Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1"

Transkriptio

1 Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1 L2 Väestön terveys luentokurssi Ossi Rahkonen It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) 1 Väestön terveys S2014 ohjelma 8.9. klo BM LS 2 Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi? Miten? Prof. OSSI RAHKONEN klo BM LS 3 Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät ja kansanterveys. OSSI RAHKONEN klo BM LS 3 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena I. OSSI RAHKONEN klo BM LS 1 Kuinka tehtiin tauti - esimerkkinä yliaktiivinen rakko ja Kuinka luodaan näyttöönperustuva hoitosuositus. Kliinisen epidemiologian dos. KARI TIKKINEN klo BM LS 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena II OSSI RAHKONEN 2 Ossi Rahkonen

2 Väestön terveys S2014 ohjelma klo BM LS 2 Seulonnat ja seulonnan epidemiologia. Dos. JANNE PITKÄNIEMI klo 8-10 BM LS 3 Terveys ja talous. Prof. emer. HARRI SINTONEN klo 8-10 BM LS 3 Psykososiaalisten tekijöiden haaste kansanterveydelle. Prof. MIKA KIVIMÄKI klo 8-10 BM LS 3 Työterveys - preventiota ja epidemiologiaa. Prof. KARI REIJULA klo HI LS 1& HI LS 2 TENTTI / Luennot + kirja - Uusintatentti ma Klo Hammasklinikka Ls 2 (Mannerheimintie 172, 2. krs) 3 Sosioekonominen asema ja terveys - eriarvoisuuden haaste kansanterveydelle Sosioekonominen asema socioeconomic position (SEP) (social status, group, class) Muu huono-osaisuus (köyhyys, syrjäytyminen) Millaisia eroja todetaan? Miten erot ovat kehittyneet? Mistä erot johtuvat? Miten eroja voidaan kaventaa? 4 Ossi Rahkonen

3 Kuolemat Titanicin nais- ja lapsimatkustajien keskuudessa matkustusluokan mukaan v 1912 (1517 hukkui, miehet+naiset) M o r t a l i t y ( % ) Naiset Lapset 1st 2nd 3rd. 1st/2nd 3rd Passenger class Lähde: Broom L & Selznick P, 1968 & Martin Bobak Sosioekonominen asema ja terveys: Yksinkertainen malli yksi sosioekonominen ulottuvuus Sosioekonominen asema Terveys Koulutus Ammattiasema Tulot Varallisuus Kuolleisuus Sairastavuus Terveyskäyttäytyminen 6 Ossi Rahkonen

4 Vanhempien koulutus yms Sosioekonominen asema ja terveys (1): Polkumalli keskeiset sosioekonomiset ulottuvuudet - Aikajärjestys, vaikutussuhteen suunta Tiedolliset resurssit Työolot Aineelliset resurssit Koulutus Ammattiasema Tulot Terveys 7 Julian Tudor Hart & Inverse care law Walesilainen yleislääkäri, oli Wales in terveysministerinäkin, kirjoittanut lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Tunnetuin lienee Inverse Care Law. Lancet 1971;i: , tunnettu kirja on myös tämä: Ossi Rahkonen

5 Inverse care law -- Hoitopalvelujen käänteislaki Lain mukaan hoidon saatavuus on kääntäen verrannollinen hoidon tarpeeseen nähden, kun verrataan eri alueiden sairastavuutta ja palvelujen tarjontaa miksei myös eri väestöryhmien kesken, ja laki toimii erityisesti kun markkinavoimat hallitsevat terveydenhuoltoa. The law states that: "The availability of good medical care tends to vary inversely with the need for it in the population served. This... operates more completely where medical care is most exposed to market forces, and less so where such exposure is reduced." (Hart 1971) 9 Tuloluokka, sepelvaltimotoimenpiteet (PTCA tai CABG) ja sepelvaltimotautikuolleisuus vuonna 2003 Suomessa vuotiailla miehillä ja naisilla / Miehet Naiset percutaneous transluminal coronary angioplasty (PTCA) Julkaisemattomia tietoja HILMOsta, Manderbacka 2009 & coronary artery bypass grafting (CABG) 10 Ossi Rahkonen

