Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Transkriptio

1 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa Kaupungin väkiluvun kasvu perustuu yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli vähemmän kuolleita. Lahden muuttovoitto oli 548, josta 303 tuli muista kunnista. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten vuotiaiden määrä laski 223 henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi peräti 768 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin henkilöllä seuraavan kymmenen vuoden aikana luvun tappiollisten vuosien jälkeen väkiluku kääntyi kasvuun 1990-luvun alussa. Suurimmillaan väestön kasvu oli 1970-luvun jälkeen vuosina , jolloin vuotuinen väestölisäys oli yli 700. Vuonna 2013 väkiluvun kasvu kuitenkin puolittui edellisvuodesta, ja vuonna 2014 väkiluku kasvoi 390 henkilöllä. Kaupungin väestömäärä on kasvanut luvulla yhteensä liki ja viimeisimmän viiden vuoden aikana henkilöllä. (Kuva 1) Lähde:Tilastokeskus Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina

2 indeksi 2009=100 2 Tässä katsauksessa Lahden väkiluvun kehitystä on myös verrattu 10 suurimpaan kaupunkiin. Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut kohtalaisen hidasta. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 2,9 % Samana ajanjaksona vertailukaupungeista kasvoi voimakkaimmin, jonka väkiluku kasvoi liki 9 %. Toista ääripäätä edustaa, jonka väkiluku pieneni 2 %. (Kuva 2). Vuonna 2014 Lahden väkiluku kasvoi 0,4 %, mikä on toiseksi vähiten vertailukaupunkien väestönkasvuun verrattuna (taulukko 1). Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti saavutettiin jälleen ssa, jossa väkiluku kasvoi 1,8 %. Väestönkasvu oli yli prosentin myös Helsingissä, lla, ssa, ella ja ssa. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Turussa ja ssä. ssa väkiluku pieneni 0,4 prosentilla. Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2014 koko maan väestöstä 39 % asui kymmenessä Suomen suurimmassa kaupungissa. Osuus kasvoi 2000-luvulla kaksi prosenttiyksikköä. Asukkaita Muutos lkm % , , , , , , , , , ,5 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2013 ja Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen kuntien Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2014 lopussa Alueen kuntien väkiluku kasvoi vuosina yhteensä 1,6 % eli henkilöllä. Vuonna 2014 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi 0,1 % eli vain 110 henkilöllä. Hidas kasvu johtui siitä, että Lahtea lukuun ottamatta kaupunkiseudun muut kunnat kärsivät väestötappiosta. 110,0 109,0 108,0 107,0 106,0 105,0 104,0 103,0 ; 108,7 ; 107,5 ; 106,7 ; 106,4 ; 105,4 ; 104,7 ; 104,5 ; 104,4 ; 102,9 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 ; 98,0 97,0 96,0 95, Lähde: TIlastokeskus Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2009=100.

3 3 Kariston väkiluku kasvaa nopeimmin Kaupungin väestöstä neljännes asuu Launeen suuralueella ja viidennes Keskustassa. Vuosina aikana väestönkasvu painottui Launeen, Keskustan ja Kolava-Kujalan suuralueille. Launeella väkiluku kasvoi lähes 1 200, Keskustassa runsas 1 000, ja Kolava- Kujalassa noin 900 henkilöllä. Ahtialan ja Mukkulan suuralueet saivat liki 200 uutta asukasta. Muilla suuralueilla väkiluku väheni. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvuprosentti oli 84. Jalkarannassa sen sijaan väestön määrä supistui 6 %. (Kuva 3). Lounaankadulla alueille valmistuneiden vanhusten palvelutalojen ja vuokra-asuntojen vuoksi. Sen sijaan väki väheni Jalkarannan Tapanilan alueelta Tapanilakodin lakkauttamisen ja Sairaalanmäellä sairaansijojen lopettamisen myötä. (Kuva 4). Vuonna 2014 asukasluku kasvoi eniten Keskustassa (+ 405 henkilöä). Kolava-Kujalassa väkiluku kasvoi 182, Mukkulassa 165 ja Launeella 85 henkilöllä. Kasvu oli maltillisempaa Ahtialassa (+ 11 henkilöä). Asukkaiden määrä pieneni Jalkarannassa peräti 118 henkilöllä. Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueella väestön määrä pieneni 74 ja Kärpäsessä 44 henkilöllä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa runsaan asuntotuotannon ansiosta. Tilastoalueiden suurimmat väestömuutokset johtuvat kuitenkin pääosin vanhusväestön siirtymisestä alueelta toiselle. Asukasmäärät kasvoivat Mukkulan Savistenkulmalla ja itäisen keskustan Kuva 3. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina Kuva 4. Väkiluku tilastoalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

4 henkilöä asukasta lisää kymmenessä vuodessa? Lahden väestöennusteita tekevät sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennusteet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laaditun ennusteen mukaan ylittäisi asukkaan rajan vuonna 2018 ja asukkaan rajan vuonna Kasvuprosentti olisi siten ennusteen alkuvuosina 0,7 ja vuoden 2016 jälkeen 0,6. (Kuva 5). Lahden oman vuonna 2014 tarkistetun väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vasta vuonna 2021 eli kolme vuotta myöhemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin laatimassa yhden prosentin vuosittaiseen väestökasvuun perustuvassa tavoitteellisessa ennusteessa väkiluku olisi yli jo vuonna 2017, vuonna 2020 ja vuonna Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 8 % vuoteen 2025 mennessä. Helsingissä ja ssä kasvun odotetaan olevan vain hieman voimakkaampaa kuin Lahdessa. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan lla, ssa ja ssa, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan % vuoteen 2025 mennessä. Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendiennusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Lisäksi Tilastokeskuksen ennuste on laadittu jo vuonna 2012, kun kaupungin ennuste on kaksi vuotta uudempi. Tämän vuoksi kunnan oman väestöennusteen osumatarkkuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 5. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025.

5 5 Kuolleita 141 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 199 henkilöllä (kuva 6). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa kuolleita oli liki enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten n, Helsingin ja n väkilukua. (Kuva 7). Vuonna 2014 Lahdessa oli syntyneitä 975 ja kuolleita 1 116, joten kuolleita oli 141 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua noin 270 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin ssa, jonka luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä lähes henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi Helsingin väkilukua liki henkilöllä, n runsaalla ja n lähes henkilöllä. (Kuva 8). Ainostaan ssa syntyneiden enemmyys vaikutti väestönkasvuun enemmän kuin muuttoliike. Maassamuutto ja siirtolaisuus Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä luvun alkupuolen vilkkaan muuttoliikkeen seurauksena saatu suuri muuttovoitto kääntyi Lahdelle tappiolliseksi jo saman vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muuttotase oli seuraavan kerran positiivinen vasta vuonna Tämän jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa lukuun ottamatta vuotta Vuosina Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä henkilöllä (kuva 6). Lahtea vähemmän muuttovoittoa saivat vain ja. Eniten muuttovoittoa sai, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yli henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas , en reilu ja Turun yli henkilöä. (Kuva 7). Vuonna 2014 Lahden muuttovoitto oli yhteensä 548, jota alhaisempi muuttotase oli vain ssa. lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan runsaalla ja koko pääkaupunkiseutu noin henkilöllä. n muuttovoitto oli liki henkilöä ja en noin henkilöä. (Kuva 8).

6 henkilöä syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus Kuva 6. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina henkilöä syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus Kuva 7. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina henkilöä syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2014.

7 7 Eniten kasvua kuntien välisestä muuttoliikkeestä Vuosina Lahden väkiluku lisääntyi maassamuuton ansiosta yhteensä henkilöllä (kuva 6). Määrällisesti eniten muuttovoittoa muista kunnista saivat,, ja. Maassamuutto oli tappiollinen lle ja lle. (Kuva 7). Vuosina kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista vuosittain yli 400 henkilöä. Vuonna 2008 Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa muista kunnista. Vuonna 2014 oli vasta sijalla seitsemän. Vuonna 2014 Lahteen muutti muista kunnista henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli Kaupungin muuttovoitto muista kunnista oli siten 303 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi edellisvuodesta, jolloin nettomaassamuutto oli vain 55 henkilöä. (Kuva 6). Vuonna 2014 muuttovoittoa muista kunnista sai vertailukaupungeista eniten, jonka nettomaassamuutto oli runsas henkilöä. en muuttovoitto oli lähes ja n liki Kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena väkiluku pieneni ssa noin 400 ja lla noin 100 henkilöllä. (Kuva 8). Lahden muuttovoitosta 55 % tuli maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nettomaassamuuton osuus koko muuttovoitosta oli yli puolet myös ssa (76 %), ella (74 %), Helsingissä (57 %), ssa (55 %) ja Turussa (54 %). Kuntien välinen muuttoliike kasvatti väkilukua enemmän kuin siirtolaisuus tai syntyneiden enemmyys Lahden lisäksi Helsingissä, ella, Turussa ja ssa. Siirtolaisuus kasvattaa kaikkien suurten kaupunkien väkilukua Vuonna 2014 Lahteen muutti ulkomailta 452 ja Lahdesta ulkomaille 207 henkilöä. Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 245 henkilöllä. Vuosina siirtolaisuus lisäsi väestömäärää yhteensä henkilöllä. (Kuva 6). Nettomaahanmuutto on ollut positiivinen koko luvun kaikissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2014 siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä liki henkilöä, ssa noin ja lla lähes ja henkilöä. (Kuva 8). Maan rajat ylittävä muuttoliike oli kuntien välistä muuttoliikettä tärkeämpi kasvutekijä lla, ssa ja ssä. ssa väkiluku olisi laskenut vieläkin enemmän ilman siirtolaisuutta, sillä siellä oli kuolleita syntyneitä enemmän ja nettomaassamuutto oli negatiivinen.

8 Indeksi, 2009=100 8 Lasten määrä kasvussa Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa (kuva 9). Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna Vuosina työikäisten vuotiaiden työikäisten määrä pieneni 3,1 % ( henkilöä). Heistä kuitenkin vuotiaiden nuorten määrä kasvoi 5,8 % ( henkilöä) vuotiaiden ikäluokan kasvun myötä myös lasten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana, mikä on myönteistä kaupungin ikärakenteen kehitykselle. Vuosina alle 15-vuotiaiden lasten määrä kasvoi 2,6 % (+ 376 henkilöllä). Sen sijaan vuotiaiden nuorten määrän kasvu on hidastunut muutaman viime vuoden aikana vuotiaiden määrä pieneni 10,1 % (- 635 henkilöä) samalla kun vuotiaiden kasvu oli 10,2 % (+ 713 henkilöä) vuosina Yli 65-vuotias väestö kasvoi yhteensä 22,2 % ( henkilöä). Heistä vuotiaiden määrä lisääntyi 29,0 % ja yli 85-vuotiaiden 18,4 %. 5-ikäluokittain tarkasteltuna suurin lisäys tapahtui niin kutsutuissa suurissa ikäluokissa vuotiaiden määrä kasvoi jopa 45,4 % ( henkilöä). Vuonna 2014 Lahden asukasluku kasvoi 390 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten vuotiaiden määrä laski 223 henkilöllä. Heistä kuitenkin vuotiaiden määrä kasvoi 274 henkilöllä vuotiaiden nuoria oli 215 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Alle 15-vuotiaiden lasten määrä lisääntyi 60 henkilöllä ja yli 65-vuotiaiden peräti 768 henkilöllä. (Taulukko 2). Vuoden 2014 lopussa kaupungin väestöstä 14 % oli lapsia, 13 % nuoria vuotiaita, 51 % vuotiaita ja 22 % yli 65-vuotiaita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Muutos 2014 Ikä henkilöä % Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 Taulukko 2. Lahden ikärakenne vuosina 2013 ja Lähde:Tilastokeskus Kuva 9. Lahden väestö ikäluokittain vuosina Indeksi 2009=100.

