9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS
|
|
- Helmi Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä väestössä on seurattu vuodesta alkaen viiden vuoden välein toistuvilla väestötutkimuksilla. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä Pohjois-Karjala projektin vaikuttavuuden arvioimiseksi. Sittemmin tutkimukset ovat laajentuneet ensin Lounais-Suomeen osana WHO:n MONICA -tutkimusta ja edelleen joillekin Etelä- Suomen alueille ja Pohjois-Suomeen Oulun ja Lapin läänin alueille. Vuodesta lähtien tämä väestö-tutkimus on ollut nimeltään FINRISKI -tutkimus. FINRISKI -tutkimus tehtiin kuudella tutkimusalueella: Pohjois-Karjalan maakunnassa, Pohjois-Savon maakunnassa, Turun ja Loimaan kaupungeissa ja :ssa niitä ympäröivässä kunnassa, Helsingissä ja Vantaalla, Oulun läänissä sekä Lapin läänissä. Tutkittavat henkilöt on poimittu satunnaisotannalla väestörekisteristä siten, että kunkin alueen jokaisessa sukupuolen ja iän mukaisessa ositteessa on henkilöä. Tutkimukset, joihin kuului haastatteluja, mittauksia ja laboratoriotutkimuksia, tehtiin tammi-huhtikuussa samoilla menetelmillä kuin kansainvälinen WHO:n MONICA -tutkimus, josta on julkaistu useita seurantaraportteja. Tutkittavat täyttivät etukäteen kyselylomakkeen, jonka tutkimushenkilökunta tarkisti tutkimustilanteessa.. FINRISKI - tutkimus Lapissa Tutkimukseen osallistumiskutsu lähetettiin :lle Lapin läänissä asuneelle - -vuotiaalle henkilölle. Aineistosta poistettiin kuolleet ja tutkimuspaikkakunnalta kyselyn kuluessa pois muuttaneet. Osallistuneita oli ( miestä, naista) eli osallistumisprosentti oli Lapin alueella %. Osallistumisaktiivisuus oli Lapissa parempi kuin muilla FINRISKI -tutkimusalueilla. Matalin osallistumisaktiivisuus oli Helsingin ja Vantaan alueilla ( %). Tutkimukseen osallistuneiden lappilaisten miesten mediaani-ikä oli vuotta ja naisten vuotta. Miesten tutkimusjoukossa osallistujia oli eniten kahdessa vanhimmassa -vuotisikäryhmässä ( %) ja vähiten nuorimmassa - - vuotiaiden ikäryhmässä ( %). Naisten osuudet jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin %:n paikkeille.. Koettu terveys ja oireet.. Koettu terveys Koetulla terveydellä tarkoitetaan henkilön itsensä ilmaisemaa arvioita omasta terveydestä. Se on yksinkertainen koetun terveyden osoitin, mutta sen on todettu olevan myös kuolleisuuden itsenäinen ennustaja, ja joissain tapauksissa se on
2 Taulukko. Miesten ja naisten koettu terveys Lapissa ikäryhmittäin Ikä (v) Sukupuoli Kaikki Erittäin hyvä - melko hyvä Keskitasoinen Melko huono - erittäin huono ennustanut terveydentilan kehitystä ja terveyspalvelujen käyttöä jopa paremmin kuin asiantuntijan arvio. Suomalaisten koettu terveys on parantunut viime vuosikymmeninä jonkin verran (Rahkonen ym. ). Tässä kyselyssä vastaajat arvioivat koettua terveyttä viisiportaisella asteikolla (hyvä-melko hyvä-keskitasoinen-melko huono-erittäin huono). Tutkimukseen vastanneista lappilaisista miehistä % koki terveytensä erittäin hyväksi ja % erittäin huonoksi. Naisten vastaavat luvut olivat % ja, %. % lappilaisista koki terveytensä melko hyväksi ja noin kolmasosa koki sen keskinkertaiseksi. Terveytensä erittäin hyväksi tai hyväksi kokevien osuus oli Lapin läänissä suunnilleen yhtä suuri ( % miehistä ja % naisista) (Taulukko.) kuin maan muilla tutkimusalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan maakuntaa, jossa vastaava luku oli % miehistä ja % naisista. Kemijärveläiset naiset kokivat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi harvemmin kuin muiden Lapin kaupunkien Taulukko. Miesten ja naisten koettu terveys Lapin kaupungeissa. Sukupuoli Kemi Tornio Rovaniemi Kemijärvi Erittäin hyvä melko hyvä Keskitasoinen Melko huono erittäin huono
3 Taulukko. Eräiden oireiden ja vaivojen yleisyys tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana Lapissa ikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Ikäryhmä (v) Sukupuoli Kaikki Reumaattisia vaivoja Nivelsärkyjä Selkäkipua, selkäsärkyjä Turvotusta jaloissa Rasitusrintakipuja (angina pectoris) Ummetusta Toistuvia vatsavaivoja Päänsärkyä usein Pahoinvointia Jännittyneisyys, stressaantuneisuus, kovan paineen alaiseksi itsensä tuntenut Suurimman osan aikaa mieli maassa, alakuloinen tai masentunut Kävelyvaikeutta tai ontumista polven vaivan tai vian takia Kävelyvaikeutta tai ontumista lonkan vaivan tai vian takia
4 naiset, muuten Lapin kaupunkien välillä ei ollut mainittavia eroja (Taulukko.). Huono koulutustaso, matala tulotaso ja tiheämmät lääkärissäkäynnit olivat Lapissa yhteydessä huonoon koettuun terveyteen. Huono koettu terveys oli myös jonkin verran yleisempi eronneilla kuin muilla ja naimattomat kokivat terveytensä useammin keskitasoiksi kuin muut. Myös lihavuus oli yhteydessä huonoon koettuun terveyteen; vain runsas kolmannes lihavista koki terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi, kun vastaava osuus normaalipainoisilla oli yli %... Oireet Erilaiset itsestään ohimenevät tai kotikonstein hoidettavat oireet ja vaivat ovat arkielämässä yleisiä. Vaivat saattavat haitata jokapäiväistä elämää ja alentaa työja toimintakykyä, mutta eivät läheskään aina johda ainakaan välittömästi terveyspalvelujen käyttöön. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinten oireet, kivut ja säryt ovat väestössä yleisiä ja voivat haitata siinä määrin, että ne ovat merkittäviä lyhyt- ja pitkäaikaisten sairauspoissaolojen syitä ja voivat johtaa jopa ennenaikaiseen eläköitymiseen. Selkäkipu oli lappilaisten keskuudessa ylivoimaisesti yleisin oire, lähes puolet vastaajista oli kärsinyt siitä (Taulukko.). Selkäkipu oli yleistä kaikissa ikäryhmissä ja naisilla lähes yhtä yleistä kuin miehillä. Nivelsäryistä oli kärsinyt noin kolmannes vastaajista. Nivelsärkyjä esiintyi runsaasti jo yli -vuotiaiden ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla. Nivelsärkyjen yleisyys lisääntyi ikävuoden jälkeen. Lonkan tai polven alueen kivut ja niihin liittyvät kävelyvaikeudet olivat yleisiä ikävuoden jälkeen siten, että lähes joka kolmas ilmoitti kärsineensä polven alueella ja joka viides lonkan alueella kävelyä haittaavia vaivoja. Rasituksen yhteydessä tuntuvat rintakipuoireet olivat harvinaisia alle vuoden iässä, mutta ikävuoden jälkeen - % miehistä ja - % naisista ilmoitti tuntevansa tällaisia oireita. Rasituksessa tuntuva rintakipuoiretta pidetään yleisesti merkkinä sepelvaltimotaudista. Rasitusrintakipu-oireita esiintyi tämän vuonna tehdyn FINRISKI - kyselyn mukaan yhtä yleisesti kuin aiemmin Kemin työikäisessä väestössä vuonna tehdyn kyselyn mukaan (Näyhä ja Hassi ). Noin joka viides vastaajista oli kokenut viimeisen vuoden aikana vähintään kahden viikon mittaisen jakson, jolloin mieli oli ollut maassa, alakuloinen tai masentunut. Noin joka kuudes lappilainen vastaaja oli puolestaan tuntenut itsensä jännittyneeksi, stressaantuneeksi tai kovan paineen alaiseksi. Jännittyneisyys ja stressioireet olivat nuoremmissa ikäryhmissä selvästi yleisempiä kuin vuotta täyttäneillä. kärsivät usein toistuvasta päänsärystä miehiä yleisemmin. Vaikka erilaisia särky- ja kipuoireita esiintyi lappilaisilla varsin paljon, ei Lapin väestön koettu terveydentila minkään oireen osalta poikkea merkittävästi muiden FINRISKI -alueiden vastaavista luvuista. Selkäkipu oli yleisin oire, mutta tämän oireen esiintyminen ei kuitenkaan ole luvulle tultaessa lisääntynyt, vaan päinvastoin selkäkipuisten osuus oli vielä korkeampi kemiläisessä väestössä vuonna tehdyn kyselyn mukaan.
5 Taulukko. Eräiden lääkärin toteamien sairauksien yleisyys viimeisen kuukauden aikana Lapissa ikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Ikäryhmä (v) Sukupuoli Kaikki Kohonnut verenpaine Sokeritauti tai piilevä sokeritauti Astma Masennus Muu psyykkinen sairaus kuin masennus Selän kulumavika, muu selkäsairaus. Pitkäaikaiset sairaudet, terveydenhuoltopalvelujen käyttö ja työkyvyttömyyseläke.. Sairaudet Mielenterveyshäiriöt, verenkiertoelinsairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa yleisimmät eläkepäätökseen johtaneet sairausryhmät. Yksittäisistä sairauksista yleisimpiä ovat verenpainetauti, sepelvaltimotauti, diabetes, masennus ja astma. Etenkin tyypin diabetes on yleistynyt ja sen ennustetaan lisääntyvän jopa %:lla vuodesta vuoteen, ellei ehkäisytoimenpiteitä toteuteta (Diabetesliitto ). Sekä lappilaisilla miehillä että naisilla lääkärin toteama kohonnut verenpaine yleistyi iän myötä. Keski-ikäisistä miehistä neljännes ja naisista viidennes ilmoitti potevansa lääkärin toteamaa korkeaa verenpainetta (Taulukko.). Vertailuna mainittakoon, että vuonna vastaava korkeaa verenpainetta sairastavien osuus Kemissä oli yli kolmannes keski-ikäisistä miehistä ja viidennes samanikäisistä naisista. Etenkin miesten osalta lääkärin toteama kohonnut verenpaine oli Lapin läänissä hieman yleisempää kuin muilla tutkimusalueilla. Lääkärin toteamaa astmaa ilmoitti sairastavansa % vastaajista, mikä oli samaa luokkaa kuin Näyhän ja Hassin mukaan vuonna. Lääkärin toteama masennus oli tämän kyselyn mukaan hieman harvinaisempaa kuin useimmilla muilla tutkimusalueilla.
6 Taulukko. Työkyvyttömyyden takia pysyvällä, määräaikaisella osaeläkkeellä tai osaeläkkeellä olevien - vuotiaiden osuudet Lapissa sukupuolen mukaan. Ikäryhmä (v) Sukupuoli Kaikki Ei eläkettä,,,,,,,,,, Osaeläke,,,,, Määräaikainen eläke,,,,,,,, Pysyvä eläke,,,,,,,,,,.. Sairastettu sydäninfarkti ja aivohalvaus, aivoverenvuoto tai aivoverisuonitukos Vaikka suomalaisten miesten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt - luvulta lähtien yli %, on sydäninfarkti edelleen alle -vuotiaiden suomalaisten miesten tavallisin kuolinsyy. FINAMI tutkimuksen mukaan sepelvaltimotautikuolleisuuden jyrkän vähenemisen jatkumiseen vuosina - näyttivät eniten vaikuttaneen primaariprevention (ravintomuutosten, tupakoinnin vähenemisen ja ehkäisevän lääkehoidon) aiempaa parempi toteutuminen ja uusintakohtausten väheneminen sekundaariprevention (sairauden lääkehoidon ja muun hoidon) ansiosta (Salomaa ym. ). Kyselyyn vastanneista lappilaisista miehistä noin % ja naisista % oli sairastanut lääkärin toteaman sydäninfarktin. Luvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin muualla maassa. % kaikista aivohalvaustapauksista aiheutuu aivoinfarktista. Väestön vanhenemisen myötä on arvioitu, että aivoinfarktin sairastaneiden määrä vielä kasvaa tulevaisuudessa. Tässä tutkimuksessa Lapissa aivohalvauksen oli sairastanut % () miehistä ja vajaa % () naisista, eivätkä luvut oleellisesti poikenneet muun maan vastaavista luvuista... Lääkärissä käynnit ja terveydenhoitajan tai vastaavat käynnit kävivät lääkärin vastaanotolla keskimäärin kerran vuodessa (vaihteluväli - kertaa), naiset kertaa vuodessa (-). Noin viidennes naisista ja neljännes miehistä ei ollut käynyt kertaakaan lääkärissä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Luvut olivat vastaavanlaisia kuin muillakin tutkimusalueilla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana miehet olivat käyneet keskimäärin yhden kerran (- kertaa) ja naiset samoin yhden kerran (-) terveydenhoitajan, verenpainehoitajan tai työterveyshoitajan vastaanotolla tai terveydenhoitaja oli käynyt heidän luonaan kotikäynnillä.
7 Noin puolet miehistä ja naisista ei ollut käynyt yhtään kertaa terveydenhoitajan vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Joka kuudes mies ja nainen oli käynyt terveydenhoitajan tai vastaavan vastaanotolla vähintään kertaa viimeisen vuoden aikana, mikä määrä oli samanlainen kuin muuallakin maassa... Työkyvyttömyyseläke --vuotiaista lappilaisista miehistä, % ja naisista, % oli pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista - vuotiaista vastaajista valtaosa oli pysyvällä eläkkeellä. --vuotiaista Lapin läänin asukkaista, % sai työkyvyttömyyden takia osaeläkettä, määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä sai, % ja pysyvää työkyvyttömyyseläkettä sai, % vastaajista. Taulukossa. on esitetty Lapin kaupunkien ja koko Lapin alueen sairauden tai vamman vuoksi pysyvällä, määräaikaisella osaeläkkeellä tai osaeläkkeellä työkyvyttömyyden takia olevien -- vuotiaiden osuudet.. Päätelmät FINRISKI -tutkimuksen mukaan lähes puolet lappilaisista miehistä ja noin % lappilaisista naisista koki terveytensä enintään keskitasoiseksi tai huonoksi. Koko maan vuoden lukuihin verrattuna nämä terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokeneiden osuudet ovat jonkin verran suuremmat kuin muualla maassa aikuisväestön terveyskäyttäytymisseurannan mukaan. Koko maassa koettu terveys on hieman kohentunut -luvulta -luvulle tultaessa. (Aromaa ja Koskinen, Korhonen ym. ). Lapin osalta kehityksen vertailulukuja ei ole käytettävissä. Yksittäisiä syytekijöitä lappilaisten muun maan väestöä huonompaan subjektiiviseen terveyteen on vaikea osoittaa. Subjektiivisen terveyden eroja voi selittää esimerkiksi lappilaisten muuta maata jonkin verran alempi koulutustaso, työllisyystilanne ja terveyskäyttäytyminen. Lääkärin toteamien sairauksien ja sairastettujen sydän- ja aivoinfarktien osalta lappilaisten terveydentila ei poikkea merkittävästi muun maan vastaavista sairastavuusluvuista. Terveys -ohjelman tavoitteena on suomalaisten koetun terveyden säilyminen vähintään vuoden tasolla vuoteen mennessä (Sosiaali- ja terveysministeriö ). Tämän tavoitteen saavuttaminen on tulevan vuosikymmen aikana haasteellista ja edellyttää kunnilta määrätietoista terveyspolitiikkaa, jossa sairauksien ennaltaehkäisyllä on keskeinen merkitys. Myös väestön koetun terveyden ja hyvinvoinnin sekä sairastavuuden seuraaminen kunta- ja aluetasolla on tärkeää. Kirjallisuus Aromaa A, Koskinen S (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B/. Helsinki. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma -. Suomen Diabetesliitto. Tampere.
8 Korhonen HJ, Jousilahti P, Vartiainen E, Juolevi A, Sundvall J, Puska P. FINRISKI. Kaupunkiraportti. Tutkimus kroonisten kansansairauksien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista ja terveyspalvelujen käytöstä Helsingissä, Vantaalla, Joensuussa, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B /. Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos. Raportti /. Rahkonen O, Talala K, Laaksonen M, Lahelma E, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisten koettu terveys parantunut, terveyden koulutuserot säilyneet -. Suom Lääk L : ; -. Salomaa V, Ketonen M, Koukkunen H, Immonen-Räihä P, Jerkkola T, Kärjä-Koksenkari P, Mähönen M, Kuulasmaa K, Mustonen J, Palomäki P, Arstila M, Vuorenmaa T, Lehtonen A, Lehto S, Miettinen H, Juolevi A, Torppa J, Tuomilehto J, Kesäniemi YA, Pyörälä K. Sepelvaltimotautitapahtumien esiintyvyyden kehityssuunnat Suomessa -. Finami-tutkimus. Suom Lääk L :; -. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys - kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja :. Helsinki.
Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)
ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä
LisätiedotAlueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU
Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotFINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN
FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotMiten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala
Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
Lisätiedot65 vuotta täyttäneet Helsingissä
216:14 65 vuotta täyttäneet Helsingissä 65 vuotta täyttäneet Helsingissä Ikääntyvät 65 vuotta täyttäneet ovat tärkeä ryhmä kaupungin asukkaita. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotKIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013
KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotTutkimuksen toteutus ja perustaulukot
Kansanterveys laitos Folkhälsoinstitutet National Public Health Institute Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Publications of the National Public Health Institute B 4 / 999 Heikki J. Korhonen Pekka Jousilahti
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotTerveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto
Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotHELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT
2016:9 HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia Helsingissä Elise Haapamäki ja Faris Alsuhail Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotTyöttömien terveystarkastukset
Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotDetta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga
KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotNaisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä
Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotKANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT
Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt?
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty
LisätiedotValtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotURJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti
URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille
LisätiedotVäestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus
Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotMITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.
MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotKOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
LisätiedotIkääntyminen ja kotona asumisen tukeminen
Ikääntyminen ja kotona asumisen tukeminen Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut juha.jolkkonen@hel.fi www.hel.fi/sote Väestö Helsingissä
LisätiedotElinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa
LisätiedotERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotSELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
LisätiedotIkäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011
Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa
LisätiedotMITÄ TIEDETÄÄN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LÄÄKETIEDON LÄHTEISTÄ JA -TARPEISTA?
MITÄ TIEDETÄÄN PITKÄAIKAISSAIRAIDEN LÄÄKETIEDON LÄHTEISTÄ JA -TARPEISTA? LÄÄKEINFORMAATION JA LÄÄKEINFORMAATIOPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN ERI POTILASRYHMILLE Lääkeinformaatiofoorumi 20.10.2015 proviisori
LisätiedotSINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa
Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä 21.1.2010
Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotRaunistulan koulun Kastun yksikkö
Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten
LisätiedotEläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu
Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotKansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit
TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotFin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista
LisätiedotTohtori.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Joulukuu 2012
Tohtori.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Joulukuu 2012 Tutkimuksen toteutus Tohtori.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Tohtori.fi-sivuston 21. marraskuuta - 4. joulukuuta 2012
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 01.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotTerveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille
Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
Lisätiedot