Belgia Yhteensä

7 Moottoriveneiden (muut kuin perämoottoriveneet) vienti maittain (I-X) (v suuruusjärjestyksessä) (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl SE Ruotsi NO Norja GB Iso-Britannia RU Venäjä DE Saksa GL Grönlanti EE Viro FR Ranska CH Sveitsi IE Irlanti DK Tanska GR Kreikka UA Ukraina NL Alankomaat FO Färsaaret LV Latvia IT Italia HU Unkari AT Itävalta KZ Kazakstan JP Japani SO Somalia 26 4 LT Liettua US USA HR Kroatia PT Portugali 80 1 BE Belgia AL Albania 30 1 SI Slovenia 18 2 TR Turkki ES Espanja 36 1 Yhteensä

8 Purjeveneiden tuonti maittain (I-X) (v suuruusjärjestyksessä) (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl DE Saksa FR Ranska EE Viro SI Slovenia SE Ruotsi DK Tanska US USA BG Bulgaria 50 3 GB Iso-Britannia AU Australia AR Argentiina 9 1 NL Alankomaat RU Venäjä JP Japani 21 4 PL Puola 21 3 NO Norja CA Kanada 10 1 ZA Etelä-Afrikka 76 1 CZ Tsekin tasavalta 2 97 BE Belgia MX Meksiko 48 4 Yhteensä

9 Moottoriveneiden (muut kuin perämoottoriveneet) tuonti maittain (I-X) (v suuruusjärjestyksessä) (I-X) Maa 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl 1000 e Kpl SE Ruotsi GB Iso-Britannia CA Kanada US USA DE Saksa EE Viro NO Norja GR Kreikka CY Kypros PL Puola TR Turkki 41 1 JP Japani BG Bulgaria FR Ranska IT Italia RU Venäjä ES Espanja 70 2 BE Belgia 46 5 MX Meksiko 12 1 SI Slovenia LV Latvia 5 1 AE Arabiemiirikunnat NL Alankomaat 28 1 CH Sveitsi 1 1 Yhteensä

10 Ulkomaankauppa 2004:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen venevienti ja -tuonti Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p matti.heiniemi@tulli.fi Kari Tähtivaara p kari.tahtivaara@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

11 Ulkomaankauppa 2004:M03 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-11) 5 Mrd. e (1-11) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

12 1 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI VOIMAKKAASTI Venäjä kasvatti edelleen osuuttaan energiatuotteiden tuonnista Suomen vienti Venäjälle jatkoi kasvuaan viime vuoden tammi-marraskuussa. Viennin arvo kasvoi kuukausitasolla loppuvuotta kohti, ja Venäjä vahvisti asemiaan tärkeimpien vientimaiden joukossa. Vientiä kasvattivat erityisesti puhelinlaitteet. Energiatuotteiden tuonti Venäjältä lisääntyi voimakkaasti. Venäjän osuus raakaöljyn koko tuonnista kohosi jo kahteen kolmasosaan. Sähkön ja kivihiilen tuonti miltei kaksinkertaistui, ja kaasun tuonti kasvoi neljänneksen. Viennin arvo Venäjälle oli tammi-marraskuussa 3,1 mrd euroa eli 9 % edellisen vuoden vastaavaa aikaa suurempi. Venäjä oli Suomen viidenneksi tärkein vientimaa runsaan 7 %:n osuudellaan. Tuonti Venäjältä kasvoi 23 % ja oli arvoltaan 4 mrd euroa. Venäjän osuus koko tuonnista kohosi 12 %:iin eli toiseksi suurimmaksi Saksan jälkeen. Kuvio 2. Vienti Venäjälle ja muihin tärkeimpiin vientimaihin kuukausittain Milj. e Saksa Ruotsi Venäjä Iso-Britannia Yhdysvallat Kuvio 3. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-11) Osuus % (1- Tuonti Vienti 11) Kuvio 4. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase (1-11) Milj. e (1-11) Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 2 Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v (1-11) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-11) , ,4-869 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI VENÄJÄLLE KASVOI VOIMAKKAASTI Myös kemiallisten aineiden vienti lisääntyi selvästi Puhelinlaitteiden vienti Venäjälle lisääntyi viime vuoden tammi-marraskuussa 46 % ja kohosi arvoltaan lähes 560 milj. euroon. Matkapuhelinten osuus tästä oli 390 milj. euroa. Venäjälle toimitettiin runsaat 2,8 miljoonaa matkapuhelinta, ja Venäjä oli niiden neljänneksi suurin vientimaa Arabiemiirikuntien, Saksan ja Ison-Britannian jälkeen. Kotitalouskoneiden ja laitteiden vienti kasvoi 16 % ja kohosi lähes 160 milj. euroon. Televisiovastaanottimien viennin arvo oli 48 milj. euroa eli 16 % edellisvuotista suurempi. Atk-laitteiden vienti puolestaan supistui kolmanneksen ja oli arvoltaan 52 milj. euroa. Maansiirto- ja kaivuukoneiden viennin arvo kohosi 51 milj. euroon eli 53 % edellisvuotista suuremmaksi. Nostamis- ja lastaamiskoneita ja laitteita vietiin 40 milj. euron arvosta (+ 14 %). Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja laitteiden vienti supistui hieman ja jäi vajaaseen 40 milj. euroon. Voimakoneiden ja moottoreiden viennin arvo oli 46 milj. euroa eli 13 % edellisvuotista pienempi. Kuljetusvälineiden vienti supistui neljänneksen ja oli arvoltaan vajaat 100 milj. euroa. Henkilöautojen vienti pysytteli kuitenkin edellisvuoden tasolla 42 milj. eurossa. Kaikkiaan koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä vietiin Venäjälle tammi-marraskuussa miltei 1,5 mrd euron arvosta eli 17 % edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Tavararyhmän osuus koko viennistä Venäjälle kohosi 47 %:iin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi 14 % ja oli arvoltaan 473 milj. euroa. Lääkevalmisteiden vienti lisääntyi kolmanneksen ja kohosi 113 milj. euroon. Venäjä oli lääkeaineiden selvästi suurin vientimaa. Muovien viennin arvo oli 109 milj. euroa eli miltei kolmanneksen edellisvuotista suurempi. Väriaineiden vienti puolestaan supistui hieman ja jäi 120 milj. euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko Venäjän-viennistä oli 15 %. Paperin ja pahvin viennin arvo oli 242 milj. euroa eli 3 % edellisvuotista suurempi. Painotuotteiden vienti supistui 8 % ja jäi 91 milj. euroon. Metallien ja metallituotteiden vienti pysytteli edellisvuoden tasolla 184 milj. eurossa. Öljytuotteiden vienti puolestaan kohosi 47 milj. eurosta 68 milj. euroon. Kumituotteiden vienti lisääntyi 12 % ja oli arvoltaan 51 milj. euroa, josta kumirenkaiden osuus oli 44 milj. euroa. Lasia ja lasitavaroita Venäjälle vietiin 30 milj. euron arvosta. Puutuotteiden viennin arvo oli myös 30 milj. euroa. Elintarvikkeiden viennin arvo jäi edellisvuoden tammi-marraskuun tasolle 168 milj. euroon. Maitotaloustuotteita vietiin 82 milj. euron arvosta, josta juuston osuus oli 44 milj. euroa. Vilja- ja jauhovalmisteiden viennin arvo oli 34 milj. euroa. Venäjän osuus koko elintarvikeviennistä oli 23 % ja toiseksi suurimman vientimaan eli Ruotsin 18 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö

14 3 Vaatteiden vienti Venäjälle supistui kymmeneksen ja oli arvoltaan 39 milj. euroa. Tekstiilituotteiden vienti pysytteli edellisvuotisella tasolla 23 milj. eurossa. Jalkineiden vienti puolestaan lisääntyi 7 % ja oli arvoltaan vajaat 12 milj. euroa. Huonekalujen vienti jäi 23 milj. euroon eli 16 % edellisvuotista pienemmäksi. Kuvio 5. Vienti Venäjälle tammi-marraskuussa 2003 Muut tavarat 13,9 % (- 6 %) Painotuotteet 2,9 % (- 8 %) Elintarvikkeet 5,4 % (+ 1 %) Öljytuotteet 2,2 % (+ 44 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 15,1 % (+ 14 %) Koneet, laiteet ja kuljetusvälineet 46,9 % (+ 17 %) Paperi ja pahvi 7,7 % (+ 3 %) Metallit ja metallituotteet 5,9 % (- 0 %) Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 182 5, , Öljytuotteet 50 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 256 8, , Metallit ja metallituotteet 198 6, ,9 0 7 Koneet, laitteet ja kuljetusväl , , Painotuotteet 109 3, ,9-8 Muut tavarat , ,9-6 Yhteensä , ,0 9 VENÄJÄ KASVATTI OSUUTTAAN RAAKAÖLJYN TUONNISTA Myös muun energian tuonti kasvoi voimakkaasti Venäjä vahvisti edelleen asemiaan raakaöljyn tärkeimpänä tuontimaana, kun sen osuus öljyn koko tuonnista kohosi jo kahteen kolmasosaan. Tuonnin arvo kohosi tammi-marraskuussa 1,3 mrd euroon eli 15 % edellisvuotista suuremmaksi. Määrältään tuonti kasvoi 22 %. Suomeen tuotiin raakaöljyä kaikkiaan vajaat 11 milj. tonnia, josta Venäjän osuus oli 7,2, Tanskan 1,7 ja Norjan 0,9 milj. tonnia. Määrältään tuonti pysytteli edellisvuoden tasolla, mutta arvoltaan tuonti supistui 5 %. Raakaöljyn tuonti on pysytellyt 11 milj. tonnin tuntumassa vuodesta 1998 lähtien. Venäjä on tänä aikana kasvattanut osuuttaan sen tuonnista 40 %:sta 67 %:iin. Öljytuotteiden tuonti Venäjältä kohosi 375 milj. euroon eli 38 % edellisvuotista suuremmaksi. Kaasun tuonti kasvoi 24 % ja oli arvoltaan 483 milj. euroa. Sähkön tuonnin arvo miltei kaksinkertaistui ja kohosi 249 milj. euroon. Määrältään sähkön tuonti lisääntyi 45 %. Kivihiilen tuonti kohosi 178 milj. euroon. Arvoltaan kivihiilen tuonti kasvoi 99 % ja määrältään 123 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö

15 4 Energiatuotteita tuotiin Venäjältä kaikkiaan vajaan 2,6 mrd euron arvosta, mikä oli lähes kaksi kolmasosaa koko tuonnista sieltä. Puutavaran tuonnin arvo kohosi 446 milj. euroon eli 5 % edellisvuotista suuremmaksi. Pyöreän puutavaran osuus tuonnista oli 400 milj. euroa. Puutavaran osuus koko tuonnista Venäjältä supistui 11 %:iin, kun monien muiden tavararyhmien tuonti kasvoi puun tuontia selvästi voimakkaammin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi 15 % ja kohosi arvoltaan 311 milj. euroon. Tuontia kasvattivat erityisesti kemian perusteollisuuden tuotteet, joiden tuonnin arvo kohosi 217 milj. eurosta 266 milj. euroon. Metallien tuonti kasvoi runsaan kolmanneksen ja oli arvoltaan lähes 300 milj. euroa. Nikkelin tuonnin arvo kohosi 176 milj. euroon eli miltei kaksinkertaiseksi edellisvuoden tammi-marraskuuhun verrattuna. Raudan ja teräksen tuonti kasvoi 5 % ja oli arvoltaan 104 milj. euroa. Rautaja teräsromun tuonti lisääntyi runsaasta 100 milj. eurosta 193 milj. euroon. Kuvio 6. Tuonti Venäjältä tammi-marraskuussa 2003 Kemialliset aineet ja tuotteet 7,8 % (+ 15 %) Sähkö 6,2 % (+ 83 %) Muut tavarat 3,8 % (- 19 %) Puutavara 11,1 % (+ 5 %) Malmit ja metalliromu 5,5 % (+ 70 %) Metallit 7,5 % (+ 36 %) Kivihiili 4,4 % (+ 93 %) Kaasu 12,0 % (+ 24 %) Öljy ja öljytuotteet 41,7 % (+ 19 %) Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara , , Malmit ja metalliromu 142 4, , Kivihiili 106 3, , Öljy ja öljytuotteet , , Kaasu , , Sähkö 156 4, , Kemialliset aineet ja tuotteet 299 8, , ,68 Metallit 239 6, ,5 36 Muut tavarat 204 5, ,8-19 Yhteensä , ,0 23 Tullihallitus Tilastoyksikkö

16 VIENTI VENÄJÄLLE V JA TAMMI-MARRASKUUSSA (1-11) 2003(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 159 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , ,1-2 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 2 0,0 3 0, ,0 2 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 562 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 57 0,0 30 0, ,0 56 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 170 0,0 6 0, ,0 1 0, sähkovirta 112 0, , , , eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat , , , , kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 25 0, , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 724 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,8-7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,7-9 9 muut tavarat 3 0,0 5 0, ,0 7 0,0 56 YHTEENSÄ , , , ,0 9

17 TUONTI VENÄJÄLTÄ V JA TAMMI-MARRASKUUSSA (1-11) 2003(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 22 0,0 19 0, ,0 47 0, liha ja lihatuotteet 0 0,0 2 0,0 x 2 0,0 5 0, maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 518 0, , , , vilja ja viljatuotteet 368 0, ,2 > , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 40 0,0 37 0, ,0 0 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 6 0,0 2 0, ,0 2 0, rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 19 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 20 0,0 6 0, ,0 62 0, juomat ja tupakka 335 0, , , , juomat 143 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 192 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 19 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 40 0,0 x 40 0,0 32 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 233 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkovirta , , , , eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 11 0,0 x 11 0,0 0 0, eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 11 0,0 x 11 0,0 0 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 93 0,0 34 0, ,0 25 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 288 0, , ,0 0 0, haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 208 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut 25 0,0 23 0, ,0 98 0, erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 334 0, , , , kumituotteet 185 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 423 0, , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 260 0, , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 10 0,0 64 0, , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 37 0,0 92 0, , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 84 0,0 52 0, , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 50 0,0 57 0, ,0 64 0,0 12 YHTEENSÄ , , , ,0 23

18 Ulkomaankauppa 2004:M03 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p kari.tahtivaara@tulli.fi Matti Heiniemi p matti.heiniemi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

19 Ulkomaankauppa 2004:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v Milj. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

20 1 TUONTI KIINASTA VOIMAKKAASSA KASVUSSA Kiina kohosi sähköteknisten tuotteiden tärkeimmäksi tuontimaaksi Suomen tuonti Kiinasta on ollut voimakkaassa kasvussa kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2003 loppupuolella Kiina kohosi kuukausitasolla jo samaan suuruusluokkaan Ison-Britannian, Ranskan, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa. Tuontia Kiinasta kasvattivat erityisesti sähkötekniset tuotteet, joiden tärkeimmäksi tuontimaaksi se kohosi. Vienti Kiinaan kääntyi kasvuun viime vuoden lopulla pitkälti paperiteollisuuden koneiden ansiosta. Tätä ennen vienti sinne oli ollut supistuvalla uralla jo yli kahden vuoden ajan, kun etenkin puhelinlaitteiden vienti väheni. Koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan pysyi viime vuonna edellisvuotisella tasolla, vaikka useimpien kone- ja laiteryhmien vienti Suomesta supistui. Raudan ja teräksen vienti Kiinaan yli kaksinkertaistui. Viennin arvo Kiinaan oli viime vuonna lähes 1,3 mrd. euroa eli 5 % edellisvuotista suurempi. Kiinan osuus koko viennistä oli 2,8 %, ja se oli 11. tärkein vientimaista. Tuonti Kiinasta lisääntyi neljänneksen ja oli arvoltaan lähes 1,6 mrd. euroa. Kiinan osuus tuonnista nousi 4,3 %:iin eli lähes prosenttiyksikön edellisvuotista suuremmaksi. Samalla Kiina kohosi 7. tärkeimmäksi tuontimaaksi. Tuonnin voimakas lisääntyminen käänsi kaupan Suomelle selvästi alijäämäiseksi. Kuvio 2. Vienti Kiinaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan, Japaniin ja Arabiemiirikuntiin kuukausittain Milj. e Kiina Iso-Britannia Ranska Japani Arabiemiirikunnat Kuvio 3. Tuonti Kiinasta, Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Japanista ja Yhdysvalloista kuukausittain Milj. e Kiina Iso-Britannia Ranska Japani Yhdysvallat Tullihallitus Tilastoyksikkö