Väestönmuutokset ja ikärakenne 2012

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Väestönmuutokset ja ikärakenne 2012 Lah on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2012 lopussa Vuodessa väestömäärä kasvoi 708 henkilöllä luvun tappiollisten vuosien jälkeen Lahden väkiluku kääntyi tasaiseen nousuun 1990-luvun alussa. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla henkilöllä luvulla Lahden väestönkasvu on vaihdellut vuosi ain voimakkaas. Vuonna 2004 väkiluku lisääntyi 28 henkilöllä ja 774 henkilöllä vuonna Lah on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2012 lopussa Vuodessa väestömäärä kasvoi 708 henkilöllä. (Kuva 1). Tässä katsauksessa Lahden väkiluvun kehitystä on verra u myös 10 suurimpaan kaupunkiin. Kuntaliitoksia toteute in Jyväskylässä ja Kouvolassa vuonna 2009, Kuopiossa vuosina 2011 ja 2013 sekä Oulussa vuonna Vuosien vaihteessa toteute ujen kuntaliitosten myötä Oulun väkiluku kasvoi noin henkilöllä ja Kuopion lähes henkilöllä. Näin Kuopio ohi Lahden väkiluvullaan, ja Lah pu- Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina tosi sijalle yhdeksän. Kun en väestö lastot on esite y tässä katsauksessa vuoden 2013 aluejaolla. Kaupunkien vetovoimaisuu a kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verra una Lahden väkiluvun kehitys on ollut kohtalaisen hidasta. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 3,7 % ( henkilöä). Samana ajanjaksona vertailukaupungeista kasvoivat voimakkaimmin Espoo ja

2 2 Oulu, joiden väestömäärän lisäys oli yli 7 %. Vantaan, Helsingin ja Jyväskylän väkiluku kasvoi yli 5 % ja Tampereen hieman alle 5 %. Väestönkasvu oli Kuopiossa ja Lahdessa samaa tasoa. Hitainta kasvu oli Turussa ja Kouvolassa, jossa väkiluku pieneni yli prosen n. (Kuva 2). Vuonna 2012 Lahden väkiluku kasvoi 0,7 %, mikä on toiseksi vähiten vertailukaupunkien väestönkasvuun verra una. Suurista kaupungeista yli 1,5 prosen n väestönkasvu saavute in Espoossa ja Oulussa. Yli prosen n kasvuun pääsivät lisäksi Helsinki, Kuopio, Vantaa, Jyväskylä ja Tampere. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Turussa. Viimeisimmällä sijalla oli Kouvola. (Taulukko1). Asukkaita Muutos lkm % Helsinki ,4 Espoo ,7 Tampere ,0 Vantaa ,1 Oulu ,5 Turku ,9 Jyväskylä ,1 Kuopio ,2 Lah ,7 Kouvola ,3 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2011 ja Väkiluku edot on esite y vuoden 2013 kuntajaon mukaan. Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen kun en Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orima lan yhteenlaske u väkiluku oli vuoden 2011 lopussa Alueen kun en väkiluku kasvoi viiden viimeisen vuoden aikana yhteensä 2,6 % eli henkilöllä. (Kuva 3). indeks, 2007= Espoo Oulu Vantaa Helsinki Jyväskylä Tampere Lahti Kuopio Turku Vuosina Lahden kaupunkiseudun asukasmäärän kasvu oli hidasta muihin suuriin kaupunkiseutuihin verra una. Tarkastelussa mukana olleista kahdeksasta kaupunkiseudusta Lahden seutua hitaammin kasvoi ainoastaan Kouvolan kaupunkiseutu, jonka väkiluku pieneni 1,8 %. Kasvu oli voimakkainta Oulun (7,7 %), Helsingin (6,1 %), Tampereen (5,8 %), ja Jyväskylän (5,3 %) kaupunkiseuduilla. Lukumääräises väkiluku kasvoi eniten Helsingin kaupunkiseudulla, jossa asukasmäärä lisääntyi viiden viimeisen vuoden aikana liki henkilöllä eli keskikokoisen kaupungin verran Kouvola Lähde: Tilastokeskus Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2007=100. Vuonna 2012 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi 0,4 % eli 691 henkilöllä. Suhteellinen kasvu oli Lahden seutua hitaampaa vain Kouvolan kaupunkiseudulla. Turkua (0,8 %) lukuun o ama a muilla suurilla kaupunkiseuduilla saavute in yli prosen n väestönkasvu. Nopeinta väestönlisäys oli Oulun ( henkilöä), Helsingin ( henkilöä) ja Tampereen ( henkilöä) kaupunkiseuduilla. Kuva 3. Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2007=100.

3 3 Väestönkasvu paino ui keskustaan, Launeelle ja Karistoon Kaupungin väestöstä liki neljännes asuu Launeen suuralueella. Viimeisimmän viiden vuoden aikana väestönkasvu paino ui Keskustan, Kolava- Kujalan ja Launeen suuralueille. Keskustassa väkiluku kasvoi yli tuhannella henkilöllä. Launeen ja Kolava-Kujalan kasvu oli yli 900 asukasta sekä Ah alan runsas 600 asukasta. Suhteellises eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala -suur alueella, jossa väkiluvun kasvuprosen oli 130. Jalkarannan, Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi ja Mukkulan suuralueiden väkiluku pysyi lähes ennallaan. Kärpäsen suuralueen väkiluku väheni reilulla sadalla henkilöllä. (Kuva 4). Vuonna 2012 väkiluvun kasvu hiipui keskustan alueella, jonka väestömäärä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Asukasluku kasvoi Launeella 425, Kolava-Kujalassa 256, Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -alueella 44 ja Mukkulassa 12. Asukasluku pieneni Ah alassa 33, Jalkarannassa 14 ja Kärpäsessä 12 henkilöllä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa, Tornatorissa ja Renkomäessä, joissa väestönkasvu oli yli sata henkilöä. Väestön määrä laski eniten eli yli 50 henkilöllä Tenava-Ton lan ja Lounaankadun alueilla. (Kuva 5). Kuva 4. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina Kuva 5. Väkiluku lastoaluei ain vuonna 2012.

4 asukkaan raja rikki jo vuonna 2014? Lahden väestöennusteita ovat tehneet sekä kaupunki itse e ä Tilastokeskus. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laadi u väestöennuste lupaa Lahdelle nopeampaa kasvua kuin kolme vuo a aikaisemmin luotu ennuste, mikä johtuu viime vuosien aiempaa myönteisemmästä väestönkasvusta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lah yli äisi asukkaan rajan vuonna 2015 ja asukkaan rajan vuonna Kasvuprosen olisi siten ennusteen alkuvuosina 0,7 ja vuoden 2016 jälkeen 0,6. (Kuva 6). Lahden oman vuonna 2013 tarkistetun väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi yli vuonna 2014 eli vuo a aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin laa massa ennusteessa Lahdessa arvioidaan olevan asukasta jo vuonna 2019 eli neljä vuo a Tilastokeskuksen arviota aikaisemmin. Erot kaupungin ja Tilastokeskuksen ennusteissa johtuvat niiden erilaisesta laskutavasta. Tilastokeskuksen ennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien etoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muu oliikkeen kehityksestä. Kaupungin omassa tavoi eellisessa väestöennusteessa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaises prosen n vuosivauh a. Tilastokeskuksen mukaan Lahden ja Tampereen väkilukujen ennustetaan kasvavan noin 8 % vuoteen 2025 mennessä. Helsingissä ja Jyväskylässä kasvun odotetaan olevan vain hieman voimakkaampaa. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan Oulussa, Espoossa ja Vantaalla, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan % vuoteen 2025 mennessä henkilöä Kaupungin oma tavoite-ennuste Tilastokeskuksen trendilaskelma Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 6. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025.

5 5 Kuolleita 30 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina luonnollinen väestönmuutos lisäsi Lahden väkilukua vain 44 henkilöllä. Viimeisen viiden vuoden väestönkasvusta vain 1.2 % seli yy syntyneiden enemmyydellä. (Kuva 7). Vuosina syntyneiden enemmyys oli Lahdessa varsin alhainen muihin suuriin kaupunkeihin verra una. Lahden luku alite in vain Kouvolassa, jossa kuolleita oli yli enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasva eniten Espoon, Oulun, Helsingin ja Vantaan väkilukua. (Kuva 8). Lahdessa oli vuonna 2012 syntyneitä ja kuolleita 1 109, joten kuolleita oli 30 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua liki 300 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin Espoossa, jonka luonnollinen väestönmuutos kasva kaupungin väestöä yli henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi Helsingin ja Oulun väkilukua lähes henkilöllä ja Vantaan yli henkilöllä. (Kuva 9). Espoossa, Jyväskylässä, Oulussa ja Vantaalla syntyneiden enemmyys vaiku väestönkasvuun enemmän kuin maassamuu o tai siirtolaisuus. Maassamuu o ja siirtolaisuus Kokonaisne omuutolla tai muu otaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muu oliike jaetaan maassamuu oon eli kunnasta toiseen muu oon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat yli ävää muu oliike ä luvun alkupuolen vilkkaan muu oliikkeen seurauksena saatu suuri muu ovoi o kääntyi Lahdelle tappiolliseksi jo saman vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muu otase oli seuraavan kerran posi ivinen vasta vuonna Tämän jälkeen kaupunki on saanut muu ovoi oa lukuun o ama a vuo a Vuosina Lahden väkiluku kasvoi muu oliikkeen seurauksena henkilöllä. Lahtea vähemmän muu ovoi oa saivat Kuopio, Jyväskylä ja Kouvola. Eniten muu ovoi oa sai Helsinki, jonka väkiluku kasvoi muu oliikkeen seurauksena lähes henkilöllä. Espoon muu ovoi o oli liki 7 500, Tampereen runsas 6 200, Oulun yli ja Vantaan noin henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2012 Lahden muu ovoi o oli 722. Jyväskylän muu ovoi o oli samaa tasoa kuin Lahdessa, mu a Kouvolan muu otase jäi nega iviseksi. Yllä äen Vantaan muu ovoi o oli vain 855. Helsinki lisäsi muu oliikkeen ansiosta väkilukuaan lähes ja Espoo noin henkilöllä. Pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvoi siten muu oliikkeen seurauksena asukkaalla. (Kuva 9).

6 nettosiirtolaisuus nettomaassamuutto syntyneiden enemmyys Lähde: Tilastokeskus Kuva 7. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, ne omaassamuu o ja ne osiirtolaisuus vuosina Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, ne omaassamuu o ja ne osiirtolaisuus vuonna 2012.

7 7 Muu ovoi o muista kunnista tärkein kasvutekijä Vuosina Lahden väkiluku lisääntyi ne omaassamuuton ansiosta henkilöllä. Viiden vuoden aikana muu ovoi o on pysynyt samalla tasolla ollen vuosi ain (Kuva 7). Määrällises eniten muu ovoi oa muista kunnista saivat Lahden lisäksi Helsinki, Tampere ja Oulu. Maassamuu o oli tappiollinen Kouvolalle ja Vantaalle. (Kuva 8). Vuonna 2012 Lahteen muu muista kunnista henkilöä ja Lahdesta muihin kun in muu ajia oli Kaupungin muu ovoi o muista kunnista oli siten 417 henkilöä. Vielä vuonna 2008 Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Lah sai kolmanneksi eniten muu ovoi oa muista kunnista. Vuosina Lah oli sijalla neljä, vuonna 2011 sijalla kuusi ja vuonna 2012 vasta seitsemäs. Suurimmista kaupungeista muu ovoi oa muista kunnista vuonna 2012 sai eniten Helsinki, jonka ne omaassamuu o oli perä henkilöä vuonna Viimeksi Helsinki pääsi lähes samoihin lukemiin 2000-luvun alkupuolella. Tampereen muu ovoi o oli yli 950 henkilöä. Turun yli 800 henkilön muu ovoi o muista kunnista oli kaupungin ennätys luvulla. Kun en välisen muu oliikkeen seurauksena väkiluku pieneni Kouvolassa 169 ja Vantaalla 316 henkilöllä. (Kuva 9). Suurista kaupungeista ainoastaan Lahden, Kuopion, Turun ja Tampereen muista kunnista saama muu ovoi o lisäsi niiden väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys tai siirtolaisuus vuonna Väestönkasvusta 43 % seli yi siirtolaisuudella Vuonna 2012 Lahteen ulkomailta 509 henkilöä ja Lahdesta ulkomaille muu ajia oli 204. Siirtolaisuus kasva siten kaupungin väkilukua 305 henkilöllä. Vuosina siirtolaisuus lisäsi väestömäärää yhteensä henkilöllä. (Kuva 8). Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden väestönkasvusta 38 % johtui siirtolaisuudesta. Vuonna 2012 vastaava osuus oli 43 %. Ne omaahanmuu o on ollut posi ivinen koko 2000-luvun kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Siirtolaisten määrä kasvoi vuonna 2012 eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä runsas henkilöä, Espoossa yli henkilöä ja Vantaalla liki henkilöä. (Kuva 9). Siirtolaisuus oli kun en välistä muu oliike ä tärkeämpi kasvutekijä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä ja Kouvolassa vuonna Kun en välinen muu oliike on vaiku anut väkiluvun kasvuun enemmän Lahdessa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuosina Lahden väestönkasvusta 60 % johtui muista kunnista saadusta muu ovoitosta. Vastaava osuus oli 59 % vuonna 2012, jolloin maassamuuton kasvun merkitys väestönkasvulle oli Lahden jälkeen suurin Kuopiossa (56 %), Turussa (51 %) ja Tampereella (43 %).

8 8 Väestönmuutokset aluei ain Aluei ain tarkasteltuna syntyneisyys oli korkein Liipolassa, jonne syntyi 65 lasta. Ankkuriin, Asemantaustaan, Renkomäkeen, Kasakkamäkeen ja Karistoon syntyi lasta. Syntyneitä oli kuolleita enemmän lukumääräises eniten Karistossa, Renkomäessä, Kasakkamäessä ja Riihelässä. (Kuva 10). Kuolleita oli syntyneitä enemmän eniten keskustassa yleensä, Sairaalanmäellä, Jalkarannan Sarvikadun ja Tapanilan alueilla, Kivistönmäellä ja Mukkulan keskustassa. Sairaalanmäen ja Jalkarannan korkeaan kuolleisuuden vaiku aa alueella sijaitsevat sairaalat. Kivistönmäellä syynä on vanhustentalojen suuri määrä. Vuonna 2012 muu ovoi oa saivat lukumääräises eniten Kariston, Ankkurin, Kivistönmäen, Niemen ja Vuorikadun alueet. Muu otappio oli suurin Kilpiäisissä, Sydänkankaalla, Patomäessä ja Kankolassa. (Kuva 11). Kuva 10. Syntyneiden enemmyys Lahden lastoalueilla vuonna Kuva 11. Lahden ne omuu o lastoaluei ain vuonna 2012.

9 9 Työikäisten määrä laskussa ja eläkeikäisten kasvussa Yli 65-vuo aiden määrä yli alle 15-vuo aiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, e ä työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa (kuva 12). Viiden viimeisimmän vuoden aikana vuo aiden työikäisten määrä pieneni 0,8 % (- 417 henkilöä). Heistä vuo aiden määrä supistui jopa 1,9 prosen a (- 548 henkilöä). Yli 65-vuo as väestö kasvoi yhteensä 18,3 % ( henkilöä). Suurin lisäys tapahtui ikäluokassa vuo aat, joiden määrä lisääntyi jopa 25,0 % ( henkilöä). Yli 85- vuo aiden vanhusten määrä kasvoi 20,6 % (+ 411 henkilöä). Lähinnä muu oliikkeen ansiosta vuo aiden nuorten määrä kasvoi 6,0 % (+ 773 henkilöä). Myönteistä kaupungin ikärakenteen kehitykselle on, e ä lasten määrä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. Vuosina alle 15-vuo aiden lasten määrä on kääntynyt kasvuun (+ 103 henkilöä). Vuonna 2012 Lahden asukasluku kasvoi 708 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolima a työikäisten vuo aiden määrä laski 310 henkilöllä. Alle 15-vuo aiden lasten määrä lisääntyi 126 henkilöllä, vuo aiden nuorten 74 henkilöllä ja yli 65-vuo aiden perä 818 henkilöllä. (Kuva 13). Vuoden 2012 lopussa kaupungin väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria vuo aita, 52 % vuo aita ja 20 % yli 65-vuo aita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuo aita ja 2 % 85-vuo aita tai sitä vanhempia. Kuva 12. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina Indeksi 2007=100. Kuva 13. Lahden väestö ikäluoki ain vuosina

10 10 Lahden ikärakenne on vanhempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2012 lopussa lasten osuus väestöstä jäi Lahtea (15 %) alhaisemmaksi vain Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Lasten osuus väestöstä oli korkein Espoossa ja Oulussa, joissa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuo aita. (Kuva 14) vuo aiden osuus oli Lahtea (13 %) pienempi Kouvolassa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellises eniten Jyväskylässä, jossa väestöstä 16 % oli vuo aita. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa, jonka väestöstä 52 % oli vuo aita. Työikäisiä oli suhteellises eniten pääkaupunkiseudun kunnissa eli %. Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja vertailukun en kesken. Yli 65-vuo aiden osuus oli Lahtea (20 %) suurempi vain Kouvolassa. Ikääntyneitä oli suhteellises vähiten Espoossa, Oulussa ja Vantaalla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli 13 %. Kuva 14. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluoki ain vuonna Lähes kolmannes lapsista asui Launeella Lahtelaisista lapsista noin 29 % asui Launeella ja 17 % Ah alassa ja vain 4 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (36 %), Ah- alassa (22 %) ja Launeella (17 %). Keskustassa osuus jäi vain seitsemään prosen in. Tilastoaluei ain tarkasteltuna osuus oli suurin Näkkimistössä, Iltakalliolla, Karistossa, Rekolassa, ja Viuhassa. Näillä alueilla yli kolmannes väestöstä oli alle 15-vuo aita. Lasten osuus oli alhaisin useimmilla ydinkeskustan lastoalueilla ja Kivistönmäellä, joissa alle viisi prosen a väestöstä oli alle 15-vuo aita. Alle 15-vuo aita lapsia oli lukumääräises eniten Renkomäessä, Liipolassa, Karistossa ja Nikkilässä, joissa lasten määrä oli yli 400. (Kuva 15).

11 11 Kuva 15. Alle 15-vuo aiden lukumäärä lastoaluei ain vuonna Kuva 16. Yli 65 vuo aiden lukumäärä lastoaluei ain vuonna Liki 30 % eläkeikäisistä asui keskustassa Yli 65-vuo aista lahtelaisista 28 % asui Keskustassa, 22 % Launeella ja 18 % Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa (28 %), Jalkarannassa (27 %), Mukkulassa (24 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella (22 %). Tilastoaluei ain tarkasteltuna ikääntyneiden osuus alueen väestöstä oli suuri useimmilla keskustan alueilla. Ma lanmäellä jopa 57 % asukkaista oli yli 65-vuo aita. 40 prosen n raja yli yi Asikkalankadun, Paavolan ja Sammonkadun lastoalueilla. Yli 65-vuo aiden osuus oli yli 30 % myös Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaskadulla, keskustan Sairaalanmäen, Mukkulan keskuksen ja Paavolanrinteen alueilla. Purorinteen, Näkkimistön, Pesäkallion, Kariston, Ruukkikadun ja Iltakallion alueilla yli 65-vuo aiden osuus oli alle viisi prosen a. Ikääntyneitä asui Ankkurissa lähes 1 200, Liipolassa liki ja Mukkulan keskustassa lähes 800. Yli 65-vuo aita asui yli 500 myös Metsäkankaalla, Kivistönmäellä, Asemantaustassa ja Saksalassa. (Kuva 16).

12 12 Joka neljäs asukas yli 65-vuo as vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa tavoi eellisessa väestöennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan yli henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuo aiden eläkeikäisten määrä kasvaisi henkilöllä. Tällöin eläkeikäisiä olisi liki eli neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 20 %. (Kuva 17) vuo aiden työikäisten määrän odotetaan kasvavan henkilöllä. Tällöin heitä olisi Työikäisten osuuden väestöstä kuitenkin laskisi nykyisestä 52 prosen sta 48 prosen in. Työikäisistä vuo aiden määrä kasvaa henkilöllä, kun taas vuo aiden määrä laskee liki henkilöllä. Lasten määrän ennustetaan kasvavan ja vuo aiden nuorten vain muutamalla sadalla henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan runsas ja nuoria Kokonaisväkiluvun kasvusta johtuen lasten ja nuorten osuus väestöstä säilyisi kuitenkin lähes ennallaan. Vuonna 2025 lasten osuus väestöstä arvioidaan olevan 15 % ja nuorten 12 %. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65- vuo aiden osuuden arvioidaan nousevan hieman suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolan osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 18). Kuva 17. Lahden väestöennuste ikäluoki ain vuosille 2012, 2015, 2020 ja Koko maa Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 16,3 13,8 18,6 17,7 13,9 13,3 18,7 16,4 15,4 14,6 13,9 11,2 10,9 13,3 13,3 11,8 11,2 13,9 12,3 11,7 9,4 13,5 21,1 24,7 32,2 Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöennuste vuoteen ,2 28,6 30,1 28,9 25,6 24, ,1 28,2 25,3 23,9 23,0 23,6 24,3 24,5 21,5 21,6 22,9 22,1 21,2 30,2 24,2 19,1 17,2 17,9 21,2 22,9 18,6 20,3 23,8 26,2 Lähde:Tilastokeskus

13 13 Sataa työikäistä koh 53 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoi aa kuinka monta alle 15-vuo asta ja yli 64 -vuo asta on 100 työikäistä ( vuo asta) koh. Vuonna 2012 huoltosuhde oli koko maassa 54 ja kymmenessä suurimmassa kaupungissa keskimäärin 46. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa työikäistä koh oli 53 vanhusta tai lasta. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku seli yy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (42), mihin syynä on lasten keskimääräistä alhaisempi osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasva eniten väestöllistä huoltosuhde a Oulussa ja Espoossa. (Kuva 19). Kuva 19. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 54. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maassa 60 huolle avan raja yli yisi vuonna 2017 ja 70 huolle avan raja vuoteen 2028 mennessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2025 jokaista 100 lahtelaista työikäistä koh tulee olemaan 69 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein Kouvolassa (79) ja alhaisin Helsingissä (49). Arvion mukaan koko maan huoltosuhde olisi 68 vuonna (Kuva 20). Kaupungin oman väestöennusteen mukaan huoltosuhde olisi 66 eli Tilastokeskuksen ennuste a alhaisempi. Vuonna 2025 olisi siten sataa vuo asta asukasta koh 24 alle 15 -vuo asta ja 42 yli 65-vuo asta asukasta. (Kuva 21). Kuva 20. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle vuotiaat 65- -vuotiaat Kuva 21. Lahden väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuosille 2015, 2020 ja Lähde:Lahden kaupunki

14 14 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2012 Lah on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2012 lopussa Vuodessa väestömäärä kasvoi 708 henkilöllä. Viiden viimeisimmän vuoden aikana vuosikasvu on ollut yli 700. Kun en välinen muu oliike vaiku väkiluvun kasvuun enemmän Lahdessa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Väestönkasvusta runsas 40 % johtui siirtolaisuudesta. Kuolleita oli 30 enemmän kuin syntyneitä, mikä osaltaan hidas väestönkasvua. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeas jakaa kolmeen ryhmään. %-luku suluissa kertoo, kuinka paljon kyseessä oleva tekijä vaiku väestönkasvuun vuonna Muu ovoi o muista kunnista on suuri: Lah (59 %) Kuopio (56 %) Turku (51 %) Tampere (43 %) Luonnollinen väestönkasvu on suuri Oulu (61 %) Vantaa (59 %) Espoo (49 %) Jyväskylä (48 %) Kasvu perustuu eniten siirtolaisuuteen: Helsinki (44 %) Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, e ä työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolima a työikäisten vuo aiden määrä laski reilulla 300 henkilöllä. Alle 15- vuo aiden lasten määrä lisääntyi runsaalla 100 henkilöllä, vuo aiden nuorten vajaalla 100 henkilöllä. Yli 65-vuo aiden määrä kasvoi perä hieman yli 800 henkilöllä. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa työikäistä koh oli 53 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku seli yy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 66 vuonna Lahden omassa tavoi eellisessa väestöennusteessa kasvu perustuu vahvana säilyvään muu ovoi oon. Väkiluvun arvioidaan kasvavan prosen- n vuosivauh a. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna 2014 ja vuonna Kaupungin oman väestöennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaas ja vuonna 2025 joka neljännen lahtelaisen odotetaan olevan yli 65-vuo as. Tällöin eläkeikäisiä olisi yli enemmän kuin tällä hetkellä. Työikäisistä vuo aiden määrä kasvaa henkilöllä ja vuo aiden määrä laskee liki henkilöllä. Työikäisten osuus väestöstä laskisi siten nykyisestä 52 prosen sta 48 prosen in. Lasten määrän arvioidaan kasvavan ja vuo aiden nuorten vain muutamalla sadalla henkilöllä. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda- lasto etokanta Tilastokeskus