Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Transkriptio

1 Ulkomaankauppa 2005:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v (1-10) 2000 Milj. e (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain 6-10 maa- ja toimialakatsausta. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 1779/2002) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta ( Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.

3 1 VIENTI KIINAAN YLI 60 PROSENTIN KASVUSSA Paperikoneet vauhdittivat vientiä Suomen vienti Kiinaan kohosi vuoden 2004 tammi-lokakuussa 63 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Vientiä vauhdittivat erityisesti paperiteollisuuden koneet, mutta myös monien muiden koneiden ja laitteiden vienti oli voimakkaassa kasvussa. Tuonnissa Kiina vahvisti edelleen asemaansa tärkeimpänä sähköteknisten tuotteiden tuontimaana. Erityisesti atk-laitteiden ja toimistokoneiden tuonti lisääntyi, ja Kiina kohosi näiden laitteiden merkittävimmäksi tuontimaaksi. Puhelinlaitteiden tuonnista Kiinan osuus säilyi suurimpana, vaikka näiden laitteiden tuonti sieltä jäikin edellisvuoden tason alapuolelle. Viennin arvo Kiinaan oli tammi-lokakuussa lähes 1,6 mrd. euroa. Tuonnin arvo kohosi runsaaseen 1,5 mrd. euroon eli viidenneksen edellisvuotista suuremmaksi. Kauppa kääntyi kahden vuoden jälkeen taas Suomelle lievästi ylijäämäiseksi. Kiinan osuus Suomen viennistä kohosi neljään prosenttiin oltuaan sitä ennen vuodesta 1998 lähtien yli prosenttiyksikön pienempi. Tuonnista Kiinan osuus on ollut samaan aikaan selvässä kasvussa, ja viime vuonna osuus kohosi lähes viiteen prosenttiin. Kiina oli tammi-lokakuussa jo viidenneksi tärkein tuontimaista, ja vientimaista se oli seitsemäs. Kuvio 2. Vienti Kiinaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin kuukausittain Milj. e Yhdysvallat Kiina Japani Kuvio 3. Tuonti Kiinasta, Japanista ja Yhdysvalloista kuukausittain Milj. e Kiina Yhdysvallat Japani Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 2 Kuvio 4. Kiinan osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-10) Osuus % Tuonti Vienti (1-10) Kuvio 5. Suomen ja Kiinan välinen kauppatase (1-10) Milj. e (1-10) Taulukko 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v (1-10) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-10) , ,0 21 PAPERIKONEET VAUHDITTIVAT VIENTIÄ KIINAAN Myös muiden koneiden ja laitteiden vienti voimakkaassa kasvussa Paperiteollisuuskoneiden viennin arvo Kiinaan kohosi tammi-lokakuussa 346 milj. euroon eli lähes nelinkertaiseksi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Paperikoneiden osuus koko viennistä Kiinaan kohosi runsaaseen viidennekseen. Kiina oli selvästi merkittävin näiden koneiden vientimaista, kun yli puolet viennistä suuntautui sinne. Kaikkiaan koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan kääntyi voimakkaaseen kasvuun. Niiden viennin arvo kohosi 1,2 mrd. euroon eli kaksinkertaiseksi edellisvuotisesta. Koko viennistä Kiinaan lähes neljä viidesosaa oli koneita ja laitteita. Paperikoneiden lisäksi elektroniikan komponenttien vienti lisääntyi huomattavasti. Niiden viennin arvo kohosi 221 milj. euroon eli yli kaksinkertaiseksi vuoden 2003 tammi-lokakuuhun verrattuna. Lähes kaksi kolmasosaa elektroniikan komponenttien koko viennistä suuntautui Kiinaan. Puhelinlaitteiden vienti lisääntyi 62 % ja oli arvoltaan 228 milj. euroa. Matkapuhelinten osuus viennistä oli 68 milj. euroa. Kiinaan vietiin yli matkapuhelinta, kun niitä edellisvuotena vietiin vain muutamia tuhansia kappaleita. Suomesta vietiin tammi-lokakuussa kaikkiaan runsaat 25 miljoonaa matkapuhelinta (+ 7 %), joiden viennin arvo oli 3,3 mrd. euroa (- 19 %). Arabiemiirikunnat, Venäjä ja Iso-Britannia olivat selvästi suurimmat vientimaat. Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 3 Sähkön kytkentälaitteiden viennin arvo kohosi 77 milj. euroon eli neljänneksen edellisvuotista suuremmaksi. Yleiskäyttöisten teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin arvo kaksinkertaistui kohoten 152 milj. euroon. Tästä oli kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja laitteiden osuus 32 milj. euroa, nostamis- ja lastaamiskoneiden ja laitteiden 28 milj. euroa ja hanojen, venttiilien yms. 20 milj. euroa. Voimakoneita ja moottoreita Kiinaan vietiin 76 milj. euron arvosta (+ 53 %). Paperin ja pahvin viennin arvo kohosi 84 milj. euroon eli 8 % edellisvuotista suuremmaksi. Paperimassaa Kiinaan vietiin 33 milj. euron arvosta (+ 21 %). Raudan ja teräksen viennin arvo supistui 103 milj. eurosta 60 milj. euroon. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti jäi myös selvästi edellisvuotista vähäisemmäksi, kun niiden viennin arvo supistui vajaaseen 40 milj. euroon. Lannoitteiden vienti väheni edelleen, ja niiden viennin arvo jäi 13 milj. euroon. Kojeiden ja mittareiden vienti puolestaan kääntyi jälleen kasvuun ja niiden viennin arvo kohosi 36 milj. euroon (+ 58 %). Kuvio 6. Vienti Kiinaan tavararyhmittäin v. 2004(1-10) Muut tavarat 4,9 % (+ 43 %) Kojeet, mittarit 2,3 % (+ 58 %) Sähkökoneet ja -laitteet 35,1 % (+ 68 %) Paperimassa 2,1 % (+ 21 %) Paperi ja pahvi 5,4 % (+ 8 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 2,6 % (- 12 %) Metallit ja metallituotteet 4,9 % (- 34 %) Voimakoneet ja moottorit 4,9 % (+ 53 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 37,9 % (+ 147 %) Taulukko 2. Vienti Kiinaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 25 Paperimassa 33 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet 54 4, , Paperi ja pahvi 88 6, , Metallit ja metallituotteet , , Voimakoneet ja moottorit 75 5, , Teollisuuden koneet ja laitt , , Sähkökoneet ja laitteet , , Kojeet, mittarit yms. 30 2, ,3 58 Muut tavarat 66 5, ,9 43 Yhteensä , ,0 63 Tullihallitus Tilastoyksikkö