9 9 Alle 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa pienempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2014 lopussa lasten osuus oli Lahtea (14 %) alhaisempi Turussa, ella, Helsingissä ja ssa. ssa ja ssa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita (kuva 10) vuotiaiden osuus oli Lahtea (13 %) pienempi ssa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten ssä, jossa väestöstä 16 % oli vuotiaita. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa, jonka väestöstä 51 % oli vuotiaita. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (54-57 %). Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja vertailukuntien kesken. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (22 %) suurempi vain ssa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten ssa, ssa ja lla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain 14 %. 13,9 12,4 32,7 24,7 9,5 6,9 19,6 12,4 29,5 24,9 8,6 5,0 13,7 14,9 30,0 23,4 10,0 8,0 18,1 12,1 29,1 26,2 9,2 5,3 19,3 15,0 28,4 23,3 8,1 5,9 12,9 15,2 28,5 23,6 10,9 9,0 16,2 15,7 28,0 23,6 9,6 7,0 15,2 14,5 25,0 26,6 10,4 8,3 14,4 12,9 24,4 26,4 12,6 9,3 14,2 10,7 21,1 29,8 13,3 10,9 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 % Lähde:Tilastokeskus Kuva 10. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2014 (%).

10 10 Karistossa eniten lapsia Lahtelaisista lapsista 29 % asui Launeella ja 17 % Ahtialassa ja vain 5 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (38 %), Ahtialassa (22 %) ja Launeella (17 %). Keskustassa osuus jäi seitsemään prosenttiin. Tilastoalueittain tarkasteltuna lasten osuus oli suurin Näkkimistössä, Iltakalliolla, Karistossa, Rekolassa ja Viuhassa, joissa yli kolmannes väestöstä oli alle 15- vuotiaita. (Kuva 11). Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Karistossa, Renkomäessä ja Liipolassa, joissa lasten määrä oli yli 500. Keskustassa asuu runsas eläkeikäistä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 27 % asui Keskustassa, 22 % Launeella ja 17 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Kuva 11. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kau- Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustan ja Jalkarannan (29 %) suuralueilla. Mukkulassa osuus oli 27 % ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella 23 %. Kolava-Kujalan suuralueella vain neljä prosenttia väestöstä oli yli 65 -vuotiaita. Useilla keskustan tilastoalueilla asuu runsaasti eläkeikäisiä, Mattilanmäellä jopa 56 % asukkaista oli yli 65- vuotiaita. Myös Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaskadulla sekä Mukkulan Savistenkulmassa yli kolmannes väestöstä oli yli 65-vuotiaita. (Kuva 12). Lukumääräisesti ikääntyneitä asui eniten Ankkurissa (1 305 henkilöä) ja Liipolassa (1 055 henkilöä). Kuva 12. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

11 henkilöä 11 Työikäisten osuus 48 % vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi henkilöllä. Tällöin eläkeikäisiä olisi eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 22 %. (Kuva 13) vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän 400 henkilöllä. Tällöin heitä olisi Työikäisten osuus väestöstä kuitenkin laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä vuotiaiden määrä kasvaa henkilöllä, kun taas vuotiaiden määrä laskee henkilöllä. Lasten määrän ennustetaan kasvavan 3 00 henkilöllä, mutta vuotiaiden nuorten määrän pienenevän sadalla henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan runsas ja nuoria Vuonna 2025 lasten osuus väestöstä arvioidaan olevan 14 % ja nuorten 12 %. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan vain hieman suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan n ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 14) Lähde:Tilastokeskus Kuva 13. Lahden väestöennuste ikäluokittain vuosille 2015, 2020 ja % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koko maa 16,3 10,9 24,7 23,9 24,2 13,8 11,2 32,2 23,6 19,1 18,6 11,8 28,2 24,3 17,2 17,7 11,2 28,6 24,5 17,9 13,9 13,3 30,1 21,5 21,2 18,7 13,5 27,1 22,1 18,6 13,3 13,3 28,9 21,6 22,9 16,4 13,9 28,2 21,2 20,3 15,4 12,3 25,6 22,9 23,8 14,6 11,7 24,6 23,0 26,2 13,9 9,4 21,1 25,3 30, % Lähde:Tilastokeskus Kuva 14. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025 (%).

12 henkilöä 12 Sataa työikäistä kohti 57 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut 2000-luvulla kymmenellä henkilöllä (kuva 19). Vuonna 2014 sekä Lahdessa että koko maassa oli sataa työikäistä kohti oli 57 vanhusta tai lasta. Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keskimäärin 48. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (43), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta ssa ja ssa. (Kuva 20). Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 68 vuonna Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2025 jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tulee olemaan 69 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein ssa (79) ja alhaisin Helsingissä (49). Arvion mukaan koko maan huoltosuhde olisi 68 vuonna (Kuva 21). Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 67 eli hieman Tilastokeskuksen ennustetta alhaisempi. Vuonna 2025 olisi siten sataa vuotiasta asukasta kohti 24 alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 22). 80 Koko maa * 2025* *ennuste Lähde:Tilastokeskus ja Lahden kaupunkii henkilöä 0-14-vuotiaat vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Kuva 19. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina ja ennuste vuosille 2020 ja Ennusteet on laskettu Lahden kaupungin väestöennusteen mukaan. Kuva 21. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle Koko maa henkilöä henkilöä 0-14-vuotiaat 65- -vuotiaat Lähde:Tilastokeskus 0-14-vuotiaat 65- -vuotiaat Lähde:Lahden kaupunki Kuva 20. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna Kuva 22. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuonna 2014 ja ennuste vuosille 2020 ja 2025.

13 13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa Vuodessa väestömäärä kasvoi 390 henkilöllä luvulla väestönkasvu oli suurimmillaan vuosina , jolloin asukasluku kasvoi vuodessa yli 700 henkilöllä. Kaupungin väkiluvun kasvu perustuu yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli vähemmän kuolleita. Lahden muuttovoitto oli 548, josta 303 tuli muista kunnista. Muuttovoitto muista kunnista kasvoi edellisvuodesta, jolloin nettomaassamuutto oli vain 55 henkilöä. Maahanmuutto kasvatti kaupungin väkilukua 245 henkilöllä. Kuolleita oli 141 enemmän kuin syntyneitä, mikä osaltaan hidasti väestönkasvua. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Muuttovoitto muista kunnista: Luonnollinen väestönkasvu: Muuttovoittoa siirtolaisuudesta: Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten vuotiaiden määrä laski 223 henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi peräti 768 henkilöllä. Kaupungin väestöstä 14 % oli lapsia, 13 % nuoria vuotiaita, 51 % vuotiaita ja 22 % yli 65-vuotiaita. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin, sillä kaupungin sataa työikäistä kohti oli 57 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan vuonna Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna 2019 ja vuonna Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin eläkeikäisiä olisi noin enemmän kuin tällä hetkellä vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän muutamalla sadalla henkilöllä, mutta heidän osuutensa laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Myös lasten määrän arvioidaan kasvavan muutamalla sadalla henkilöllä, mutta vuotiaiden pienenevän sadalla henkilöllä. Kokonaisväkiluvun kasvusta johtuen lasten ja nuorten osuus väestöstä säilyisi lähes ennallaan. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus