9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS"

Transkriptio

1 . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä väestössä on seurattu vuodesta alkaen viiden vuoden välein toistuvilla väestötutkimuksilla. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä Pohjois-Karjala projektin vaikuttavuuden arvioimiseksi. Sittemmin tutkimukset ovat laajentuneet ensin Lounais-Suomeen osana WHO:n MONICA -tutkimusta ja edelleen joillekin Etelä- Suomen alueille ja Pohjois-Suomeen Oulun ja Lapin läänin alueille. Vuodesta lähtien tämä väestö-tutkimus on ollut nimeltään FINRISKI -tutkimus. FINRISKI -tutkimus tehtiin kuudella tutkimusalueella: Pohjois-Karjalan maakunnassa, Pohjois-Savon maakunnassa, Turun ja Loimaan kaupungeissa ja :ssa niitä ympäröivässä kunnassa, Helsingissä ja Vantaalla, Oulun läänissä sekä Lapin läänissä. Tutkittavat henkilöt on poimittu satunnaisotannalla väestörekisteristä siten, että kunkin alueen jokaisessa sukupuolen ja iän mukaisessa ositteessa on henkilöä. Tutkimukset, joihin kuului haastatteluja, mittauksia ja laboratoriotutkimuksia, tehtiin tammi-huhtikuussa samoilla menetelmillä kuin kansainvälinen WHO:n MONICA -tutkimus, josta on julkaistu useita seurantaraportteja. Tutkittavat täyttivät etukäteen kyselylomakkeen, jonka tutkimushenkilökunta tarkisti tutkimustilanteessa.. FINRISKI - tutkimus Lapissa Tutkimukseen osallistumiskutsu lähetettiin :lle Lapin läänissä asuneelle - -vuotiaalle henkilölle. Aineistosta poistettiin kuolleet ja tutkimuspaikkakunnalta kyselyn kuluessa pois muuttaneet. Osallistuneita oli ( miestä, naista) eli osallistumisprosentti oli Lapin alueella %. Osallistumisaktiivisuus oli Lapissa parempi kuin muilla FINRISKI -tutkimusalueilla. Matalin osallistumisaktiivisuus oli Helsingin ja Vantaan alueilla ( %). Tutkimukseen osallistuneiden lappilaisten miesten mediaani-ikä oli vuotta ja naisten vuotta. Miesten tutkimusjoukossa osallistujia oli eniten kahdessa vanhimmassa -vuotisikäryhmässä ( %) ja vähiten nuorimmassa - - vuotiaiden ikäryhmässä ( %). Naisten osuudet jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin %:n paikkeille.. Koettu terveys ja oireet.. Koettu terveys Koetulla terveydellä tarkoitetaan henkilön itsensä ilmaisemaa arvioita omasta terveydestä. Se on yksinkertainen koetun terveyden osoitin, mutta sen on todettu olevan myös kuolleisuuden itsenäinen ennustaja, ja joissain tapauksissa se on

2 Taulukko. Miesten ja naisten koettu terveys Lapissa ikäryhmittäin Ikä (v) Sukupuoli Kaikki Erittäin hyvä - melko hyvä Keskitasoinen Melko huono - erittäin huono ennustanut terveydentilan kehitystä ja terveyspalvelujen käyttöä jopa paremmin kuin asiantuntijan arvio. Suomalaisten koettu terveys on parantunut viime vuosikymmeninä jonkin verran (Rahkonen ym. ). Tässä kyselyssä vastaajat arvioivat koettua terveyttä viisiportaisella asteikolla (hyvä-melko hyvä-keskitasoinen-melko huono-erittäin huono). Tutkimukseen vastanneista lappilaisista miehistä % koki terveytensä erittäin hyväksi ja % erittäin huonoksi. Naisten vastaavat luvut olivat % ja, %. % lappilaisista koki terveytensä melko hyväksi ja noin kolmasosa koki sen keskinkertaiseksi. Terveytensä erittäin hyväksi tai hyväksi kokevien osuus oli Lapin läänissä suunnilleen yhtä suuri ( % miehistä ja % naisista) (Taulukko.) kuin maan muilla tutkimusalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan maakuntaa, jossa vastaava luku oli % miehistä ja % naisista. Kemijärveläiset naiset kokivat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi harvemmin kuin muiden Lapin kaupunkien Taulukko. Miesten ja naisten koettu terveys Lapin kaupungeissa. Sukupuoli Kemi Tornio Rovaniemi Kemijärvi Erittäin hyvä melko hyvä Keskitasoinen Melko huono erittäin huono

