ENNAKOINTIKAMARI: TALONRAKENNUS JA INFRA-ALA. Ennakkokyselyn tulokset

Transkriptio

1 ENNAKOINTIKAMARI: TALONRAKENNUS JA INFRA-ALA Ennakkokyselyn tulokset Kaupunkitutkimus TA Oy Päivi Kilpeläinen 5/2009

2 Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite Vastaajien tausta Yritysten työvoiman tarve Yritysten rekrytointi Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Oppilaitosyhteistyö ja työnantajapalvelut LIITE 1 Avoimet vastaukset... 26

3 1 Kyselyn tausta ja tavoite Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on keskustelufoorumi, jossa osallistujien välistä tiedonvaihtoa tuetaan avoimella ja syvällisellä keskustelulla niistä konkreettisista tarpeista, joita toimialan tilanteeseen ja osaamiseen liittyy. Ennakointikamari kokoontuu toimialakohtaisesti, osallistujajoukon koostuessa kulloinkin käsiteltävän toimialan yritysedustajista, alan oppilaitosten edustajista ja muista toimialaa lähellä olevista tahoista. Nyt tehtävän talon rakentaminen ja infra-ala ennakkokyselyn tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Mitä tiedotustarpeita toimialan yrityksillä on koskien seudun koulutustarjontaa. Internet-kysely suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskysely perusjoukkona käytettiin Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK) ja Rakennusteollisuus RT ry:n jäsenyritysrekistereitä sekä Fonectan yritysrekisteriä. Perusjoukosta jätettiin pois ne toimialan yritykset, joissa henkilöstömäärä jäi alle 2 henkilön. HSKK ja RT rekistereissä oli yhteensä 620 ja Fonectan 299 yritystä yhteyshenkilöineen. Näiden kolmen rekisterin sähköpostiosoitteista oli toimimattomia yhteensä 91. Linkki saatekirjeineen lähetettiin siis yhteensä 828 yritykselle. Yrityskyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi ollen vain 5 % (n=44). Vastausprosentin ollessa näin alhainen kyselyn tulosten edustavuus suhteessa koko toimialaan on heikko. Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitosten eri yksiköt (n=22), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Oppilaitoskyselyn vastausprosentti oli 36 % (n=9). Kyselyiden tulokset ja haastatteluista saadut vastaukset on jaettu tässä raportissa seuraaviin lukuihin: luku 2: Vastaajien tausta luku 3: Yritysten työvoiman tarve luku 4: Yritysten rekrytointi luku 5: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus luku 6: Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö. 3

4 2 Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 77 %, on pk-yrityksiä (kuvio 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista noin 15 %. Suurin osa vastaajista toimi ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukossa oli mm. toimitusjohtajia, omistajia/yrittäjiä sekä erilaisia päällikkötason esimiehiä. Kuvio 2.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, lkm Henkilöstö lkm Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: Amiedu Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltech/Vallilan koulutusyksikkö Innofocus Siikaranta-opisto TTS koulutus Vantaan ammattiopisto Varia Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillinen oppilaitos Vastaajina toimivat koulutusyksikön johtajat, päälliköt tai kouluttajat. 4

5 3 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista hieman yli kolmasosa arvioi, että työpaikkojen määrä tulee säilymään ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 3.1). 40 % vastaajista arvioi työpaikkojen määrän kasvavan ja 21 % puolestaan työpaikkojen vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän säilyvän toimialalla ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kuvio 3.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti. Työpaikkojen määrä kasvaa. Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee. Työpaikkojen määrä vähenee voimakkaasti vastaajien lkm Yritysten edustajista suurin osa arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee säilymään ennallaan (kuvio 3.2). Oppilaitosten edustajien vastaukset hajosivat sitten, että merkityksen nähtiin sekä vähenevän että kasvavan tulevaisuudessa. 5

6 Kuvio 3.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Merkitys kasvaa voimakkaasti. Merkitys kasvaa. Merkitys säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee. Merkitys vähenee voimakkaasti vastaajien lkm Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä talon rakentamisen ja infra-alan työmarkkinoilla vuoteen 2012 mennessä tapahtuvaa muutosta. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajien vastauksissa tärkeimmäksi muutokseksi nostettiin työvoiman saatavuuden heikkeneminen eläköitymisen myötä ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Työpaikkojen arveltiin talouden taantuman myötä vähenevän ja taloustilanne mainittiin myös yleisenä muutoksena alalla. Muutamassa vastauksessa nähtiin jo valoa tunnelin päässä, puhuttiin laman loppumisesta ja töiden lisääntymisestä. Muita tärkeimmäksi muutokseksi nostettuja asioita olivat mm. kilpailun lisääntyminen, paikallinen sopiminen ja osaaminen. Työvoiman saatavuus mainittiin myös toiseksi tärkeimpänä muutoksena alan työmarkkinoilla. Mainintoja saivat myös laman jälkeinen nousu, työvoiman ikääntyminen sekä työvoimakustannusten ja palkkatason nousu. Eniten mainintoja kolmanneksi tärkeimmäksi sai niin ikään työvoiman saatavuus ja eläköityminen. Luokitellut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 6

7 4 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö (63 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.1). Viidennes vastaajista katsoi, ettei toimialalla ole rekrytointivaikeuksia lähitulevaisuudessa. Kuvio 4.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa vastaajien lkm Yritysten edustajien pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä rekrytoinnin haastetta oman yrityksensä näkökulmasta. Suurimmaksi haasteeksi nousi hakijoiden vähäinen työkokemus, mikä nostettiin esiin hieman alle viidesosassa vastauksista (kuvio 4.2). Toiseksi tärkeimmäksi haasteeksi vastaajat valitsivat hakijoiden sosiaaliset taidot ja sen ettei avoimeen tehtävään ole hakijoita. Kolmanneksi tärkeimmäksi haasteeksi nousi toimialan huono imago. Työskentely-ympäristö sai vähiten mainintoja. Muina syinä vastaajat nimesivät mm. seuraavia asioita: ammattitaidon puute, hakijoiden asenne työhön, sesonkityö, asiakaspalvelutaitojen puute ja työehtosopimusten vaatimukset. 7

8 Kuvio 4.2: Yritysten edustajien valitsemat rekrytoinnin haasteet tärkeysjärjestyksessä, % Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden sosiaaliset taidot Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Toimialan huono imago Palkkaus toimialalla Vastaajien nimeämä muu haaste Hakijoiden vanhentunut osaaminen Työaika Hakijoiden kielitaito Työskentely-ympäristö % Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään ne työtehtävät, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Vastauksissa korostuivat eniten laadulliset muutokset. Seuraavaksi useiten mainittiin työnjohtotehtävien muutokset ja paperitöiden lisääntyminen. Useampi vastaaja katsoi kuitenkin, ettei alan tehtävissä tapahdu suuria muutoksia neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajia pyydettiin arvioimaan edustamansa yrityksen ammatillisen perustutkinnon saaneiden työvoiman rekrytointitarvetta seuraavan neljän vuoden aikana. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista haluttiin rekrytoida eniten talonrakentajia, rakennusmiehiä ja korjausrakentajia. Ilman mainintoja jäivät hirsirakentajat ja levitinkoneenkuljettajat. Suurin tarve ammattitutkinnon suorittaneiden rekrytointiin oli rakennustuotannon (RAT) tutkinnon suorittaneille. Kysyntää on maarakennus ja talonrakennusalan osaajista. Erikoisammattitutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve oli pienintä. Eniten kysyntää on rakennusalan työmaapäällikön (RET) tutkinnon suorittaneille. Ilman mainintoja jäivät maalari- ja rakennuspeltiseppämestaritutkinnon suorittaneet. Eri tutkinnon suorittaneiden rekrytointitarve voi johtua myös työvoiman suuresta vaihtuvuudesta ja sesonkiluonteesta, jolloin työntekijät palkataan sesongiksi kerrallaan, eikä sitä voida pitää suoraan ennusteena alan työpaikkojen kasvusta. Yritysten edustajia pyydettiin vielä nimeämään sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 4.1 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä. Usealla yrityksellä oli ollut vaikeuksia löytää kirvesmiehiä ja (kaivin)koneenkuljettajia. 8

9 Taulukko 4.1: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm Talonrakennus: Kirvesmies tai sisustuskirvesmies 6 Asennus- ja korjausmies 4 Infrastruktuurin rakentaminen: Kaivinkoneen kuljettaja 8 Koneenkuljettaja 4 Panostaja 3 Remonttimies 3 5 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksilla on asiasta selvästi positiivisempi näkemys kuin alan yrityksillä. Suurin osa yritysten edustajista ja kolmasosa oppilaitoksista arvioivat nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Oppilaitoksista samoin kolmasosa arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan hyvin tai erittäin hyvin työelämän vaatimuksia. Yritysten edustajista kukaan ei arvioinut nuorten ammattitaidon vastaavan erittäin hyvin työelämän vaatimuksiin. Kolmasosa yrityksistä katsoi koulutuksen vastaavan työelämän tarpeita huonosti ja 10 % erittäin huonosti, kun oppilaitoksista yksikään ei katsonut koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Kuvio 5.1: Nuorten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Erittäin hyvin Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti Erittäin huonosti vastaajien lkm Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten (perus-, täydennys- ja lisäkoulutus) ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa ryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajat arvioivat aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän 9

10 tarpeisiin pääasiassa hyvin. Yritysten edustajat enemmistö oli sitä mieltä, että myös aikuisten ammattitaito vastasi tyydyttävästi työelämän tarpeisiin. Oppilaitosten edustajista suurin osa oli sitä mieltä, että koulutus vastaa työelämän tarpeisiin hyvin. Yritysten edustajista kukaan ei katsonut koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin erittäin hyvin. Yritysten edustajista hieman alle viidesosa katsoi vastaavuuden olevan huono tai erittäin huono. Kuvio 5.2: Aikuisten ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Erittäin hyvin Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti Erittäin huonosti vastaajien lkm Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten tai/ja aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti tai erittäin huonosti, pyydettiin vielä perustelemaan mielipidettään lyhyesti. Nuorille suunnatussa koulutustarjonnassa nähtiin puutteita, sillä eniten sai mainintoja sopivan koulutuksen puute alalle. Toiseksi eniten koettiin ongelmia työelämätaidoissa: valmistuneiden taidot ja osaaminen nähtiin puutteellisina tai liian teoreettisina. Aikuiskoulutuksessa koettiin vastaavanlaisia ongelmia kuin nuorille suunnatussa koulutuksessa. Luokitellut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, jota he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yritysten oma koulutus, toisena oli alihankinta ja kolmanneksi tärkein oli rekrytointi. Vähiten tärkeimmäksi keinoksi jäivät maahanmuuttajien koulutus ja henkilöstövuokraus. 10

11 Kuvio 5.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, ka Asteikko: 3=tärkein keino, 2=toiseksi tärkein keino, 1=kolmanneksi tärkein keino Oma koulutus Alihankinta Rekrytointi Täydennys- ja lisäkoulutus Työssäoppiminen Lyhytkestoinen koulutus Tutkintoperusteinen koulutus Työnkierto Oppisopimuskoulutus Maahanmuuttajien koulutus Henkilöstövuorkaus 0 0,5 1 1,5 2 2,5 ka Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Useiten mainittiin ammatillinen koulutus. Lisäksi esimieskoulutuksessa, lakisääteisessä koulutuksessa ja työturvallisuudessa koettiin koulutustarpeita. Usean vastaajan edustamassa yrityksessä ei ollut lainkaan koulutustarpeita neljän vuoden sisällä. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta. Yritysten ja oppilaitoksen edustajien näkemykset erosivat toisistaan, sillä osa oppilaitoksista katsoi aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa eivätkä nähneet sen merkityksen vähenevän lainkaan. Yritysten edustajista suurin osa arvioi ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen kasvavan, mutta yksikään ei arvioinut sen kasvavan voimakkaasti (kuvio 5.4). Yrityksistä osa arveli jopa merkityksen vähenevän tai vähenevän voimakkaasti. 11

12 Kuvio 5.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, % Merkitys kasvaa voimakkaasti. Yritykset Oppilaitokset Merkitys kasvaa. Merkitys säilyy ennallaan. Merkitys vähenee. Merkitys vähenee voimakkaasti vastaajien lkm Kuviossa 5.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien mielestä vastuuntunto, työturvallisuus, aloitekyky, ongelmanratkaisutaidot ja kyky reagoida muutoksiin korostuvat paljon, ja kaikki loput annetut vaihtoehdot korostuvat jonkin verran. Oppilaitosten edustajien mukaan yleisosaamisessa korostuvat paljon lähes samat kuin yritysten mielestä eli työturvallisuus, oppimistaidot, vastuuntunto, vuorovaikutus ja viestintätaidot, aloitekyky ja ongelmanratkaisutaidot. 12

13 Kuvio 5.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, ka Asteikko: 1=ei korostu, 2=korostuu jonkin verran, 3=korostuu paljon Yritykset Vastuuntunto Työturvallisuus Aloitekyky (aloitteellisuus) Ongelmanratkaisutaidot Kyky reagoida muutoksiin Ryhmätaidot (mm. tiimityöskentely) Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Ajanhallintavalmiudet Työkyvyn edistäminen Oppimistaidot Tietotekniikkavalmiudet Yrittäjyys Muu yleisosaaminen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Kielitaito ka Oppilaitokset Työturvallisuus Oppimistaidot Vastuuntunto Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Ongelmanratkaisutaidot Ryhmätaidot (mm. tiimityöskentely) Kyky reagoida muutoksiin Ajanhallintavalmiudet Työkyvyn edistäminen Yrittäjyys Tietotekniikkavalmiudet Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Kielitaito Muu yleisosaaminen ka 13

14 Kuviossa 5.6 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien mielestä materiaalinen huolellinen käsittely ja taloudellinen käyttö sekä taloudellinen ja laadukas toiminta korostuvat paljon seuraavan neljän vuoden aikana. Kaikki muut annetut vaihtoehdot korostuvat yritysten mielestä jonkin verran. Oppilaitosten edustajien mielestä paljon korostuvat rakennusalan laatuvaatimukset, materiaalinen huolellinen käsittely ja taloudellinen käyttö, taloudellinen ja laadukas toiminta, kestävä kehitys, työn kokonaisuuden hallinta sekä oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen. Osaamisen kärki on yritysten ja oppilaitosten edustajilla hyvin samankaltainen, mutta oppilaitokset arvioivat yrityksiä useamman osaamisen alueen korostuvan paljon. Oppilaitosten edustajat saivat vielä vapaasti nimetä jonkin muun yleis- tai ammatillisen osaamisen alueen, joka korostuu paljon tai jonkin verran. Mainintoja saivat LVI prosessien tunteminen ja ohjelmointitaito, aikataulu- ja tehtäväsuunnitteluosaaminen sekä sosiaalisuus. Kuvio 5.6: Ammatillisen osaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, ka Asteikko: 1=ei korostu, 2=korostuu jonkin verran, 3=korostuu paljon Yritykset Taloudellinen ja laadukas toiminta Materiaalien huolellinen käsittely ja taloudellinen käyttö Rakennusalan laatuvaatimukset Oman työn suunnittelu ja suunitelmien tekeminen Työmaalla toimiminen Kestävä kehitys Työn kokonaisuuden hallinta Työvälineiden ja materiaalinen hallinta Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Oman työn esittely ja arviointi Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen Rakennusfysiikan perusteet Muu ammatillinen osaaminen M atemaattiset taidot Talonrakentamisen ja maarakentamiseen liittyvien piirrustusten tulkitseminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka 14

15 Oppilaitokset Rakennusalan laatuvaatimukset Materiaalien huolellinen käsittely ja taloudellinen käyttö Taloudellinen ja laadukas toiminta Kestävä kehitys Työn kokonaisuuden hallinta Oman työn suunnittelu ja suunitelmien tekeminen Työvälineiden ja materiaalinen hallinta Rakennusfysiikan perusteet Rakennustyömaan vaiheiden tunteminen Materiaalien ominaisuuksien tunteminen Talonrakentamisen ja maarakentamiseen liittyvien piirrustusten tulkitseminen Oman työn esittely ja arvioint M atemaattiset taidot Työmaalla toimiminen Muu ammatillinen osaaminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka Kuviossa 5.7 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen erikoisosaamisen tehtävissä talonrakentamisessa seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien mielestä paljon korostuu korjausrakentaminen. Vastaavasti hirsirakentaminen ei korostu lainkaan seuraavan neljän vuoden aikana. Kaikki loput annetut vaihtoehdot korostuvat jonkin verran. Kärjessä ovat oikeiden työtapojen ja materiaalien käytön hallinta sekä suunnitelmien ja asiakirjojen noudattaminen. Oppilaitosten edustajien mielestä paljon korostuvat korjausrakentaminen, suunnitelmien ja asiakirjojen noudattaminen sekä oikein materiaalien käytön hallinta. Osaamisen kärki on yritysten ja oppilaitosten edustajilla samanlainen, mutta oppilaitokset arvioivat yrityksiä useamman osaamisen alueen korostuvan paljon. Yritysten edustajat saivat vielä vapaasti nimetä jonkin muun yleis- tai ammatillisen osaamisen alueen, joka korostuu paljon tai jonkin verran. Tässä kohdassa nimettiin turvajärjestelmät. 15

16 Kuvio 5.7: Ammatillisen erikoisosaamisen korostuminen talonrakentamisen ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, ka Asteikko: 1=ei korostu, 2=korostuu jonkin verran, 3=korostuu paljon Yritykset Korjausrakentaminen Oikeiden työtapojen käytön hallinta Oikeiden materiaalien käytön hallinta Suunnitelmien ja asiakirjojen noudattaminen Kirvesmiestyöt M ittaustyöt Rakennustyömaan perustyövälineiden käyttäminen Talonrakennustyömaan perustusvaiheen työmenetelmien hallinta Teräsrakentaminen Vesikaton runkotyöt eristystöineen Betonointi M uuraus Ulko- ja väliseinätyöt Kivirakentaminen Muu erikoisosaaminen Peruselementtien asennuksen hallinta Hirsirakentaminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka 16

17 Oppilaitokset Korjausrakentaminen Suunnitelmien ja asiakirjojen noudattaminen Oikeiden materiaalien käytön hallinta Teräsrakentaminen M ittaustyöt Kivirakentaminen Oikeiden työtapojen käytön hallinta Kirvesmiestyöt Rakennustyömaan perustyövälineiden käyttäminen Vesikaton runkotyöt eristystöineen Betonointi Ulko- ja väliseinätyöt Peruselementtien asennuksen hallinta Talonrakennustyömaan perustusvaiheen työmenetelmien hallinta M uuraus Muu erikoisosaaminen Hirsirakentaminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka Kuviossa 5.8 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen maanrakentamisen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien mielestä kaikki annetut vaihtoehdot korostuvat jonkin verran. Kärjessä ovat oikeiden materiaalien ja työtapojen käytön hallinta sekä mittaustyöt. Oppilaitosten edustajien mielestä paljon korostuvat sade- ja jätevesijärjestelmät sekä oikeiden työtapojen käytön hallinta. Kolmen kärjessä ovat vielä mittaustyöt ja talonrakennustyömaan perustusvaiheen työmenetelmien hallinta, jotka korostuvat jonkin verran. Osaamisen kärki on yritysten ja oppilaitosten edustajilla hyvin samanlainen, mutta oppilaitokset arvioivat yrityksiä useamman osaamisen alueen korostuvan paljon. Yritysten edustajat saivat vielä vapaasti nimetä jonkin muun yleis- tai ammatillisen osaamisen alueen, joka korostuu paljon tai jonkin verran. Mainintoja saivat louhittujen kalliotilojen lujitustyöt sekä golfkenttärakentaminen ja -korjaaminen. 17

18 Kuvio 5.8: Ammatillisen erikoisosaamisen korostuminen maarakentamisen ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, ka Asteikko: 1=ei korostu, 2=korostuu jonkin verran, 3=korostuu paljon Yritykset Oikeiden materiaalien käytön hallinta Oikeiden työtapojen käytön hallinta M ittaustyöt Koneiden kaivutöiden ohjaus Sade- ja jätevesijärjestelmät Pohjanvahvistustyöt Vesirakentaminen Rakennustyömaan perustyövälineiden käyttäminen Vesijohdot varusteineen Talonrakennustyömaan perustusvaiheen työmenetelmien hallinta Kalliorakentaminen Piharakentaminen Maa- ja kiviainesten jalostaminen Kivirakentaminen Asfaltointi Muu erikoisosaaminen Peruselementtien asennuksen hallinta M aaperätutkimukset 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka 18

19 Oppilaitokset Sade- ja jätevesijärjestelmät Oikeiden työtapojen käytön hallinta M ittaustyöt Talonrakennustyömaan perustusvaiheen työmenetelmien hallinta Vesijohdot varusteineen Koneiden kaivutöiden ohjaus Rakennustyömaan perustyövälineiden käyttäminen Piharakentaminen Pohjanvahvistustyöt Vesirakentaminen Oikeiden materiaalien käytön hallinta Peruselementtien asennuksen hallinta Kivirakentaminen M uu erikoisosaaminen M aaperätutkimukset Kalliorakentaminen M aa- ja kiviainesten jalostaminen Asfaltointi 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka Kuviossa 5.9 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen maarakennuskoneen kuljettajan tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien mielestä paljon korostuu ainoastaan oikeiden materiaalien käytön hallinta. Kaikki loput annetut vaihtoehdot korostuivat jonkin verran. Kärjessä ovat oikeiden työtapojen käytön hallinta ja piharakentaminen. Oppilaitosten edustajien mielestä kaikki vaihtoehdot korostuvat jonkin verran. Kolmen kärki on oikeiden materiaalien ja työtapojen käytön hallinta sekä yleisimmät mittaus ja merkintätyöt. Osaamisen kärki on yritysten ja oppilaitosten edustajilla hyvin samanlainen. 19

20 Kuvio 5.9: Ammatillisen erikoisosaamisen korostuminen maarakennuskoneen kuljettajan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, ka Asteikko: 1=ei korostu, 2=korostuu jonkin verran, 3=korostuu paljon Yritykset Oikeiden materiaalien käytön hallinta Oikeiden työtapojen käytön hallinta Piharakentaminen Yleisimmät mittaus- ja merkintätyöt Kalliorakentaminen Talonrakennustyömaan perustusvaiheen työmenetelmien hallinta M aanrakennuskoneen käyttö M aa-ainesten kuljetus Rakennustyömaan perustyövälineiden käyttäminen M aa- ja kiviainesten jalostaminen Vesirakentaminen Peruselementtien asennuksen hallinta Pohjanvahvistustyöt Liikennealueiden hoitokoneiden käyttö Asfaltointi M uu erikoisosaaminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka 20

21 Oppilaitokset Oikeiden materiaalien käytön hallinta Oikeiden työtapojen käytön hallinta Yleisimmät mittaus- ja merkintätyöt Maanrakennuskoneen käyttö Talonrakennustyömaan perustusvaiheen työmenetelmien hallinta Rakennustyömaan perustyövälineiden käyttäminen Piharakentaminen Pohjanvahvistustyöt Peruselementtien asennuksen hallinta Maa- ja kiviainesten jalostaminen Vesirakentaminen Kalliorakentaminen Maa-ainesten kuljetus Liikennealueiden hoitokoneiden käyttö Asfaltointi Muu erikoisosaaminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka Kuviossa 5.10 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu ammatillisen pohjakoulutuksen kivirakentamisen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien mielestä paljon korostuu sisutuskivien, julkisivukivien, tulisijojen sekä ympäristö- ja pihakivien asennus. Kolmen kärjessä ovat lisäksi erilaisten rakennuskivituotteiden valmistus piirustusten mukaan ja ympäristökiviasennus, jotka korostuvat jonkin verran. Rakennustyömaan perusvaiheen työt eivät korostu lainkaan seuraavan neljän vuoden aikana. Oppilaitosten edustajien mielestä jonkin verran korostuvat kaikki annetut vaihtoehdot, kolmen kärjen ollessa seuraava: rakennustyömaan perusvaiheen työt, kiviasennuksen pohjarakennetyöt, erilaisten rakennuskivituotteiden valmistus piirustusten mukaan sekä rakennuskivituotteiden asennus. 21

22 Kuvio 5.10: Ammatillisen erikoisosaamisen korostuminen kivirakentamisen ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, ka Asteikko: 1=ei korostu, 2=korostuu jonkin verran, 3=korostuu paljon Yritykset Sisustuskivien, julkisivukivien, tulisijojen sekä ympäristö- ja pihakivien asennus Erilaisten rakennuskivituotteiden valmistus piirrusten mukaan Ympäristökiviasennus Rakennuskiviasennus Louhinta Kiviasennuksen pohjarakennetyöt Rakennuskivituotteiden asennus Geologian ja louhintatekniikan perusteet Rakennuskivituotteiden valmistus Rakennustyömaan perusvaiheen työt M uu erikoisosaaminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka Oppilaitokset Rakennustyömaan perusvaiheen työt Kiviasennuksen pohjarakennetyöt Erilaisten rakennuskivituotteiden valmistus piirrusten mukaan Rakennuskivituotteiden asennus Sisustuskivien, julkisivukivien, tulisijojen sekä ympäristö- ja pihakivien asennus Ympäristökiviasennus Rakennuskivituotteiden valmistus Louhinta Rakennuskiviasennus Geologian ja louhintatekniikan perusteet Muu erikoisosaaminen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 ka 22

23 Yritysten edustajilta kysyttiin, miten nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan määrällisiä tarpeita. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että alueen nuorille suunnattu koulutustarjonta vastaa määrällisesti toimialan tarpeita ja puolet ettei nuoria kouluteta riittävästi. Sitä vastoin suurin osa vastaajista oli sitä mieltä että aikuisten koulutustarjonta on riittävää. Vain yksi vastaaja katsoi, että aikuispuolen koulutustarjonta on liiallista. Koulutustarjonnan riittämättömyyttä toimialan tarpeisiin nähden perusteltiin sekä nuorten että aikuisten puolella sopivan koulutuksen puutteella ts. koulutusta ei tarjota lainkaan tietyille aloille. Näin ollen ammattitaitoista väkeä ei ole rekrytoitavissa. 6 Oppilaitosyhteistyö ja työnantajapalvelut Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin laittamaan annettuja yhteistyömuotovaihtoehtoja tärkeysjärjestykseen, siten että ensimmäisenä on toivottavin ja toteuttamiskelpoisin yhteistyömuoto, jolla pyritään kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa. Yritysten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 2. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö 3. Rekrytointi 4. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 5. Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Oppilaitosten edustajien viiden kärki on seuraava: 1. Stipendit 2. Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa 3. Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille 4. Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä 5. Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta 23

24 Kuvio 6.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, ka Asteikko: 1=tärkein, 2=toiseksi tärkein, 3=kolmanneksi tärkein, 4=neljänneksi tärkein, 5=viidenneksi tärkein Yritykset Oppilaitokset Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Stipendit Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Rekrytointi Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Rekrytointi Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Stipendit Opinnäyteaiheiden antaminen Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi Opinnäyteaiheiden antaminen Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he kehittäisivät ammatillisen koulutuksen yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Vastauksissa toivottiin enemmän aktiivista yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa. Yritysten edustajia pyydettiin vastaamaan, mihin alueen oppilaitoksiin he pitävät yllä yhteistyösuhdetta. Alla olevassa taulukossa 6.1 on oppilaitokset ja yhteydenpidon säännöllisyys kuvattuna. Taulukko 6.1: Yritysten yhteistyösuhteiden säännöllisyys alueen oppilaitoksiin, lkm Oppilaitos Yhteistyötä satunnaisesti Yhteistyötä vuosittain Yhteistyötä kuukausittain Yhteistyötä viikottain Yhteistyöyritysten lkm yht. Amiedu Adulta K-U Keuda Rateko AEL Helsingin tekniikan alan oppilaitos Omnia (ammattiopisto) Varia Siikaranta-opisto Omnia (aikuisopisto) TTS Muu Rastor Axxell 1 1 L-U koulutuskeskus 1 1 L-U aikuiskoulutuskeskus

25 Lisäksi yritysten edustajat nimesivät vaihtoehtojen ulkopuolelta yhteistyösuhteita yksittäisiin oppilaitoksiin, jotka ovat luettavissa liitteestä 1. Kyselyssä kartoitettiin myös yritysten innokkuutta osallistua kehittämään ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta esimerkiksi toimimalla alan yritys-oppilaitostyöryhmässä tai osallistumalla syvähaastatteluun. Vastaajista kaksitoista oli kiinnostunut kehittämistyöstä ja jätti yhteistyötietonsa. Lisäksi yrityksiltä kysyttiin, haluaisivatko he, että alueen alan oppilaitos olisi heihin yhteydessä. Vastaajista kymmenen ilmoitti halukkuutensa ja jätti yhteystietonsa. Työ- ja elinkeinotoimiston maksuttomista palveluista eniten on käytetty työelämänvalmennus /työharjoittelupalvelua. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kuusi toivoi yhteydenottoa TEM työnantajapalveluiden asiantuntijalta. Taulukko 6.2: TEM palveluiden käyttö yrityksissä, lkm Palvelu lkm Työelämänvalmennus / työharjoittelu 11 TäsmäKoulutus 3 Vuorotteluvapaa 2 Palkkatuki 2 RekryKoulutus 1 MuutosKoulutus 1 Muutosturva 1 25

26 LIITE 1 Avoimet vastaukset Yritysten edustajien antamat vastaukset ovat mustalla ja oppilaitosten edustajien antamat vastaukset ovat sinisellä. Vastaukset ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista. Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä toimialanne työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta vuoteen 2012 mennessä? 1. Ensimmäiseksi tärkein: Taantuma vähentää työpaikkoja alalla työpaikkojen määrä vähenee laman myötä työpaikat vähenee taantuman takia seuraavat pari vuotta ensin raju vähennys taantuma taloustilanne ja siitä seuraava työttömyys työpaikat vähenevät Taloudellinen tila rakentaminen vähenee parin vuoden akana Eläköityminen Eläköityminen eläköityminen Vastaavien työnjohtajien eläköityminen eläkkeelle siirtyvät ammattimiehet Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen Eläköityminen/suuret ikäluokat Eläköityminen Eläköityminen Eläköityminen Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ammattitaitoisen työvoiman saanti AMMAATTIOSAAJAT Ammattitaitoisten henkilöiden puute työvoiman saatavuus paranee Kilpailu lisääntyy Kilpailu kovenee ulkomaalaisten yrittäjien vuoksi Kilpailutilanne tiukka terve kilpailutilanne urakoiden saanti Lamasta toipuminen Enemmän töitä taantumasta toivutaan lama loppuu Paikallinen sopiminen työpaikkakohtainen sopiminen Paikallinen sopiminen Osaaminen osaaminen vähenee Osaaminen Rakentaminen vähenee Rakentamisen väheneminen UUSIEN RAK.ALOITUS Muut kiinteistöhuolto ammattilaisten kouluttaminen Palkkatason lasku 26

27 Konekuljettajien määrä vähenee kotimaisen ammattiosaamisen arvostus nousee kun ulkomaisia tekijöitä tulee lisää ja se aiheuttaa ongelmia varsinkin saneerauskohteissa alihankinta kasvaa Asiakaspalveluosaamisen merkitys korostuu Yrityskoon suureneminen 2. Toiseksi tärkein: Työvoiman saanti osaavan työvoiman puute ammattitaitoisen työvoiman pula ammatitaitoisten työntekijöiden saanti Osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen Apumiesten saanti vaikeutuu Uuden työvoiman saaminen Osaamistarpeen lisääntyminen osaaja porukka poistuu työmarkkinoilta Työvoiman ikääntyminen ja eläköityminen "ukkoutuminen" timpurit vanhenee Eläköityminen "sukupolvenvaihdos" Eläköityminen Laman jälkeen työpaikat lisääntyvät laman jälkeen työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti Tarve työntekijöistä kasvaa työllisyys paranee Muutoksia tietyissä töissä Kalliorakentamisen lisääntyminen (Metro, Kehärata, P-laitokset, ym) kuljetus Korjausrakentamisen osaamiselle kysyntää Työvoimakustannusten ja palkkatason nousu työvoiman kustannusten nousu välilliset palkkakulut Palkkatason raju nousu Muut HINTATASO Valtion Destia alihinnoittelee urakoita taantuma ammattilaisten kouluttaminen koulutettujen määrä lisääntyy miten käy alan opiskelijoiden työteho laskee tunnollisuus Moniosaajien kysyntä lisääntyy Ulkomaalaisten lissäntymien KOV.RAHAN TUOTANNON VÄHENEMINEN lomapankki rakentaminen lisääntyy luottamusmiehen aseman kasvu ammattitaitoa ylläpitävä koulutus korjausrakentaminen lisääntyy Maahanmuuttajataustaisten lisääntyminen Koulutustason nousu 27

28 3. Kolmanneksi tärkein: Ammattitaitoisen työvoimaan saanti ammattitaitoisen työvoiman puute oikeasti ammattimaista työvoimaa hankala löytää Ammattitaitoista työnjohtoa ei saatavilla Pitää työvoiman laatua yllä ammattitaidon väheneminen Osaamisen häviäminen Eläköityminen eläköityminen suuret ikäluokan siirtyvät eläkeelle vahva eläköityminen Eläköityminen yleensä eläkkeelle siirtyvien määrä lisääntyy Epätyypilliset työsuhteet ja työmarkkinaratkaisut työpoolien käyttö lisääntyy KAUSILUOTEINEN TYÖ maltilliset palkkaratkaisut Työmarkkinarakenteen muutos Koulutus ammattilaisten kouluttaminen oma henkilöstön koulutus lisääntyy Osaaminen Uusia vaatimuksia työvoimalle teknisen tietämyksen tarve kasvaa Monitaitoisuuden vaatimus kasvaa Kestävän kehityksen mukaantulo rakentamiseen Muut taantuma Pienyrityksien toiminta kasvaa ulkomaisen työntekijöiden asema varasto urakoiden hinnat rahoitus sopeutuminen Nykynuoret eivät ole enää niin sitoutuneita työntekoon kuin aikaisemmin Asiakkaiden taito ostaa lisääntyy ulkomainen epäterve kilpailu alihankintaan liittyvät ongelmat Korjausrakentamisen lisääntyminen ulkolaisten työtekijöiden määrä kasvaa Työelämäyhteisön kasvu Valitkaa kolme tärkeintä rekrytoinnin haastetta: jokin muu, mikä? sesonkityö työmoraali kehno työehtosopimusten vaatimukset Hakijoiden ammattitaidon puute oikeasti ammattitaitoisista remonttimiehistä on pulaa, sellaisista jotka osaavat tehdä hyvin useampia kuin yhtä toimialaa ei ole ongelmia, päinvastoin Asiakaspalvelun osaaminen vähäistä 28

29 Mitkä työtehtävät mielestänne muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessänne? Muutoksia tietyissä tehtävissä Ajot, eli tavarantoimitukset työkohteisiin kuljetus Uudisasennukset Asennustyöt Rakennusmiesten Maanrakennus on tullut haastavammaksi. KIVIMIESTEN AMMATTITAITO Kaivinkoneen kuljettajan työ Suunnittelunohjaus, Hankintatoimi Laadulliset muutokset sosiaaliset taidot, konaisuuksien hallinta entistä suuremmissa hankkeissa perinteisten turvajärjestelmien osaajien sijaan vaaditaan verkko-osaajia työturvallisuus Työmaalla tapahtuva työnteko tulee kevenemään (työmenetelmät ja materiaalit) laatuvaatimukset kasvavat kerros- ja pientaloyhtiöiden pihasaneeraukset lisääntyvät On jo tapahtunut niin että uudisrakentaminen on pysähtynyt ja nyt on enemmän saneeraustöitä. Työnjohto Työnjohto Vastaavat mestarit/työmaapäälliköt, Työnjohtajat keski- ja työmaajohdon rooli ja osaaminen Vastaaava työnjohtaja, Ns. nokkamies Työnjohtaminen / Paperitöiden lisääntyminen dokumentointi lisääntynyt moninkertaisesti paperityöt Projektien ja työsuoritteiden dokumentointi paperibyrokratian ylimitoittaminen Ei muutoksia Ei mitkään ei mitkään Muut remonttimiehiä tulee 3-6 lisää Koska nuorten koulutus vastasi tarpeita erittäin huonosti tai huonosti niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Alalle ei ole tarjolla sopivaa koulutusta Viherrakennusalalle ei suoranaisesti kouluteta työntekijöitä. Tarvitaan moniosaajia jotka hallitsevat sekä vasaran, pensselin, kiviasennukset että istutukset. Pienissä yrityksissä ei ole töitä vain puutarhurille tai kirvesmiehelle tai maalarille tai kivimiehelle tai maanrakentajalle...vaan kaikista hieman jotakin. Uusi tutkinto jonka nimi olisi viherrakennustyöntekijä! Kalliorakennusalalle, erityisesti urakointipuolelle, ei kouluteta ammattimiehiä/työnjohtajia. Tämän vuoksi alan yritykset ovat joutuneet itse kouluttamaan alan ammattihenkilöstön. Suurin ongelma on pätevien työmaapäälliköiden/vastaavien mestareiden vähäinen/olematon koulutus. Alan työnjohtajien koulutusta olisi myös lisättävä. Ammattikorkeakoulujärjestelmästä ei tunnu tulevan ollenkaan työmaahenkilöstöä, vaan ainoastaan wannabe diplomi-insinöörejä jotka haluavat siistiä sisätyötä. Tuntuu, että ammattikorkeakoululaitos antaa väärän kuvan koulutuksen tasosta. Sen tulisi olla keskiasteen koulu, josta valmistuu teknikkoja/vastaavia mestareita ja insinöörejä. Ei DI, ekonomeja tai maistereita. 29

30 turva-alalle on erittäin vähän koulutusmahdollisuuksia (en tarkoita vartijoita) ja työ on luonteeltaan erittäin vaativaa johtuen lukuisista eri järjestelmistä; lukosto, kulunvalvonta, videovalvonta ja rikosilmoitinjärjestelmät Oman lisänsä ongelmaan tuo, että ulkomaista osaavaa työvoimaa saattaisi olla tarjolla mutta heidän käyttäminen esimerkiksi valtionhallinnon järjestelmien turvallisuusjärjestelmien kanssa on kyseenalaista. Koulutus ei ole alallemme sopivaa, työkokemuksen puute. telinerakentamiseen ei ole varsinaista koulutusta alamme koulutusta on vähän ja se on liian teoreettista MEIDÄN TEKEMÄÄÄN TYÖHÖN EI OLE KOULUTUSTA EIKÄ OPPISOPIMUS ALALLA OLE TÄMÄN TYYPPISTÄ KOULUTUSTA. Käytännön työkokemuksen ja taitojen puute/liian teoreettinen opetus Yhteys työelämään ei ole riittävä. Valmistuneiden motivaatiossa on puutteita. Käytännön työelämän tuntemus ohutta. Liikaa teoriapainoitteista opetusta. Tarvittaisiin enemmän mestari-kisälli -tyyppistä koulutusta (oppisopimus hyvä) Työharjoittelumahdollisuutta ei ole. Käytännön taidot puutuu. Työharjoittelua tulee lisätä sillä koulusta valmistuu liian teoreettisin taidon olevia henkilöitä Työelämätaidot Ammattikoulutuksessa tulisi tutustua rakennusalalla käytettäviin työkaluihin jo oppilaitoksessa. Samoin opiskelijoille tulisi opettaa normaalit työelämän säännöt, eli kello: töihin tullaan joka päivä tiettyyn aikaan, eikä sitten kun herää tai jos jaksaa/muistaa, ja että poissaoloista ilmoitetaan heti kun mahdollista. Moniosaajius (mainitaan muuallakin) Liian kapea-alainen koulutus. Monitoimimiehet ja -työkunnat rakentavat tulevaisuudessa. Motivaatio (mainitaan muuallakin) motivaation puute - koneenkuljettajan ammattitaito tulee pitkän työkokemuksen kautta ja nuoret eivät tunnu olevan valmiita käyttämään käytännön opiskeluun aikaa - harhaluulo työn helppoudesta Koska aikuiskoulutus vastasi tarpeita erittäin huonosti tai huonosti niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Alalle ei aikuiskoulutusta Ongelma on erityisen suuri kalliorakennusalan urakointipuolella. Ymmärrän tämän johtuvan siitä, että koulutuksen järjestäminen on hankalaa johtuen kalliorakennusalan suhteellisesta pienuudesta sekä erikoisosaamista vaativasta työstä ja kalustosta. Missähän tätä koulutusta tarjotaan? Ei koulutusta erikoisalallemme Saneerauspuolen koulutus Puutteellinen osaaminen ja käytännön taidot ja kokemus Osaaminen huonoa Käytännön taidot puuttuvat. lisää työharjoittelua Käytännön kokemus puutuu Motivaation puute motivaation puute, "pakkokoulustusta" Ei löydy tarpeeksi motivaatiota Muut Tavallisimpien työvälineiden tunnistaminen ja käyttäminen, normaalien työelämän sääntöjen (säännöllinen töihintulo ja poissaolosta ilmoittaminen) noudattaminen. Koulutukset yleensä "johonkin suuntautuneita", muuhun vähemmän kiinnostusta 30

31 Minkälaisia täydennys- tai jatkokoulutustarpeita yrityksellänne tulee olemaan seuraavan neljän vuoden aikana? Ammatillinen koulutus Esim. vesieristeserttifikatti Lattiapinnoittaja koulutus Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot Telineasentamiseen keskittyvä koulutus Korjausrakentaminen Vesieristyskoulutusta Koneautomaatio Ammattikursseja ehkä Ammattitutkintoja Erilaisia ammattiin liittyviä kursseja Työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskursseja Työturvallisuus, tieturva Sähköturvallisuus Esimieskoulutus Työnjohto/ taloushallinto Haastavin/tärkein koulutus liittyy vastaavien työnjohtajien pätevyyden omaavien henkilöiden kouluttamisessa. Työmaapäällikkö Lakisääteinen koulutus Pakolliset/ hyödyksi olevat kortit tulee uusia (mm tulityö) kuorma-autonkuljettajat päivittävät ajoasioita Lakisääteiset koulutukset (tulityö, työturvallisuus, ensiapu, panostaja) ovat käynnissä jatkuvasti. Lisäksi koulutamme henkilöstöä alan erikoiskaluston osalta. Tulityökoulutuksen päivitys Muut Omaa koulutusta Oma koulutus Verkko-osaaminen Ohjelmointi, asiakaspalvelu Asiakaspalvelu, uudet atk-ohjelmistot Ei tarvetta Ei mitään koska olemme pieni ja sesonkiluonteinen yritys Ei ole Jokin muu yleisosaaminen, joka korostuu paljon tai jonkin verran: Erilaisuuden ja monimuotoisuuden ymmärtäminen Tehdä jotakin muutakin kuin nimenomaan ammattinimike kuvastaa Kokonaisuuden hahmottaminen Halu oppia paremmaksi laatoittajaksi/remontoijaksi, Halu kehittyä Asiakaspalvelutaidot Oman työn organisointi Jokin muu ammatillinen osaaminen, joka korostuu paljon tai jonkin verran: Aikataulu- ja tehtäväsuunnitteluosaaminen Sosiaalisuus LVI-prosessien tunteminen ja ohjelmointitaito 31

32 Jokin muu ammatillinen erikoisosaaminen, joka korostuu paljon tai jonkin verran: Talonrakentaminen: Turvajärjestelmät Maarakentaminen: Louhittujen kalliotilojen lujitustyöt Golfkenttärakentaminen ja korjaaminen Maarakennuskoneen kuljettaja: Koneiden käsittelytaito Koska nuorten koulutus ei vastannut määrällisiä tarpeitanne niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Sopivaa koulutusta ei ole tarjolla/koulutuspuutteita Meidän alalle ei ole koulutusta, vaan opetus tapahtuu työn ohessa Ei sopivaa koulutusta alallemme Säätötekniikan osaajia taloautomaatioon ei kouluteta juurikaan Rakennusalan erikoisurakointien koulutukset ovat jääneet kovasti vähälle Verkostorakentamiseen koulutetaan liian vähän henkilöitä Kalliorakentamiseen ei kouluteta henkilöstöä. Tämä pätee kaikilla tasoilla ammattimiehestä työmaapäällikköön. Vesirakennusalan ammattilaisia ei käytännössä kouluteta ollenkaan työntekijöiden eikä työnjohtajien osalta. Koulutus räätälöitävä yritysten itse Laajempaa yksinkertaista koulutusta Opetuksen laatuun pitäisi panostaa huomattavasti Ammattitaitoista väkeä ei ole saatavilla/alalle vaikea rekrytoida Alalta poistuu enemmän kuin uusia koulutetaan Ei ainakaan meille ole ketään pyrkinyt töihin Jatkuva pula koulutetusta "monttukelpoisesta" työvoimasta Turvajärjestelmien koulutus ontuu, esimerkki: henkilö ollut AMK:ssa kolme vuotta ja oppi kahdessa kuukaudessa käytännön työn, parissa enemmän kuin koulutusaikanaan. Raksalla yleisesti tarvitaan ns. moniosaajia sekä korkeasti koulutetuilla täytyisi lisätä käytännön työn osaamista myös Toimiala/koulutus ei ole houkutteleva/arvostettu Ei ole halukkaita nuoria tähän ammattiin, koska työ on kausiluonteista ja raskasta Koska aikuiskoulutus ei vastannut määrällisiä tarpeitanne niin toivomme, että voisitte perustella mielipidettänne lyhyesti: Sopivaa koulutusta ei ole tarjolla/koulutuspuutteita Yritykset joutuvat itse huolehtimaan täydennyskoulutuksesta Sama vastaus kuin nuorilla, säätötekniikan osaajia taloautomaatioon ei kouluteta tarpeeksi Koulutukseen käytäntöä lisää Viherrakennusalalle ei kouluteta laisinkaan Kalliorakentamiseen ei kouluteta henkilöstöä. Tämä pätee kaikilla tasoilla ammattimiehestä työmaapäällikköön. Työmailla ammattitaito on vanhanaikaistunut. Menetelmät, työtavat ja rakenneratkaisut ovat muuttuneet mutta henkilöstön koulutus ei ole ajan tasalla Missä näitä koulutuksia pidetään? Ei sopivaa koulutusta alallemme Ei ole koulutus linjaa Työvoiman heikko saatavuus Alalta poistuu enemmän kuin uusia tulee Muut 32

33 En tiedä miksi Miten kehittäisitte ammatillisen koulutuksen yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä? Mitä uusia yhteistyömuotoja ehdotatte? Aktiivisempi yhteydenpito Luennot. Oppilaitosten tulisi olla tiiviissä yhteydessä yrityksiin Opettajien, opojen ja yritysten tiiviimpi yhteistyö. Vuorovaihtelun lisäämistä Oppilaitokset ovat avoimesti toimineet yrityksiin päin. Yritysten pitäisi näkyä enemmän oppilaitoksissa. Meiltä löytyy heille sopivia tiloja työelämän esittelyä varten. Työelämästä pitäisi käydä enemmän asiantuntijoita oppilaitoksessa pitämässä luentoja ja motivoimassa opiskelijoita pysymään valitsemallansa alalla. Pitkäjänteistä kumppanuutta yritysten ja oppilaitosten välille. Koulutuksen suunnitteluun liittyvät yhteistyö, harjoituspaikkakiintiöt ja opetusyhteistyö mm. luennoinnin ja case - esimerkkien muodossa Tiedonvaihto Jatkuva tiedonvaihto siten että oppilaitoksissa on viimeisin tieto Oppilaitosten tulisi yhteistyön kehittämisessä huomioida yritysten tarpeet/mahdollisuudet jolloin yhteistyöstä olisi saatavissa molemminpuolista hyötyä. Lisää työharjoittelua Alallamme on ongelmana työnteon (harjoittelun) luvanvaraisuus (kattotöiden tulityölupa) ja lisäksi työmme luetaan ns. vaarallisiin töihin Muut Onko niitä? Yhteiskoulutus yritysten ja TE -keskusten välillä Neuvottelukuntajärjestelmän kehittäminen sitoutuneempaan suuntaan yhteistyön kehittäjänä Mihin oppilaitoksiin yrityksenne pitää yllä yhteistyösuhdetta? Edupoli Suto, oppisopimuskoulutus meneillään TKK (HUT) Tampereen ammattikorkeakoulu HAMK LEPAA Etelä-Savon aikuiskoulutuskeskus 33