6 Naiset: Erotus 3.9 v 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote (EO35) tulokvintiileittäin EO Naiset: Women Ylin5th quintile (highest) Women 4. 4th quintile Women 3. 3rd quintile Women 2. 2nd quintile Naiset: Erotus 6.8 v Miehet: Erotus 7.4 v Women Alin1st quintile (lowest) Miehet: Men Ylin 5th quintile (highest) Men 4th 4. quintile Men 3rd 3. quintile Miehet: Erotus 12.5 v. Men 2nd 2. quintile 30 Ossi 11 Rahkonen Men Alin 1st quintile (lowest) Tarkiainen et al. JECH 2012, SLL vuotiaan miehen elinajanodote tuloviidenneksen mukaan v 12.5 v kansanterveystieteen osasto 2007 (Tarkiainen ym. JECH, SLL 2012) 12 Ossi Rahkonen

7 Huono koettu terveys Kotitalouden varallisuus 1000 e kansanterveystieteen osasto 13 Eri kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta (+/- = muutos kuolinsyyn vaikutuksessa kuolleisuuseroon) Tapaturmat ja väkivalta 28 % Keuhkosyöpä 8 % Muut kasvaimet 4 % Tapaturmat ja väkivalta 19 % Kasvaimet 12 % Verenkiertoelinten sairaudet 35 % Muut taudit 22 % Verenkiertoelinten sairaudet 37 % Muut taudit 12 % Alkoholikuolemat 13 % MIEHET Alkoholikuolemat 8 % NAISET 14 (Valkonen T. ym., 2000, 2007) Ossi Rahkonen

8 30 25 Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), vuotiaat koulutusryhmittäin Naiset 27,2 Miehet 24,5 20 (p<0,001) (p=0,002) % 15 13,6 11,1 10 7,1 8 7, Akat. korkeaaste Amm. Keskiaste Perusaste korkeaaste Akat. korkeaaste Amm. Keskiaste Perusaste korkeaaste Martelin ym Miesten kuolleisuus koulutuksen mukaan, Ruotsi 12 M o r t a l ity % Doctorate Higher tertiary Lower tertiary Secondary Vocational Compulsory 16 Robert Erikson 2001 Ossi Rahkonen

9 Mielenterveysoireiden (GHQ-12) sosioekonomiset erot 2,5 2,0 1,5 OR 1,0 0,5 0,0 Koulutus Ylin Keskitaso Alin Nykyiset taloudelliset vaikeudet Ei Joskus Usein (Lahelma ym. 2006) Helsinki Health Study 17 Mielenterveyden sosioekonomiset erot Vakavat mielenterveysongelmat (skitsofrenia, psykoosit, vakava masennus) Erot samanlaisia kuin fyysisessä terveydessä Usein työvoiman ulkopuolella Valikoituminen - syrjintä Lievät mielenterveysongelmat - common mental disorders CMD (masentuneisuus, ahdistuneisuus) Erot epäselvät, jopa vastakkaiset Ongelmat yleisempiä niillä joilla taloudellisia vaikeuksia 18 Ossi Rahkonen

10 Terveyseroja selittävä yksinkertainen malli (Mackenbach et al 2006) 19 Miten terveyseroja voidaan kaventaa? YHTEISKUNTA Sosiaalinen ympäristö Sosiaalinen eriarvoisuus Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen - koulutus, verotus, tulonjako Vähennetään altistuksia - Asuminen, työolot, ruoka, elintavat Vähennetään haavoittuvuutta - Sosiaalinen tuki YKSILÖ Sosiaalinen asema Spesifiset altistukset Politiikkaympäristö Estetään eriarvoiset seuraukset - kuntoutus, sosiaaliturva Tauti tai vamma Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset 20 Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001 Ossi Rahkonen

11 Kansanterveysohjelma Valtioneuvoston päätös 2001 Keskeiset tavoitteet vuoteen kaikille yhteiset 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. 21 Haaveet ja todellisuus -- Kuolleisuuserojen kehitys Väestöryhmien väliset erot 35-vuotiaan elinajanodotteessa vuodesta 1971 alkaen sekä tavoite vuodelle vuotta 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, * NAISET MIEHET KORKEA-ASTE PERUSASTE NAISET MIEHET YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT TYÖNTEKIJÄT NAISET MIEHET TAVOITE 8. (Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 2000, Tilastokeskus, Helsinki 2000, s. 123; Valkonen T, Martelin T, Rimpelä A, Notkola V, Savela S. Sosioekonomiset kuolleisuuserot , Tilastokeskus, Väestö 1992:8, Helsinki Ossi 1992, Rahkonen s ; Tapani Valkosen- tutkimusryhmän julkaisemattomia tuloksia.) 22 Ossi Rahkonen

12 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet Arvioita siitä, kuinka suuri osuus kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset 50 % alkoholikuolemat, työikäiset 60 % hengityselinsairauksista aiheutuneet kuolemat, työikäiset 75 % väkivallasta ja tapaturmista aiheutuneet kuolemat, työik. 45 % diabeteksen esiintyvyys 30 % selkäsairauksien esiintyvyys 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/ Ossi Rahkonen

13 Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma , STM Terveyserojen kaventamiseen pyritään vaikuttamalla yhteiskuntapoliittisilla toimilla köyhyyteen, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen tukemalla terveellisiä elintapoja koko väestössä ja erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa epäterveelliset elintavat ovat yleisiä parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista ja tarpeenmukaista saatavuutta ja käyttöä Tavoitteiden saavuttamista varten kehitetään terveyserojen seurantajärjestelmää vahvistetaan tietopohjaa kehitetään koulutusta ja viestintää koskien terveyseroja ja niiden kaventamista 25 Terveys ja sosioekonominen asema - Yhteenveto Erot epäoikeudenmukaisia jos ne ovat ehkäistävissä Eroja todetaan sekä sosioekonomisen aseman että terveyden eri mittarien mukaan Kuolleisuuserot Suomessa suuret Kuolleisuuserot kasvaneet 2000-luvullakin Keskeisimmät syyt Aineelliset olosuhteet Elintavat (viina, tupakka, ruoka, paino) Erojen kaventaminen tärkeätä Tasa-arvon kannalta Kansanterveydelle Kansantaloudelle 26 Ossi Rahkonen

14 Elintavat -luennon tavoite Lisätä ymmärrystä terveyskäyttäytymisen, elintapojen esiintyvyydestä, trendeistä ja väestöryhmien välisestä jakautumisesta sekä Pohtia mitä lääkäri / terveydenhuolto voi tehdä elintapojen muuttamiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi 27 Luennon sisältö Mitä ymmärrän terveyskäyttäytymisellä ja terveyden edistämisellä? Miksi terveyskäyttäytyminen ja elintavat ovat tärkeitä? Terveyden menestystarinoita ja menetystarinoita eli mistä on lähdetty, minne on tultu ja minne ollaan menossa. Elintapojen muutostrendejä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Voiko elintapoja muuttaa? Mitä lääkäri tai terveydenhuolto voi tehdä? Mitä tulisi tehdä? 28 Ossi Rahkonen

15 Käsitteistä Elintavat ja terveyskäyttäytyminen minulle identtiset ja tässä esityksessä tarkastelen neljä pyhää ( Holy Four, David McQueen, USA, CDC) eli alkoholia, tupakkaa, ravintoa ja liikuntaa plus painoa ja unta. Terveyden edistäminen; ymmärrän sen tänään (kapeasti eli) paljolti preventiona, sairauksien ehkäisynä, elintapojen muuntamisena terveellisemmiksi 29 Suomalainen terveyden menestystarina 30 Ossi Rahkonen

16 Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden laskulla ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, vuotiaat miehet % Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu Vartiainen ym SLL 2008, THL 31 Ja mitä se lääkärille kuuluu mitä ihmiset tekee? Vai kuuluuko? 32 Ossi Rahkonen

17 saattaapa kuulua LÄÄKÄRINVALA Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen 33 Ehkäisevä lääkehoito lisääntynyt jyrkästi 34 Ossi Rahkonen

18 SLL Ossi Rahkonen

19 kansanterveystieteen osasto 37 Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi muistion, jonka pohjalta on tarkoitus tehdä esitys uudesta alkoholilaista. Muistiossa ehdotetaan muun muassa myyntiaikojen tiukentamista ja alkoholiveron nostamista. Hätäkeinona pidetään kaupassa myytävän oluen, siiderin ja lonkeron laimentamista (YLE ) 38 Ossi Rahkonen

20 Alkoholihaittojen kehitys Mitä tulisi tehdä? 39 Syntynyt vilkasta keskustelua, tässä pari esimerkkiä: SAK tukee alkoholin kulutuksen vähentämistä - "ei vain reppanajoukon ongelma" Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n asiantuntijalääkärin mukaan alkoholi lyhentää työuria monella tapaa, ja alkoholin käytöstä seuraa julkiselle sektorille miljardin euron välittömät kustannukset. YLE Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkärin mukaan Suomessa ongelmana on alkoholin kulutuksen epätasainen jakautuminen. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ylilääkärin Jan Schugkin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön alkoholimuistio on ristiriitainen. Hän sanoo, että ministeriön esittämä tavoite alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisestä on hyvä, mutta epäilee onko holhoava ja rajoittava tie siihen oikea. 40 Ossi Rahkonen

21 41 Työikäisten (15-64 v.) yleisimmät kuolinsyyt 2011 Naiset Miehet 42 Ossi Rahkonen

22 Alkoholiongelmat lisääntyvät Alkoholimyrkytys, maksakirroosi, tietyt syöpämuodot (suuontelo, ruokatorvi ym.), onnettomuudet, maksa- ja haimatulehdukset, sosiaaliset ongelmat (perheväkivalta, lasten huostaanotot yms.), FAS, Alkoholi yleisin miesten ja milteipä myös naisten yleisin kuolemansyy. Sosiaaliluokkien välillä ei suuria eroja alkoholinkäyttömäärissä, mutta ongelmat kasaantuvat alempiin (mm. kerralla suurempia määriä, tapaturma-alttiimpi juomistapa ja tapaturma-alttiimpia juomispaikkoja) Alkoholinkulutuksen kasvu tasaantunut, mutta alkoholiongelmat kasvavat, auttaako alkoholiveron korotus? Entä alkoholimainonnan kieltäminen, keskioluen laimentaminen? Voiko lääkäri / terveydenhuolto tehdä jotain? Ossi Rahkonen

23 Mitä tehdä vastaanotolla? Ainakin voit kysyä eli Kysy alkoholinkäytöstä Kysy, onko itse huolestunut Kysy, onko seurannut ikävyyksiä Kun kysyt, kirjaa, että muistat keskustella asiasta seuraavalla kerralla Testejä: CAGE Cut (oletko koskaan ajatellut lopettaa) Annoyed (ovatko läheisesi huomautelleet) Guilt (oletko tuntenut syyllisyyttä) Eye-opener (oletko ottanut krapularyyppyjä) AUDIT Kymmenen kysymystä, joilla kartoitetaan määrä ja seuraamukset Internet: Ossi Rahkonen

24 Terveyden menestystarinoita Keuhkosyöpäkuolleisuus Työikäisten tupakointi % 15% Terveyden menetystarina? THL, AVTK 48 Ossi Rahkonen

25 % Nuorten aikuisten tupakointi päivittäin tupakoivien ikävakioidut osuudet (%) vuotiaista eri koulutusasteilla Miehet Naiset Perusaste Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Perusaste Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Martelin T., ym., teoksessa Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja B7/ Tupakointi astman vaikeuden mukaan 2001 & 2004 Miehet Naiset Lievä 12 % 11 % Lievä 8 % 10 % Keskivaikea 19 % 22 % Keskivaikea 13 % 19 % Vaikea 22 % 28 % Vaikea 16 % 22 % (Timo Klaukka/luento ) Ossi Rahkonen

26 Tupakkaepidemian neljä vaihetta 51 Edelleen miljoona tupakoijaa!! Vähän koulutettujen tupakointi hyvin yleistä Miesten ja naisten tupakointi säilynyt viime vuodet liki ennallaan, alemmat sosioekonomiset ryhmät, vähän koulutetut ja työttömät tupakoivat useimmiten Työikäisistä naisista kuudennes tupakoi päivittäin, miehistä reilu viidennes, vähän koulutetuista naisista 30%, miehistä lähes 40% Ensimmäinen tupakkalaki 1977 (mm. mainontakielto), uudistettu 1995 (työpaikat), ravintoloiden savualtistus 1999, ravintolat savuttomiksi 2007, jne. Mitä vielä pitäisi tehdä jotta tupakointi vähenisi? Voiko lääkäri / terveydenhoitaja tehdä jotain? 52 Ossi Rahkonen

27 Tupakasta vieroitus? 53 Tupakoinnin lopettaminen? Vieroitusmuoto Tupakoimattomia (%) Ilman apua 3-8 Lääkärin kehotus 10 Lääkärin kehotus ja lyhyt keskustelu (3 min) 13 Puhelinneuvonta ja proaktiivinen ohjelmoitu seuranta 13 Ryhmäohjaus 14 Yksilöohjaus (useita käyntejä) 17 Käyttäytymisterapiat Nikotiinikorvaushoito (purukumi) 24 Nikotiinikorvaushoito (laastari) 18 Nikotiinikorvaushoito (nenäsuihke) 30 Nikotiinikorvaushoito (inhalaattori) 23 Kaksi nikotiinivalmistetta 29 Masennuslääkkeet (Nortriptyliini, Bupropioni, Varenikliini) 30 * Yhdysvaltain terveysviranomaisten meta-analyysi eri vieroitusmuotojen tehokkuudesta 6 kk:n seurannassa (Filha) Fiore MC, Bailey WC, Cohen SJ et al. Treating tobacco use and dependence. Clinical practice guideline. U.S. Department of Health and Human Services, Public Health Service. Rockville, MD, June Ossi Rahkonen

28 Kuuden K:n malli tupakoivan potilaan kohtaamiseen Kysy potilaan tupakoinnista vähintään kerran vuodessa Keskustele tupakoinnin lopettamisesta ja arvioi potilaan lopettamishalukkuus Kirjaa tupakoimistapa sekä tupakoinnin määrä ja kesto Kehota potilasta lopettamaan tupakointi ja aloita tarvittaessa vieroitushoito Kannusta ja auta lopettamisessa, anna myönteistä palautetta ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon Kontrolloi onnistumista seuraavilla käynneillä Ossi Rahkonen

29 Ruokatottumusten muutos THL, AVTK Ossi Rahkonen

30 Terveys 2011 / THL Sakkaroosin saanti aikuiset, % energiansaannista *keskimääräinen saanti ja 95%:n luottamusväli 60 Lähde: Männistö ym. 2003; Lahti-Koski Ossi Rahkonen

31 UUDET POHJOISMAISET SUOSITUKSET 2013 Runsaasti kuitupitoisia kasviperäisiä ruokia Vihannekset, kaalit, sipulit, pavut, herneet, juurekset, hedelmät, marjat, pähkinät, täysjyvävilja. Kalaa, kasviöljyjä Vähärasvaisia maitotuotteita Suolan käyttöä vähennetty LIIKUNTA!! 61 Syömme terveellisemmin -- mutta liikaa Tyydyttyneen rasvan (maitorasva, voi, rasvainen liha) saanti ja suolan käyttö väheni pitkään, kasvisten ja hedelmien kulutus lisääntynyt, myönteinen kehitys pysähtynyt è vaikutus mm. sepelvaltimotautisairastavuuteen Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet Terveellisin ruokavalio on hyvin koulutetuilla kaupunkilaisnaisilla Haasteena energiansaannin suhteuttaminen kulutukseen: mm. virvoitusjuomien, alkoholin, makeisten, pikaruoan käyttö lisääntynyt, karppaaminen? -> paino (ylipaino ja lihavuus) 62 Ossi Rahkonen

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 01.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2 L2 Väestön terveys luentokurssi Ossi Rahkonen 26.9.2014 It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) 1 Väestön terveys S2014 ohjelma 8.9. klo

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 26.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto L3 Väestön terveys luentokurssi 17.1.212 Lisätä ymmärrystä terveyskäyttäytymisen, elintapojen esiintyvyydestä,

Lisätiedot

Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto L2 Väestön terveys luentokurssi 28.11.2012 Lisätä ymmärrystä terveyskäyttäytymisen, elintapojen esiintyvyydestä,

Lisätiedot

Luennon tavoite. Luennon sisältö. Käsitteistä. Ossi Rahkonen Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Luennon tavoite. Luennon sisältö. Käsitteistä. Ossi Rahkonen Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) L2 Väestön terveys luentokurssi 27.9.2013 Ei sitoumuksia teollisuuteen; tutkimusrahoitusta Työsuojelurahastolta,

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur

VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2015 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yliopisto, approbatur Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät ja terveys 10.9.2015 It is better to be healthy than ill or dead

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2014 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yo, approbatur

VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2014 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yo, approbatur Väestön terveys S2014 TENTTI VÄESTÖN TERVEYS -kurssi 2014 L2S kansanterveystiede, sivuaine, avoin yo, approbatur Sosiodemografiset ja sosioekonomiset tekijät ja terveys - -.. klo 12-14 HI LS 1& HI LS 2

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1 L2 Väestön terveys luentokurssi Ossi Rahkonen 11.9.2015 It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) 1 Miksi terveyseroja pitää kaventaa? Ne

Lisätiedot

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina

Lisätiedot

Otto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto

Otto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto 13.3.214 Otto E A Hjelt (1823 1913) It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose1992) PREVENT I opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen 14.3.214 Sitoumukset: Ei sitoumuksia

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo Tieto toiminnaksi eväitä päätöksen tekoon - palvelujärjestelmäseminaari Kajaani 27.5.2009 KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo 27.5.2009 Hannele Palosuo 1 Kenen vastuulla

Lisätiedot

LL-tutkinto. Hjelt-instituutin opintojaksot >K PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.

LL-tutkinto. Hjelt-instituutin opintojaksot >K PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8. Otto E A Hjelt (1823 1913) PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.2013 Ei sitoumuksia teollisuuteen; tutkimusrahoitusta Työsuojelurahastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa

OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1 Sisällysluettelo 1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 07.10.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Kainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani

Kainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani Kainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani Annikki Aitoaho terveyden edistämisen suunnittelija Kainuun maakunta-kuntayhtymä VÄLÄHDYKSIÄ SUOMALAISESTA

Lisätiedot

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt?

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 03.12.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa

OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1 Sisällysluettelo 1. Miksi terveyseroja pitää kaventaa?

Lisätiedot

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012 Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Voidaan (suhteellisia) terveyseroja kaventaa?

Voidaan (suhteellisia) terveyseroja kaventaa? Voidaan (suhteellisia) terveyseroja kaventaa? Heikki Hiilamo 22.5.2012 Tuloerot kansanterveystieteellisenä kysymyksenä Väestö suojaaminen terveyttä vaarantavilta uhilta John Snown ja Henry Whiteheadin

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS Laura Kestilä Tutkija, VTT Kansanterveyslaitos (KTL) ALKOHOLI- JA HUUMETUTKIJAINSEURAN SEMINAARI ALKOHOLI, HUUMEET JA ERIARVOISUUS STAKES 4.12.2008

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen

Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä 28.4.2015 Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen KESKEINEN ASIA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ ON ELINTAPOJEN MUUTOS Tietoa, keppiä vai

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1 Savuton kunta 2012 2015 1 PROJEKTIN TAUSTAA Tupakointi on alkoholin käytön ohella merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairastuvuuden aiheuttaja Suomessa. Vajaa viidennes suomalaisesta

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT SOTERKO-seminaari Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästään tehokkaisiin tuloksiin Työterveyslaitos SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi

Lisätiedot

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012 Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 24.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosiodemografiset tekijät ja terveys

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosiodemografiset tekijät ja terveys Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosiodemografiset tekijät ja terveys 14.09.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä?

Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä? Terveys- ja hyvinvointierot kasvavat mitä tehdä? Työkokous Lapin aluehallintovirasto 13.4.2016, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Tuulia Rotko Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Syöpä ja eriarvoisuus

Syöpä ja eriarvoisuus Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Terveyserot lähde www.teroka.fi

Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Terveyserot ilmenevät kautta koko sosiaalisen hierarkian. Sosiaalinen eriarvoisuus tuottaa terveyden eriarvoisuutta

Terveyserot ilmenevät kautta koko sosiaalisen hierarkian. Sosiaalinen eriarvoisuus tuottaa terveyden eriarvoisuutta Esityksen sisältö Terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki Hyvinvointi ja terveyden edistäminen teemaryhmän työkokous 10.10.2006 4.4.2006 EL 1. TEROKA-hankkeen esittely 2. Mistä puhutaan, kun

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Tupakoinnin vähentämisen keinot Tupakoinnin vähentämisen keinot Anne Pietinalho, LKT, keuhkosairauksien dosentti Asiantuntijalääkäri, Filha ry Johtava lääkäri, Raaseporin tk Tupakoinnin ehkäisy/vähentäminen mikä vaikuttaa? Laki Aloittamisen

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot