Väestöennustelinjat

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestöennustelinjat"

Transkriptio

1 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2013 Lahden väestöennuste (2025) on raportti Lahden väestökehityksestä kaupungin ja osa-alueiden tasolla. Tavoitteellinen ja trendinmukainen väestöennuste ulottuu kuntatasolla vuoteen 2031 ja osaalueittaisella tasolla vuoteen Kunnan (Lahden) tason trendiennuste perustuu vuosien väestö- ja muuttoliiketietoihin (väestönkasvu n. 0,7-0,8 %/v). Tavoite-ennusteessa muuttoliikettä on kasvatettu, jotta on päästy kaupungin strategian mukaiseen, noin 1 prosentin vuosittaiseen väestönkasvuun. Tavoite-ennusteessa väestö kasvaa yli tuhannella henkilöllä vuodessa, väkiluvun kohotessa noin henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2031 yli henkilöön. Trendiennusteessa väestönkasvu on noin henkilöä vuodessa, väkiluvun noustessa henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2031 noin henkilöön. Tilastokeskuksen väestöennuste () seuraa ennustekauden alkupäässä trendiennustetta, mutta ero kasvaa pitemmälle tulevaan mentäessä. Tilastokeskuksen ennusteessa väkiluku nousee henkilöön vuonna 2025 ja vuonna 2031 yli henkilöön. Tilastokeskuksen ennustetta voidaan pitää väestökehityksen minimiennusteena ja Lahden omaa tavoiteennustetta maksimiennusteena arvioitaessa Lahden väestökehitystä vuosina Väestöennustelinjat Tavoite-ennuste Trendiennuste Tilastokeskuksen ennuste

2 2 Seuraavaksi esitetään ennustemenetelmä, jolla väestöennusteet kunnan- ja osaaluetasolla on laskettu. Sen jälkeen kooste Lahden 2000-luvun väestönmuutoksista sekä väestöennusteet kuntatasolla, suuraluetasolla* ja tilastoaluetasolla*. Yksityiskohtaisemmin ennusteet eri tasoilla löytyvät Lahden sähköisestä tilastokirjasta Tildasta: tilastokanta/väestö/väestöennusteet/. *Linkit aluetasokarttoihin Tildan etusivulla. ENNUSTEEN EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ Väestöennusteohjelmalla saadaan tuotettua yksityiskohtaiset ennusteet Lahden väestökehityksestä, mutta ennusteiden olettamuksiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä. Muuttoliikkeen volyymin lisääntyminen tai laantuminen ja sen jaksoittaiset vaihtelut tekevät väestökehityksen ennustamisen vaikeaksi. Etenkin vanhojen omakotialueiden väestökehityksen arviointi on Lahdessa haastavaa, koska alueiden sukupolvenvaihdoksen ajoittaminen on vaikeaa. Myös opiskelijoiden suuri määrä ja vaihtuvuus osaltaan muokkaavat väestörakennetta ennakoimattomasti, varsinkin keskustan suuralueella. Uusien asuntojen ja uuden asuntoväestön sijoittumista alueille ohjaa Lahden uuden yleiskaavan mukainen rakentamisennuste niin trendi- kuin tavoite-ennusteessakin vuosina Rakentaminen kuitenkin harvoin toteutuu suunnitellulla tavalla, joten rakentamisennustetta, kuten myös väestöennusteita kunta- ja aluetasolla päivitetään vuosittain. Lukuisista tulevaisuuden epävarmuustekijöistä johtuen, väestöennuste hahmottaa parhaimmillaankin vain väestönkehityksen pääsuunnan ja tukee siten osaltaan rationaalia palvelusuunnittelua. Ennusteen epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas ajassa, yhä pienemmille alueille ja yhä pienempiin ikäluokkiin. Lisätietoja: Väestöennuste: tutkija Pauli Mero pauli.mero(at)lahti.fi Rakentamisennuste: suunnitteluinsinööri Petri Peltonen petri.peltonen(at)lahti.fi

3 3 ENNUSTEMENETELMÄ KOKO KUNNAN TASO Lahden kuntatasoinen väestöennuste on luonteeltaan demografinen eli perustuu väestön muutostekijöitä - syntyvyyttä, kuolevuutta ja muuttoliikettä - koskeviin oletuksiin. Osa-alueittainen väestöennuste on oma, itsenäinen kokonaisuutensa, jossa on käytetty kaupungin tason ennustetta useampia parametreja ja oletuksia alue-ennusteen teon tarpeisiin. Ne liittyvät naisten hedelmällisyyden tilastoalueittaiseen vaihteluun, vanhan asuntokannan sisällä tapahtuviin väestönmuutoksiin sekä uudisrakentamisen väestöä lisääviin vaikutuksiin. Kun molemmat ennusteet on tehty, osa-alueittainen ennuste pakotetaan koko kaupungin ennusteen (trendi ja tavoite) muodostamaan kehykseen ikäluokittain niin, että molempien ennusteiden vuosittaiset väkilukumäärät ovat samat koko kaupungin tasolle summattuina. Kunta- ja aluetason väestöennusteet pohjautuvat Lahden vuosien väestö- ja muuttoliiketietoihin. Ennusteissa on hyödynnetty myös kaupungin omista tietojärjestelmistä koottua - pääasiassa asuntorakentamiseen liittyvää - tietoa ennusteen luotettavuuden parantamiseksi. Väestöennusteet toteutettiin Tieto Oy:n kanssa yhteistyössä kehitetyllä väestöennusteohjelmalla (Vennillä), jota on muokattu Lahden tarpeiden mukaiseksi, varsinkin osa-alue-tason ennusteissa. Koko kaupungin ennuste perustuu siis kuntatason väestönmuutostekijöiden arviointiin. Niitä ovat synnytysikäisten naisten hedelmällisyys, väestön kuolevuus sekä Lahteen (tulomuutto) ja Lahdesta muutosta (lähtömuutto) koostuva muuttoliike sukupuolen mukaan ikäluokittain. Hedelmällisyyden ennustamiseen käytetään vuotiaiden naisten 5-vuotis ikäluokittain laskettuja erikoishedelmällisyyslukuja, kuolevuuden ennustamiseen miesten ja naisten ikäluokittaisia kuolemanvaaralukuja sekä kuolemanvaaran muutoskertoimia. Kuolevuuden vuosittaisen muutoksen ikäkertoimet ennustekaudelle on saatu laskemalla, kuinka paljon kuolevuus aleni Lahdessa vuosista vuosiin eri ikäluokissa. Metodi on samansuuntainen, jota Tilastokeskus käyttää väestöennusteissaan. Tulo- ja lähtömuuton lähtötietoina käytetään muuton vuosittaista kokonaismäärää ja tietoa muuttajien ikäjakaumasta. Käytetty ennustemalli ei erottele toisistaan ulko- ja kotimaan muuttoliikettä. Lähtöväestönä on Lahden oma väestö iän ja sukupuolen mukaan 1- vuotisikäryhmittäin. Laskennassa sovelletaan keskiväkiluvun käsitettä, joka on laskettu vuosien perusteella. Trendiennusteessa lähtöoletuksina käytetään edellä mainittuja tietoja väestöstä, hedelmällisyydestä ja kuolleisuudesta. Muuttaneisuusluvut eli tulo- ja lähtömuuttokertoimet on saatu kolmen edellisvuoden tulo- ja lähtömuuton perusteella. Tavoite-ennusteessa käytetään muuten samoja oletuksia kuin trendiennusteessa, mutta nettomuuttoa on kasvatettu (tulo ja lähtömuuttoa säätelemällä) tavoitteellisen väestönkasvun saavuttamiseksi. Lisäksi väestökehitykseen vaikuttaa väestön vanheneminen, joka otetaan huomioon siirtämällä kunkin vuoden vaihteessa ikäryhmä yhtä vuotta eteenpäin, lisäämällä alkuun vuoden aikana syntyneet ja summaamalla lopuksi kaksi viimeisintä ikäryhmää yhteen.

4 4 ENNUSTEMENETELMÄ OSA-ALUETASO Osa-alue-ennusteen tekemisen periaate poikkeaa koko kaupungin ennusteen tekotavasta. Alue-ennuste lähtee alhaalta ylöspäin, eli ennustaa ensin, mitä tapahtuu asuinalueilla. Syy menettelyyn on se, että osa-alueilla tapahtuva asuntorakentaminen tapahtuu epätasaisesti, ei siis sirotu esim. asuntokannan perusrakenteen suhteessa koko alueen yli. Siksi on aiheellista soveltaa logiikkaa, jossa pohditaan ensin mitä muutoksia tapahtuu vanhassa, so. ennusteen aloitusajankohtana olevassa, asuntokannassa. Toiseksi ennakoidaan mihin, milloin ja millaisena asuntorakentaminen toteutuu, ja minkälaisia väestöllisiä seuraamuksia tästä koituu. Osa-alue-ennuste muodostuu siis vanhan asuntokannan ja uuden arvioidun asuntokannan uustuotannon - yhdistämisestä. Sekä trendinmukaisessa että tavoitteellisessa alueittaisessa väestöennusteessa on käytetty yhtäläisiä vanhan asuntokannan määrityksiä, mutta trendiennusteen alempi kuntatason väestöennuste pienentää väkilukua osa-aluetasolla, verrattuna tavoite-ennusteeseen. Vanhan asuntokannan lähtötiedot Hedelmällisyys vaihtelee Lahdessa alueittain. Erot otetaan huomioon tilastoalueittaisin, vuosilta lasketuin keskimääräisen hedelmällisyyskertoimien avulla. Kaupunkitasoisia keskimääräisiä, ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja joko korotetaan tai alennetaan niiden avulla. Alempia hedelmällisyyslukuja on käytetty varsinkin keskustan opiskelijapainotteisilla alueilla, joilla hedelmällisyys on keskimääräistä alhaisempi, korkeampia hedelmällisyyslukuja on vastaavasti käytetty varsinkin uusilla omakoti- ja rivitaloalueilla. Alueittaiset kuolleisuusluvut ja kuolleisuuden aleneva trendi ovat pääosin samoja kuin koko kaupungin ennusteessa. (poikkeuksena mm. vanhuspainotteiset sekä laitoshoitoalueet) Nettomuutto alueilla Vanhassa asuntokannassa tapahtuu yleensä asumisen väljenemistä. Syntyvyys tiivistää asumista, kuolleisuus väljentää sitä. Osa väljenemisestä on peräisin lasten vanhenemisesta kotoa lähdön ikäisiksi ja sitä seuraavasta irtautumisesta, osa perheiden hajaantumisesta. Kokonaisten asuntokuntien väljenemisen pääsuunta on edelleen ollut asuntoa vaihdettaessa muutto ahtaammasta väljempään. Muuttoliikkeen vaikutusta alueiden väestökehitykseen ohjataan säätelemällä nettomuuttoa (tulomuutto-lähtömuutto) vanhassa asuntokannassa. Sääteleminen tehdään yleensä erilaisten alueittaisten nettomuuttokertoimien (keskustamainen kerrostaloalue, kerrostalopainotteinen esikaupunkialue, pientalopainotteinen esikaupunkialue, vanhuspainotteinen alue jne.) avulla. Toisaalta pelkästään näillä 5-vuotisikäryhmittäisillä muuttoprofiileilla ei pystytä säätelemään nettomuuttoa riittävän tarkasti, koska puhtaasti profiilin mukaisia tilastoalueita ei esimerkiksi Lahdessa ole montaa. Muuton säätelyn parantamiseksi jokaiselle tilastoalueelle on määritelty oma nettomuuttoprofiilinsa (henkilöinä) 1-vuotisikäryhmittäin vuosittain ennustekaudella ( ). Profiilien määrittelyyn käytettiin alueittaisten nettomuuttokertoimien ohella tietoa tilastoalueiden muuttohistoriasta ja väestön ikärakenteen muutoksista vuodesta 2006 lähtien 1- vuotisikäluokittain. Näin on pystytty ottamaan paremmin huomioon alueiden erityispiirteet alueittaisen muuttoliikkeen määrittelyssä.

5 Asuntokannan poistuman määrittely Vanhasta asuntokannasta tapahtuu aina jossakin määrin poistumaa, joka osaltaan vähentää siinä asuvan väestön määrää. Poistuma jakautuu huoneistoja ja pinta-alaa koskeviin poistumiin. Asuntoja yhdistettäessä pinta-ala säilyy, varsinaisessa fyysisessä poistumassa häviää koko asunto. On perusteltua olettaa, että poistuma riippuu suuresti alueen rakennuskannan tyypistä. Suuren poistuman alueita ovat maaseudun haja-asutusalue sekä esikaupunkien vanhempi, tiivistyvä pientaloasutus. Lahden väestöennusteessa on käytetty alhaista 3 promillen vuosittaista poistumaa, asuntojen purkamisen vähäisyydestä johtuen. 5 Uustuotannon määritykset Asuntotuotannon myötä väestö sijoittuu uusille asuinalueille, minkä seurauksena kunnan alueellinen väestöprofiili muuttuu jatkuvasti. Asuntotuotannon määrä, laatu ja sijoittuminen ohjaavat uustuotannon väestövaikutuksia. Asuntorakentamisennusteessa arvioidaan jokaisella tilastoalueella tapahtuva rakentaminen talotyypeittäin (erilliset pientalot, rivi- ja kerrostalot) vuosille Arvioitu valmistuva asuntorakentamisen kerrosala on sen jälkeen muutettu asumisväljyyden perusteella ennustekaudella asunnoiksi ja henkilöiksi alueilla. Näin saadun väestön ikärakenne on määritelty vuosina Lahdessa uusiin asuntoihin muuttaneen väestön ikäprofiilien perusteella. Jokaiselle tilastoalueelle on siten määritetty uustuotantoon muuttavan väestön ikärakenneprofiili, jossa on hyödynnetty alueen aiempaa asuntorakentamisen ikärakennetta tai vastaavaa asuntotuotannon ikäprofiilia muilla samantyyppisillä alueilla. Lahden vuoteen 2025 ulottuvan yleiskaavaan pohjautuvan rakentamisennusteen mukaan Lahteen rakennetaan vuosina noin asuntoa, joista 61 % on kerrostaloasuntoja, 25 % rivi- tai ketjutaloasuntoja ja 14 % pientaloasuntoja. Suuralueittain eniten rakennetaan keskustaan, neljännen kaikesta rakentamisesta, yli 2600 asuntoa. Launeelle rakentuu noin 2000 asuntoa ja Ahtialan suuralueelle 1800 asuntoa, vähiten rakennetaan Jalkarantaan. Kerrostaloasuntoja rakennetaan eniten keskustaan, kun rivi- ja ketjutaloja sekä pientaloja rakentuu eniten Ahtialaan. Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä ja osuus Lahdessa talotyypeittäin Asuinkerrostalo asuntoja % Rivi- tai ketjutalo asuntoja % Erillinen pientalo asuntoja % Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä ja osuus Lahdessa suuralueittain KOLAVA-KUJALA % 8 JALKARANTA % 6 LAUNE % 7 KÄRPÄNEN % 4 AHTIALA % 1 KESKUSTA % 2 MUKKULA % 3 KIVIMAA- KIVERIÖ- JOUTJÄRVI % Arvioitu rakennettavien asuntojen määrä talotyypeittäin Lahdessa suuralueittain uusia asuntoja KESKUSTA 2 MUKKULA 3 KIVIMAA-KIVERIÖ-JOUTJÄRVI 4 AHTIALA 5 KOLAVA-KUJALA 6 LAUNE 7 KÄRPÄNEN JALKARANTA Asuinkerrostalo Rivi- tai ketjutalo Erillinen pientalo yht

6 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSIA Lahden väkiluku on kasvanut 22 vuodessa (1990-) lähes tarkalleen hengellä, vuosittaisen väestönkasvun ollessa keskimäärin noin 450 (0,45 %/v) henkilöä vuodessa. Vuodesta 2008 väestönkasvu on ollut keskimäärin henkilöä vuodessa. Kaupungin strategian mukaisessa tavoitteellisessa väestöennusteessa vuoteen 2031 vuosittainen väestönkasvu on noin 1 %/v, viime vuosien kehitykseen pohjautuvassa trendiennusteessa 0,7-0,8 %/v ja Tilastokeskuksen ennusteessa keskimäärin 0,6 %/v. 6 Lahden väestökehitys ja kolme ennustetta vuoteen tavoite-ennuste; 2031; trendiennuste; 2031; Tilastokeskuksen ennuste ; 2031; ; väkiluku tavoite-ennuste trendiennuste Tilastokeskuksen ennuste Väestönkasvun kiihtyminen viime vuosina pohjautuu kasvaneeseen muuttovoittoon kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Suurin tekijä on ollut muuttovirran kääntyminen positiiviseksi Lahdelle lähikunnista vuodesta 2007 lähtien. Samaan aikaan siirtolaisuus (nettomaahanmuutto) on ollut hienoisessa kasvussa. Kuntien välinen muuttoliike on kasvattanut väkilukua vuosina keskimäärin 450 h/v ja siirtolaisuus n.280 h/ v, syntyneiden enemmyys oli positiivinen vain vuosina 2008 ja (Vuosittainen kokonaisväestönkasvu on suurempi kuin yhteenlasketut väestönmuutostekijät) Lahden väestönmuutokset Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönmuutos v. yht

7 henkilölä henkilöä henkilöä henkilöä Kuntien välinen nettomuutto kääntyi Lahdessa negatiiviseksi vuosina 2004 ja 2005 lähinnä ympäristökuntiin muuton seurauksena. Muuttoliikkeen kääntyminen positiiviseksi lähikunnista nosti osaltaan nettomuuton yli 450 henkilöön vuonna 2008, jonka jälkeen kuntien välinen nettomuutto on ollut yli 400h/v. Kuntien välinen tulo-, lähtö- ja nettomuutto Lahdessa Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Siirtolaisuus on kasvattanut Lahden väkilukua keskimäärin 265 henkilöllä vuodesta 2006 lähtien, maahanmuuton ollessa keskimäärin 440 henkilöä ja maastamuuton 175 henkilöä vuodessa. Yhteenlaskettu tulomuutto kasvoi yli 6000 henkilön vuonna 2007 ja vuonna 2011 tulomuuttajia oli yli Vuosina tulomuuttajia oli keskimäärin vajaa 6200 henkilöä ja lähtömuutto 5500 henkilöä vuodessa, nettomuuton ollessa noin 700 henkilöä plussalla vuosittain. Syntyneiden enemmyys oli vielä vuosina 2008 ja 2010 positiivinen, mutta kääntyi negatiiviseksi vuosina 2011 ja. Vaikka syntyvyys on ollut korkealla tasolla viimeiset viisi vuotta, niin väestön ikääntyminen on nostanut kuolleiden määrän syntyneitä suuremmaksi. Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto Lahdessa Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Tulo-, lähtö- ja nettomuutto Lahdessa Syntyneet, kuolleet ja syntyneiden enemmyys Lahdessa Tulomuutto yhteensä Lähtömuutto yhteensä Nettomuutto yhteensä Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys

8 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSET JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Lahden väkiluku on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 0,5 %:n vuosivauhtia, mutta vuodesta 2008 lähtien vuosittainen väestönkasvu on ollut 0,73 %. Trendinmukaisessa ennusteessa väestönkasvu on keskimäärin 0,74 % ja tavoitteellisessa ennusteessa noin 1,0 % ennustekaudella Trendinmukaisessa ennusteessa väkiluku kasvaa yli henkilöllä ja tavoite-ennusteessa noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2031 mennessä väestön kokonaislisäys on trendiennusteessa henkilöä ja tavoite-ennusteessa yli henkilöä. Syntyvyys on ollut kasvussa Lahdessa vuodesta 2010 lähtien, mikä nostaa syntyneiden määrän yli 1200 uuden henkilön ennustekaudella molemmissa ennustelinjoissa. Kuolleisuuden alenevan trendin oletetaan jatkuvan, mutta vanhempien ikäluokkien kasvu nostaa myös kuolleiden määrän yli 1200 henkilön 2020-luvulla. Syntyneiden enemmyyden oletetaan kuitenkin pysyvän positiivisena aina ennustekauden loppupuolelle asti. Muuttovoitto on ennustekaudella trendiennusteessa 800 henkilön tuntumassa vuodessa, mutta tavoite-ennusteessa vuosittainen nettomuutto nousee tasaisesti 1300 henkilön tuntumaan ennustekauden lopussa, jotta tavoitteellinen väestötavoite saavutetaan. 8 LAHDEN VÄESTÖNMUUTOKSET JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemm. Muuttovoitto/tappio Kasvu vuodessa lkm Kasvu vuodessa % , ,64 0,44 0,29 0,03 0, , ,56 0,78 0,77 0,72 0,72 0,68 Ennuste- Väkiluku Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemm. Muuttovoitto/tappio Kasvu vuodessa lkm Kasvu vuodessa % vuosi trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite ,76 1, ,77 0, ,78 0, ,78 0, ,77 0, , , ,75 1, ,75 1, ,74 1, ,73 1, ,73 1, ,73 1, ,73 1, ,71 1, ,71 1, ,70 1, ,69 1, ,68 1,07

9 Tavoite-ennuste Trendiennuste Tavoiteennuste Tavoiteennuste ll Trendien nuste Trendien nuste Tavoite-ennuste Trendiennuste 9 VÄESTÖKEHITYS IKÄLUOKITTAIN Väestöennusteet (trendi ja tavoite) 1-vuotisikäluokittain sekä eri ikäryhmissä on julkaistu kunta-, suuralue-, tilastoalue- ym. aluetasoilla Lahden sähköisessä tilastokirjasta Tildassa: tilastokanta/väestö/väestöennusteet/. Väestökehitys ikäluokittain (trendi- ja tavoite-ennusteet) Alle 7-vuotiaiden lasten määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä molemmissa ennustelinjoissa noin 8400 henkilöön, mutta tavoiteennusteessa alle kouluikäisten määrä nousee vuonna 2031 jo yli 8800 henkilön vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä trendiennusteessa henkilöön ja tavoite-ennusteessa yli henkilöön. Vuonna vuotiaita on trendiennusteen mukaan ja tavoiteennusteen mukaan yli henkilöä. Työikäisten (19-64-vuotiaat) määrä sen sijaan vähenee trendiennusteessa luvulle asti väestön ikääntymisestä johtuen. Tavoite-ennusteessa työikäisten nettomuuton kasvattaminen vastaavasti lisää vuotiaiden määrää huomattavasti enemmän kuin trendiennusteessa. 65-vuotta täyttäneiden väestönosa kasvaa yli henkilöllä, 20,3 %:a yli 25 %:iin koko väestöstä ennustekauden loppuun mennessä, sekä trendi- että tavoiteennusteessa muutos muutos muutos muutos Väkiluvun muutos ikäryhmittäin ja (trendi- ja tavoite-ennusteet) 6,9 7,0 7,3 7,4 7,1 6,9 7,0 7,1 7,2 7, henkilöä henkilöä v 7-18 v v v v 85+ v yht v 7-18 v v v v 85+ v yht 11,9 11,7 11,6 11,9 12,3 11,9 11,9 11,8 11,9 12,0 60,7 58,8 56,4 54,8 53,5 60,6 58,6 56,6 55,5 54, Väestökehitys ikäluokittain % (trendi- ja tavoite-ennusteet) ,6 13,1 13,7 11,9 11,1 11,6 13,0 13,5 11,6 10, ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 6,4 2,3 6,9 2,5 8,0 10,3 10,9 6,4 2,3 6,9 2,5 7,9 10,0 10,5 2,9 3,5 4,7 2,8 3,3 4,5 0-6 v 7-18 v v v v 85+ v vuotiaiden määrä saavuttaa huippunsa 2020 luvulle tultaessa nuorempien ikäluokkien pienentyessä vuotiaiden määrä vastaavasti lähes kaksinkertaistuu ja 85-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 135 % suurten ikäluokkien ikääntyessä vuoteen 2031 mennessä. 65-vuotta täyttäneiden väestökehitys ikäluokittain (trendiennuste) henkilöä v 75-84v 85+v yht

10 VÄESTÖKEHITYS SUURALUEILLA Keskustan suuralueen väkiluku oli hiukan yli asukasta luvun alussa, mutta voimakkaan uudisrakentamisen vauhdittamana väestömäärä on kasvanut lähes asukkaaseen vuoden loppuun mennessä. Väestönkasvu jatkuu keskustassa kerrostalorakentamisen nostaessa väkiluvun asukkaan tuntumaan trendiennusteessa ja tavoite-ennusteessa noin asukkaaseen vuonna Mukkulan suuralueen väkiluku on laskenut alle 8000 asukkaaseen 2000-luvulla, mutta alueen täydentämisrakentaminen nostaa väkiluvun noin 8200 asukkaaseen trendiennusteessa ja yli 8500 asukkaaseen tavoite-ennusteessa vuonna Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven suuralueen väkiluku on myös ollut laskussa ja alueella asui vuonna hieman alle asukasta. Kerrostalorakentaminen alueella nostaa kuitenkin alueen väestömäärän trendiennusteessa asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa asukkaan tuntumaan vuonna Ahtialan suuralueen väestönkasvun taustalla on ollut uusien rivi ja omakotitaloalueiden rakentuminen, alueen väkiluvun noustessa yli asukkaaseen vuonna. Rakentaminen jatkuu voimakkaana myös ennustekaudella mikä nostaa Ahtialan väkiluvun trendiennusteessa lähelle asukasta ja tavoite-ennusteessa noin asukkaaseen vuonna Kolava-Kujalan suuralueen väestönkasvu pohjaa Kariston alueen rakentumiseen. Alueen väestön arvioidaan kasvavan ennustekaudella nykyisestä reilusta 1600 asukkaasta trendiennusteessa 3700 asukkaaseen ja tavoite-ennusteen yli 3800 asukkaaseen vuonna Launeen suuralueen väkiluku on kasvanut keskustan jälkeen toiseksi eniten 2000-luvulla noin asukkaaseen vuonna. Myös ennustekaudella uudisrakentaminen on alueella voimakasta väkiluvun noustessa trendiennusteessa yli asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa yli asukkaaseen vuonna Kärpäsen suuralueen väestömäärä on laskenut yli 500 hengellä 2000-luvulla, noin asukkaaseen vuonna. Väestön väheneminen kääntyy kuitenkin kasvuksi kerros- ja rivitalotuotannon vetämänä ennustekaudella. Väkiluku nousee trendiennusteen mukaan noin asukkaaseen ja tavoite-ennusteen mukaan asukkaaseen vuonna Jalkarannan suuralueen väestön arvioidaan vähenevän nykyisestä 5800 asukkaasta ennustekaudella trendiennusteessa reiluun 5500 asukkaaseen ja tavoite-ennusteessa 5700 asukkaaseen vuonna Väestön väheneminen alueella johtuu pääasiassa uudisrakentaminen vähäisyydestä. VÄESTÖKEHITYS SUURALUEILLA JA TRENDI- JA TAVOITE-ENNUSTEET Vuosi Keskusta Mukkula Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Ahtiala Kolava-Kujala Laune Kärpänen Jalkaranta muutos: Ennustevuosi Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku Väkiluku trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite muutos: trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite trendi tavoite

11 11 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TRENDIENNUSTE (tilastoalueet ) Tilastoalue Kaikki yhteensä Kauppatori Vapaudenkatu Vuorikatu Rautatienkatu Sairaalanmäki Reunanpalsta Paavola Paavolanrinne Mattilanmäki Kulmakatu Kolkankatu Sammonkatu Seponkatu Asikkalankatu Onnelantie Lounaankatu Lotilanharju Rajakatu Loviisankatu Rautatieasema Radiomäki Ankkurin alue Kariniemi Teivaan sat Fellmaninpuisto Mukkulan keskus Timonkatu Kilpiäinen Savistenkulma Pesäkallio Holma Mukkulan kartano Karjusaari Enonsaari Kivistönmäki Niemi Vesterås Mukkulan teoll.alue Vanhatien teoll Katajakadun alue Heinlammintie Mustakallio Kiveriön keskus Metsäpelto Vipunen Pyhätön Lounaanpuisto Joutjoentie Voimapuisto Harjun teollisuusalue Ruola-Pekanmäki Lakkila Tenava-Tonttila Ala-Tonttila Taipaleenmäki

12 12 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TRENDIENNUSTE (tilastoalueet ) Tilastoalue Kaikki yhteensä Metsämaa Kytölä Pengerkatu Rekola Ripistö Herrasmanni Pihamäki Myllypohja Laidun Kukonharju Pikarikivi Purorinne Sipura Kaukkari Koiskalan as.alue Ahtiala Ruukkikatu Koiskala Kiiskilänmäki Rahkalehmus Kunnas-Hiekkanummi Sydänkangas Paakkolanmäki Iltakallio Viuha Kolava Kujala Tornator Länsiharju Asemantausta Anttilanmäki Vihdinkatu Okeroinen Hennala Keijupuisto Ali-Juhakkala Laune Liipola Kerinkallio Saksala Lotilan teoll Lintula Luhdantausta Kukonkoski Oksanen Jokimaa Patoniitty Simola Patomäki Nikkilä Venetsia Renkomäki Näkkimistö Ämmälä Sopenkorpi Päiväharju Kärpänen Metsäkangas Petsamo Pirttiharju Metsäpietilä Kasakkamäki Riihelä Urheilukeskus Löytynharju Salpausselkä Ilveskangas Vauhtikangas Ylä-Okeroinen Pallas Tapanila Sarvikatu Kankola Rautakankare Karhunkatu Korpikankare Vesijärvi MUU Muu alue

13 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TAVOITE-ENNUSTE (tilastoalueet ) Tilastoalue Kaikki yhteensä Kauppatori Vapaudenkatu Vuorikatu Rautatienkatu Sairaalanmäki Reunanpalsta Paavola Paavolanrinne Mattilanmäki Kulmakatu Kolkankatu Sammonkatu Seponkatu Asikkalankatu Onnelantie Lounaankatu Lotilanharju Rajakatu Loviisankatu Rautatieasema Radiomäki Ankkurin alue Kariniemi Teivaan sat Fellmaninpuisto Mukkulan keskus Timonkatu Kilpiäinen Savistenkulma Pesäkallio Holma Mukkulan kartano Karjusaari Enonsaari Kivistönmäki Niemi Vesterås Mukkulan teoll.alue Vanhatien teoll Katajakadun alue Heinlammintie Mustakallio Kiveriön keskus Metsäpelto Vipunen Pyhätön Lounaanpuisto Joutjoentie Voimapuisto Harjun teollisuusalue Ruola-Pekanmäki Lakkila Tenava-Tonttila Ala-Tonttila Taipaleenmäki

14 VÄKILUKU TILASTOALUEILLA JA TAVOITE-ENNUSTE (tilastoalueet ) Tilastoalue Kaikki yhteensä Metsämaa Kytölä Pengerkatu Rekola Ripistö Herrasmanni Pihamäki Myllypohja Laidun Kukonharju Pikarikivi Purorinne Sipura Kaukkari Koiskalan as.alue Ahtiala Ruukkikatu Koiskala Kiiskilänmäki Rahkalehmus Kunnas-Hiekkanummi Sydänkangas Paakkolanmäki Iltakallio Viuha Kolava Kujala Tornator Länsiharju Asemantausta Anttilanmäki Vihdinkatu Okeroinen Hennala Keijupuisto Ali-Juhakkala Laune Liipola Kerinkallio Saksala Lotilan teoll Lintula Luhdantausta Kukonkoski Oksanen Jokimaa Patoniitty Simola Patomäki Nikkilä Venetsia Renkomäki Näkkimistö Ämmälä Sopenkorpi Päiväharju Kärpänen Metsäkangas Petsamo Pirttiharju Metsäpietilä Kasakkamäki Riihelä Urheilukeskus Löytynharju Salpausselkä Ilveskangas Vauhtikangas Ylä-Okeroinen Pallas Tapanila Sarvikatu Kankola Rautakankare Karhunkatu Korpikankare Vesijärvi MUU Muu alue

Lahden trendinmukainen väestöennuste sekä tavoitteelliset väestösuunnitteet yhden ja kahden prosentin vuosikasvulla vuoteen 2030

Lahden trendinmukainen väestöennuste sekä tavoitteelliset väestösuunnitteet yhden ja kahden prosentin vuosikasvulla vuoteen 2030 henkilöä LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 219 Pauli Mero 27.5.219 Lahden väestöennuste 219 23 on raportti Lahden arvioidusta väestökehityksestä kaupungin tasolla ja vietynä osa-alueille vuoteen 23. Kolme ennustelinjaa

Lisätiedot

Äidinkieli vuonna 2016

Äidinkieli vuonna 2016 Irja Henriksson 19.10.2017 Äidinkieli vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan Lahdessa asui vuoden 2016 lopussa 112 022 äidinkielenään kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvia henkilöitä. Äidinkieleltään

Lisätiedot

Väestöennustelinjat

Väestöennustelinjat henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 30.11.2016 LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2016 Lahden väestöennuste 2015 2035 (2025) on ensimmäinen raportti uuden Lahden väestökehityksestä kaupungin tasolla ja

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Katja Karevaara 13.12.2018 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Lahden väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 119 573. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 121 henkilöllä. Syntyneitä oli vähemmän kuin

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 henkilöä Irja Henriksson 31.5.2017 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 119 452. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi

Lisätiedot

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat

Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat 45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero.. LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA, SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA JA

Lisätiedot

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA

Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA Pauli Mero 07.12. 2017 LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA (Perherakenteen käsitteet ja määritelmät sekä taulukot: Tilastokeskus) Lapsiperheitä (perhe, jossa vähintään 1

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä

Lisätiedot

LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2014

LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 6.11.2014 LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2014 Lahden väestöennuste 2014 2033 (2025) on raportti Lahden väestökehityksestä kaupungin tasolla ja vietynä osa-alueille.

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Keski-Lahti äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Keskusta äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 3 Vaalipäivän äänet, alustava laskenta

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 3 Vaalipäivän äänet, alustava laskenta s. 1/2 001 Keski-Lahti 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2019-2045 Osa-alueittainen ennuste 2019-2028 Harri Sinkko Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sami Lievonen,

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta Konserniesikunta/ Strategiayksikkö 20.2.2018 Teija Jokiranta Ennustekokonaisuus sisältää: Helsingin seudun väestöennusteet (14 kuntaa) (vuoteen 2050) Helsinki, Espoo, Vantaa (erikseen) + Muu seutu ja Kauniainen

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Yleiskaavaluonnos Suunnittelumääräykset

Yleiskaavaluonnos Suunnittelumääräykset Yleiskaavaluonnos 17.5.2011 Suunnittelumääräykset tunnus kohde kuvaus Asuminen (A) A 1 Paavola, Möysä ja Mustankallionmäki Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita A 2 Kerinkallio, Asemantausta,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet Tampereen väestösuunnite 2015-2030 Koko kaupunki Suunnitealueet 14.4.2015 Väestösuunnite vuosille 2015-2030 Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero

Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 18.06. LAHDEN TYÖTTÖMYYS TYÖTTÖMYYS KASVUSSA NAISVOITTOISILLA ALOILLA Syksyllä alkanut kansainvälinen lama käänsi myös Lahden työttömyysasteen kasvuun, joka huipentui

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13h SIPOON väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a

HYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a HYVINKÄÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13a Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e

MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e MÄNTSÄLÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE13e Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2016

Vantaan väestöennuste 2016 Vantaan väestöennuste 2016 Koko kaupungin ennuste 2017-2040 Osa-alue-ennuste 2017-2026 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Turun kaupungin alueelliset väestöprojektiot

Turun kaupungin alueelliset väestöprojektiot Turun kaupungin alueelliset väestöprojektiot 2011 2031 Toimeksiantaja: Turun kaupunginkanslia Tilastot ja tutkimukset Tekijä: Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy 02/2012 2 1 Tausta ja toteutus Väestörakenne

Lisätiedot

NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f

NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f NURMI- JÄRVEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13f Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2017 Koko kaupungin ennuste 2018-2045 Osa-alue-ennuste 2018-2027 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Joel Haapamäki, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13j Vihdin väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

KIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d

KIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d KIRKKO- NUMMEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13d Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 13i TUUSULAN. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13i TUUSULAN. väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13i TUUSULAN väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

KERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c

KERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c KERAVAN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13c Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Vantaan kaupunki A 7 : 2003 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Koko kaupungin ennuste 2004-2030 Osa-alueiden ennuste 2004-2010 12.5.2003 3 Sisällysluettelo SAATTEEKSI 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN

Lisätiedot

Porvoon. kaupungin väestöennuste vuoteen 2040

Porvoon. kaupungin väestöennuste vuoteen 2040 Porvoon kaupungin väestöennuste vuoteen 2040 Maakuntien väestöennuste 2017-2040 ja Uusimaa Uudenmaan maakunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Uudenmaan väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +292 622

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13b

JÄRVENPÄÄN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13b JÄRVENPÄÄN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13b Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g

PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g PORNAISTEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13g Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

Väestösuunnite

Väestösuunnite Väestösuunnite 2017-2040 Hyvinkään kaupunki 14.6.2017 Sisällys Sisällys...1 1 Johdanto...2 2 Väestökehitys Hyvinkäällä ja lähikunnissa...3 3 Väestösuunnitteen perusteet...5 3.1 Väestön trendiennuste...5

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN BUSSILIIKENTEEN KESÄAIKATAULU 1.7.-10.8.2014 HEINOLA HOLLOLA LAHTI NASTOLA ORIMATTILA

LAHDEN SEUDUN BUSSILIIKENTEEN KESÄAIKATAULU 1.7.-10.8.2014 HEINOLA HOLLOLA LAHTI NASTOLA ORIMATTILA LAHDEN SEUDUN BUSSILIIKENTEEN KESÄAIKATAULU 1.7.-10.8.2014 HEINOLA HOLLOLA LAHTI NASTOLA ORIMATTILA www.lsl.fi 1 TERVETULOA Lahden seudun joukkoliikenteen matkustajaksi. Tästä aikatauluvihkosta löydät

Lisätiedot

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa

KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden asuntotuotannon suunnittelu -seminaari 13.12.2017 KASSU2-työkalun kehittämishanke

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

LAHDEN TYÖTTÖMYYS 2011

LAHDEN TYÖTTÖMYYS 2011 Tilastokatsaus 3/2011 Lisätietoja: Pauli Mero puh. (03) 814 2435 email: etunimi.sukunimi@lahti.fi LAHDEN TYÖTTÖMYYS 2011 JOHDANTO Tässä tilastokatsauksessa käytetään Työministeriön ja Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Maakunnittaiset ennusteet

Maakunnittaiset ennusteet versio 1 Maakunnittaiset ennusteet Kooste MDI:n maakuntien väestöennusteesta vuoteen 2040 Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin alueelliset väestöprojektiot

Hämeenlinnan kaupungin alueelliset väestöprojektiot Hämeenlinnan kaupungin alueelliset väestöprojektiot 213 23 Toimeksiantaja: Hämeenlinnan kaupunki, Kehittämispalvelut Tekijä: Kaupunkitutkimus TA Oy 3/214 2 1 Tausta ja toteutus Hämeenlinnassa on todettu

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Osa-alueittainen väestösuunnite Osa-alueittainen väestösuunnite Hyvinkään kaupunki

Osa-alueittainen väestösuunnite Osa-alueittainen väestösuunnite Hyvinkään kaupunki Osa-alueittainen väestösuunnite 2017-2040 Hyvinkään kaupunki 10.01.2017 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toteutunut väestönkehitys osa-alueittain... 4 3 Osa-alueittaisen väestösuunnitteen rakenne... 4 3.1 Keskivaihtoehdon

Lisätiedot

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko

Laskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).

Lisätiedot

Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys

Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys 3.10.2017 Väestöennuste yleistä Ennuste tehdään vuosittain Ennuste tehdään erikseen koko kaupungin tasolla ja osa-aluetasolla, MUTTA... Osa-aluetason ennuste

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Vantaan väestöennuste 2013 Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Julkaisija Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan

Lisätiedot

Esteetön liikkuminen ja liikkumisen tuki Lahdessa

Esteetön liikkuminen ja liikkumisen tuki Lahdessa Esteetön liikkuminen ja liikkumisen tuki Lahdessa Esteetön Lahti Lahdesta pyritään yhdyskuntasuunnittelun avulla rakentamaan yhä esteettömämpi asuin- ja elinympäristö. Lahden kauppakeskuksissa voi asioida

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2008-2017 Teija Jokiranta ESPOON KAUPUNKI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRYHMÄ Esbo stads utvecklings och utrednings grupp City of Espoo Research and Development 2007 Espoon

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna

Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna Väestökehityksen riippuvuudet Asuntojen tarjonta - Asuntokanta - Asuntotuotanto - Ominaisuudet,

Lisätiedot

Elämäniloa ja sivistystä. Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto

Elämäniloa ja sivistystä. Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto Elämäniloa ja sivistystä Lahden kaupunginkirjasto maakuntakirjasto Elämäniloa ja sivistystä Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Toimintamme edistää luku-, kirjallisuus-

Lisätiedot

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys

Lisätiedot

Väestöennuste 2009 2060

Väestöennuste 2009 2060 Väestö 2009 Väestöennuste 2009 2060 Väestöennuste 2009 2060 Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot