LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2014

Transkriptio

1 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2014 Lahden väestöennuste (2025) on raportti Lahden väestökehityksestä kaupungin tasolla ja vietynä osa-alueille. Tavoitteellinen ja trendinmukainen väestöennuste ulottuu kuntatasolla vuoteen 2033 ja alueittaisella tasolla vuoteen Kuntatason ( ) trendinmukainen väestöennuste perustuu vuosien väestöja muuttoliiketietoihin (väestönkasvu n. 0,5 %/v). Tavoite-ennusteessa muuttoliikettä on kasvatettu, jotta on päästy kaupungin strategianmukaiseen, vajaan 1 prosentin vuosittaiseen väestönkasvuun ennustekaudella. Kuviossa on esitetty myös hitaan kasvun ennuste (vain kuntatasolla, ei ikäluokittain), joka perustuu vuoden väestö- ja muuttoliiketietoihin (väestönkasvu n. 0,3 %/v) sekä Tilastokeskuksen vuoden 2012 Lahden väestöennuste. Strategianmukaisessa (tavoitteellisessa) väestöennusteessa väestö kasvaa noin tuhannella henkilöllä vuodessa, väkiluvun kohotessa yli henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2033 noin henkilöön. Trendiennusteessa väestönkasvu on vajaa 500 henkilöä vuodessa, väkiluvun noustessa henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2033 noin henkilöön. Hitaan kasvun ennusteessa väestönkasvu on vain noin 300 henkilöä vuodessa, väkiluvun noustessa henkilöön vuonna 2025 ja vuonna henkilöön. Hitaan kasvun ennustetta voidaan pitää kuntatason väestökehityksen minimiennusteena ja tavoiteennustetta maksimiennusteena arvioitaessa Lahden väestökehitystä vuosina Väestöennustelinjat Tilastokeskuksen ja Lahden omien kuntatasoisten väestöennusteiden laadintamenetelmät ovat pääosin samanlaisia. Tilastokeskuksen ennusteiden lähtötiedot :(myös Lahden) syntyvyys, kuolleisuus, muuttoliike perustuvat kuitenkin laajempiin, useammasta kunnasta koottuihin lähtötietoparametreihin. Lahden omat väestöennusteet perustuvat vain Lahden lähtötietoihin, joten Lahden omat ennusteet ovat luetettavampia ainakin lyhyemmällä aikavälillä Tavoite-ennuste Trendiennuste Tilastokeskuksen ennuste Hitaan kasvun ennuste

2 VÄESTÖKEHITYKSEN TAUSTAA JA VÄESTÖENNUSTEIDEN EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ 2 Lahden väestönkasvu hiipui vuoden aikana noin 350 henkilöön vuodessa, kun vuosien aikana kasvua oli vuosittain keskimäärin 700 henkilöä. Myös vuoden 2014 aikana väestönkasvu jäänee alle 500 henkilön. Väestönkasvun notkahduksen taustalla vaikuttaa kuntien välisen muuttoliikkeen hiipuminen, mikä johtuu suurelta osin asuntokaupan jähmeydestä. Talouden laman syventyminen ja työttömyyden kasvu sekä valtion ostovoimaa heikentäneet veroratkaisut ovat syöneet kuluttajien tulevaisuudenuskoa oman ja julkisen talouden kehitykseen. Myös asuntojen varainsiirtoveron nosto ja pankkien kiristynyt luotonantopolitiikka ovat osaltaan hiljentäneet asuntomarkkinoita, mikä on johtanut asuntojen ja kiinteistöjen hintojen laskuun sekä uuden asuntokannan myyntivaikeuksiin myös Lahdessa. Epävarman asuntomarkkinatilanteen jatkuminen hillitsee uusien asuntojen rakentamista tai ainakin siirtää jo suunniteltuja asuntorakentamisprojekteja. Toinen väestönkasvua hillitsevä tekijä on syntyneiden määrän väheneminen huippuvuosista , jolloin Lahdessa syntyi keskimäärin 1060 lasta vuodessa. Vuonna elävänä syntyneitä oli enää 976 henkilöä ja vuonna 2014 jäätäneen selvästi alle 1000 uuden lahtelaisen. Syntyneiden määrän tuleva kehitys riippuu hedelmällisyyden ja muuttoliikkeen tulevasta kehityksestä. Tavoitteellisessa strategianmukaisessa väestöennusteessa uusien asuntojen ja uuden asuntoväestön sijoittumista alueille ohjaa Lahden uuden yleiskaavan mukainen rakentamisennuste vuosina Trendiennusteessa oletetaan rakentamisen hidastuvan ja uudisrakentamisen siirtyvän osittain ennustekauden loppupuolelle. Tällä hetkellä näyttää trendinmukainen osa -alueittainen väestöennuste olevan realistisempi kuin tavoite-ennuste. Toisaalta uudisrakentamisen nopea purkautuminen asuinkäyttöön ja kysynnän elpyminen saattavat aikaistaa jo lykättyjä rakennusinvestointeja. Rakentaminen kuitenkin harvoin toteutuu suunnitellulla tavalla, joten rakentamisennusteita, kuten myös väestöennusteita kunta- ja aluetasolla päivitetään vuosittain. Väestöennusteohjelmalla saadaan tuotettua yksityiskohtaiset ennusteet Lahden väestökehityksestä, mutta ennusteiden olettamuksiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Muuttoliikkeen volyymin lisääntyminen tai laantuminen ja sen jaksoittaiset vaihtelut tekevät väestökehityksen ennustamisen vaikeaksi. Etenkin vanhojen omakotialueiden väestökehityksen arviointi on haastavaa, koska alueiden sukupolvenvaihdoksen ajoittaminen on vaikeaa nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa. Myös opiskelijoiden suuri määrä ja vaihtuvuus osaltaan muokkaavat väestörakennetta ennakoimattomasti, varsinkin keskustan suuralueella. Lukuisista tulevaisuuden epävarmuustekijöistä johtuen, väestöennuste hahmottaa parhaimmillaankin vain väestönkehityksen pääsuunnan ja tukee siten osaltaan rationaalia palvelusuunnittelua. Ennusteen epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin. Lisätietoja: Väestöennuste: tutkija Pauli Mero pauli.mero(at)lahti.fi Rakentamisennusteet: suunnitteluinsinööri Petri Peltonen petri.peltonen(at)lahti.fi Tarkemmat alueittaiset väestöennustetiedot löytyvät Lahden verkkotilastojärjestelmä Tildasta: tilastokanta/väestö/väestöennusteet/. Linkit aluetasokarttoihin Tildan etusivulla

3 Seuraavaksi esitetään ennustemenetelmä, jolla väestöennusteet kunnan- ja osa-aluetasolla on laskettu. Sen jälkeen kooste Lahden 2000-luvun väestönmuutoksista sekä väestöennusteet kuntatasolla, suuraluetasolla ja tilastoaluetasolla. 3 ENNUSTEMENETELMÄ Lahden kuntatasoinen väestöennuste on luonteeltaan demografinen eli perustuu väestön muutostekijöitä - syntyvyyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä - koskeviin oletuksiin. Osaalueittainen väestöennuste on oma, itsenäinen kokonaisuutensa, jossa on käytetty kaupungin tason ennustetta useampia parametreja ja oletuksia alue-ennusteen teon tarpeisiin. Ne liittyvät naisten hedelmällisyyden tilastoalueittaiseen vaihteluun, vanhan asuntokannan sisällä tapahtuviin väestönmuutoksiin sekä uudisrakentamisen väestöä lisääviin vaikutuksiin. Kun molemmat ennusteet on tehty, osa-alueittainen ennuste pakotetaan koko kaupungin ennusteen (trendi ja tavoite) muodostamaan kehykseen ikäluokittain niin, että molempien ennusteiden vuosittaiset väkilukumäärät ovat samat koko kaupungin tasolle summattuina. Kunta- ja aluetason väestöennusteet pohjautuvat Lahden vuosien väestö- ja muuttoliiketietoihin. Ennusteissa on hyödynnetty myös kaupungin omista tietojärjestelmistä koottua - pääasiassa asuntorakentamiseen liittyvää - tietoa ennusteen luotettavuuden parantamiseksi. Väestöennusteet on toteutettu Tieto Oy:n kanssa yhteistyössä kehitetyllä väestöennusteohjelmalla (Vennillä), jota on muokattu Lahden tarpeiden mukaiseksi, varsinkin osa-aluetason ennusteissa. KOKO KUNNAN TASO Koko kaupungin ennuste perustuu siis kuntatason väestönmuutostekijöiden arviointiin. Niitä ovat synnytysikäisten naisten hedelmällisyys, väestön kuolevuus sekä Lahteen (tulomuutto) ja Lahdesta muutosta (lähtömuutto) koostuva muuttoliike sukupuolen mukaan 1- vuotisikäluokittain. Hedelmällisyyden ennustamiseen käytetään vuotiaiden naisten 5-vuotis ikäluokittain laskettuja erikoishedelmällisyyslukuja, kuolevuuden ennustamiseen miesten ja naisten ikäluokittaisia kuolemanvaaralukuja sekä kuolemanvaaran muutoskertoimia. Tulo- ja lähtömuuton lähtötietoina käytetään muuton vuosittaista kokonaismäärää ja tietoja muuttajien ikäjakaumasta 1-vuotisikäryhmittäin. Käytetty ennustemalli ei erottele toisistaan ulko- ja kotimaan muuttoliikettä. Lähtöväestönä on Lahden oma väestö iän ja sukupuolen mukaan 1-vuotisikäryhmittäin. Laskennassa sovelletaan keskiväkiluvun käsitettä, joka on laskettu vuosien perusteella. Trendiennusteessa lähtöoletuksina käytetään edellä mainittuja tietoja väestöstä, hedelmällisyydestä ja kuolleisuudesta. Muuttaneisuusluvut eli tulo- ja lähtömuuttokertoimet on saatu kolmen edellisvuoden tulo- ja lähtömuuton perusteella. Tavoite-ennusteessa käytetään muuten samoja oletuksia kuin trendiennusteessa, mutta nettomuuttoa on kasvatettu (tulo ja lähtömuuttoa säätelemällä) tavoitteellisen väestönkasvun saavuttamiseksi. Lisäksi väestökehitykseen vaikuttaa väestön vanheneminen, joka otetaan huomioon siirtämällä kunkin vuoden vaihteessa ikäryhmä yhtä vuotta eteenpäin, lisäämällä alkuun vuoden aikana syntyneet ja summaamalla lopuksi kaksi viimeisintä ikäryhmää yhteen.

4 OSA-ALUETASO Osa-alue-ennusteen tekemisen periaate poikkeaa koko kaupungin ennusteen tekotavasta. Alue-ennuste lähtee alhaalta ylöspäin, eli ennustaa ensin, mitä tapahtuu asuinalueilla. Syy menettelyyn on se, että osa-alueilla tapahtuva asuntorakentaminen tapahtuu epätasaisesti, ei siis sirotu esim. asuntokannan perusrakenteen suhteessa koko alueen yli. Siksi on aiheellista soveltaa logiikkaa, jossa pohditaan ensin mitä muutoksia tapahtuu vanhassa, so. ennusteen aloitusajankohtana olevassa, asuntokannassa. Toiseksi ennakoidaan mihin, milloin ja millaisena asuntorakentaminen toteutuu, ja minkälaisia väestöllisiä seuraamuksia tästä koituu. Osaalue-ennuste muodostuu siis vanhan asuntokannan ja uuden arvioidun asuntokannan uustuotannon - yhdistämisestä. Sekä trendinmukaisessa että tavoitteellisessa alueittaisessa väestöennusteessa on käytetty yhtäläisiä vanhan asuntokannan määrityksiä, mutta trendiennusteen alempi kuntatason väestöennuste pienentää väkilukua osa-aluetasolla, verrattuna tavoite-ennusteeseen. 4 Vanhan asuntokannan lähtötiedot Hedelmällisyys vaihtelee Lahdessa alueittain. Erot otetaan huomioon tilastoalueittaisin, vuosilta lasketuin keskimääräisen hedelmällisyyskertoimien avulla. Kaupunkitasoisia keskimääräisiä, ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja joko korotetaan tai alennetaan niiden avulla. Alempia hedelmällisyyslukuja on käytetty varsinkin keskustan opiskelijapainotteisilla alueilla, joilla hedelmällisyys on keskimääräistä alhaisempi, korkeampia hedelmällisyyslukuja on vastaavasti käytetty varsinkin uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla. Alueittaiset kuolleisuusluvut ja kuolleisuuden aleneva trendi ovat pääosin samoja kuin koko kaupungin ennusteessa. (poikkeuksena mm. vanhuspainotteiset sekä laitoshoitoalueet). Nettomuutto alueilla Vanhassa asuntokannassa tapahtuu yleensä asumisen väljenemistä. Syntyvyys tiivistää asumista, kuolleisuus väljentää sitä. Osa väljenemisestä on peräisin lasten vanhenemisesta kotoa lähdön ikäisiksi ja sitä seuraavasta irtautumisesta, osa perheiden hajaantumisesta. Kokonaisten asuntokuntien väljenemisen pääsuunta on edelleen ollut asuntoa vaihdettaessa muutto ahtaammasta väljempään. Muuttoliikkeen vaikutusta alueiden väestökehitykseen ohjataan säätelemällä nettomuuttoa (tulomuutto-lähtömuutto) vanhassa asuntokannassa. Sääteleminen tehdään yleensä erilaisten alueittaisten nettomuuttokertoimien (keskustamainen kerrostaloalue, kerrostalopainotteinen esikaupunkialue, pientalopainotteinen esikaupunkialue, vanhuspainotteinen alue jne.) avulla. Toisaalta pelkästään näillä 5-vuotisikäryhmittäisillä muuttoprofiileilla ei pystytä säätelemään nettomuuttoa riittävän tarkasti, koska puhtaasti profiilin mukaisia tilastoalueita ei esimerkiksi Lahdessa ole montaa. Muuton säätelyn parantamiseksi jokaiselle tilastoalueelle on määritelty oma nettomuuttoprofiilinsa (henkilöinä) 1-vuotisikäryhmittäin vuosittain ennustekaudella ( ). Profiilien määrittelyyn käytetään alueittaisten nettomuuttokertoimien ohella tietoa tilastoalueiden muuttohistoriasta ja väestön ikärakenteen muutoksista vuodesta 2006 lähtien 1-vuotisikäluokittain. Näin on pystytty ottamaan paremmin huomioon alueiden erityispiirteet alueittaisen muuttoliikkeen määrittelyssä. Asuntokannan poistuman määrittely Vanhasta asuntokannasta tapahtuu aina jossakin määrin poistumaa, joka osaltaan vähentää siinä asuvan väestön määrää. Poistuma jakautuu huoneistoja ja pinta-alaa koskeviin poistumiin. Asuntoja yhdistettäessä pinta-ala säilyy, varsinaisessa fyysisessä poistumassa häviää koko asunto. On perusteltua olettaa, että poistuma riippuu suuresti alueen rakennuskannan tyypistä. Suuren poistuman alueita ovat maaseudun haja-asutusalue sekä esikaupunkien vanhempi, tiivistyvä pientaloasutus. Lahden väestöennusteessa on käytetty alhaista 3 promillen vuosittaista poistumaa, asuntojen purkamisen vähäisyydestä johtuen.

5 5 Uustuotannon määritykset Asuntotuotannon myötä väestö sijoittuu uusille asuinalueille, minkä seurauksena kunnan alueellinen väestöprofiili muuttuu jatkuvasti. Asuntotuotannon määrä, laatu ja sijoittuminen ohjaavat uustuotannon väestövaikutuksia. Asuntotarve-ennuste muodostetaan laskemalla tavoitellusta väkiluvusta asuntokuntien kokonaismäärä eli asuntojen kokonaiskysyntä ja asuntokannasta asuntojen kokonaistarjonta ennustevuosittain. Asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotuksesta saadaan uusien asuntojen rakentamistarve, joka jaetaan rakentamisennusteessa talotyypeittäin osa-alueille. Rakentamistarpeen mukaisessa rakentamisennusteessa arvioitu valmistuva kerrosala muutetaan asunnoiksi ja henkilöiksi asuntojen talotyypittäisen keskikoon sekä asuntokuntakokojakauman ja erikokoisten asuntokuntien talotyyppijakauman perusteella. Näin saadun väestön ikärakenne on määritelty vuosina Lahdessa uusiin asuntoihin muuttaneen väestön ikäprofiilien perusteella. Jokaiselle tilastoalueelle on siten määritetty uustuotantoon muuttavan väestön ikärakenneprofiili, jossa on hyödynnetty alueen aiempaa asuntorakentamisen ikärakennetta tai vastaavaa asuntotuotannon ikäprofiilia muilla samantyyppisillä alueilla. Tavoitteellisen rakentamisennusteen mukaan Lahteen rakennetaan vuosina noin asuntoa (trendiennuste 7300 asuntoa), joista 71 % on kerrostaloasuntoja, 12 % rivi- tai ketjutaloasuntoja ja 16 % pientaloasuntoja. Trendinmukaisessa rakentamisennusteessa varsinkin kerrostalotuotanto on ennustekaudella tavoite-ennustetta vähäisempää. Suuralueittain eniten asuntoja rakennetaan keskustaan, missä painopiste on kerrostalorakentamisessa. Rivi- ja ketjutaloja sekä pientaloja rakentuu eniten Launeen ohella Ahtialaan ja Kolava-Kujalaan (Karisto). Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä talotyypeittäin Lahdessa tavoite- ja trendiennusteen mukaan Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo tavoite-ennuste trendiennuste Yhteensä Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä talotyypeittäin Lahdessa tavoite- ja trendiennusteen mukaan suuralueittain TAVOITE-ENNUSTE 1 Keskusta 2 Mukkula 3 Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi 4 Ahtiala 5 Kolava-Kujala 6 Laune 7 Kärpänen 8 Jalkaranta TRENDIENNUSTE 1 Keskusta 2 Mukkula 3 Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi 4 Ahtiala 5 Kolava-Kujala 6 Laune 7 Kärpänen 8 Jalkaranta Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo yht

6 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSIA 6 Lahden väkiluku on kasvanut 23 vuodessa (1990-) yli hengellä, vuosittaisen väestönkasvun ollessa noin 450 (0,45 %/v) henkilöä vuodessa. Vuosina väestönkasvu oli keskimäärin henkilöä vuodessa, mutta vuonna kasvua puolittui noin 350 henkilöön. Kaupungin strategian mukaisessa tavoitteellisessa väestöennusteessa vuoteen 2033 vuosittainen väestönkasvu on noin 1 %/v, viime vuosien kehitykseen pohjautuvassa trendiennusteessa noin 0,5 %/v ja matalan kasvun ennusteessa alle 0,3 %/v. Lahden väestökehitys ja neljä ennustetta vuoteen väkiluku tavoite-ennuste; 2033; tavoite-ennuste trendiennuste Tilastokeskuksen 2012 ennuste ; 2033; trendiennuste; 2033; Tilastokeskuksen 2012 ennuste Hitaan kasvun ennuste Hitaan kasvun ennuste; 2033; väkiluku ; väkiluku 1990; Väestönkasvun kiihtyminen vuosina pohjautui kasvaneeseen muuttovoittoon kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Suurin tekijä on ollut muuttovirran kääntyminen positiiviseksi Lahdelle lähikunnista vuodesta 2007 lähtien. Vuonna kuntien välisen muuttovoitto väheni 370 henkilöllä edellisvuodesta, mutta siirtolaisuus (nettomaahanmuutto) piti väkiluvun kasvussa. Kuntien välinen muuttoliike on kasvattanut väkilukua vuosina keskimäärin 380 h/v ja siirtolaisuus n.290 h/ v, syntyneiden enemmyys (elävänä syntyneetkuolleet) on ollut negatiivinen viimeiset kolme vuotta. Lahden väestönmuutokset henkilöä Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönmuutos v. yht

7 henkilölä henkilöä henkilöä henkilöä Kuntien välinen nettomuutto kääntyi Lahdessa negatiiviseksi vuosina 2004 ja 2005 lähinnä ympäristökuntiin muuton seurauksena. Muuttoliikkeen kääntyminen lähikunnista nosti osaltaan kuntien välisen nettomuuton positiiviseksi, yli 400 henkilön vuosina Muuttoliike ympäristökunnista Lahteen jatkui myös vuonna vahvana, mutta muuttotappio varsinkin Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun pienensi kuntien välisen nettomuuton 55 henkilöön vuonna. Siirtolaisuus on kasvattanut Lahden väkilukua keskimäärin 288 henkilöllä vuodesta 2008 lähtien, maahanmuuton ollessa keskimäärin 460 henkilöä ja maastamuuton 170 henkilöä vuodessa. Yhteenlaskettu tulomuutto kasvoi yli 6000 henkilön vuonna 2007 ja vuonna 2011 tulomuuttajia oli yli Vuosina tulomuuttajia oli keskimäärin vajaa 6200 henkilöä ja lähtömuutto 5500 henkilöä vuodessa, nettomuuton ollessa noin 700 henkilöä plussalla vuosittain. Vuonna tulomuutto oli enää 6060 henkilöä lähtömuuton pysyessä ennallaan, mikä laski nettomuuton alle 400 henkilön. Syntyneiden enemmyys oli vielä vuosina 2008 ja 2010 positiivinen, mutta kääntyi negatiiviseksi vuosina Vaikka kuolleita oli vuonna noin 70 vähemmän kuin edellisvuonna, niin alhaisempi hedelmällisyys piti kuolleiden määrän syntyneitä suurempana vuonna. Kuntien välinen tulo-, lähtö- ja nettomuutto Lahdessa Tulo-, lähtö- ja nettomuutto Lahdessa Tulomuutto yhteensä Lähtömuutto yhteensä Nettomuutto yhteensä Syntyneet, kuolleet ja syntyneiden enemmyys Lahdessa Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Lahdessa Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys

8 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSET JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Lahden väkiluku kasvoi vuosina ,3 %:n vuosivauhtia, mutta vuosina väestönkasvu nousi jo keskimäärin 0,7 %:iin vuodessa. Vuonna väestönkasvu hiipui 0,34 %:iin. Trendinmukaisessa ennusteessa väestönkasvu on keskimäärin 0,42 % ja tavoitteellisessa ennusteessa noin 0,95 % ennustekaudella Trendinmukaisessa ennusteessa väkiluku kasvaa 5600 henkilöllä ja tavoite-ennusteessa noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2033 mennessä väestö kasvaa trendiennusteessa yli henkilöllä ja tavoite-ennusteessa noin henkilöllä. Vuosina Lahdessa syntyi keskimäärin 1060 henkilöä vuodessa, mutta vuonna elävänä syntyneitä oli enää 976 henkilöä ja vuonna 2014 jäätäneen selvästi alle 1000 uuden lahtelaisen. Trendiennusteessa syntyneitä arvioidaan olevan ennustekaudella noin 1000 vuodessa, mutta tavoiteennusteessa elävänä syntyneiden määrä nousee yli 1100 uuden henkilön 2020-luvulla. Kuolleisuuden alenevan trendin oletetaan jatkuvan, mutta vanhempien ikäluokkien kasvu nostaa kuolleiden määrän yli 1200 henkilön 2020-luvun lopulla. Syntyneiden enemmyys on negatiivinen molemmissa ennustelinjoissa koko ennustekauden. Muuttovoiton arvioidaan olevan trendiennusteessa yli 600 henkilöä ja tavoite-ennusteessa keskimäärin 1140 henkilöä vuodessa ennustekaudella, mutta kuolleiden määrän kasvu ja alhainen hedelmällisyys laskevat vuosittaisen väestönkasvun trendiennusteessa noin 450 henkilöön ja tavoiteennusteessa 1080 henkilöön ennustekaudella. LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSET JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Vuosi Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemm. Muuttovoitto/tappio Kasvu vuodessa lkm Kasvu vuodessa % , ,64 0,44 0,29 0,03 0, , ,56 0,78 0,77 0,72 0,72 0,68 0,34 Ennuste- Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemm. Muuttovoitto/tappio Kasvu vuodessa lkm Kasvu vuodessa % vuosi trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite ,38 0, ,46 0, ,46 0, ,46 0, ,44 0, ,44 0, ,45 0, ,44 0, ,45 0, ,44 0, ,44 0, ,42 0, ,42 0, ,42 0, ,42 0, ,41 0, ,39 0, ,38 0, ,37 0, ,36 0,97 8

9 Tavoite-ennuste Trendiennuste Tavoiteennuste Tavoiteennuste ll Trendienn uste Trendienn uste Tavoite-ennuste Trendiennuste 9 VÄESTÖKEHITYS IKÄLUOKITTAIN Alle 7-vuotiaiden lasten määrä vähenee trendiennusteen mukaan ennustekaudella syntyvyyden alenemisesta johtuen, mutta kasvaa tavoite-ennusteessa yli 8400 henkilön vuoteen 2033 mennessä vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä trendiennusteessa yli henkilön ja tavoiteennusteessa noin henkilöön. Vuonna vuotiaita on trendiennusteen mukaan ja tavoiteennusteen mukaan noin henkilöä. Väestökehitys ikäluokittain (trendi- ja tavoite-ennusteet) henkilöä v 7-18 v v v v 85+ v yht Väkiluvun muutos ikäryhmittäin ja (trendi- ja tavoite-ennusteet) henkilöä muutos muutos vuotiaiden määrä vähenee trendiennusteessa 2020-luvulle asti väestön ikääntymisestä johtuen, mutta työikäisten määrä kääntyy kasvuun uusien ikäluokkien myötä 2030-luvulla. Tavoiteennusteessa työikäisten nettomuuton kasvattaminen vastaavasti lisää vuotiaiden määrää huomattavasti enemmän kuin trendiennusteessa. 65-vuotta täyttäneiden väestönosa kasvaa yli henkilöllä, 20,3 %:a 25 %:iin koko väestöstä ennustekauden loppuun mennessä, sekä trendi- että tavoite-ennusteessa. muutos muutos v 7-18 v v v v 85+ v yht. Väestökehitys ikäluokittain % (trendi- ja tavoite-ennusteet) ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100, ,9 6,8 6,5 6,4 6,2 6,9 6,8 6,6 6,7 6,7 11,8 11,8 12,1 12,0 11,5 11,8 11,8 12,0 11,9 11,7 60,1 58,8 56,8 55,8 55,3 60,1 59,0 57,4 56,7 56,6 0-6 v 7-18 v v v v 85+ v 12,2 13,1 13,8 11,9 6,6 2,4 6,9 2,6 8,0 2,8 10,4 3,4 11,0 10,5 5,4 12,2 13,0 13,5 11,4 10,3 6,6 6,8 7,8 9,9 9,7 2,4 2,5 2,8 3,2 5, vuotiaiden määrä saavuttaa huippunsa 2020 luvulle tultaessa nuorempien ikäluokkien pienentyessä vuotiaiden määrä vastaavasti lähes kaksinkertaistuu ja 85-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 135 % suurten ikäluokkien ikääntyessä vuoteen 2031 mennessä vuotta täyttäneiden väestökehitys ikäluokittain (trendiennuste) henkilöä v 75-84v 85+v yht

10 VÄESTÖKEHITYS SUURALUEILLA Keskustan suuralueen väkiluku oli hiukan yli asukasta luvun alussa, mutta voimakkaan uudisrakentamisen vauhdittamana väestömäärä on kasvanut lähes asukkaaseen vuoden loppuun mennessä. Väestönkasvu jatkuu keskustassa kerrostalorakentamisen nostaessa väkiluvun asukkaan tuntumaan trendiennusteessa ja tavoite-ennusteessa lähes asukkaaseen vuonna Mukkulan suuralueen väkiluku on laskenut alle 8000 asukkaaseen 2000-luvulla, mutta alueen täydentämisrakentaminen nostaa väkiluvun lähes 8000 asukkaaseen trendiennusteessa ja 8500 asukkaaseen tavoite-ennusteessa vuonna Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueen väkiluku kääntyi kasvuun vuonna 2011 ja alueella asui vuonna hieman alle asukasta. Kerrostalorakentaminen alueella nostaa alueen väestömäärän trendiennusteessa asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa asukkaaseen vuonna Ahtialan suuralueen väestönkasvun taustalla on ollut uusien rivi ja omakotitaloalueiden rakentuminen, alueen väkiluvun noustessa yli asukkaaseen vuonna. Rakentaminen jatkuu myös ennustekaudella mikä nostaa Ahtialan väkiluvun trendiennusteessa asukasta ja tavoiteennusteessa yli asukkaaseen vuonna Kolava-Kujalan suuralueen väestönkasvu pohjaa Kariston alueen rakentumiseen. Alueen väestön arvioidaan kasvavan ennustekaudella nykyisestä reilusta 1800 asukkaasta trendiennusteessa 3400 asukkaaseen ja tavoite-ennusteen yli 3800 asukkaaseen vuonna Launeen suuralueen väkiluku on kasvanut keskustan jälkeen toiseksi eniten 2000-luvulla lähes asukkaaseen vuonna. Myös ennustekaudella uudisrakentaminen on alueella voimakasta väkiluvun noustessa trendiennusteessa yli asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa lähes asukkaaseen vuonna Kärpäsen suuralueen väestömäärä on laskenut yli 500 hengellä 2000-luvulla, noin asukkaaseen vuonna. Väestön väheneminen kääntyy kuitenkin kasvuksi kerros- ja rivitalotuotannon vetämänä ennustekaudella. Väkiluku nousee trendiennusteen mukaan noin asukkaaseen ja tavoite-ennusteen mukaan asukkaaseen vuonna Jalkarannan suuralueen väestön arvioidaan vähenevän nykyisestä 5800 asukkaasta ennustekaudella trendiennusteessa reiluun 5500 asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa 5700 asukkaaseen vuonna Väestön väheneminen alueella johtuu pääasiassa uudisrakentaminen vähäisyydestä. VÄESTÖKEHITYS SUURALUEILLA JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Vuosi Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen muutos: Ennustevuosi trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite muutos: trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite Jalkaranta

11 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TRENDIENNUSTE (tilastoalueet ) 11 tilastoalue Kaikki yhteensä Kauppatori Vapaudenkatu Vuorikatu Rautatienkatu Sairaalanmäki Reunanpalsta Paavola Paavolanrinne Mattilanmäki Kulmakatu Kolkankatu Sammonkatu Seponkatu Asikkalankatu Onnelantie Lounaankatu Lotilanharju Rajakatu Loviisankatu Rautatieasema Radiomäki Ankkurin alue Kariniemi Teivaan sat Fellmaninpuisto Mukkulan keskus Timonkatu Kilpiäinen Savistenkulma Pesäkallio Holma Mukkulan kartano Karjusaari Enonsaari Kivistönmäki Niemi Vesterås Mukkulan teoll.alue Vanhatien teoll Katajakadun alue Heinlammintie Mustakallio Kiveriön keskus Metsäpelto Vipunen Pyhätön Lounaanpuisto Joutjoentie Voimapuisto Harjun teollisuusalue Ruola-Pekanmäki Lakkila Tenava-Tonttila Ala-Tonttila Taipaleenmäki

12 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TRENDIENNUSTE (tilastoalueet ) 12 tilastoalue Metsämaa Kytölä Pengerkatu Rekola Ripistö Herrasmanni Pihamäki Myllypohja Laidun Kukonharju Pikarikivi Purorinne Sipura Kaukkari Koiskalan as.alue Ahtiala Ruukkikatu Koiskala Kiiskilänmäki Rahkalehmus Kunnas-Hiekkanummi Sydänkangas Paakkolanmäki Iltakallio Viuha Kolava Kujala Tornator Länsiharju Asemantausta Anttilanmäki Vihdinkatu Okeroinen Hennala Keijupuisto Ali-Juhakkala Laune Liipola Kerinkallio Saksala Lotilan teoll Lintula Luhdantausta Kukonkoski Oksanen Jokimaa Patoniitty Simola Patomäki Nikkilä Venetsia Renkomäki Näkkimistö Ämmälä Sopenkorpi Päiväharju Kärpänen Metsäkangas Petsamo Pirttiharju Metsäpietilä Kasakkamäki Riihelä Urheilukeskus Löytynharju Salpausselkä Ilveskangas Vauhtikangas Ylä-Okeroinen Pallas Tapanila Sarvikatu Kankola Rautakankare Karhunkatu Korpikankare Vesijärvi MUU Muu alue

13 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TAVOITE-ENNUSTE (tilastoalueet ) tilastoalue Kaikki yhteensä Kauppatori Vapaudenkatu Vuorikatu Rautatienkatu Sairaalanmäki Reunanpalsta Paavola Paavolanrinne Mattilanmäki Kulmakatu Kolkankatu Sammonkatu Seponkatu Asikkalankatu Onnelantie Lounaankatu Lotilanharju Rajakatu Loviisankatu Rautatieasema Radiomäki Ankkurin alue Kariniemi Teivaan sat Fellmaninpuisto Mukkulan keskus Timonkatu Kilpiäinen Savistenkulma Pesäkallio Holma Mukkulan kartano Karjusaari Enonsaari Kivistönmäki Niemi Vesterås Mukkulan teoll.alue Vanhatien teoll Katajakadun alue Heinlammintie Mustakallio Kiveriön keskus Metsäpelto Vipunen Pyhätön Lounaanpuisto Joutjoentie Voimapuisto Harjun teollisuusalue Ruola-Pekanmäki Lakkila Tenava-Tonttila Ala-Tonttila Taipaleenmäki

14 14 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TAVOITE-ENNUSTE (tilastoalueet ) tilastoalue Metsämaa Kytölä Pengerkatu Rekola Ripistö Herrasmanni Pihamäki Myllypohja Laidun Kukonharju Pikarikivi Purorinne Sipura Kaukkari Koiskalan as.alue Ahtiala Ruukkikatu Koiskala Kiiskilänmäki Rahkalehmus Kunnas-Hiekkanummi Sydänkangas Paakkolanmäki Iltakallio Viuha Kolava Kujala Tornator Länsiharju Asemantausta Anttilanmäki Vihdinkatu Okeroinen Hennala Keijupuisto Ali-Juhakkala Laune Liipola Kerinkallio Saksala Lotilan teoll Lintula Luhdantausta Kukonkoski Oksanen Jokimaa Patoniitty Simola Patomäki Nikkilä Venetsia Renkomäki Näkkimistö Ämmälä Sopenkorpi Päiväharju Kärpänen Metsäkangas Petsamo Pirttiharju Metsäpietilä Kasakkamäki Riihelä Urheilukeskus Löytynharju Salpausselkä Ilveskangas Vauhtikangas Ylä-Okeroinen Pallas Tapanila Sarvikatu Kankola Rautakankare Karhunkatu Korpikankare Vesijärvi MUU Muu alue