Väestöennustelinjat

Transkriptio

1 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2013 Lahden väestöennuste (2025) on raportti Lahden väestökehityksestä kaupungin ja osa-alueiden tasolla. Tavoitteellinen ja trendinmukainen väestöennuste ulottuu kuntatasolla vuoteen 2031 ja osaalueittaisella tasolla vuoteen Kunnan (Lahden) tason trendiennuste perustuu vuosien väestö- ja muuttoliiketietoihin (väestönkasvu n. 0,7-0,8 %/v). Tavoite-ennusteessa muuttoliikettä on kasvatettu, jotta on päästy kaupungin strategian mukaiseen, noin 1 prosentin vuosittaiseen väestönkasvuun. Tavoite-ennusteessa väestö kasvaa yli tuhannella henkilöllä vuodessa, väkiluvun kohotessa noin henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2031 yli henkilöön. Trendiennusteessa väestönkasvu on noin henkilöä vuodessa, väkiluvun noustessa henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2031 noin henkilöön. Tilastokeskuksen väestöennuste () seuraa ennustekauden alkupäässä trendiennustetta, mutta ero kasvaa pitemmälle tulevaan mentäessä. Tilastokeskuksen ennusteessa väkiluku nousee henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2031 yli henkilöön. Tilastokeskuksen ennustetta voidaan pitää väestökehityksen minimiennusteena ja Lahden omaa tavoiteennustetta maksimiennusteena arvioitaessa Lahden väestökehitystä vuosina Väestöennustelinjat Tavoite-ennuste Trendiennuste Tilastokeskuksen ennuste

2 2 Seuraavaksi esitetään ennustemenetelmä, jolla väestöennusteet kunnan- ja osaaluetasolla on laskettu. Sen jälkeen kooste Lahden 2000-luvun väestönmuutoksista sekä väestöennusteet kuntatasolla, suuraluetasolla* ja tilastoaluetasolla*. Yksityiskohtaisemmin ennusteet eri tasoilla löytyvät Lahden sähköisestä tilastokirjasta Tildasta: tilastokanta/väestö/väestöennusteet/. *Linkit aluetasokarttoihin Tildan etusivulla. ENNUSTEEN EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ Väestöennusteohjelmalla saadaan tuotettua yksityiskohtaiset ennusteet Lahden väestökehityksestä, mutta ennusteiden olettamuksiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Muuttoliikkeen volyymin lisääntyminen tai laantuminen ja sen jaksoittaiset vaihtelut tekevät väestökehityksen ennustamisen vaikeaksi. Etenkin vanhojen omakotialueiden väestökehityksen arviointi on Lahdessa haastavaa, koska alueiden sukupolvenvaihdoksen ajoittaminen on vaikeaa. Myös opiskelijoiden suuri määrä ja vaihtuvuus osaltaan muokkaavat väestörakennetta ennakoimattomasti, varsinkin keskustan suuralueella. Uusien asuntojen ja uuden asuntoväestön sijoittumista alueille ohjaa Lahden uuden yleiskaavan mukainen rakentamisennuste niin trendi- kuin tavoite-ennusteessakin vuosina Rakentaminen kuitenkin harvoin toteutuu suunnitellulla tavalla, joten rakentamisennustetta, kuten myös väestöennusteita kunta- ja aluetasolla päivitetään vuosittain. Lukuisista tulevaisuuden epävarmuustekijöistä johtuen, väestöennuste hahmottaa parhaimmillaankin vain väestönkehityksen pääsuunnan ja tukee siten osaltaan rationaalia palvelusuunnittelua. Ennusteen epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin. Lisätietoja: Väestöennuste: tutkija Pauli Mero pauli.mero(at)lahti.fi Rakentamisennuste: suunnitteluinsinööri Petri Peltonen petri.peltonen(at)lahti.fi

3 3 ENNUSTEMENETELMÄ KOKO KUNNAN TASO Lahden kuntatasoinen väestöennuste on luonteeltaan demografinen eli perustuu väestön muutostekijöitä - syntyvyyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä - koskeviin oletuksiin. Osa-alueittainen väestöennuste on oma, itsenäinen kokonaisuutensa, jossa on käytetty kaupungin tason ennustetta useampia parametreja ja oletuksia alue-ennusteen teon tarpeisiin. Ne liittyvät naisten hedelmällisyyden tilastoalueittaiseen vaihteluun, vanhan asuntokannan sisällä tapahtuviin väestönmuutoksiin sekä uudisrakentamisen väestöä lisääviin vaikutuksiin. Kun molemmat ennusteet on tehty, osa-alueittainen ennuste pakotetaan koko kaupungin ennusteen (trendi ja tavoite) muodostamaan kehykseen ikäluokittain niin, että molempien ennusteiden vuosittaiset väkilukumäärät ovat samat koko kaupungin tasolle summattuina. Kunta- ja aluetason väestöennusteet pohjautuvat Lahden vuosien väestö- ja muuttoliiketietoihin. Ennusteissa on hyödynnetty myös kaupungin omista tietojärjestelmistä koottua - pääasiassa asuntorakentamiseen liittyvää - tietoa ennusteen luotettavuuden parantamiseksi. Väestöennusteet toteutettiin Tieto Oy:n kanssa yhteistyössä kehitetyllä väestöennusteohjelmalla (Vennillä), jota on muokattu Lahden tarpeiden mukaiseksi, varsinkin osa-alue-tason ennusteissa. Koko kaupungin ennuste perustuu siis kuntatason väestönmuutostekijöiden arviointiin. Niitä ovat synnytysikäisten naisten hedelmällisyys, väestön kuolevuus sekä Lahteen (tulomuutto) ja Lahdesta muutosta (lähtömuutto) koostuva muuttoliike sukupuolen mukaan ikäluokittain. Hedelmällisyyden ennustamiseen käytetään vuotiaiden naisten 5-vuotis ikäluokittain laskettuja erikoishedelmällisyyslukuja, kuolevuuden ennustamiseen miesten ja naisten ikäluokittaisia kuolemanvaaralukuja sekä kuolemanvaaran muutoskertoimia. Kuolevuuden vuosittaisen muutoksen ikäkertoimet ennustekaudelle on saatu laskemalla, kuinka paljon kuolevuus aleni Lahdessa vuosista vuosiin eri ikäluokissa. Metodi on samansuuntainen, jota Tilastokeskus käyttää väestöennusteissaan. Tulo- ja lähtömuuton lähtötietoina käytetään muuton vuosittaista kokonaismäärää ja tietoa muuttajien ikäjakaumasta. Käytetty ennustemalli ei erottele toisistaan ulko- ja kotimaan muuttoliikettä. Lähtöväestönä on Lahden oma väestö iän ja sukupuolen mukaan 1- vuotisikäryhmittäin. Laskennassa sovelletaan keskiväkiluvun käsitettä, joka on laskettu vuosien perusteella. Trendiennusteessa lähtöoletuksina käytetään edellä mainittuja tietoja väestöstä, hedelmällisyydestä ja kuolleisuudesta. Muuttaneisuusluvut eli tulo- ja lähtömuuttokertoimet on saatu kolmen edellisvuoden tulo- ja lähtömuuton perusteella. Tavoite-ennusteessa käytetään muuten samoja oletuksia kuin trendiennusteessa, mutta nettomuuttoa on kasvatettu (tulo ja lähtömuuttoa säätelemällä) tavoitteellisen väestönkasvun saavuttamiseksi. Lisäksi väestökehitykseen vaikuttaa väestön vanheneminen, joka otetaan huomioon siirtämällä kunkin vuoden vaihteessa ikäryhmä yhtä vuotta eteenpäin, lisäämällä alkuun vuoden aikana syntyneet ja summaamalla lopuksi kaksi viimeisintä ikäryhmää yhteen.

4 4 ENNUSTEMENETELMÄ OSA-ALUETASO Osa-alue-ennusteen tekemisen periaate poikkeaa koko kaupungin ennusteen tekotavasta. Alue-ennuste lähtee alhaalta ylöspäin, eli ennustaa ensin, mitä tapahtuu asuinalueilla. Syy menettelyyn on se, että osa-alueilla tapahtuva asuntorakentaminen tapahtuu epätasaisesti, ei siis sirotu esim. asuntokannan perusrakenteen suhteessa koko alueen yli. Siksi on aiheellista soveltaa logiikkaa, jossa pohditaan ensin mitä muutoksia tapahtuu vanhassa, so. ennusteen aloitusajankohtana olevassa, asuntokannassa. Toiseksi ennakoidaan mihin, milloin ja millaisena asuntorakentaminen toteutuu, ja minkälaisia väestöllisiä seuraamuksia tästä koituu. Osa-alue-ennuste muodostuu siis vanhan asuntokannan ja uuden arvioidun asuntokannan uustuotannon - yhdistämisestä. Sekä trendinmukaisessa että tavoitteellisessa alueittaisessa väestöennusteessa on käytetty yhtäläisiä vanhan asuntokannan määrityksiä, mutta trendiennusteen alempi kuntatason väestöennuste pienentää väkilukua osa-aluetasolla, verrattuna tavoite-ennusteeseen. Vanhan asuntokannan lähtötiedot Hedelmällisyys vaihtelee Lahdessa alueittain. Erot otetaan huomioon tilastoalueittaisin, vuosilta lasketuin keskimääräisen hedelmällisyyskertoimien avulla. Kaupunkitasoisia keskimääräisiä, ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja joko korotetaan tai alennetaan niiden avulla. Alempia hedelmällisyyslukuja on käytetty varsinkin keskustan opiskelijapainotteisilla alueilla, joilla hedelmällisyys on keskimääräistä alhaisempi, korkeampia hedelmällisyyslukuja on vastaavasti käytetty varsinkin uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla. Alueittaiset kuolleisuusluvut ja kuolleisuuden aleneva trendi ovat pääosin samoja kuin koko kaupungin ennusteessa. (poikkeuksena mm. vanhuspainotteiset sekä laitoshoitoalueet) Nettomuutto alueilla Vanhassa asuntokannassa tapahtuu yleensä asumisen väljenemistä. Syntyvyys tiivistää asumista, kuolleisuus väljentää sitä. Osa väljenemisestä on peräisin lasten vanhenemisesta kotoa lähdön ikäisiksi ja sitä seuraavasta irtautumisesta, osa perheiden hajaantumisesta. Kokonaisten asuntokuntien väljenemisen pääsuunta on edelleen ollut asuntoa vaihdettaessa muutto ahtaammasta väljempään. Muuttoliikkeen vaikutusta alueiden väestökehitykseen ohjataan säätelemällä nettomuuttoa (tulomuutto-lähtömuutto) vanhassa asuntokannassa. Sääteleminen tehdään yleensä erilaisten alueittaisten nettomuuttokertoimien (keskustamainen kerrostaloalue, kerrostalopainotteinen esikaupunkialue, pientalopainotteinen esikaupunkialue, vanhuspainotteinen alue jne.) avulla. Toisaalta pelkästään näillä 5-vuotisikäryhmittäisillä muuttoprofiileilla ei pystytä säätelemään nettomuuttoa riittävän tarkasti, koska puhtaasti profiilin mukaisia tilastoalueita ei esimerkiksi Lahdessa ole montaa. Muuton säätelyn parantamiseksi jokaiselle tilastoalueelle on määritelty oma nettomuuttoprofiilinsa (henkilöinä) 1-vuotisikäryhmittäin vuosittain ennustekaudella ( ). Profiilien määrittelyyn käytettiin alueittaisten nettomuuttokertoimien ohella tietoa tilastoalueiden muuttohistoriasta ja väestön ikärakenteen muutoksista vuodesta 2006 lähtien 1- vuotisikäluokittain. Näin on pystytty ottamaan paremmin huomioon alueiden erityispiirteet alueittaisen muuttoliikkeen määrittelyssä.

5 Asuntokannan poistuman määrittely Vanhasta asuntokannasta tapahtuu aina jossakin määrin poistumaa, joka osaltaan vähentää siinä asuvan väestön määrää. Poistuma jakautuu huoneistoja ja pinta-alaa koskeviin poistumiin. Asuntoja yhdistettäessä pinta-ala säilyy, varsinaisessa fyysisessä poistumassa häviää koko asunto. On perusteltua olettaa, että poistuma riippuu suuresti alueen rakennuskannan tyypistä. Suuren poistuman alueita ovat maaseudun haja-asutusalue sekä esikaupunkien vanhempi, tiivistyvä pientaloasutus. Lahden väestöennusteessa on käytetty alhaista 3 promillen vuosittaista poistumaa, asuntojen purkamisen vähäisyydestä johtuen. 5 Uustuotannon määritykset Asuntotuotannon myötä väestö sijoittuu uusille asuinalueille, minkä seurauksena kunnan alueellinen väestöprofiili muuttuu jatkuvasti. Asuntotuotannon määrä, laatu ja sijoittuminen ohjaavat uustuotannon väestövaikutuksia. Asuntorakentamisennusteessa arvioidaan jokaisella tilastoalueella tapahtuva rakentaminen talotyypeittäin (erilliset pientalot, rivi- ja kerrostalot) vuosille Arvioitu valmistuva asuntorakentamisen kerrosala on sen jälkeen muutettu asumisväljyyden perusteella ennustekaudella asunnoiksi ja henkilöiksi alueilla. Näin saadun väestön ikärakenne on määritelty vuosina Lahdessa uusiin asuntoihin muuttaneen väestön ikäprofiilien perusteella. Jokaiselle tilastoalueelle on siten määritetty uustuotantoon muuttavan väestön ikärakenneprofiili, jossa on hyödynnetty alueen aiempaa asuntorakentamisen ikärakennetta tai vastaavaa asuntotuotannon ikäprofiilia muilla samantyyppisillä alueilla. Lahden vuoteen 2025 ulottuvan yleiskaavaan pohjautuvan rakentamisennusteen mukaan Lahteen rakennetaan vuosina noin asuntoa, joista 61 % on kerrostaloasuntoja, 25 % rivi- tai ketjutaloasuntoja ja 14 % pientaloasuntoja. Suuralueittain eniten rakennetaan keskustaan, neljännen kaikesta rakentamisesta, yli 2600 asuntoa. Launeelle rakentuu noin 2000 asuntoa ja Ahtialan suuralueelle 1800 asuntoa, vähiten rakennetaan Jalkarantaan. Kerrostaloasuntoja rakennetaan eniten keskustaan, kun rivi- ja ketjutaloja sekä pientaloja rakentuu eniten Ahtialaan. Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä ja osuus Lahdessa talotyypeittäin Asuinkerrostalo asuntoja % Rivi- tai ketjutalo asuntoja % Erillinen pientalo asuntoja % Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä ja osuus Lahdessa suuralueittain KOLAVA-KUJALA % 8 JALKARANTA % 6 LAUNE % 7 KÄRPÄNEN % 4 AHTIALA % 1 KESKUSTA % 2 MUKKULA % 3 KIVIMAA- KIVERIÖ- JOUTJÄRVI % Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä talotyypeittäin Lahdessa suuralueittain uusia asuntoja KESKUSTA 2 MUKKULA 3 KIVIMAA-KIVERIÖ-JOUTJÄRVI 4 AHTIALA 5 KOLAVA-KUJALA 6 LAUNE 7 KÄRPÄNEN JALKARANTA Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo yht

6 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSIA Lahden väkiluku on kasvanut 22 vuodessa (1990-) lähes tarkalleen hengellä, vuosittaisen väestönkasvun ollessa keskimäärin noin 450 (0,45 %/v) henkilöä vuodessa. Vuodesta 2008 väestönkasvu on ollut keskimäärin henkilöä vuodessa. Kaupungin strategian mukaisessa tavoitteellisessa väestöennusteessa vuoteen 2031 vuosittainen väestönkasvu on noin 1 %/v, viime vuosien kehitykseen pohjautuvassa trendiennusteessa 0,7-0,8 %/v ja Tilastokeskuksen ennusteessa keskimäärin 0,6 %/v. 6 Lahden väestökehitys ja kolme ennustetta vuoteen tavoite-ennuste; 2031; trendiennuste; 2031; Tilastokeskuksen ennuste ; 2031; ; väkiluku tavoite-ennuste trendiennuste Tilastokeskuksen ennuste Väestönkasvun kiihtyminen viime vuosina pohjautuu kasvaneeseen muuttovoittoon kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Suurin tekijä on ollut muuttovirran kääntyminen positiiviseksi Lahdelle lähikunnista vuodesta 2007 lähtien. Samaan aikaan siirtolaisuus (nettomaahanmuutto) on ollut hienoisessa kasvussa. Kuntien välinen muuttoliike on kasvattanut väkilukua vuosina keskimäärin 450 h/v ja siirtolaisuus n.280 h/ v, syntyneiden enemmyys oli positiivinen vain vuosina 2008 ja (Vuosittainen kokonaisväestönkasvu on suurempi kuin yhteenlasketut väestönmuutostekijät) Lahden väestönmuutokset Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönmuutos v. yht

7 henkilölä henkilöä henkilöä henkilöä Kuntien välinen nettomuutto kääntyi Lahdessa negatiiviseksi vuosina 2004 ja 2005 lähinnä ympäristökuntiin muuton seurauksena. Muuttoliikkeen kääntyminen positiiviseksi lähikunnista nosti osaltaan nettomuuton yli 450 henkilöön vuonna 2008, jonka jälkeen kuntien välinen nettomuutto on ollut yli 400h/v. Kuntien välinen tulo-, lähtö- ja nettomuutto Lahdessa Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Siirtolaisuus on kasvattanut Lahden väkilukua keskimäärin 265 henkilöllä vuodesta 2006 lähtien, maahanmuuton ollessa keskimäärin 440 henkilöä ja maastamuuton 175 henkilöä vuodessa. Yhteenlaskettu tulomuutto kasvoi yli 6000 henkilön vuonna 2007 ja vuonna 2011 tulomuuttajia oli yli Vuosina tulomuuttajia oli keskimäärin vajaa 6200 henkilöä ja lähtömuutto 5500 henkilöä vuodessa, nettomuuton ollessa noin 700 henkilöä plussalla vuosittain. Syntyneiden enemmyys oli vielä vuosina 2008 ja 2010 positiivinen, mutta kääntyi negatiiviseksi vuosina 2011 ja. Vaikka syntyvyys on ollut korkealla tasolla viimeiset viisi vuotta, niin väestön ikääntyminen on nostanut kuolleiden määrän syntyneitä suuremmaksi. Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Lahdessa Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Tulo-, lähtö- ja nettomuutto Lahdessa Syntyneet, kuolleet ja syntyneiden enemmyys Lahdessa Tulomuutto yhteensä Lähtömuutto yhteensä Nettomuutto yhteensä Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys

8 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSET JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Lahden väkiluku on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 0,5 %:n vuosivauhtia, mutta vuodesta 2008 lähtien vuosittainen väestönkasvu on ollut 0,73 %. Trendinmukaisessa ennusteessa väestönkasvu on keskimäärin 0,74 % ja tavoitteellisessa ennusteessa noin 1,0 % ennustekaudella Trendinmukaisessa ennusteessa väkiluku kasvaa yli henkilöllä ja tavoite-ennusteessa noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2031 mennessä väestön kokonaislisäys on trendiennusteessa henkilöä ja tavoite-ennusteessa yli henkilöä. Syntyvyys on ollut kasvussa Lahdessa vuodesta 2010 lähtien, mikä nostaa syntyneiden määrän yli 1200 uuden henkilön ennustekaudella molemmissa ennustelinjoissa. Kuolleisuuden alenevan trendin oletetaan jatkuvan, mutta vanhempien ikäluokkien kasvu nostaa myös kuolleiden määrän yli 1200 henkilön 2020-luvulla. Syntyneiden enemmyyden oletetaan kuitenkin pysyvän positiivisena aina ennustekauden loppupuolelle asti. Muuttovoitto on ennustekaudella trendiennusteessa 800 henkilön tuntumassa vuodessa, mutta tavoite-ennusteessa vuosittainen nettomuutto nousee tasaisesti 1300 henkilön tuntumaan ennustekauden lopussa, jotta tavoitteellinen väestötavoite saavutetaan. 8 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSET JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemm. Muuttovoitto/tappio Kasvu vuodessa lkm Kasvu vuodessa % , ,64 0,44 0,29 0,03 0, , ,56 0,78 0,77 0,72 0,72 0,68 Ennuste- Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemm. Muuttovoitto/tappio Kasvu vuodessa lkm Kasvu vuodessa % vuosi trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite ,76 1, ,77 0, ,78 0, ,78 0, ,77 0, , , ,75 1, ,75 1, ,74 1, ,73 1, ,73 1, ,73 1, ,73 1, ,71 1, ,71 1, ,70 1, ,69 1, ,68 1,07

9 Tavoite-ennuste Trendiennuste Tavoiteennuste Tavoiteennuste ll Trendien nuste Trendien nuste Tavoite-ennuste Trendiennuste 9 VÄESTÖKEHITYS IKÄLUOKITTAIN Väestöennusteet (trendi ja tavoite) 1-vuotisikäluokittain sekä eri ikäryhmissä on julkaistu kunta-, suuralue-, tilastoalue- ym. aluetasoilla Lahden sähköisessä tilastokirjasta Tildassa: tilastokanta/väestö/väestöennusteet/. Väestökehitys ikäluokittain (trendi- ja tavoite-ennusteet) Alle 7-vuotiaiden lasten määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä molemmissa ennustelinjoissa noin 8400 henkilöön, mutta tavoiteennusteessa alle kouluikäisten määrä nousee vuonna 2031 jo yli 8800 henkilön vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä trendiennusteessa henkilöön ja tavoite-ennusteessa yli henkilöön. Vuonna vuotiaita on trendiennusteen mukaan ja tavoiteennusteen mukaan yli henkilöä. Työikäisten (19-64-vuotiaat) määrä sen sijaan vähenee trendiennusteessa luvulle asti väestön ikääntymisestä johtuen. Tavoite-ennusteessa työikäisten nettomuuton kasvattaminen vastaavasti lisää vuotiaiden määrää huomattavasti enemmän kuin trendiennusteessa. 65-vuotta täyttäneiden väestönosa kasvaa yli henkilöllä, 20,3 %:a yli 25 %:iin koko väestöstä ennustekauden loppuun mennessä, sekä trendi- että tavoiteennusteessa muutos muutos muutos muutos Väkiluvun muutos ikäryhmittäin ja (trendi- ja tavoite-ennusteet) 6,9 7,0 7,3 7,4 7,1 6,9 7,0 7,1 7,2 7, henkilöä henkilöä v 7-18 v v v v 85+ v yht v 7-18 v v v v 85+ v yht 11,9 11,7 11,6 11,9 12,3 11,9 11,9 11,8 11,9 12,0 60,7 58,8 56,4 54,8 53,5 60,6 58,6 56,6 55,5 54, Väestökehitys ikäluokittain % (trendi- ja tavoite-ennusteet) ,6 13,1 13,7 11,9 11,1 11,6 13,0 13,5 11,6 10, ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 6,4 2,3 6,9 2,5 8,0 10,3 10,9 6,4 2,3 6,9 2,5 7,9 10,0 10,5 2,9 3,5 4,7 2,8 3,3 4,5 0-6 v 7-18 v v v v 85+ v vuotiaiden määrä saavuttaa huippunsa 2020 luvulle tultaessa nuorempien ikäluokkien pienentyessä vuotiaiden määrä vastaavasti lähes kaksinkertaistuu ja 85-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 135 % suurten ikäluokkien ikääntyessä vuoteen 2031 mennessä. 65-vuotta täyttäneiden väestökehitys ikäluokittain (trendiennuste) henkilöä v 75-84v 85+v yht

10 VÄESTÖKEHITYS SUURALUEILLA Keskustan suuralueen väkiluku oli hiukan yli asukasta luvun alussa, mutta voimakkaan uudisrakentamisen vauhdittamana väestömäärä on kasvanut lähes asukkaaseen vuoden loppuun mennessä. Väestönkasvu jatkuu keskustassa kerrostalorakentamisen nostaessa väkiluvun asukkaan tuntumaan trendiennusteessa ja tavoite-ennusteessa noin asukkaaseen vuonna Mukkulan suuralueen väkiluku on laskenut alle 8000 asukkaaseen 2000-luvulla, mutta alueen täydentämisrakentaminen nostaa väkiluvun noin 8200 asukkaaseen trendiennusteessa ja yli 8500 asukkaaseen tavoite-ennusteessa vuonna Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueen väkiluku on myös ollut laskussa ja alueella asui vuonna hieman alle asukasta. Kerrostalorakentaminen alueella nostaa kuitenkin alueen väestömäärän trendiennusteessa asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa asukkaan tuntumaan vuonna Ahtialan suuralueen väestönkasvun taustalla on ollut uusien rivi ja omakotitaloalueiden rakentuminen, alueen väkiluvun noustessa yli asukkaaseen vuonna. Rakentaminen jatkuu voimakkaana myös ennustekaudella mikä nostaa Ahtialan väkiluvun trendiennusteessa lähelle asukasta ja tavoite-ennusteessa noin asukkaaseen vuonna Kolava-Kujalan suuralueen väestönkasvu pohjaa Kariston alueen rakentumiseen. Alueen väestön arvioidaan kasvavan ennustekaudella nykyisestä reilusta 1600 asukkaasta trendiennusteessa 3700 asukkaaseen ja tavoite-ennusteen yli 3800 asukkaaseen vuonna Launeen suuralueen väkiluku on kasvanut keskustan jälkeen toiseksi eniten 2000-luvulla noin asukkaaseen vuonna. Myös ennustekaudella uudisrakentaminen on alueella voimakasta väkiluvun noustessa trendiennusteessa yli asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa yli asukkaaseen vuonna Kärpäsen suuralueen väestömäärä on laskenut yli 500 hengellä 2000-luvulla, noin asukkaaseen vuonna. Väestön väheneminen kääntyy kuitenkin kasvuksi kerros- ja rivitalotuotannon vetämänä ennustekaudella. Väkiluku nousee trendiennusteen mukaan noin asukkaaseen ja tavoite-ennusteen mukaan asukkaaseen vuonna Jalkarannan suuralueen väestön arvioidaan vähenevän nykyisestä 5800 asukkaasta ennustekaudella trendiennusteessa reiluun 5500 asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa 5700 asukkaaseen vuonna Väestön väheneminen alueella johtuu pääasiassa uudisrakentaminen vähäisyydestä. VÄESTÖKEHITYS SUURALUEILLA JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Vuosi Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta muutos: Ennustevuosi Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite muutos: trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite

11 11 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TRENDIENNUSTE (tilastoalueet ) Tilastoalue Kaikki yhteensä Kauppatori Vapaudenkatu Vuorikatu Rautatienkatu Sairaalanmäki Reunanpalsta Paavola Paavolanrinne Mattilanmäki Kulmakatu Kolkankatu Sammonkatu Seponkatu Asikkalankatu Onnelantie Lounaankatu Lotilanharju Rajakatu Loviisankatu Rautatieasema Radiomäki Ankkurin alue Kariniemi Teivaan sat Fellmaninpuisto Mukkulan keskus Timonkatu Kilpiäinen Savistenkulma Pesäkallio Holma Mukkulan kartano Karjusaari Enonsaari Kivistönmäki Niemi Vesterås Mukkulan teoll.alue Vanhatien teoll Katajakadun alue Heinlammintie Mustakallio Kiveriön keskus Metsäpelto Vipunen Pyhätön Lounaanpuisto Joutjoentie Voimapuisto Harjun teollisuusalue Ruola-Pekanmäki Lakkila Tenava-Tonttila Ala-Tonttila Taipaleenmäki

12 12 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TRENDIENNUSTE (tilastoalueet ) Tilastoalue Kaikki yhteensä Metsämaa Kytölä Pengerkatu Rekola Ripistö Herrasmanni Pihamäki Myllypohja Laidun Kukonharju Pikarikivi Purorinne Sipura Kaukkari Koiskalan as.alue Ahtiala Ruukkikatu Koiskala Kiiskilänmäki Rahkalehmus Kunnas-Hiekkanummi Sydänkangas Paakkolanmäki Iltakallio Viuha Kolava Kujala Tornator Länsiharju Asemantausta Anttilanmäki Vihdinkatu Okeroinen Hennala Keijupuisto Ali-Juhakkala Laune Liipola Kerinkallio Saksala Lotilan teoll Lintula Luhdantausta Kukonkoski Oksanen Jokimaa Patoniitty Simola Patomäki Nikkilä Venetsia Renkomäki Näkkimistö Ämmälä Sopenkorpi Päiväharju Kärpänen Metsäkangas Petsamo Pirttiharju Metsäpietilä Kasakkamäki Riihelä Urheilukeskus Löytynharju Salpausselkä Ilveskangas Vauhtikangas Ylä-Okeroinen Pallas Tapanila Sarvikatu Kankola Rautakankare Karhunkatu Korpikankare Vesijärvi MUU Muu alue

13 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TAVOITE-ENNUSTE (tilastoalueet ) Tilastoalue Kaikki yhteensä Kauppatori Vapaudenkatu Vuorikatu Rautatienkatu Sairaalanmäki Reunanpalsta Paavola Paavolanrinne Mattilanmäki Kulmakatu Kolkankatu Sammonkatu Seponkatu Asikkalankatu Onnelantie Lounaankatu Lotilanharju Rajakatu Loviisankatu Rautatieasema Radiomäki Ankkurin alue Kariniemi Teivaan sat Fellmaninpuisto Mukkulan keskus Timonkatu Kilpiäinen Savistenkulma Pesäkallio Holma Mukkulan kartano Karjusaari Enonsaari Kivistönmäki Niemi Vesterås Mukkulan teoll.alue Vanhatien teoll Katajakadun alue Heinlammintie Mustakallio Kiveriön keskus Metsäpelto Vipunen Pyhätön Lounaanpuisto Joutjoentie Voimapuisto Harjun teollisuusalue Ruola-Pekanmäki Lakkila Tenava-Tonttila Ala-Tonttila Taipaleenmäki

14 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TAVOITE-ENNUSTE (tilastoalueet ) Tilastoalue Kaikki yhteensä Metsämaa Kytölä Pengerkatu Rekola Ripistö Herrasmanni Pihamäki Myllypohja Laidun Kukonharju Pikarikivi Purorinne Sipura Kaukkari Koiskalan as.alue Ahtiala Ruukkikatu Koiskala Kiiskilänmäki Rahkalehmus Kunnas-Hiekkanummi Sydänkangas Paakkolanmäki Iltakallio Viuha Kolava Kujala Tornator Länsiharju Asemantausta Anttilanmäki Vihdinkatu Okeroinen Hennala Keijupuisto Ali-Juhakkala Laune Liipola Kerinkallio Saksala Lotilan teoll Lintula Luhdantausta Kukonkoski Oksanen Jokimaa Patoniitty Simola Patomäki Nikkilä Venetsia Renkomäki Näkkimistö Ämmälä Sopenkorpi Päiväharju Kärpänen Metsäkangas Petsamo Pirttiharju Metsäpietilä Kasakkamäki Riihelä Urheilukeskus Löytynharju Salpausselkä Ilveskangas Vauhtikangas Ylä-Okeroinen Pallas Tapanila Sarvikatu Kankola Rautakankare Karhunkatu Korpikankare Vesijärvi MUU Muu alue