Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Transkriptio

1 Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

2 Väestösuunnite vuosille Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen kehitykseen perustuvaa puhtaasti laskennallista ennustetta tavoitteellisempi. Suunnitetta tarve tarkistaa, koska asuntotuotannon suunnitelmat sekä vuosien 2013 ja 2014 poikkeuksellisen suuri väestönkasvu eroavat olennaisesti siitä mitä edellistä väestösuunnitetta laadittaessa ennakoitiin. Väestösuunnitteen kehitystyö jatkuu. Seuraavaa julkaisuajankohtaa ei vielä ole päätetty

3 Lähtökohtana aiemmin tehdyt päätökset ja toteutunut kehitys Tavoite Tampereen vuosikasvuksi seuraavien 16 vuoden aikana on keskimäärin asukasta (1 %). Näin ollen tamperelaisia olisi vuoden 2030 lopussa Tämä vastaa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040:n tavoitteita. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennesuunnitelman Uuden asuinrakentamisen (ja sen tuoman väestönkasvun) lähtökohtana on konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) , joka on hyväksytty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Lähtötietoina ovat: Tampereen väestön ikärakenne osa-alueittain vuodenvaihteessa 2014/2015. (Lähde: Väestörekisteri) Vuosina (10v.) toteutunut syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. (Lähde: Tilastokeskus)

4 Suunnite sisältää oletuksia väestönkehityksestä Syntyvyys nousee vuosien lukuihin ja siitä maltillisesti suuremmaksikin, vaikka syntyvyys opiskelijakaupungissa pysyy edelleen alhaisempana kuin muualla Suomessa. Kasvu on hieman suurempaa kuin menneinä 15 vuotena. Se ei kuitenkaan ole niin tasaista kuten tämä laskennallinen malli antaa olettaa. Keskimääräinen elinikä jatkaa maltillista nousuaan. Lapsiperheiden (ikäluokat 0-10v ja 30-40v) poismuutto vähenee hieman, kun Tampereelle rakentuu uusia pientalovaltaisia asuinalueita. Poismuuttoa vähentää edelleen myös yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus. Väestösuunnite ei sisällä oletuksia raitiotien rakentamisesta eikä sen mahdollisesti mukanaan tuomasta väestönkasvusta eri alueilla. Lähtötiedot ja olettamukset on hyväksytty Tiedolla johtamisen ydinryhmässä

5 Väestösuunnitteet 2012, 2014 ja 2015 Keskim. kasvu: as as as VS14 VS asukasta vuoteen 2030 mennessä Väestösuunnite 2014 Väestösuunnite 2012 Väestösuunnite

6 Luonnollinen väestön kasvu Syntyneiden enemmyys Syntyneet Kuolleet

7 Väestösuunnite ikäryhmittäin Ikä Yhteensä v v v v v v v v v

8 Alle kouluikäiset, 0-6-vuotiaat VS2012 VS2014 VS2015

9 Kouluikäiset, vuotiaat VS2012 VS2014 VS2015

10 Nuoret, vuotiaat VS2012 VS2014 VS

11 Ikäihmiset, vuotiaat VS2012 VS2014 VS2015

12 Ikäihmiset, vuotiaat VS2012 VS2014 VS2015

13 Ikäihmiset, 85+ -vuotiaat VS2012 VS2014 VS2015

14 19 Suunnitealuetta Samat kuin vuosien 2012 ja 2014 suunnitteissa

15 Väestö suunnitealueittain Keskusta Länsi Keskusta Itä Kissanmaa-Petsamo Kaleva-Järvensivu Messukylä-Takahuhti Viinikka-Koivistonkylä Hatanpää-Härmälä Pispala-Tahmela Atala-Olkahinen Linnainmaa-Leinola Lukonmäki-Kaukajärvi Hervanta-Hallila Vuores Peltolammi-Multisilta Epilä-Kalkku Tesoma-Lamminpää Lielahti-Lentävänniemi Nurmi-Sorila Kämmenniemi-Terälahti

16 Väestönmuutos alueittain Vuores Hervanta-Hallila Keskusta Itä Lielahti-Lentävänniemi Kaleva-Järvensivu Hatanpää-Härmälä Atala-Olkahinen Pispala-Tahmela Tesoma-Lamminpää Kissanmaa-Petsamo Nurmi-Sorila Keskusta Länsi Peltolammi-Multisilta Kämmenniemi-Terälahti Linnainmaa-Leinola Lukonmäki-Kaukajärvi Viinikka-Koivistonkylä Messukylä-Takahuhti Epilä-Kalkku henkilöä

17 Väestö suunnitealueittain Eniten asukkaiden määrä kasvaa Vuoreksessa. Väestön määrä kasvaa selvästi myös Hervannassa, itäisessä keskustassa (Ranta-Tampella) sekä Lielahdessa, Kalevassa sekä Härmälässä. Maltillisemmin kasvavia alueita ovat Kaleva, Härmälä, Atala (Risso,Ojala) sekä Pispala (Santalahti). Suurimmat vähennykset tulevat Kalkkuun, Messukylän ja Takahuhdin sekä Viinikan ja Koivistonkylän alueille. Muilla alueilla väestömäärä pysyy jotakuinkin ennallaan

18 Väestönmuutos alueittain Vuores Lielahti-Lentävänniemi Keskusta Itä Atala-Olkahinen Hervanta-Hallila Kaleva-Järvensivu Keskusta Länsi Nurmi-Sorila Kissanmaa-Petsamo Hatanpää-Härmälä Peltolammi-Multisilta Linnainmaa-Leinola Kämmenniemi-Terälahti Tesoma-Lamminpää Pispala-Tahmela Lukonmäki-Kaukajärvi Viinikka-Koivistonkylä Messukylä-Takahuhti Epilä-Kalkku henkilöä

19 Väestö suunnitealueittain 2020-luku Vuores jatkaa kasvuaan. Väestömäärä on suurimmillaan vuonna 2028 ( asukasta). Lielahden, itäisen keskustan sekä Atalan (Ojala) väestömäärät kasvavat myös huomattavasti. Muita selvästi kasvavia alueita ovat Hervanta, Kaleva, läntinen keskusta (Eteläpuisto) ja Nurmi-Sorila. Väestön odotetaan vähenevän Epilä-Kalkun sekä Messukylä- Takahuhdin alueilla. Muilla alueilla arvioidut muutokset ovat edellä mainittuja vähäisempiä

20 Edellisen ja nykyisen väestösuunnitteen eroja Erot perustuvat sekä toteutuneeseen väestönkehitykseen että rakentamisen suunnitelmissa tehtyihin muutoksiin, joista jälkimmäiset vaikuttavat erityisesti osa-alueiden suunnitteisiin. Uusissa suunnitelmissa kaupungin kasvu jakautuu tasaisemmin kaupungin alueelle, rakentamisen keskittämisen sijasta avataan useampia uusia rakentamisalueita. Vuores pysyy lähivuosien keskeisenä rakentamisalueena. Sen rakentuminen on ollut hitaampaa kuin aiemmissa suunnitteissa on oletettu, mutta toisaalta nyt kasvun odotetaan jatkuvan vielä 2020-luvulla. Vuoreksen asukasluvun arvioidaan vuonna 2020 olevan noin henkilöä, eli noin vähemmän kuin edellinen väestösuunnite oletti. Vuonna 2030 asukkaita on lähes Rakentamisohjelmaan sisältyy voimakas keskustan täydennysrakentaminen, joissa keskeisinä alueina ovat Ranta-Tampella ja Eteläpuisto. Molempien odotetaan kasvattavan keskustan väestöä useilla tuhansilla asukkailla

21 Edellisen ja nykyisen väestösuunnitteen eroja jatkuu. Nurmi-Sorilan rakentamisen aloittamista on aikaistettu vuodesta 2024 vuoteen Rakentaminen on pientalovaltaisempaa ja siten maltillisempaa kuin aiemmin on suunniteltu. Vuonna 2030 asukkaita olisi Hervanta-Hallilan alueella arvioidaan asuvan kuluvan vuosikymmenen lopussa noin henkilöä eli enemmän kuin edellisessä väestösuunnitteessa ennakoitiin. Kasvun odotetaan jatkuvan vielä 2020 luvulla väkiluvun noustessa asukkaaseen. Aluekeskuksista lähivuosina rakentaminen kohdistuu erityisesti Tesomalle, Lielahden rakentaminen alkaa 2020-luvun alussa. Koilliskeskuksen täydentäminen ja Lakalaivan aluekeskuksen rakentaminen alkavat vasta suunnitekauden lopussa

22 Väestösuunnitteen epävarmuus (1) Väestösuunnite ei koskaan toteudu sellaisenaan, sillä väestönkehitystä ei voida missään olosuhteissa ennakoida virheettömästi Osa epävarmuustekijöistä liittyy kaupungin ja seudun väestökehitykseen Tampereen väestönkasvu oli epätavallisen suurta vuosina 2013 ja Jatkuuko kehitys samanlaisena vai olivatko nämä vuodet poikkeuksia? Muuttoliikkeen volyymi vaihtelee monista syistä. Kahtena edellisenä vuonna lapsiperheiden poismuutto oli aiempaa pienempää ilmeisesti taloudellisen tilanteen vuoksi. Jatkuuko tilanne samanlaisena vai olivatko nämä vuodet poikkeuksia? Myös muuttoliikkeen suunta vaihtelee. Tällä hetkellä on hyvin vaikea arvioida, minkä ikäisiä henkilöitä tai millaisia asuntokuntia muuttaa ikäihmisiltä ajan saatossa vapautuviin asuntoihin esimerkiksi keskustassa tai Kalevassa. Samoin on vaikea arvioida millaisia asuntokuntia esimerkiksi Ranta-Tampellaan muuttaa, sillä alueen uudesta asuntokannasta ei vielä ole tarkkoja suunnitelmia

23 Väestösuunnitteen epävarmuus (2) Osa epävarmuustekijöistä perustuu yhteiskunnallisiin trendeihin ja ilmiöihin: Yleinen taloustilanne ja sen muutosten vaikutus muuttoliikkeeseen? Jatkaako keskimääräinen elinikä nousuaan vai pysähtyykö se jossain vaiheessa esim. yleistyvien elintasosairauksien vuoksi? Muuttuuko syntyvyys nykyisestä tai jatkaako synnyttäjien keski-ikä nousuaan? Onko maahanmuutolla tulevaisuudessa suurempi rooli väestönkehityksessä kuin nykyään? Epävarmuustekijöiden sisällyttäminen väestösuunnitteeseen vaatisi useiden erilaisten väestönkehitys-skenaarioiden laatimista. Toistaiseksi skenaarioita ei ole laadittu

24 Palvelualueet Palvelualueittaiset suunniteet saa summaamalla suunnitealueet seuraavasti: Keskustan palvelualue= Pispala-Tahmela, Keskusta-Länsi, Keskusta-Itä, Kissanmaa-Petsamo ja Kaleva-Järvensivu Läntinen palvelualue= Lielahti-Lentävänniemi, Tesoma-Lamminpää ja Epilä-Kalkku Koillinen palvelualue= Messukylä-Takahuhti, Linnainmaa-Leinola, Atala-Olkahinen, Nurmi-Sorila ja Kämmenniemi-Terälahti Kaakkoinen palvelualue= Vuores, Hervanta-Hallila ja Lukonmäki-Kaukajärvi Eteläinen palvelualue= Hatanpää-Härmälä, Viinikka-Koivistonkylä ja Peltolammi-Multisilta

25 Lisätietoja Tampereen väestösuunnitteesta: p