6 4 KIINA VAHVISTI EDELLEEN ASEMAANSA SÄHKÖTEKNISTEN TUOTTEIDEN TÄRKEIMPÄNÄ TUONTIMAANA Myös vaatteiden tuonti lisääntyi selvästi Kiina vahvisti edelleen asemaansa sähköteknisten tuotteiden tärkeimpänä tuontimaana viime vuoden tammi-lokakuussa verrattuna vuoden 2003 vastaavaan aikaan. Näiden tuotteiden tuonti Kiinasta lisääntyi 18 %, kun tavararyhmän koko tuonti Suomeen kasvoi vain 3 %. Suomeen tuotiin sähköteknisiä tuotteita kaiken kaikkiaan lähes 6,4 mrd. euron arvosta, josta Kiinan osuus oli 904, Saksan 822 (+ 7 %) ja Yhdysvaltain 689 milj. euroa (+ 1 %). Tuonti Japanista, Ruotsista, Virosta ja Isosta-Britanniasta jäi edellisvuoden tason alapuolelle. Sähköteknisten tuotteiden osuus koko tuonnista Kiinasta oli lähes 60 %. Kiina ja Yhdysvallat ohittivat Saksan atk-laitteiden ja toimistokoneiden suurimpina tuontimaina. Näiden laitteiden tuonti Suomeen lisääntyi kymmeneksen ja oli arvoltaan lähes 1,2 mrd. euroa, josta Kiinan osuus oli 198 milj. euroa (+ 58 %), Yhdysvaltain 151 milj. euroa (+ 71 %) ja Saksan 146 milj. euroa (+ 3 %). Puhelinlaitteiden tuonnissa Kiina säilytti asemansa tärkeimpänä tuontimaana, vaikka tuonti sieltä supistuikin 6 %. Puhelinlaitteiden koko tuonti Suomeen lisääntyi 8 % ja oli arvoltaan lähes 1,8 mrd. euroa, josta Kiinan osuus oli 254, Japanin 236 (+ 13 %), Unkarin 211 (+ 26 %) ja Viron 208 milj. euroa (- 21 %). Matkapuhelinten tuonti Kiinasta kohosi 25 milj. eurosta 67 milj. euroon. Suomeen tuotiin kaikkiaan lähes 8 miljoonaa matkapuhelinta, josta Unkarin osuus oli 2,3, Viron 2,2 ja Kiinan 1,9 miljoonaa kappaletta. Tuonti Kiinasta lähes kolminkertaistui. Sähköisten merkinantolaitteiden tuonnin arvo oli 206 milj. euroa eli 16 % edellisvuotista suurempi. Kiina oli näiden laitteiden selvästi tärkein tuontimaa 75 %:n osuudellaan. Elektroniikan komponenttien tuonnin arvo oli 59 milj. euroa (+ 26 %), muuntajien, muuttajien yms. 44 milj. euroa (+ 24 %) ja sähkön kytkentälaitteiden 40 milj. euroa (+ 13 %). Vaatteiden tuonnissa Kiina vahvisti edelleen asemiaan selvästi tärkeimpänä tuontimaana. Tuonti sieltä lisääntyi viidenneksen ja oli arvoltaan lähes 200 milj. euroa. Vaatteiden koko tuonti Suomeen kasvoi 3 % ja oli arvoltaan 894 milj. euroa. Tuonti Virosta supistui 14 % ja jäi arvoltaan vajaaseen 72 milj. euroon. Edellisvuoden tasolla pysytteli tuonti Saksasta (65 milj. euroa) ja Ruotsista (62 milj. euroa). Jalkineiden tuonti Kiinasta lisääntyi runsaan viidenneksen ja kohosi arvoltaan 32 milj. euroon. Tekstiilituotteiden tuonnin arvo oli lähes 16 milj. euroa eli kymmeneksen edellisvuotista suurempi. Leluja, pelejä, urheiluvälineitä yms. Kiinasta tuotiin 60 milj. euron arvosta eli 13 % edellisvuotista enemmän. Kiinan osuus tavararyhmän tuonnista oli kolmannes. Metallituotteiden tuonti kasvoi viidenneksen ja oli arvoltaan 46 milj. euroa. Metallisten taloustavaroiden osuus tuonnista oli 14 milj. euroa ja käsityövälineiden, naulojen, ruuvien yms. 13 milj. euroa. Kivihiilen, koksin, brikettien yms. tuonti jäi puoleen edellisvuotisesta ja oli arvoltaan 10 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

7 5 Kuvio 7. Tuonti Kiinasta tavararyhmittäin v. 2004(1-10) Lelut, pelit, urheiluvälineet yms. 3,9 % (+ 13 %) Muut tavarat 16,6 % (+ 39 %) Kivihiili, koksi, briketit yms. 0,6 % (- 49 %) Metallituotteet 3,0 % (+ 20 %) Toimistokoneet ja akt-laitteet 12,9 % (+ 58 %) Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 2,0 % (+ 37 %) Jalkineet 2,1 % (+ 21 %) Vaatteet 12,9 % (+ 19 %) Puhelin-, radio-, tvyms. laitteet 16,5 % (- 6 %) Tekstiilituotteet 1,0 % (+ 10 %) Muut sähkökoneet ja -laitteet 28,5 % (+ 23 %) Taulukko 3. Tuonti Kiinasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 32 2, , Tekstiilituotteet 16 1, , Metallituotteet 45 2, , Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 26 1, , Toimistokoneet ja atk-laitteet , , Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet , , Muut sähkökoneet ja -laitteet , , Vaatteet , , Jalkineet 30 1, , Lelut, pelit, urheiluvälineet yms. 61 3, ,9 13 Muut tavarat , ,6 39 Yhteensä , ,0 20 Tullihallitus Tilastoyksikkö

8 VIENTI KIINAAN JA TAMMI-LOKAKUUSSA 2003 JA (1-10) 2004(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 813 0, , ,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 61 0,0 39 0, , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 4 0,0 0 0, ,0 3 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 5 0,0 2 0, ,0 1 0, hedelmät ja kasvikset 165 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 131 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 2 0,0 83 0,0 > , , rehuaineet 18 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 570 0,0 1 0, ,0 0 0, juomat ja tupakka 94 0,0 58 0, ,0 38 0, juomat 94 0,0 58 0, ,0 38 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 124 0, , ,1 54 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 38 0, ,2 > , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 43 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 23 0,0 14 0, ,0 11 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 19 0,0 9 0, ,0 0 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 4 0,0 5 0, ,0 11 0, kaasut 0 0,0 1 0,0 x 1 0,0 0 0, sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 41 eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 36 0, , ,0 86 0, lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,3 2 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 300 0, , ,0 74 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 363 0,0 22 0, , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut 436 0, , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 10 0,0 7 0, ,0 29 0, vaatteet 243 0,0 45 0, ,0 68 0, jalkineet 65 0,0 38 0, ,0 81 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 87 0,0 86 0, ,0 83 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 28 0,0 2 0, ,0 0 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0 63

9 TUONTI KIINASTA JA TAMMI-LOKAKUUSSA 2003 JA (1-10) 2004(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 2 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 10 0,0 0 0, ,0 1 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat 1 0,0 1 0, ,0 0 0, kala- ja kalavalmisteet 324 0, , , , vilja ja viljatuotteet 401 0, , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 434 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 380 0, , , , rehuaineet 21 0,0 12 0, ,0 0 0, erinäiset elintarvikkeet 503 0, , , ,1 7 1 juomat ja tupakka 64 0,0 57 0, ,0 24 0, juomat 64 0,0 57 0, ,0 24 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 10 0,0 2 0, ,0 46 0, öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 12 0,0 21 0, ,0 30 0, puutavara ja korkki 13 0,0 15 0, ,0 81 0, paperimassa 5 0,0 1 0, , ,0 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 74 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu 615 0, , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,0-1 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 653 0, , ,0 1 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 2 0,0 9 0, ,0 20 0, eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 2 0,0 8 0, ,0 20 0, valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 1 0,0 x 1 0,0 0 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 271 0, , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 522 0, , , , lannoitteet, valmistetut 4 0,0 16 0, ,0 38 0,0 > muovit, valmistamattomat 218 0, , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit 141 0, , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 307 0, ,4 > , ,5 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 25 0,0 47 0, ,0 35 0,0-24 YHTEENSÄ , , , ,0 20

10 Ulkomaankauppa 2005:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p Matti Heiniemi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

11 Ulkomaankauppa 2005:M02 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v (1-10) 2500 Milj. e (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

12 Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain 6-10 maa- ja toimialakatsausta. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 1779/2002) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta ( Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.

13 1 PUHELIMET JA TERÄS KASVATTIVAT VIENTIÄ ALANKOMAIHIN Tuonti kasvussa kemian teollisuuden ja teräsromun ansiosta Suomen vienti Alankomaihin kasvoi vuoden 2004 tammi-lokakuussa 15 %. Kasvussa olivat erityisesti puhelinlaitteiden sekä raudan ja teräksen vienti. Tuonnin arvo kohosi 16 % vuoden 2003 tammi-lokakuuta suuremmaksi, kun mm. kemian perusteollisuuden, muovien ja metalliromun tuonti lisääntyi selvästi. Viennin arvo oli tammi-lokakuussa hieman yli kaksi miljardia euroa ja tuonnin arvo vajaat 1,4 mrd. euroa. Kauppataseeseen kertyi siten ylijäämää 622 milj. euroa. Suomen kauppa Alankomaiden kanssa on vuodesta 2002 lähtien kehittynyt selvästi kokonaisvientiämme ja tuontiamme suotuisammin, joten Alankomaat on noussut kuudenneksi tärkeimmäksi kauppakumppaniksemme. Alankomaiden osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuoden 2004 tammi-lokakuussa 5,1 % ja osuus kokonaistuonnista 4,2 %. Kuvio 2. Ulkomaankauppa maittain v (1-10) Milj. e Tuonti Vienti Saksa Ruotsi Iso-Britannia Yhdysvallat Alankomaat Kiina Ranska Italia Japani Kuvio 3. Alankomaiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-10) Osuus % 6 4,5 3 1, Tuonti Vienti 04(1-10) Kuvio 4. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppatase (1-10) Milj. e (1-10) Tullihallitus Tilastoyksikkö

14 2 Taulukko 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v (1-10) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-10) , ,1 622 RAUDALLA JA TERÄKSELLÄ YLI NELJÄNNEKSEN OSUUS VIENNISTÄ Puhelinlaitteiden vienti viidenneksen kasvussa Alankomaat oli viime vuoden tammi-lokakuussa Suomen toiseksi tärkein raudan ja teräksen vientimaa. Kolme suurinta ostajamaata, Ruotsi (24 %), Alankomaat (19 %) ja Saksa (13 %) kattoivat selvästi yli puolet Suomen koko raudan ja teräksen viennistä. Vienti Alankomaihin kohosi 551 milj. euroon eli 71 % edellisvuotista suuremmaksi. Kasvu johtui suurimmaksi osaksi hintojen noususta; vientimäärä kasvoi vajaan kolmanneksen. Värimetallien vienti (64 milj. euroa) supistui kuusi prosenttia vuoden 2003 tammi-lokakuusta. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus viennistämme Alankomaihin on viime vuosina vaihdellut 30 %:n molemmin puolin. Viime vuoden tammi-lokakuussa ryhmän viennin arvo oli 619 milj. euroa, eli 15 % enemmän kuin vuoden 2003 vastaavana ajanjaksona. Sähkökoneiden ja laitteiden osuus kone- ja laiteviennistä oli 511 milj. euroa. Puhelin- ja radiolaitteita vietiin 436 milj. euron arvosta. Vuotta aiemmin viennin arvo oli 363 milj. euroa. Matkapuhelimien osuus viimevuotisesta viennistä oli 75 milj. euroa. Myös sähkökytkentälaitteiden (9 milj. euroa; lisäystä yli kolmannes) ja atk-laitteiden (vajaat 8 milj. euroa; lisäystä 15 %) vienti oli selvässä kasvussa, kun taas erilaisten suuntaajien, induktoreiden yms. säätölaitteiden vienti supistui 30 milj. eurosta 25 milj. euroon. Maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneita vietiin vuoden 2003 tammi-lokakuussa vain muutaman miljoonan euron arvosta, mutta viime vuonna viennin arvo nousi 20 milj. euroon. Nosto- ja lastauskoneiden vienti pysytteli hieman vajaassa 20 milj. eurossa eli tarkalleen edellisvuotisella tasolla. Moottoreiden vienti supistui viidenneksen ja jäi 17 milj. euroon. Metsäteollisuustuotteiden vienti oli viime vuonna selvässä laskussa. Paperin ja pahvin vienti, 221 milj. euroa, supistui kahdeksan prosenttia. Paperimassan viennin arvo jäi viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi eli 70 milj. euroon. Sahatavaran viennissä (62 milj. euroa) oli laskua 15 %. Puutuotteiden, lähinnä levytuotteiden, vienti pysytteli 55 milj. eurossa eli miltei vuoden 2003 tammi-lokakuun viennin tasolla. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti Alankomaihin on viime vuosina heilahdellut voimakkaasti. Vuotuisen viennin arvo on vaihdellut 160 milj. euron ja 220 milj. euron välillä. Vuoden 2004 Tullihallitus Tilastoyksikkö

15 3 tammi-lokakuussa ryhmän vienti (169 milj. euroa) oli yli viidenneksen kasvussa. Kemian perusteollisuuden viennin arvo oli 110 milj. euroa, muovien 26 milj. euroa ja väriaineiden 13 milj. euroa. Öljytuotteiden vienti on lyhyen nousuvaiheen jälkeen palaamassa vuosikymmenen vaihteen tasolle. Ryhmän viennin arvo, 35 milj. euroa, jäi lähes kolmanneksen edellisvuotista pienemmäksi. Kuvio 5. Vienti Alankomaihin tammi-lokakuussa 2004 Puutavara 3,2 % (- 13 %) Muut tavarat 8,7 % (-12 %) Paperimassa 3,5 % (- 20 %) Puutuotteet 2,7 % (- 1 %) Paperi ja pahvi 11,0 % (- 8 %) Sähkökoneet ja -laitteet 25,5 % (+ 15 %) Öljytuotteet 1,7 % (- 31 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 8,4 % (+ 22 %) Koneet ja laitteet, pl. sähkölaitteet 4,7 % (+ 23 %) Värimetallit 3,2 % (- 6 %) Rauta ja teräs 27,4 % (+ 71 %) Taulukko 2. Vienti Alankomaihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 83 3, , Paperimassa 109 5, , ,335 Öljytuotteet 59 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet 161 7, , Puutuotteet 66 3, , Paperi ja pahvi , , Rauta ja teräs , , Värimetallit 79 3, , Koneet ja laitteet, pl. sähkölaitteet 90 4, , Sähkökoneet ja -laitteet , ,5 15 Muut tavarat , ,7-12 Yhteensä , ,0 15 Tullihallitus Tilastoyksikkö

16 4 KEMIAN PERUSTEOLLISUUDEN JA MUOVIEN TUONTI VAHVASSA KASVUSSA Teräsromun tuonti moninkertaistunut parissa vuodessa Alankomaat on perinteisesti ollut yksi Suomen tärkeimmistä kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuontimaista. Vuoden 2004 tammi-lokakuussa Alankomaat oli Saksan ja Ruotsin jälkeen tärkeysjärjestyksessä kolmantena 423 milj. euron arvoisella tuonnilla, mikä kattoi 11 % Suomen koko kemiallisten aineiden tuonnista. Kemian perusteollisuuden tuonti kohosi 150 milj. euroon eli 38 % edellisvuotista suuremmaksi. Muovien tuonti, 100 milj. euroa, lisääntyi lähes neljänneksen. Hieman hitaammassa kasvussa oli lääkevalmisteiden ja farmaseuttisten tuotteiden tuonti (101 milj. euroa, kasvua neljä prosenttia). Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti pysyi viime vuonna suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Ryhmän tuonnin arvo oli 262 milj. euroa, josta elektroniikan komponenttien osuus oli 41 milj. euroa, toimistokoneiden ja atk-laitteiden 38 milj. euroa, henkilöautojen 20 milj. euroa ja puhelin-, radio- ja tv-laitteiden 19 milj. euroa. Komponenttituonti lisääntyi 40 %, kun taas atk-laitteiden tuonti supistui lähes viidenneksen. Teräsromun tuonti alkoi kasvaa vuoden 2002 aikana. Vuoden 2002 vajaasta 12 milj. eurosta tuonti kasvoi 68 milj. euroon vuonna 2003 ja vuoden 2004 tammi-lokakuussa 172 milj. euroon, eli yli kolminkertaiseksi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Elintarvikkeiden ja rehujen tuonti Alankomaista on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Vuonna 2003 ryhmän tuonti kohosi 168 milj. euroon eli 11 % edellisvuotista suuremmaksi. Viime vuoden tammi-lokakuussa ryhmän tuonti kasvoi neljä prosenttia edellisvuotisesta, mutta muun tuonnin nopeamman kasvun vuoksi ryhmän osuus supistui hieman ja kattoi vähän yli kymmeneksen koko tuonnista. Kasvussa oli mm. hedelmien ja kasvisten (51 milj. euroa) sekä rehujen (21 milj. euroa) tuontia, kun taas kahvin, teen ja mausteiden tuonti supistui selvästi edellisvuotisesta. Muusta tuonnista mainittakoon kukat, siemenet, sipulit yms. (45 milj. euroa, kasvua 12 % vuoden 2003 tammi-lokakuusta), paperi ja pahvi (26 milj. euroa) sekä tupakka, tekstiilituotteet ja kojeet, mittarit yms. (kukin näistä kolmesta ryhmästä 19 milj. euroa). Kuvio 6. Tuonti Alankomaista tammi-lokakuussa 2004 Muut tavarat 14,8 % (- 7 %) Elintarvikkeet 10,5 % (+ 4 %) Tupakka 1,4 % (+ 9 %) Kojeet, mittarit yms. 1,4 % (+ 6 %) Malmit ja metalliromu 14,4 % (+ 196 %) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 18,9 % (+ 1 %) Kukat, siemenet, sipulit 3,3 % (+ 12 %) Tekstiilituotteet 1,4 % (- 3 %) Öljytuotteet 1,5 % (- 29 %) Paperi ja pahvi 1,9 % (+ 12 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 30,5 % (+ 17 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

17 5 Taulukko 3. Tuonti Alankomaista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2003 Milj. e Osuus % Muutos % 2004(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet, rehuaineet , , Tupakka 21 1, , Malmit ja metalliromu 82 5, , Kukat, siemenet, sipulit yms. 47 3, , Öljytuotteet 34 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 28 1, , Tekstiilituotteet 23 1, ,4-3 7 Koneet, laitteet, kuljetusvälineet , , Kojeet, mittarit yms. 22 1, ,4 6 Muut tavarat , ,8-7 Yhteensä , ,0 16 Tullihallitus Tilastoyksikkö

18 VIENTI ALANKOMAIHIN V JA TAMMI-LOKAKUUSSA V (1-10) 2004(1-10) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet ,8 1, ,8 1, ,0 1, ,1 0, liha ja lihatuotteet 4,3 0, ,3 0,0 > ,7 0,1 266,6 0, maitotaloustuotteet ja munat 7 409,8 0, ,3 0, ,6 0, ,3 0, kala- ja kalavalmisteet 2,6 0,0 6,4 0, ,5 0,0 3,0 0, vilja ja viljatuotteet 5 074,6 0, ,9 0, ,2 0, ,6 0, hedelmät ja kasvikset 224,5 0,0 482,0 0, ,4 0,0 436,7 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 3 502,1 0, ,3 0, ,0 0, ,4 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 330,0 0,0 566,8 0, ,9 0,0 141,5 0, rehuaineet 1 303,7 0, ,4 0, ,9 0, ,7 0, erinäiset elintarvikkeet 4 852,2 0, ,4 0, ,9 0, ,4 0, juomat ja tupakka 573,2 0,0 179,2 0, ,3 0,0 212,6 0, juomat 573,2 0,0 179,2 0, ,3 0,0 111,1 0, tupakka ja tupakkavalmisteet 0,0 0,0 0,0 0,0-0,0 0,0 101,5 0,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet ,5 6, ,4 10, ,3 10, ,5 7, vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 76,4 0,0 481,7 0, ,2 0,0 400,7 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 697,4 0,0 397,1 0, ,6 0,0 153,7 0, puutavara ja korkki ,0 4, ,4 3, ,3 4, ,0 3, paperimassa ,5 1, ,2 5, ,3 5, ,0 3, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 6 226,3 0, ,7 0, ,8 0, ,5 0, kivennäisaineet, valmistamattomat ,0 0, ,2 0, ,0 0, ,2 0, malmit ja metalliromu 212,3 0,0 361,2 0, ,1 0, ,3 0, muut eläin- ja kasviraaka-aineet 168,5 0,0 164,0 0, ,1 0,0 88,1 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta ,4 8, ,6 2, ,9 2, ,6 1, kivihiili, koksi, briketit yms ,6 0,0 708,5 0, ,2 0, ,4 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet ,7 8, ,0 2, ,7 2, ,1 1, sähkovirta 35,1 0,0 0,0 0, ,0 0,0 0,0 0,0-4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 3 754,2 0, ,5 0, ,2 0, ,0 0, kasvioljyt ja -rasvat 1 502,8 0, ,7 0, ,7 0,3 0,0 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms ,4 0, ,7 0, ,5 0, ,0 0,3-5 5 kemialliset aineet ja tuotteet ,2 9, ,2 7, ,1 7, ,7 8, orgaaniset kemialliset aineet ,6 4, ,8 2, ,2 2, ,5 3, epäorgaaniset kemialliset alkuaineet ,8 2, ,8 1, ,4 1, ,8 2, väri- ja parkitusaineet ,7 0, ,2 0, ,4 0, ,6 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 7 583,5 0, ,3 0, ,6 0, ,8 0, haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 473,9 0,0 446,3 0, ,7 0,0 131,3 0, lannoitteet, valmistetut 8 081,2 0, ,5 0, ,2 0, ,6 0, muovit, valmistamattomat ,1 0, ,0 0, ,9 0, ,4 0, muovit, valmistetut ,5 0, ,6 0, ,6 0, ,6 0, erinäiset kemialliset tuotteet 4 820,9 0, ,6 0, ,0 0, ,0 0, valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ,9 39, ,7 41, ,6 42, ,1 46, nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 39,9 0,0 40,2 0,0 1 30,9 0,0 31,7 0, kumituotteet 6 524,1 0, ,8 0, ,0 0, ,8 0, puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut ,2 3, ,6 3, ,3 3, ,0 2, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä ,1 15, ,0 13, ,7 13, ,0 11, tekstiilituotteet, pl. vaatteet ,3 1, ,0 1, ,0 1, ,8 1, kivennäisainetuotteet 9 402,2 0, ,9 0, ,7 0, ,2 0, rauta ja teräs ,7 14, ,3 18, ,9 18, ,6 27, muut metallit ,7 3, ,2 3, ,6 3, ,6 3, tuotteet epäjalosta metallista ,7 0, ,7 0, ,7 0, ,3 0,7-2 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet ,1 29, ,2 32, ,0 30, ,1 30, voimakoneet ja moottorit ,0 0, ,9 1, ,9 1, ,1 0, eri toimialojen erikoiskoneet ,5 1, ,2 1, ,2 1, ,8 1, metalliteollisuuskoneet 2 475,5 0, ,8 0, ,2 0, ,9 0, yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet ,9 2, ,9 1, ,7 1, ,6 2, toimistokoneet ja atk-laitteet ,6 0, ,5 0, ,6 0, ,6 0, puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet ,4 20, ,6 22, ,7 20, ,5 21, muut sähkokoneet ja laitteet ,1 3, ,5 4, ,6 4, ,3 3, moottoriajoneuvot ,2 0, ,3 0, ,6 0, ,6 0, muut kuljetusvälineet 2 084,9 0, ,5 0, ,4 0,1 921,7 0, erinäiset valmiit tavarat ,9 3, ,8 2, ,5 2, ,6 2, tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 8 147,4 0, ,6 0, ,8 0, ,1 0, huonekalut 7 282,1 0, ,1 0, ,7 0, ,5 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 440,9 0,0 275,6 0, ,6 0,0 212,7 0, vaatteet 7 126,5 0, ,4 0, ,2 0, ,9 0, jalkineet 844,8 0,0 710,8 0, ,3 0,0 543,8 0, kojeet,mittarit yms ,7 1, ,0 1, ,3 1, ,4 1, valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 2 198,1 0, ,3 0, ,6 0, ,9 0, muut valmiit tavarat ,4 0, ,9 0, ,0 0, ,2 0,6 9 9 muut tavarat ,8 2, ,9 1, ,6 1, ,2 0, erittelemäton ,0 0, ,8 0, ,3 0, ,3 0, metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 1 832,4 0, ,5 0, ,8 0,1 707,7 0, kulta, ei monetaarinen ,4 1, ,6 0, ,4 0,9 393,1 0,0-97 YHTEENSÄ ,0 100, ,2 100, ,5 100, ,3 100,0 15

19 TUONTI ALANKOMAISTA V JA TAMMI-LOKAKUUSSA V (1-10) 2004(1-10) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet ,8 10, ,6 11, ,9 11, ,9 10, elävät eläimet 1 012,8 0, ,2 0, ,4 0, ,4 0, liha ja lihatuotteet 2 980,1 0, ,2 0, ,5 0, ,3 0, maitotaloustuotteet ja munat 8 680,1 0, ,2 0, ,3 0, ,6 0, kala- ja kalavalmisteet 2 042,3 0, ,8 0, ,3 0, ,4 0, vilja ja viljatuotteet 8 822,8 0, ,3 0, ,3 0, ,6 0, hedelmät ja kasvikset ,4 4, ,3 3, ,7 4, ,1 3, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 6 928,7 0, ,2 0, ,5 0, ,0 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä ,0 1, ,3 1, ,0 1, ,5 1, rehuaineet ,5 1, ,8 1, ,1 1, ,4 1, erinäiset elintarvikkeet ,1 1, ,2 1, ,0 1, ,6 1, juomat ja tupakka ,0 1, ,1 1, ,4 1, ,8 1, juomat 3 413,3 0, ,4 0, ,2 0, ,7 0, tupakka ja tupakkavalmisteet ,6 1, ,7 1, ,1 1, ,2 1,4 9 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet ,4 7, ,9 11, ,0 11, ,6 19, vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at ,4 1, ,5 1, ,3 1, ,9 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 165,0 0,0 293,9 0, ,4 0,0 299,4 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 4 913,8 0, ,0 0, ,0 0, ,4 0, puutavara ja korkki 456,4 0,0 506,2 0, ,5 0,0 626,4 0, paperimassa 74,0 0,0 70,6 0,0-5 70,6 0,0 448,2 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 259,5 0,0 261,4 0, ,8 0,0 140,0 0, kivennäisaineet, valmistamattomat ,6 0, ,7 0, ,4 0, ,6 0, malmit ja metalliromu ,4 1, ,9 5, ,7 5, ,3 14, muut eläin- ja kasviraaka-aineet ,4 3, ,8 3, ,3 3, ,4 3, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta ,7 3, ,8 3, ,3 3, ,8 2, kivihiili, koksi, briketit yms ,9 1, ,6 0, ,3 1, ,8 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet ,4 2, ,5 2, ,5 2, ,9 1, kaasut 19,4 0,0 18,6 0,0-4 9,5 0, ,0 0,2 >999 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 3 777,8 0, ,6 0, ,3 0, ,6 0, eläinoljyt ja -rasvat 179,4 0,0 219,6 0, ,4 0,0 98,4 0, kasvioljyt ja -rasvat 1 929,8 0, ,8 0, ,0 0, ,5 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms ,7 0, ,3 0, ,9 0, ,7 0,1 1 5 kemialliset aineet ja tuotteet ,9 30, ,9 29, ,5 30, ,7 30, orgaaniset kemialliset aineet ,3 7, ,0 8, ,6 8, ,9 9, epäorgaaniset kemialliset alkuaineet ,3 1, ,6 1, ,9 1, ,3 1, väri- ja parkitusaineet ,7 1, ,2 1, ,6 1, ,5 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet ,7 9, ,6 7, ,0 8, ,6 7, haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet ,1 1, ,6 1, ,5 1, ,5 0, lannoitteet, valmistetut 578,3 0,0 707,9 0, ,8 0,1 619,5 0, muovit, valmistamattomat ,3 5, ,4 5, ,7 5, ,1 6, muovit, valmistetut ,4 0, ,5 1, ,6 1, ,4 1, erinäiset kemialliset tuotteet ,7 4, ,0 3, ,7 4, ,9 3,5 0 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan ,6 8, ,9 7, ,6 8, ,5 7, nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 2 351,9 0, ,9 0, ,3 0, ,6 0, kumituotteet 8 093,7 0, ,5 0, ,5 0, ,2 0, puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 755,5 0,1 771,5 0, ,7 0, ,1 0, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä ,3 2, ,7 1, ,7 2, ,2 1, tekstiilituotteet, pl. vaatteet ,6 1, ,2 1, ,7 1, ,0 1, kivennäisainetuotteet 9 390,3 0, ,1 0, ,6 0, ,4 0, rauta ja teräs ,0 1, ,5 1, ,8 1, ,1 1, muut metallit 6 584,6 0, ,0 0, ,7 0, ,4 0, tuotteet epäjalosta metallista ,7 1, ,5 1, ,5 1, ,4 1,2-6 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet ,5 24, ,7 22, ,7 21, ,3 18, voimakoneet ja moottorit 8 110,5 0, ,0 0, ,7 0, ,5 0, eri toimialojen erikoiskoneet ,7 2, ,6 3, ,9 3, ,6 2, metalliteollisuuskoneet 3 713,2 0, ,4 0, ,0 0, ,1 0, yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet ,1 3, ,5 3, ,8 3, ,6 3, toimistokoneet ja atk-laitteet ,0 3, ,0 4, ,6 3, ,2 2, puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet ,0 2, ,9 1, ,6 1, ,8 1, muut sähkokoneet ja laitteet ,4 7, ,1 6, ,4 5, ,3 5, moottoriajoneuvot ,8 3, ,5 3, ,6 2, ,1 2, muut kuljetusvälineet 589,8 0,0 856,7 0, ,0 0, ,2 0, erinäiset valmiit tavarat ,6 8, ,2 8, ,8 7, ,2 6, tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 2 525,8 0, ,3 0, ,9 0, ,2 0, huonekalut 2 151,1 0, ,6 0, ,2 0, ,3 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 814,9 0,1 826,3 0, ,0 0,1 747,7 0, vaatteet ,5 1, ,2 1, ,5 1, ,9 0, jalkineet 3 289,4 0, ,3 0, ,8 0, ,7 0, kojeet,mittarit yms ,2 1, ,4 1, ,0 1, ,3 1, valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot ,7 1, ,3 0, ,1 0, ,3 0, muut valmiit tavarat ,8 3, ,0 4, ,3 3, ,7 2, muut tavarat ,2 4, ,2 3, ,9 3, ,7 3, erittelemäton ,7 4, ,6 3, ,5 3, ,7 3, metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 17,8 0,0 7,6 0,0-57 7,6 0,0 5,9 0, kulta, ei monetaarinen 800,6 0,1 670,0 0, ,8 0,0 687,1 0,0 30 YHTEENSÄ ,5 100, ,0 100, ,3 100, ,2 100,0 16

20 Ulkomaankauppa 2005:M02 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Kari Tähtivaara p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service