3 Taulukko. Eräiden oireiden ja vaivojen yleisyys tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana Lapissa ikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Ikäryhmä (v) Sukupuoli Kaikki Reumaattisia vaivoja Nivelsärkyjä Selkäkipua, selkäsärkyjä Turvotusta jaloissa Rasitusrintakipuja (angina pectoris) Ummetusta Toistuvia vatsavaivoja Päänsärkyä usein Pahoinvointia Jännittyneisyys, stressaantuneisuus, kovan paineen alaiseksi itsensä tuntenut Suurimman osan aikaa mieli maassa, alakuloinen tai masentunut Kävelyvaikeutta tai ontumista polven vaivan tai vian takia Kävelyvaikeutta tai ontumista lonkan vaivan tai vian takia

4 naiset, muuten Lapin kaupunkien välillä ei ollut mainittavia eroja (Taulukko.). Huono koulutustaso, matala tulotaso ja tiheämmät lääkärissäkäynnit olivat Lapissa yhteydessä huonoon koettuun terveyteen. Huono koettu terveys oli myös jonkin verran yleisempi eronneilla kuin muilla ja naimattomat kokivat terveytensä useammin keskitasoiksi kuin muut. Myös lihavuus oli yhteydessä huonoon koettuun terveyteen; vain runsas kolmannes lihavista koki terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi, kun vastaava osuus normaalipainoisilla oli yli %... Oireet Erilaiset itsestään ohimenevät tai kotikonstein hoidettavat oireet ja vaivat ovat arkielämässä yleisiä. Vaivat saattavat haitata jokapäiväistä elämää ja alentaa työja toimintakykyä, mutta eivät läheskään aina johda ainakaan välittömästi terveyspalvelujen käyttöön. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinten oireet, kivut ja säryt ovat väestössä yleisiä ja voivat haitata siinä määrin, että ne ovat merkittäviä lyhyt- ja pitkäaikaisten sairauspoissaolojen syitä ja voivat johtaa jopa ennenaikaiseen eläköitymiseen. Selkäkipu oli lappilaisten keskuudessa ylivoimaisesti yleisin oire, lähes puolet vastaajista oli kärsinyt siitä (Taulukko.). Selkäkipu oli yleistä kaikissa ikäryhmissä ja naisilla lähes yhtä yleistä kuin miehillä. Nivelsäryistä oli kärsinyt noin kolmannes vastaajista. Nivelsärkyjä esiintyi runsaasti jo yli -vuotiaiden ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla. Nivelsärkyjen yleisyys lisääntyi ikävuoden jälkeen. Lonkan tai polven alueen kivut ja niihin liittyvät kävelyvaikeudet olivat yleisiä ikävuoden jälkeen siten, että lähes joka kolmas ilmoitti kärsineensä polven alueella ja joka viides lonkan alueella kävelyä haittaavia vaivoja. Rasituksen yhteydessä tuntuvat rintakipuoireet olivat harvinaisia alle vuoden iässä, mutta ikävuoden jälkeen - % miehistä ja - % naisista ilmoitti tuntevansa tällaisia oireita. Rasituksessa tuntuva rintakipuoiretta pidetään yleisesti merkkinä sepelvaltimotaudista. Rasitusrintakipu-oireita esiintyi tämän vuonna tehdyn FINRISKI - kyselyn mukaan yhtä yleisesti kuin aiemmin Kemin työikäisessä väestössä vuonna tehdyn kyselyn mukaan (Näyhä ja Hassi ). Noin joka viides vastaajista oli kokenut viimeisen vuoden aikana vähintään kahden viikon mittaisen jakson, jolloin mieli oli ollut maassa, alakuloinen tai masentunut. Noin joka kuudes lappilainen vastaaja oli puolestaan tuntenut itsensä jännittyneeksi, stressaantuneeksi tai kovan paineen alaiseksi. Jännittyneisyys ja stressioireet olivat nuoremmissa ikäryhmissä selvästi yleisempiä kuin vuotta täyttäneillä. kärsivät usein toistuvasta päänsärystä miehiä yleisemmin. Vaikka erilaisia särky- ja kipuoireita esiintyi lappilaisilla varsin paljon, ei Lapin väestön koettu terveydentila minkään oireen osalta poikkea merkittävästi muiden FINRISKI -alueiden vastaavista luvuista. Selkäkipu oli yleisin oire, mutta tämän oireen esiintyminen ei kuitenkaan ole luvulle tultaessa lisääntynyt, vaan päinvastoin selkäkipuisten osuus oli vielä korkeampi kemiläisessä väestössä vuonna tehdyn kyselyn mukaan.

5 Taulukko. Eräiden lääkärin toteamien sairauksien yleisyys viimeisen kuukauden aikana Lapissa ikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Ikäryhmä (v) Sukupuoli Kaikki Kohonnut verenpaine Sokeritauti tai piilevä sokeritauti Astma Masennus Muu psyykkinen sairaus kuin masennus Selän kulumavika, muu selkäsairaus. Pitkäaikaiset sairaudet, terveydenhuoltopalvelujen käyttö ja työkyvyttömyyseläke.. Sairaudet Mielenterveyshäiriöt, verenkiertoelinsairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa yleisimmät eläkepäätökseen johtaneet sairausryhmät. Yksittäisistä sairauksista yleisimpiä ovat verenpainetauti, sepelvaltimotauti, diabetes, masennus ja astma. Etenkin tyypin diabetes on yleistynyt ja sen ennustetaan lisääntyvän jopa %:lla vuodesta vuoteen, ellei ehkäisytoimenpiteitä toteuteta (Diabetesliitto ). Sekä lappilaisilla miehillä että naisilla lääkärin toteama kohonnut verenpaine yleistyi iän myötä. Keski-ikäisistä miehistä neljännes ja naisista viidennes ilmoitti potevansa lääkärin toteamaa korkeaa verenpainetta (Taulukko.). Vertailuna mainittakoon, että vuonna vastaava korkeaa verenpainetta sairastavien osuus Kemissä oli yli kolmannes keski-ikäisistä miehistä ja viidennes samanikäisistä naisista. Etenkin miesten osalta lääkärin toteama kohonnut verenpaine oli Lapin läänissä hieman yleisempää kuin muilla tutkimusalueilla. Lääkärin toteamaa astmaa ilmoitti sairastavansa % vastaajista, mikä oli samaa luokkaa kuin Näyhän ja Hassin mukaan vuonna. Lääkärin toteama masennus oli tämän kyselyn mukaan hieman harvinaisempaa kuin useimmilla muilla tutkimusalueilla.

6 Taulukko. Työkyvyttömyyden takia pysyvällä, määräaikaisella osaeläkkeellä tai osaeläkkeellä olevien - vuotiaiden osuudet Lapissa sukupuolen mukaan. Ikäryhmä (v) Sukupuoli Kaikki Ei eläkettä,,,,,,,,,, Osaeläke,,,,, Määräaikainen eläke,,,,,,,, Pysyvä eläke,,,,,,,,,,.. Sairastettu sydäninfarkti ja aivohalvaus, aivoverenvuoto tai aivoverisuonitukos Vaikka suomalaisten miesten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt - luvulta lähtien yli %, on sydäninfarkti edelleen alle -vuotiaiden suomalaisten miesten tavallisin kuolinsyy. FINAMI tutkimuksen mukaan sepelvaltimotautikuolleisuuden jyrkän vähenemisen jatkumiseen vuosina - näyttivät eniten vaikuttaneen primaariprevention (ravintomuutosten, tupakoinnin vähenemisen ja ehkäisevän lääkehoidon) aiempaa parempi toteutuminen ja uusintakohtausten väheneminen sekundaariprevention (sairauden lääkehoidon ja muun hoidon) ansiosta (Salomaa ym. ). Kyselyyn vastanneista lappilaisista miehistä noin % ja naisista % oli sairastanut lääkärin toteaman sydäninfarktin. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin muualla maassa. % kaikista aivohalvaustapauksista aiheutuu aivoinfarktista. Väestön vanhenemisen myötä on arvioitu, että aivoinfarktin sairastaneiden määrä vielä kasvaa tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa Lapissa aivohalvauksen oli sairastanut % () miehistä ja vajaa % () naisista, eivätkä luvut oleellisesti poikenneet muun maan vastaavista luvuista... Lääkärissä käynnit ja terveydenhoitajan tai vastaavat käynnit kävivät lääkärin vastaanotolla keskimäärin kerran vuodessa (vaihteluväli - kertaa), naiset kertaa vuodessa (-). Noin viidennes naisista ja neljännes miehistä ei ollut käynyt kertaakaan lääkärissä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Luvut olivat vastaavanlaisia kuin muillakin tutkimusalueilla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana miehet olivat käyneet keskimäärin yhden kerran (- kertaa) ja naiset samoin yhden kerran (-) terveydenhoitajan, verenpainehoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolla tai terveydenhoitaja oli käynyt heidän luonaan kotikäynnillä.

7 Noin puolet miehistä ja naisista ei ollut käynyt yhtään kertaa terveydenhoitajan vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Joka kuudes mies ja nainen oli käynyt terveydenhoitajan tai vastaavan vastaanotolla vähintään kertaa viimeisen vuoden aikana, mikä määrä oli samanlainen kuin muuallakin maassa... Työkyvyttömyyseläke --vuotiaista lappilaisista miehistä, % ja naisista, % oli pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista - vuotiaista vastaajista valtaosa oli pysyvällä eläkkeellä. --vuotiaista Lapin läänin asukkaista, % sai työkyvyttömyyden takia osaeläkettä, määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä sai, % ja pysyvää työkyvyttömyyseläkettä sai, % vastaajista. Taulukossa. on esitetty Lapin kaupunkien ja koko Lapin alueen sairauden tai vamman vuoksi pysyvällä, määräaikaisella osaeläkkeellä tai osaeläkkeellä työkyvyttömyyden takia olevien -- vuotiaiden osuudet.. Päätelmät FINRISKI -tutkimuksen mukaan lähes puolet lappilaisista miehistä ja noin % lappilaisista naisista koki terveytensä enintään keskitasoiseksi tai huonoksi. Koko maan vuoden lukuihin verrattuna nämä terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokeneiden osuudet ovat jonkin verran suuremmat kuin muualla maassa aikuisväestön terveyskäyttäytymisseurannan mukaan. Koko maassa koettu terveys on hieman kohentunut -luvulta -luvulle tultaessa. (Aromaa ja Koskinen, Korhonen ym. ). Lapin osalta kehityksen vertailulukuja ei ole käytettävissä. Yksittäisiä syytekijöitä lappilaisten muun maan väestöä huonompaan subjektiiviseen terveyteen on vaikea osoittaa. Subjektiivisen terveyden eroja voi selittää esimerkiksi lappilaisten muuta maata jonkin verran alempi koulutustaso, työllisyystilanne ja terveyskäyttäytyminen. Lääkärin toteamien sairauksien ja sairastettujen sydän- ja aivoinfarktien osalta lappilaisten terveydentila ei poikkea merkittävästi muun maan vastaavista sairastavuusluvuista. Terveys -ohjelman tavoitteena on suomalaisten koetun terveyden säilyminen vähintään vuoden tasolla vuoteen mennessä (Sosiaali- ja terveysministeriö ). Tämän tavoitteen saavuttaminen on tulevan vuosikymmen aikana haasteellista ja edellyttää kunnilta määrätietoista terveyspolitiikkaa, jossa sairauksien ennaltaehkäisyllä on keskeinen merkitys. Myös väestön koetun terveyden ja hyvinvoinnin sekä sairastavuuden seuraaminen kunta- ja aluetasolla on tärkeää. Kirjallisuus Aromaa A, Koskinen S (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B/. Helsinki. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma -. Suomen Diabetesliitto. Tampere.

8 Korhonen HJ, Jousilahti P, Vartiainen E, Juolevi A, Sundvall J, Puska P. FINRISKI. Kaupunkiraportti. Tutkimus kroonisten kansansairauksien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista ja terveyspalvelujen käytöstä Helsingissä, Vantaalla, Joensuussa, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B /. Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos. Raportti /. Rahkonen O, Talala K, Laaksonen M, Lahelma E, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisten koettu terveys parantunut, terveyden koulutuserot säilyneet -. Suom Lääk L : ; -. Salomaa V, Ketonen M, Koukkunen H, Immonen-Räihä P, Jerkkola T, Kärjä-Koksenkari P, Mähönen M, Kuulasmaa K, Mustonen J, Palomäki P, Arstila M, Vuorenmaa T, Lehtonen A, Lehto S, Miettinen H, Juolevi A, Torppa J, Tuomilehto J, Kesäniemi YA, Pyörälä K. Sepelvaltimotautitapahtumien esiintyvyyden kehityssuunnat Suomessa -. Finami-tutkimus. Suom Lääk L :; -. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys - kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja :. Helsinki.

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

65 vuotta täyttäneet Helsingissä 216:14 65 vuotta täyttäneet Helsingissä 65 vuotta täyttäneet Helsingissä Ikääntyvät 65 vuotta täyttäneet ovat tärkeä ryhmä kaupungin asukkaita. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus ja perustaulukot

Tutkimuksen toteutus ja perustaulukot Kansanterveys laitos Folkhälsoinstitutet National Public Health Institute Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Publications of the National Public Health Institute B 4 / 999 Heikki J. Korhonen Pekka Jousilahti

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT 2016:9 HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia Helsingissä Elise Haapamäki ja Faris Alsuhail Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt?

Lisätiedot

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen

Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut juha.jolkkonen@hel.fi www.hel.fi/sote Väestö Helsingissä

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

MITÄ TIEDETÄÄN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LÄÄKETIEDON LÄHTEISTÄ JA -TARPEISTA?

MITÄ TIEDETÄÄN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LÄÄKETIEDON LÄHTEISTÄ JA -TARPEISTA? MITÄ TIEDETÄÄN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LÄÄKETIEDON LÄHTEISTÄ JA -TARPEISTA? LÄÄKEINFORMAATION JA LÄÄKEINFORMAATIOPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN ERI POTILASRYHMILLE Lääkeinformaatiofoorumi 20.10.2015 proviisori

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

Raunistulan koulun Kastun yksikkö

Raunistulan koulun Kastun yksikkö Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Tohtori.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Joulukuu 2012

Tohtori.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Joulukuu 2012 Tohtori.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Joulukuu 2012 Tutkimuksen toteutus Tohtori.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Tohtori.fi-sivuston 21. marraskuuta - 4. joulukuuta 2012

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 01.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 26.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040

VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Sairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin

Sairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin Sairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin Tuula Putus Liisa Vilén Turun yliopisto tuula.putus@utu.fi TYKSin U-sairaala Betonin lujuusongelmia Mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Unto Häkkinen ja Maria Vaalavuo 19.12.2013 19.12.2013 Unto Häkkinen 1 Tutkimuksen tavoite Tutkimukseen perustuvat kriteerit

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit

Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot