Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero.. LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA, SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA JA PÄI- JÄT-HÄMEESSÄ (Perherakenteen käsitteet ja määritelmät sekä taulukot: Tilastokeskus) Lapsiperheitä (perhe, jossa vähintään 1 alle -vuotias lapsi) oli Suomessa vuoden lopussa 5 470, 11 vähemmän kuin vuonna 95. Alenevaa kehitystä selittää nuorten ikäluokkien pienentyminen ja kokonaishedelmällisyyden lasku. Alle -vuotiaiden määrä on vähentynyt vuodessa yli henkilöllä (-8 ) ja syntyneitä oli vuonna yli vähemmän (- ) kuin vuonna Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle -vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle vuotiaat Syntyneiden määrä laski Suomessa 40-luvun lopun huippuvuosista (yli elävänä syntynyttä) 70-luvun alkupuolelle asti, jolloin syntyneiden määrä jäi vuositasolla ensimmäisen kerran alle lapsen lähinnä voimakkaan maastamuuton (Ruotsiin) seurauksena. Vuosina syntyneitä oli keskimäärin vuodessa, mutta vuosina 86 ja 87 jäätiin taas noin syntyneeseen. Osin laman myötä syntyvyys kääntyi nousuun ja Suomessa syntyi vuosina keskimäärin yli lasta vuosittain. Myös kasvanut maahanmuutto kasvatti syntyneiden määrää. Nousukauden myötä syntyneiden määrä laski alle uuden kansalaisen vuosina 97-08, mutta uusi lama nosti jälleen syntyneiden määrän yli henkilön vuosina 09 ja. -luvulla syntyneiden määrä on tasaisesti laskenut noin henkilöön vuonna. Tilastokeskuksen kuukausittaisten ennakkotietojen perusteella syntyneiden määrä jää jopa alle henkilön vuonna. Ilman kasvavaa maahanmuuttoa syntyneiden määrä ei kasva tulevaisuudessakaan, koska hedelmällisyysikäisten naisten ikäluokat pienenevät ja lapsia hankitaan yhä vanhemmalla iällä. Elävänä syntyneet Suomessa ; ; ; ; 56787

2 Avioliitossa elävien lapsiperheiden osuus on laskenut vuodessa Suomessa alle 60 :iin kaikista lapsiperheistä, kun avoparina elävien lapsiperheiden osuus on jo lähes :a lapsen kanssa elävistä perheistä. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on noussut vuodesta 95 lähes 5 prosenttiyksikköä yli :iin kaikista lapsiperheistä vuonna. Lapsiperheiden rakenne Suomessa ,0,0,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 0, ,2,4 2, ,1,8 2, ,0,1 2, ,0,3,4 2, ,9,0, ,1,5, ,3,1, ,7,6, ,0, ,3, ,0, ,8, ,7, ,5,5 61,3, ,1,6,6 61,0,6,6 2,8 60,5,0,7 2,8 60,0,2,0 2,9,4,2 2,9 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Valtaosa yksinhuoltajaperheistä on yhä äidin ja lasten muodostamia lapsiperheitä ( ), mutta isän ja lasten muodostavien yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvanut vuodessa 1,6 prosenttiyksikköä :iin kaikista yksinhuoltajaperheistä Yksinhuoltajaperheiden rakenne Suomessa 95-0,0,0,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 0, ,9 87,9 87,8 87,6 87,6 87,4 87,4 87,2 87,1 87,0 86,9 86,8 86,6 86,4 86,3 86,3,1,1, ,8,0,1,2,4,6

3 Suurimmista kaupungeista vain Espoossa ja Oulussa yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä alle maan keskitason (,1 ) ja avioparilapsiperheiden osuus selvästi korkein. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus on Helsingissä, Turussa ja Lahdessa, yli 26 kaikista lapsiperheistä. Näissä kaupungeissa myös avioparilapsiperheiden osuus on Joensuun ohella pienin, noin Lapsiperheiden rakenne suurimmissa kaupungeissa Espoo Oulu Kuopio Jyväskylä Kouvola Pori Joensuu Vantaa Tampere Turku Helsinki 65,6 62,3 57,3 59,0 57,3 55,1 56,8 55,0 54,5 55,1,2,4,5,0,5,8,5,0,2,1,4,1,2 22,0 2 23,8 24,0 24,8 25,6 26,1 27,5 27,7 0,0,0,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 0,0 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Yksinhuoltajaperhe Yksinhuoltajaäitien osuus yksinhuoltajaperheistä on suurissa kaupungeissa selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Vain Kouvolassa yksinhuoltajaisien osuus yltää yli maan keskiarvon (,3 ), kun Turussa ja Helsingissä isän ja lapsien muodostavien yksinhuoltajaperheiden osuus on vain noin, Lahdessa Yksinhuoltajaperheiden rakenne suurimmissa kaupungeissa Turku Helsinki Vantaa Pori Tampere Espoo Kuopio Jyväskylä Oulu Joensuu Kouvola 89,9 89,7 88,9 88,8 88,3 88,2 88,0 87,2 87,1 84,7,1,3 11,1 11,2 11,7 11,8,0,8,3 0,0,0,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 0,0

4 Päijät-Hämeen kunnista yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on pienin Hollolassa (,1 ), myös Padasjoella ja Asikkalassa yksinhuoltajien osuus on alle, kun Hartolassa ja Lahdessa yksinhuoltajaperheitä on selvästi yli neljännes kaikista lapsiperheistä. Avioparilapsiperheiden osuus on korkein Hollolassa ja Asikkalassa, pienin vastaavasti Hartolassa, missä vain lapsiperheistä elää avioliitossa, Lahdessa Lapsiperheiden rakenne Päijät-Hämeessä Hollola 6,4,1 Asikkala 60,8,7,5,4,1 Padasjoki 58,2 23,6,2 Sysmä 58,0,7,3 Orimattila 2,5 Päijät-Hämeen maakunta 56,1,0 23,9 55,0 26,1 Kärkölä 54,6 23,8,6 Heinola 5 23,5 24,1 Hartola,4,0 27,6 0,0,0,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 0,0 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Yksinhuoltajaperhe Yksinhuoltajaäitien osuus yksinhuoltajaperheistä on Lahdessa 88 prosenttia, myös Heinolassa Hollolassa ja Sysmässä osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin ( ). Hartolassa ja Kärkölässä yksinhuoltajaäitien osuus on alle 80 ja yksinhuoltajaisien osuus yli kaikista yksinhuoltajaperheistä. Yksinhuoltajaperheiden rakenne Päijät-Hämeessä 0,0,0,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 0,0 Heinola Päijät-Hämeen maakunta Hollola Sysmä Asikkala Orimattila Padasjoki Kärkölä Hartola 88,0 87,3 87,0 86,9 86,7 85,8 83,0 82,9 79,6 77,4,0 1,0,1,3,2,0,1,4 2

5 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE LAHDEN TILASTOLLISISSA KAUPUNGINOSISSA 5 Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on suurin uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla, joissa yli 60 perheistä on lapsiperheitä. Esimerkiksi Karistossa ja Viuhassa lähes 80 kaikista perheistä on lapsiperheitä. Suhteessa vähiten lapsiperheitä asuu keskustassa, missä alle kolmannes kaikista perheistä on lapsiperheitä. Keskimäärin lapsiperheitä (vähintään yksi alle -vuotias lapsi) oli Lahdessa vuoden lopussa 47 kaikista perheistä. Tilastollinen kaupunginosa Lapsiperheiden osuus Karisto 78,1 Viuha 76,9 22 Renkomäki 67,1 11 Pesäkallio 65,2 24 Ämmälä 58,6 Ahtiala 58,1 Kunnas 57,8 Koiskala 57,6 23 Nikkilä Villähde 55,3 Myllypohja 53,9 25 Laune 52,9 Jokimaa 51,6 30 Pirttiharju 51,1 Kujala Pyhäntaka 50,6 Nastola kk 49,1 Kytölä 48,7 6 Kiveriö 48,6 9 Kilpiäinen 48,6 39 Uusikylä 48,3 26 Asemantausta 47,8 Möysä 46,8 29 Kärpänen 46,5 8 Mukkula 46,4 Kerinkallio 45,5 27 Hennala-Okeroinen 45,3 40 Pensuo 45,2 35 Seesta,8 34 Ruuhijärvi,2 32 Jalkaranta,1 36 Immilä 43,7 41 Arola 40,9 7 Kivimaa,3 5 Niemi 34,2 2 Itäinen keskusta 31,6 4 Kartano 31,1 3 Pohjoinen keskusta 30,5 1 Ydinkeskusta 30,2 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on suurin Keskustassa, Kartanon alueella, Kerinkalliossa (sis. Liipola) ja Mukkulassa, joissa yksinhuoltajien osuus on -50 kaikista lapsiperheistä. Avio- tai avoliitossa elävien lapsiperheiden osuus on luonnollisesti suurin uusilla omakoti ja rivitaloalueilla kuten Viuhassa, Koiskalassa, Pesäkalliossa, Ämmälässä, Karistossa, Pensuolla ja Renkomäessä, joissa yksinhuoltajaperheiden osuus on 6- ja kahden vanhemman perheiden osuus yli 90 lapsiperheistä. Keskimäärin kahden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä oli vuonna Lahdessa 74 ja yksinhuoltajaperheiden osuus Pohjoinen keskusta 2 Itäinen keskusta 4 Kartano 1 Ydinkeskusta Kerinkallio 8 Mukkula 6 Kiveriö 5 Niemi 26 Asemantausta 29 Kärpänen 7 Kivimaa Möysä 36 Immilä 41 Arola 27 Hennala-Okeroinen Nastola kk 9 Kilpiäinen 32 Jalkaranta 30 Pirttiharju Myllypohja 25 Laune 34 Ruuhijärvi Ahtiala 23 Nikkilä Kytölä 39 Uusikylä 37 Villähde Jokimaa 35 Seesta Vipunen 33 Pyhäntaka Kujala Kunnas 22 Renkomäki 40 Pensuo Karisto 24 Ämmälä 11 Pesäkallio Koiskala Viuha Lapsiperheiden rakenne Lahden tilastollisissa kaupunginosissa aviopari ja lapsia avopari ja lapsia yksinhuoltajaperheet