Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero LAHDEN TYÖTTÖMYYS TYÖTTÖMYYS KASVUSSA NAISVOITTOISILLA ALOILLA Syksyllä alkanut kansainvälinen lama käänsi myös Lahden työttömyysasteen kasvuun, joka huipentui vuodenvaihteessa /2010, jolloin työttömyysaste nousi 16,9 %:iin, työttömien määrän kasvaessa 2500 hengellä reilussa vuodessa. Työttömyysaste lähti laskuun syksyllä 2010, mutta aleneva kehitys kääntyi kasvuksi keväällä ja työttömyysaste nousi jo 16 %:iin ssa, kaksi prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysaste laski kausivaihtelun mukaisesti alkuvuoden, mutta ero vuoteen on ollut keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä. Jos alkuvuoden työttömyyden kasvutrendi jatkuu myös loppuvuonna, työttömyysaste saattaa nousta Lahden ohella myös monessa suuressa kaupungissa yli 17 %:n ssa ja vuoden lopussa. Työttömien miesten osuus kaikista työttömistä on kasvanut jo 60 %:n tienoille suurimmissa kaupungeissa, mutta sukupuolien ero työttömyyden jakautumisessa on tasoittumassa. Naisten parempi työllistyminen työmarkkinoille ei ole enää itsestäänselvyys, koska työttömyys kasvaa Lahdessa yhä enemmän naisvaltaisilla aloilla. Kehitys näkyy varsinkin hallinto, toimisto ja IT-alan, kaupan alan sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattiryhmissä, joissa työttömien määrä on kasvanut vuoden aikana enemmän kuin vuosina - yhteensä. Pitkien työttömyysjaksojen määrä (yli kolmen vuoden mittainen työttömyysjakso) on kaksinkertaistunut Lahdessa vuodesta 2010, mikä on merkki rakennetyöttömyydestä (työpaikat ja työttömät eivät kohtaa). Huolestuttavaa on myös alle 40-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Lahdessa ssa 1048, vuoden aikana kasvua oli 180. Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on suurin ssa ja ssä, vajaa 18 % ja pienin Helsingissä ja lla, reilu 9 % kaikista työttömistä. Lahdessa alle 25-vuotiaiden työttömien osuus oli ssa 13,8 % Työttömien ikärakenne on vanhin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla kuten Kouvolassa, ssa ja Lahdessa, osin 90-luvun lamaa seuranneen sitkeän rakennetyöttömyyden seurauksena. Kouvolassa työttömistä 35 % on 55-vuotta täyttäneitä, ssa vain 17,5 % (Lahdessa 28,2 %). Nuorimmat työttömät ovatkin ssa, missä vain 8 % työttömistä on yli 60-vuotiaita ja 45 % alle 35-vuotiaita. Ulkomaan kansalaisten osuus kaikista työttömistä on suurista kaupungeista yli 20% lla ja Helsingissä, ssa yli 18 %, Turussa 15,5 % ja Lahdessa 10,6 %.

2 2 Tilastokatsauksessa käytetään Työministeriön vuosittaisia ja kuukausittaisia työttömyystietoja sekä Hämeen ELY-keskuksen keräämiä tietoja työttömyyden eri osa-alueilta. Pääpaino esityksessä on vuosien aikana tapahtuneet muutokset työttömyydessä. Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyystilastoista Työministeriön työttömyystiedot eroavat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus joka noudattaa ILO:n suosituksia työttömyyden määrittelyssä. Siinä työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on a) työtä vailla, b) etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja c) valmis ottamaan työtä vastaan noin 2 viikon kuluessa. Sitä vastoin työministeriön työnvälitystilastossa ei ole samanlaisia kriteerejä, vaan voimassa oleva työnhaku työvoimatoimistossa yleensä riittää työttömäksi kirjautumiseen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömyyslukua käytetään kansainvälisissä vertailuissa ja Euroopan Unionissa. Sen sijaan työnvälitystilaston työttömyysluku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska eri maiden työvoimahallinto poikkeaa toisistaan.

3 Työttömyysaste % 3 TYÖTTÖMYYDEN KEHITYS 12 SUURIMMASSA KAUPUNGISSA Suurimmista kaupungeista työttömyysaste oli vuoden ssa korkein Lahdessa (15,4 %) ja ssa (15,2 %), matalin ssa (7,0 %). Selvästi eniten työttömyysaste on noussut vuoden takaisesta ella 2,9 prosenttiyksikköä. ssa, ssä ja Turussa työttömien osuus työvoimasta kasvoi noin 2 pros. yksikköä, Lahdessa ja ssa 1,8 prosenttiyksikköä hun verrattuna. Vuoden alusta työttömyysaste on noussut jonkin verran vain pääkaupunkiseudun isoissa kunnissa, alentunut eniten ssa ja Kouvolassa. 12 suurimman kaupungin työttömyysaste n lopussa ja työttömyysasteen muutos sta ja vuoden alusta prosenttiyksikköä Turku Kouvola -1,1-0,7-0,7-1 -0,6 7 15,4 15,2 14,7 14,5 14,2 13,9 13,1 12,3 10,5 9,1 8,7 1,8 0,7 1,3 0,2 1,4 0,3 0,5 1,8 0 0,5 2,9 2,1 0, ,4 1, Työttömyysaste % Vuoden lopussa alkanut lama nosti työttömyysasteen huippuunsa vuosien ja 2010 aikana suurimmissa kaupungeissa. Työttömyysaste aleni vielä vuoden alkupuolelle asti verrattuna edellisvuoteen, mutta lasku kääntyi selvään kasvuun loppuvuoden aikana kai Työttömyysasteen kehitys suurimmissa kaupungeissa - kuukausittain Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu 5,4 5,4 5,3 5,2 5,3 6,4 7 6,1 5,9 6 6,1 6,5 6,7 6,9 6,9 7 7,5 7,4 7,3 7,3 7,4 8,3 8,9 8 7,8 7,8 7,9 8,4 8,7 8,8 8,7 8,7 15, ,9 14,7 14,1 16,3 17, ,9 14,2 14,5 16,3 16,4 15,8 15,5 15,2 12,9 12,6 12,4 12, ,4 14,7 13,2 12,6 12,9 13,2 14,9 14,8 14,7 14,4 14,2 Kouvola 12,3 12,1 11,7 11,2 10,3 11,5 12,2 10, ,6 12,2 13,3 13,6 13, ,3 10,7 10,4 10,2 9,8 9,3 10,8 11,6 10,2 9,8 9,8 10,1 11,1 11,3 11,1 10,9 10,5 14, ,9 13,6 12,9 14,4 15,3 13,6 13,6 14,1 14,2 15, ,9 15,8 15,4 12,9 12,8 12,5 12, ,1 14,8 12,8 12,4 12,9 13,2 14,4 14,9 14,7 14,8 14,5 12,5 12,4 12,1 11,7 11,1 12,3 12,9 12,2 12,2 12,6 12,7 13, ,8 13,5 13,1 12,7 12, ,8 11,8 13,3 14,2 13, ,3 13,5 14,7 15, ,7 Turku 12,9 12,6 12,1 11, ,6 14,5 13,2 12,7 12,7 12,9 13,9 14,2 14, ,9 8,4 8,2 8,1 7,8 7,9 8,9 9,4 8,4 8,2 8,3 8,4 8,9 9,1 9,1 9,1 9,1

4 Työttömyysaste % Työttömyysaste oli alkuvuodesta monessa vertailukaupungissa yli 14 %, jopa kaksi prosenttiyksikkö korkeampi kuin vuosi sitten. Jos saman suuntainen kehitys jatkuu, työttömyysaste nousee monessa kaupungissa kausina ja loppuvuodesta %:n tietämille. 4 Ohessa on esitetty työttömyysasteen ennuste 12 suurimmassa kaupungissa vuoden loppuun kuukausittain. Ennusteen lähtöoletuksena on alkuvuoden (tammi-) työttömyysasteen keskimääräinen muutos kuukausittain (prosenttiyksikköä) verrattuna vuoden vastaaviin tietoihin. Työttömyysasteen ennuste loppuvuodeksi on saatu lisäämällä tämä alkuvuoden keskimääräinen muutos vuoden touko- n työttömyysasteisiin. Ennusteen mukaan työttömyysaste nousee huippuunsa ssa, kun oppilaitoksista valmistuvat tulevat työmarkkinoille. Työttömyysaste nousisi ssa ja Lahdessa yli 17 %:n sekä ssa, ella ja ssäkin hieman alle 17 %:n. Toinen työttömyyden kausihuippu on vuoden lopussa, jolloin myös hätyytetään 17 %:n rajaa. Ennustetrendin toteutuessa pääkaupunkiseudun kunnista Helsingissä ja lla lähestytään jo 10 %:n työttömyysastetta heinä- ja ssa. Turku Kouvola Tammi-n työttömyysasten keskimääräinen kasvu (prosenttiyksikköä) verrattuna vuoden tammin tietoihin suurimmissa kaupungeissa 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 0,7 0,7 1,0 1,6 1,4 1,4 1,2 1,7 2,1 2,0 1,9 2,7 Työttömien eläköitymistä, nuorisotakuun ja muiden työvoimapoliittisten tukitoimien vaikutusta työllisyyskehitykseen ei mallissa ole huomioitu. Kuntakohtaiset ennusteet ovat siten vain suuntaa antava ja todennäköisesti poikkeavat todellisesta työttömyyden kehityksestä, mutta kuvaavat kehitystä jos alkuvuoden työttömyyden kasvutrendi jatkuu myös loppuvuonna viime vuoden lopun kaltaisena. Ennuste työttömyysasteen kehityksestä 12 suurimmassa kaupungissa toukossa ennuste Toukokuu ennuste Kesäkuu ennuste Heinäkuu ennuste Elokuu ennuste Syyskuu ennuste Lokakuu ennuste Marraskuu ennuste Joulukuu 7 6,9 8,0 8,6 7,7 7,5 7,6 7,7 8,1 8,7 8,8 9,7 10,3 9,4 9,2 9,2 9,3 9,8 15,2 14,8 17,0 17,8 15,7 14,6 14,9 15,2 17,0 14,2 14,0 16,4 16,7 15,2 14,6 14,9 15,2 16,9 Kouvola 12,3 11,5 12,7 13,4 12,0 12,2 12,8 13,4 14,5 10,5 10,0 11,5 12,3 10,9 10,5 10,5 10,8 11,8 15,4 14,8 16,3 17,2 15,5 15,5 16,0 16,1 17,3 14,5 14,1 16,2 16,9 14,9 14,5 15,0 15,3 16,5 13,1 12,5 13,7 14,3 13,6 13,6 14,0 14,1 15,2 14,7 14,5 16,0 16,9 15,8 15,7 16,0 16,2 17,4 Turku 13,9 13,7 15,3 16,2 14,9 14,4 14,4 14,6 15,6 9,1 8,9 9,9 10,4 9,4 9,2 9,3 9,4 9,9

5 Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä on suurin ssa ja ssä, vajaa 18 % ja pienin Helsingissä ja lla, reilu 9 % kaikista työttömistä. Lahdessa alle 25-vuotiaiden työttömien osuus oli ssa 13,8 %, 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuoden aikana nuorisotyöttömien osuus on kasvanut selvästi eniten ssa ja ssä, vajaa 2,5 prosenttiyksikköä. Vain Kouvolassa nuorisotyöttömien osuus on laskenut vuodesta. Turku Kouvola Alle 25-vuotaiden %-osuus työttömistä ja muutos - n lopun tieto -0,8 10,4 9,3 9,2 14,0 13,9 13,8 13,4 13,3 13,1 14,8 17,9 17,8 0,4 0,5-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Alle 25-v. työttömät % 2,4 0,1 0,7 1,4 0,5 1,2 0,4 0,9 2,3 muutos - pros. yksikköä 5 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on selvästi korkein ella, yli 36 % ja pienin ssa, noin 20 %. Lahdessakin pitkäaikaistyöttömiä on vajaa 29 % kaikista työttömistä. Yli vuoden työttömyysjaksojen suhteellinen osuus on laskenut monessa kaupungissa lyhyempien työttömyysjaksojen kasvusta johtuen. Poikkeuksena, missä pitkäaikaistyöttömien osuuden kasvu on lähes 6 prosenttiyksikköä. Kouvola -1,7 Turku -4,4 Pitkäaikaistyöttömien %-osuus työttömistä ja muutos n lopun tieto -0,4-0,8-1,2-0,7-1,5 23,3 20,3 27,1 26,2 25,7 25,6 24,4 28,7 28,7 27,8 31,5 36,4 0,6 0,5 1,0 3,1-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 5,7 Pitkäaikaistyöttömät % muutos pros. yksikköä Työttömien kokonaismäärä on kasvanut vuoden aikana eniten Helsingissä (+4695 ), ella (+3301 ), ssa (+2517 ) ja ssa (+2206 ). ssa kasvua oli vähiten 252, Lahdessa 947. Nuorisotyöttömien määrä kasvoi vuodessa eniten ella (+610 ) ja Helsingissä (+538 ), vähäisintä kasvu oli Kouvolassa (+23 ) ja ssa (+55 ), Lahdessa kasvua oli 180. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodesta eniten ella (+1943 ), tuplasti enemmän kuin Helsingissä (+936 ). Vähäisintä kasvu vuoden aikana oli Turussa (+15 ), Lahdessa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 222 henkilöllä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien sekä muiden työttömien määrän muutos 12 suurimmassa kaupungissa - n lopun tieto Kouvola Turku Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Muut työttömät Kokonaismuutos

6 Työttömien miesten osuus kaikista työttömistä on kasvanut vuodesta 60 %:n tienoille suurimmassa kaupungissa. Miesten osuus työttömistä on yli 60 % Kouvolassa, ssa ja ssa, Lahdessa miesten osuus on 57,8 %. Lahden ohella ssa, ella ja ssa miesten osuus työttömistä on alle 58 %. sta hun välisenä aikana työttömiksi joutuneiden naisten osuus oli miehiä suurempi vain ssa, toisaalta Helsingissä ja lla työttömyys on kasvanut sukupuolen mukaan melko tasaisesti. Vain Kouvolassa, ssa ja Turussa miesten osuus työttömyyden kasvusta oli yli 60 % vuoden aikana. Naisten osuutta työttömistä kasvattaa mm. kaupan ja palvelualojen huonontunut työllisyystilanne. 6 Työttömät sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa n lopun tieto Työttömien määrän muutos - sukupuolen mukaan 12 suurimmassa kaupungissa n lopun tieto Kouvola Turku 62,7 60,8 60,2 59,5 59,1 57,6 57,0 58,0 57,8 57,8 56,9 56,3 37,35 39,16 39,81 40,48 40,94 42, ,03 42,23 42,18 43,15 43,73 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kouvola Turku % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Miehet % Naiset % Miehet Naiset KOUVOLA PORI LAHTI KOKO MAA JOENSUU KUOPIO JYVÄSKYLÄ VANTAA ESPOO TAMPERE TURKU HELSINKI OULU Työttömien ikärakenne 12 suurimmassa kaupungissa n lopun tiedot 13,1 13,9 13,8 12,5 14,8 13,3 17,8 9,3 10,4 14,0 13,4 9,2 17,9 17,3 19,3 21,0 20,4 22,8 22,1 23,6 22,9 20,6 26,5 25,6 24,1 27,4 15,6 15,6 16,9 18,1 16,3 17,4 16,9 21,1 21,7 19,4 20,1 21,7 19,6 18,9 20,1 20,1 21,9 19,8 21,1 18,3 23,1 23,5 19,0 19,6 23,4 15,8 13,8 13,6 13,7 13,7 13,9 11,3 12,1 12,5 10,2 10,8 11,2 9,4 18,4 18,6 17,3 14,6 13,5 12,7 12,3 12,2 11,6 11,4 10,9 10,5 10,5 8,1 Työttömien ikärakenne on vanhin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla kuten Kouvolassa, ssa ja Lahdessa, osin 90-luvun lamaa seuranneen sitkeän rakennetyöttömyyden seurauksena. Kouvolassa työttömistä 35 % on 55-vuotta täyttäneitä, ssa vain 17,5 %. Nuorimmat työttömät ovatkin ssa, jossa vain 8 % työttömistä on yli 60-vuotiaita ja 45 % alle 35-vuotiaita. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 KOUVOLA PORI LAHTI KOKO MAA ESPOO JOENSUU JYVÄSKYLÄ KUOPIO VANTAA HELSINKI TURKU TAMPERE OULU 3,3 4,1 5,4 5,1 2,8 4,0 5,0 3,6 6,6 7,6 7,0 10,5 9,8 Alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v 55-59v Yli 60v Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työt. jakso) ikärakenne suurimmissa kaupungeissa n lopun tieto 7,6 8,6 9,5 11,9 10,5 12,2 13,5 13,1 13,0 14,2 15,9 13,9 14,8 17,7 18,6 19,7 17,7 18,0 20,7 18,8 20,6 22,7 18,2 21,2 28,3 21,9 21,0 30,3 30,8 35,0 % 30,3 29,9 34,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 28,8 31,9 32,3 29,4 26,3 28,1 alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v ,6 42,0 34,4 34,2 32,9 31,6 31,1 30,5 28,9 28,3 26,5 23,7 22,5 Myös pitkäaikaistyöttömien ikärakenteessa erot kuntien välillä ovat suuria. Kouvolassa ja ssa pitkäaikaistyöttömistä yli 40 % on 60-vuotta täyttäneitä ja alle 40-vuotiaita 10 %, kun ssa ja ella yli 60- vuotiaita pitkäaikaistyöttömistä on noin 23 % ja alle 40-vuotiaita lähes 30 %. Lahdessa on kolmanneksi ikääntynein pitkäaikaistyöttömien joukko, mutta muuten ikärakenne on Lahdessa lähes identtinen koko maan pitkäaikaistyöttömien ikärakenteen kanssa. Ikääntyvä ja eläköityvä työttömien joukko alentaa työttömyysastetta monessa vertailukaupungissa lähitulevaisuudessa. Toisaalta nuoremman ikäpolven työllistymismahdollisuudet työmarkkinoilla ovat paremmat, kun tekijöiden kysyntä työmarkkinoilla lähtee kasvuun.

7 Työttömyyden keston mukaan pisimmät työttömyysjaksot ovat ella, Lahdessa ja ssä, joissa noin 6 % työttömistä on takanaan yli neljän vuoden työttömyysjakso ja yli 15 %:a vähintään kolmen vuoden työttömyysjakso. Myös ssa ja Kouvolassa pitkät työttömyysjaksot ovat yleisiä. Pitkiä työttömyysjaksoja on vähiten ssa ja Helsingissä, joissa yli kolme vuotta työttömänä olleita on alle 10 % kaikista työttömistä. 7 Työttömät työttömyyden keston mukaan suurimmissa kaupungeissa n lopun tieto 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 TAMPERE LAHTI JYVÄSKYLÄ TURKU PORI KOUVOLA VANTAA KUOPIO KOKO MAA OULU HELSINKI JOENSUU ESPOO 64,0 71,6 71,5 74,7 68,8 72,4 74,1 74,6 75,4 75,7 77,0 73,2 79,8 19,7 13,2 12,7 13,4 15,2 13,3 14,0 12,8 13,4 13,6 10,4 9,3 10,0 7,4 11,8 10,4 8,1 9,0 8,1 7,8 5,9 5,9 5,9 4,5 4,2 3,9 3,8 3,5 3,1 2,9 13,5 15,8 7,0 8,7 2,5 2,4 12,0 5,9 2,3 alle vuosi 1-2 vuotta 3-4 vuotta 4 vuotta tai enemmän Ulkomaan kansalaisten osuus kaikista työttömistä on yli 20 % lla ja Helsingissä, ssa yli 18 %, Turussa 15,5 % ja Lahdessa 10,6 %. Ulkomaan kansalaisten työttömien määrä on kasvanut vuoden aikana eniten Helsingissä yli 1000 henkilöllä. Turussa, ssa ja vantaalla kasvua oli noin 500, Lahdessa 135. ssa muun kansalaisuuden omaavien työttömyys ei juuri kasvanut vuodesta, myös ssa ja ssa kasvu on ollut vähäistä. Turku Kouvola Ulkomaalaisten %-osuus työttömistä suurimmissa kaupungeissa ja n lopun tieto 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 6,7 6,3 6,7 7,0 6,1 6,5 5,4 5,2 5,2 4,7 4,5 4,3 8,4 8,2 10,6 10,1 15,5 12,9 18,2 17,0 21,8 19,9 20,1 19,4 ulkomaalaisten työttömien %-osuus ulkomaalaisten työttömien %-osuus Ulkomaalaisten työttömien määrä 12 suurimmassa kaupungissa ja n lopun tieto Turku Kouvola

8 ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste TYÖTTÖMYYS LAHDESSA - 8 Lahden työttömyysaste laski melko tasaisesti 2000-luvun, ollen jo 10,6 % ssa. Syksyllä alkanut kansainvälinen lama käänsi myös Lahden työttömyysasteen kasvuun, joka huipentui vuodenvaihteessa /2010, jolloin työttömyysaste nousi 16,9 %:iin, työttömien määrän kasvaessa 2500 hengellä reilussa vuodessa. Työttömyysaste lähti laskuun syksyllä 2010 ja kuukausittainen työttömyysaste oli hun asti alempi kuin vuotta aiemmin. Aleneva kehitys kääntyi kasvuksi ja työttömyysaste nousi jo 16 %:iin ssa, lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vuoden ssa. Työttömyysaste laski kausivaihtelun mukaisesti alkuvuoden aikana, mutta ero vuoteen on ollut keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä. Oheisessa työttömyysasteen ennusteen lähtöoletuksena on (kuten 12 suurimman kaupungin työttömyysennusteessa) alkuvuoden (tammi-) työttömyysasteen keskimääräinen muutos kuukausittain (prosenttiyksikköä) verrattuna vuoden vastaaviin tietoihin. Ennusteen toteutuessa työttömyysaste nousee Lahdessa yli 17 %:n ssa ja vuoden lopussa, korkeammaksi kuin lamavuosina ja Työttömien eläköitymistä, nuorisotakuun ja muiden työvoimapoliittisten tukitoimien vaikutusta työllisyyskehitykseen ei mallissa ole huomioitu. Ennuste on siten vain suuntaa antava ja varmasti poikkeaa todellisesta työttömyyden kehityksestä, mutta kuvaa kehitystä jos alkuvuoden työttömyyden kasvutrendi jatkuu Lahdessa myös loppuvuonna Työttömyysasteen kehitys Lahdessa kuukausittain - ja ennuste touko- ennuste ; 17,3 ennuste ; 17,2 ; 16,9 16 ; 15, ; 15, ; 10,5 ; 10,3 työttömyysasteen kehitys - kk työttömyysasteen kehitys; ennuste touko- kk

9 Nuorisotyöttömiä h Pitkäaikaistyöttömiä h Työttömiä h ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste ennuste Työttömien määrä oli korkeimmillaan Lahdessa ssa jolloin työttömiä oli yli Ennusteen toteutuessa työttömien kokonaismäärä nousee yli 8400 henkilön ssa ja yli 8500 työttömän loppuvuodesta. Nuorisotyöttömien määrä nousee yli 1300 henkilön ssa ja eikä laske alle 1000 henkilön loppuvuodesta kuten vuonna. Pitkäaikaistyöttömien määrä on 2200 henkilön tuntumassa loppuvuoden ajan Työttömien kokonaismäärän sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys Lahdessa kuukausittain - ja ennuste touko- ennuste ; 8509 ennuste ; työttömät työnhakijat YHT. ; nuorisotyöttömät (alle 25v.) 5000 pitkäaikaistyöttömät (yli 1v. työttömänä) ENNUSTE työttömät työnhakijat YHT. ENNUSTE nuorisotyöttömät (alle 25v.) ENNUSTE pitkäaikaistyöttömät (yli 1v. työttömänä) ; 2248 ; 2275 ; 2178 ; 1341 ; 1048 ; Oheisissa kuvioissa on esitetty työttömien kokonaismäärän sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina kuukausittain, sekä ennusteet työttömyyden kehityksestä touko-ssa, jos alkuvuoden keskimääräinen kehitys jatkuu loppuvuoden aikana. Työttömien määrä Lahdessa kuukausittain ja muutos - sekä ennuste touko tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras erotus joulu Nuorisotyöttömien määrä Lahdessa kuukausittain ja muutos - sekä ennuste touko Pitkäaikaistyöttömien määrä Lahdessa kuukausittain ja muutos - sekä ennuste touko tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu erotus tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu erotus

10 Työttömyys ikäluokittain 10 Työttömien määrä ja suhteellinen osuus kasvoi Lahdessa vuoden aikana eniten nuoremmasta päästä. Alle 25-vuotiaiden ja vuotiaiden ikäluokkien yhteenlaskettu osuus on jo 34,8 % kaikista työttömistä. Tästä syystä vanhimpien ikäluokkien (yli 55-vuotiaat) osuus työttömistä laski hieman vuodesta. Työttömien ikärakenne Lahdessa - n lopun tieto % 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 9,6 17,0 18,9 22,9 22,7 8,8 12,9 20,1 19,1 21,8 16,7 9,4 13,2 20,5 18,7 21,7 15,2 10,8 11,6 18,8 19,2 22,0 14,8 13,6 13,1 20,4 16,9 21,0 13,6 15,0 13,8 21,0 16,9 20,1 13,5 14,6 alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v v. 60- v. Vuoden sta alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kaksinkertaistunut 1048 henkilöön, vuoden aikana kasvua oli vuotiaiden työttömien määrä kasvoi vuodessa 243 henkilöllä, sta kasvua on yhteensä 726. Keski-ikäisten ikäluokassa (35-54 v.) työttömyys kasvoi 287 henkilöllä vuoden aikana, vuodesta kasvua on vuotiaiden työttömien kokonaismäärä on vähentynyt vuodesta 132 henkilöllä, mutta vuoden aikana kasvua on ollut 123. Työttömien ikääntyminen näkyy yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa kokonaiskasvu vuodesta on 659, vuoden aikana kasvua oli Työttömien määrä ikäluokittain Lahdessa - n lopun tieto alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v v. 60- v alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v v. 60- v. Työttömien määrän muutos ikäluokittain Lahdessa - n lopun tieto muutos - muutos - yht

11 Työttömyys sukupuolen ja ikäluokan mukaan 11 Miesten osuus työttömistä on noussut Lahdessa yli kuusi prosenttiyksikköä vuodesta, 57,8 %:iin kaikista työttömistä. sta miesten prosenttiosuus työttömistä ei enää kasvanut, vaikka määrällisesti miehiä jäi vuoden aikana työttömäksi naisia enemmän. Eniten työttömiä miehiä on naisiin verrattuna alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä, vähiten yli 60-vuotiaista 47,3 % kaikista työttömistä. Työttömyys sukupuolen mukaan Lahdessa, ja n lopun tieto 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Työttömyys sukupuolen mukaan Lahdessa ikäluokittain n lopun tieto % 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 51,7 57,9 57,8 48,3 42,1 42,2 alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v v. 60- v. yht 61,2 63,8 60,6 58,8 51,2 47,3 57,8 38,8 36,2 39,4 41,2 48,8 52,5 42,2 Miehet Naiset Miehet Naiset Miesten työttömyys kasvoi rajusti kun työpaikkoja hävisi miesvoittoisilta aloilta vuoden lopulta lähtien. Naisvoittoiset palvelualat sekä kaupan- ja hoiva-alan työpaikat ylläpitivät naisten työllisyyttä miesten osuuden työttömistä kasvaessa aina vuoteen asti. Tilanne on kuitenkin kääntynyt huonompaan myös naisvoittoisilla aloilla. Toisaalta nuorten miesten työttömyys kasvaa yhä naisia enemmän ja vain yli 60-vuotiaiden työttömien naisten määrä kasvoi miehiä enemmän vuoden aikana. alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v v. 60- v. yht Työttömien määrän muutos sukupuolen mukaan Lahdessa ikäluokittain - n lopun tieto alle 25v 25-34v 35-44v 45-54v v. 60- v. Työttömien määrä sukupuolen mukaan Lahdessa ikäluokittain n lopun tieto Miehet Naiset Miehet Naiset

12 Työttömyys koulutusasteen mukaan Työttömäksi joutuu Lahdessa yhä koulutetumpaa väkeä. Vain perusasteen suorittaneiden osuus työttömistä on laskenut 35 %:iin vuonna, laskua vuodesta on 8,5 prosenttiyksikköä. Keskiasteen suorittaneiden osuus on vastaavasti kasvanut 45 %:iin kaikista työttömistä, kasvua vuodesta on yli 5 prosenttiyksikköä. Myös korkeakoulutettujen osuus työttömistä on kasvanut tasaisesti, varsinkin viimeisen vuoden aikana. 12 Työttömyys koulutusasteen mukaan Lahdessa - n lopun tieto % 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 43,5 39,7 13,1 2,4 39,7 43,6 12,7 2, ,1 43,5 13,3 2, ,8 43,8 12,8 2,3 37,7 43,3 13,2 3,0 35,0 44,9 13,9 3,3 Perusaste keskiaste alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus tuntematon Työttömien määrä koulutusasteen mukaan Lahdessa - n lopun tieto Perusaste keskiaste alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus tuntematon Työttömyyden kääntyminen uuteen kasvuun on lisännyt keskiasteen suorittaneiden työttömien määrää vuodessa 528 henkilöllä (+18,3 %), alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää 175 henkilöllä (+19,9 %) ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden määrää 54 henkilöllä (+27,1 %). Perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on vuodessa kasvanut 153 henkilöllä (+6,1 %). Työttömien määrän muutos koulutusasteen mukaan Lahdessa - n lopun tieto Perusaste keskiaste alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus tuntematon muutos - muutos - yht

13 Pitkäaikaistyöttömyyden rakenne 13 Yli vuoden työttömänä olleiden määrä laski vuosina Lahdessa lähes 500 henkilöllä yleisen työttömyyden laskun ja työttömien eläköitymisen seurauksena. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi kasvuun reilu vuosi lamasta, vuoden 2010 kuluessa ja saavutti huippunsa vuonna 2011, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli vajaa Pitkäaikaistyöttömien määrä laski vielä alkuvuodesta, mutta kääntyi loppuvuodesta uuteen kasvuun ja alkuvuodesta pitkäaikaistyöttömien määrä on kohonnut yli 2100 henkilön. Pitkäaikaistyöttömien määrä työttömyysjakson pituuden mukaan Lahdessa n lopun tieto vuosi 2-3 v. 3-4 v. 4-5 v. Yli 5 v. yht Pitkien työttömyysjaksojen määrän kasvua pidetään merkkinä rakennetyöttömyydestä. Lahdessa yli kolmen vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä on lähes kaksinkertaistunut 750 henkilöön vuodesta Huolestuttavaa on myös alle 40- vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Toisaalta noin 35 % pitkäaikaistyöttömistä on jo yli 60-vuotiaita, mikä osaltaan vähentää kokonaistyöttömyyttä lähivuosina Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos työttömyysjakson pituuden mukaan Lahdessa n lopun tieto vuosi 2-3 v. 3-4 v. 4-5 v. Yli 5 v. Pitkäaikaistyöttömien määrä Lahdessa ikäluokittain, ja n lopun tieto alle 30v 30-39v 40-49v v v v.

14 % Työttömyys ammattiryhmittäin 14 Ammattiryhmittäin työttömiä oli ssa eniten teollisuudessa (vaatetus, kone, puu, sähkö) 19,6 % (1487 henk.) ja ammattiryhmiin luokittamattomien ryhmässä 12,8 % (974 henk.). Hallinto, toimisto ja IT-alan työttömien osuus on kasvanut 11,2 %:iin (853 henk.) kaikista työttömistä, suuremmaksi kuin rakennus- ja kaivosalan 10,3 % (785 henk.) osuus. Työttömien määrä on kasvanut kaikissa ammattiryhmissä vuoden aikana. Teollisuuden ja rakennusalan ohella työttömyys koettelee nyt myös korkeammin koulutettuja ammattiryhmiä Työttömien määrä ammattiryhmittäin Lahdessa - n lopun tieto yht 4 MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA 5 KULJETUS JA LIIKENNE 1 TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIALA 8 MUU TEOLLISUUS JA VARASTOALA 3 KAUPALLINEN TYÖ 9 PALVELUTYÖ 0 TIETEELLINEN, TEKNINEN JA TAITEELL.TYÖ 6 RAKENNUS- JA KAIVOSALA 2 HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ, IT-ALAN TYÖ X MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ TEOLLISUUS: VAATETUS, KONE, PUU, SÄHKÖ 1,4 3,3 6,1 7,4 9,0 10,4 9,5 Työttömien %-osuudet ammattiryhmittäin Lahdessa - n lopun tieto 1,4 3,4 4,5 7,4 7,8 9,2 9,6 1,5 3,5 5,1 7,5 7,9 8,8 9,6 1,3 3,4 5,3 7,9 8,5 9,7 9,9 1,2 3,1 5,5 7,4 8,4 9,5 10,5 1,5 3,2 5,9 7,0 9,0 9,1 10,2 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 4 MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA 5 KULJETUS JA LIIKENNE 1 TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIALA 8 MUU TEOLLISUUS JA VARASTOALA 3 KAUPALLINEN TYÖ 9,1 11,4 10,5 10,1 10,3 10,3 50,0 9 PALVELUTYÖ 12,1 13,9 10,1 13,4 10,8 13,3 10,6 12,6 10,5 13,6 11,2 12,8 40,0 30,0 0 TIETEELLINEN, TEKNINEN JA TAITEELL.TYÖ 6 RAKENNUS- JA KAIVOSALA 17,8 21,9 21,6 20,6 19,9 19,6 20,0 10,0 2 HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ, IT- ALAN TYÖ X MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ ,0 7 TEOLLISUUS: VAATETUS, KONE, PUU, SÄHKÖ

15 Vuoden lopulla alkanut lama iski voimakkaimmin teollisuuden ja rakennusalan työpaikkoihin. Työttömyys kasvoi kaikissa ammattiryhmissä vielä vuonna 2010, mutta vuoden 2011 hun mennessä työttömyys kääntyi laskuun teollisuuden vetämänä. Vuoden aikana työttömyyden lasku kääntyi jälleen kasvuun, joka on jatkunut vuoden aikana. Työttömyyden kasvu taustalla ei ole vain teollisuuden, rakennusalan ja vähäisen ammattitaidon vaatimien työpaikkojen väheneminen, vaan työttömyys kasvaa yhä enemmän naisvaltaisilla aloilla. Kehitys näkyy varsinkin hallinto, toimisto ja IT-alan, kaupan alan sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattiryhmissä, joissa työttömien määrä on kasvanut vuoden aikana enemmän kuin vuosina - yhteensä. 15 Työttömien määrän muutos ammattiryhmittäin Lahdessa - n lopun tieto TEOLLISUUS: VAATETUS, KONE, PUU, SÄHKÖ X MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ 2 HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ, IT-ALAN TYÖ 6 RAKENNUS- JA KAIVOSALA TIETEELLINEN, TEKNINEN JA TAITEELL.TYÖ 9 PALVELUTYÖ 3 KAUPALLINEN TYÖ 8 MUU TEOLLISUUS JA VARASTOALA 1 TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIALA 5 KULJETUS JA LIIKENNE 4 MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA Työttömien määrän muutos ammattiryhmittäin Lahdessa - n lopun tiedot TEOLLISUUS: VAATETUS, KONE, PUU, SÄHKÖ RAKENNUS- JA KAIVOSALA TIETEELLINEN, TEKNINEN JA TAITEELL.TYÖ X MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ, IT-ALAN TYÖ KAUPALLINEN TYÖ PALVELUTYÖ MUU TEOLLISUUS JA VARASTOALA TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALIALA KULJETUS JA LIIKENNE MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA muutos - muutos - muutos - yht

16 16 Työttömyys Lahdessa alueittain 2011 Työttömien määrä ja osuus koko väestöstä Lahdessa 2011 Tilastollinen kaupunginosa Henkilöitä Osuus% 21 Kerinkallio ,1 10 Vipunen 10 9,8 6 Kiveriö 391 8,7 8 Mukkula 352 8,1 5 Niemi Möysä 505 7,4 29 Kärpänen 587 7,3 1 Ydinkeskusta 490 7,1 7 Kivimaa 263 6,8 LAHTI ,6 14 Ahtiala 335 6,6 26 Asemantausta 277 6,6 3 Pohjoinen keskusta 280 6,3 2 Itäinen keskusta 234 6,2 30 Pirttiharju 210 6,1 4 Kartano 322 5,7 25 Laune 348 5,7 17 Myllypohja 104 5,4 28 Jokimaa 32 5,3 23 Nikkilä 113 5,1 27 Hennala-Okeroinen 91 5,1 9 Kilpiäinen Kujala Kytölä 77 4,4 24 Ämmälä Kunnas 73 3,7 32 Jalkaranta 207 3,5 11 Pesäkallio 9 3,4 19 Karisto Renkomäki 65 2,8 15 Koiskala 6 1,8 16 Viuha 5 1,1 Työttöminä Lahden väestöstä oli vuoden 2011 lopussa 6,6% (6 740 ). Suhteellisesti ja määrällisesti eniten työttömiä oli Kerinkalliossa (sis. Liipola) 11,4 % väestöstä (813 ). Myös Vipusessa, Kiveriössä ja Mukkulassa työttömiä oli yli 8 % väestöstä. Suhteessa vähiten työttömiä oli Viuhassa, Koiskalassa ja Renkomäessä, alle 3 % koko väestöstä. (Lahden alueelliset työttömyystiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin väestön pääasiallisesta toiminnasta vuoden 2011 lopussa. Vuosien ja aluetietoja ei ole vielä saatavilla).